Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri luonto taide tanssi teatteri yhteiskunta

Kotivävy – kesän hehkuvassa kuumuudessa

Fiia Nurmen Utu- ja Essi Karjalaisen Meri-rooliluomukset antavat näytelmään uudenlaisen rakkauden voimaa ja luontevuutta ja sydämellistä aitoutta.

 

Lahden kansanopiston suurella näyttämöllä täysin uusi kevyen musiikin näyttämöteos innostusta sädehtivin, sielukkain ja osaavin näyttelijöin, puhdasäänisin, itsekoetuin tunnelmin, eläytynein lauluvoimin roolitettuina, live-orkesterin (kosketinsoittimet, puhaltimet, rumpupatteri, kitarat, trumpetti, viulukin) rytmittämänä ja taitavan lavastaja-puvustajan visualisoimana lahtelaisharvinaisuutena sai maailman ensi-iltansa 10.7.2026.

KOTIVÄVY-queersuurmusikaali antoi ainutkertaisen kauniin ja lämmintunnelmaisen, musikaalisesti herkkämelodisten sävelkuvioiden ketään tai mitään jäljittelemättömän, sisällöltään tätä aikaamme nykyaikaisemman kuin koskaan näillä pohjoisen maapallon leveyspiireillä viestivän taidekokonaisuuden.

 

Mihin muottiin pukeutuisin omassa hahmossani maailman menossa? Perinteiseen maailmaa maskuliiniseksi kuviteltuun machouteen vaiko paljasihoiseen kosketukseen, lihallisen seksuaalisen himokkaaseen ympäröivän maailman mieltämiseen. Vietteihimme iskostunutta perimäämme meistä jokainen jo eri vuosisadoilta ja vuosikymmeniltä on ainakin salaa miettinyt, mutta tänä äärimmäisen mielipidevapauden ja yhteisöttömyyden aikana vasta uskaltanut antaa elämäänsä virrata.

Queer on poliittinen ja usein akateeminen näkökulma, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä normeja. Queer on myös identiteetti, jonka kuvaamiseksi perinteiset sukupuolta tai suuntautumista määrittelevät sanat ovat liian rajoittavia. Queer on alkujaan myös haukkumasana, joka on otettu käyttöön voimauttavana terminä ja jonka merkitys on viime vuosikymmeninä laajentunut.

 

Tarvitaan rohkeutta toistemme ymmärtämiseen aidon ihmisrakkautemme loksahtaa siihen armottoman ihanaan tunteenvoimaan, rakastumiseen ja rakkauteen estoitta, sukupuolisuuden perinteiden saada keskeinen tarkoitus elämässämme sen kosketusten ja kokemusten mukana. Vietti, raha, kauneus ja rumuus löytävät inhimillisissä hahmoissamme toisen aseman ja arvon pyrkiä ja nauttia elämästä.

Eppu Meriö luo mielikuvissaan, kokemuksissaan tekstimuodot, riimit ja koko sinfonianomaisen sävellystyönsä kuin toisiinsa kaikista taiteista liittyvän maailman jäsentämisen musiikkinsa näytelmäisiin teoksiinsa, tarina ja sanoma istuvat ajatuksiimme kuin salamana myös omiin sielunmaisemiimme. On turvallista luottaa suorapuheisuuteen, tunteeseen, joka voi salaisuutena muuten kaivella koko minäämme siellä miltei karrelle palaen. Kunnes uskallamme olla rohkeita.

Tosin jotakin aikakausien menneisyyteen vielä tuosta suomalaisesta patriarkaalisesta yhteiskunnasta saimme herkullisesti maistella kunnioittavasti miltei epookkisella huumorilla roolityöluomuksina edellisiltä sukupolvilta perisuomalaisista maatalousammattia ylistävistä hersyvän sympaattisista rooliotteista. Mutta sitäkin vahvemmin jo vilpitöntä sisäistynyttä sielunmaisemakuvaa näyttelijän siirtyä järkeilyyn, intohimojensa ja sieluntuntojensa syvyyksiin.

Toinen toistaan Meriön laulelmat seuraavat  elokuvamusiikin kaltaisin sävelkuviovariaatioin ja yhteisesityksin sekä sooloin (Anna Koukku, Päivi Nikkanen) koko esitysensemblen hillityin tulkinnoin aina stemmoihin saakka osaavasti, herkästi.

 

Muodollisesti varsin kevyeksi elämäksi esitys välittyy tansseiksi harjoiteltujen koko ensemblen usein ihanan jatsahtavin vauhdikkain askel- ja säärikuvioden rennon kevyin tanssahteluin (Meeri Karri), täydellinen pienten tarkkojen esineistöjen, kalusteiden, värien, huolitellun puvustuksen ja naamioinnin sekä koko skenografian  miljöövaihtumisten nerokkaan kauniisti rajaavat atmosfäärivaihdot, persoonien omaperäisyyksistä viestivät toimivat, väritykseltään tyylikkäät puvut ja lavasteet  ja rekvisiitta (Outi Wright), valo- ja äänitunnelmoinnit sekä yllättävän ammattimaisesti toimiva äänentoisto ja valotunnelmointi ovat yhdessä keskeisen elementin -esityksen taitavan ohjauksen (Maija Antikainen) kuvanveistollisissa käsissä luoneet eheän visuaalisen ja jännitteisen kokonaisuuden, jonka sylissä on nautinto jokaisen katsojan kuvitella tätä jo päälle vyöryvää uudenlaista maailmaa, sen eri valinnoissa saada elää ja rakastua uudelleen elämään ja ihmisläheisyyteen.

 

Varsinainen näyttelijätyö keskittyy poikkeukselliseen queermaihinnousua vastustavien kansanryhmien joukkohtausten  (Leidit, Kiusaajat, Öykkärit, Ukot ja Opettajat) rajuihin kannanottoihin  ja muutaman keskushenkilön roolityön hienoihin ja koskettaviin, eläytyviin tulkintoihin.

Pieta Kivirannan Aatos – vahva, vakuuttava ja tekstiä kantava keskeishurmaava roolityö yhdessä Teemu Kalliokosken näyttelemän Onnin kanssa luovat esitykseen yllättävää tarinan sukupuolista menneisyyden vastakkainasettelua. Fiia Nurmen Utu- ja Essi Karjalaisen Meri -rooliluomukset antavat näytelmään aitoa uudenlaisen rakkauden voimaa ja luontevuutta ja sydämellistä aitoutta. Kati Rättö edellisen sukupolven saavutuksiin pinttynyt mummovoima virittää tarinaan länsisuomalaisten murreherkkua ja suomalaisluonteen taattua yksinkertaisuutta.

Pieta Kivirannan Aatos – vahva, vakuuttava ja tekstiä kantava keskeishurmaava roolityö yhdessä Teemu Kalliokosken näyttelemän Onnin kanssa luovat esitykseen yllättävää tarinan sukupuolista menneisyyden vastakkainasettelua.

KOTIVÄVY

Rooleissa:

AATOS Pieta Kiviranta
MERI Essi Karjalainen
RAUHA Kati Rättö
UTU Fiia Nurmi
ONNI Teemu Kalliokoski
TOIVO Eppu Meriö
SKENEÄIJÄ Owen Emmons
LEIDIT/KEIJUT Teemu Kalliokoski, Meeri Karri, Anna Koukku, Päivi Nikkanen, Fiia Nurmi

KIUSAAJAT Meeri Karri, Eppu Meriö, Fiia Nurmi

ÖYKKÄRIT Essi Karjalainen, Meeri Karri, Fiia Nurmi
UKOT ja OPETTAJAT Anna Koukku, Päivi Nikkanen

Käsikirjoitus & Sävellys: Eppu Meriö
Ohjaus & Käsikirjoitus: Maija Antikainen (Teak, ohjauksen koulutusohjelma)

Apulaisohjaus: Fiia Nurmi
Koreografia: Meeri Karri
Tekstidramaturgia: Roope Tervonen
Tuotanto: Minttu Viitamäki, Virva Järvelä
Lavastus & Puvustus: Outi Wright (Teak, lavastuksen koulutusohjelma)
Valosuunnittelu: Peppi Sorsa
Äänisuunnittelu: Aida Autio

Esityskuvat: Pauliina Tasala

 

Katso esityksen aikataulut:

Ensi-ilta 10.7. kello 19.00
11.7. kello 14.00 & kello 19.00
14.7. kello 19.00
15.7. kello 19.00
16.7. kello 19.00
17.7. kello 19.00
22.7. kello 19.00
23.7. kello 19.00
24.7. kello 19.00
25.7. kello 14.00 & kello 19.00

Esityksen kesto n. 1t 40 min

https://www.teatterikoulutus.fi/uutisia/kotivavy-musikaali-kesaproduktio-2026

Lisätiedot esityksen harvinaisesta tehokkaasta moni-ikäisestä esittäjäkokoonpanosta enakkojutuissa:

 https://lahenuutisia.fi/2026/07/03/kotivavy

 

Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri musiikki taide tanssi Teatteriuudistus yhteiskunta

Kotivävy astuu ensi-iltaan 10.7.2026 klo19.00

Esityskuva Pauliina Tasala

Lahtelainen kesäinen teatterimaailma löytää jälleen kihelmöivän omatekoisen muotonsa ja sisältönsä, kun osana Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tuotetaan upouusi, suomalainen musikaali.

Lahden kansanopiston suurella Aleksanterinkadun näyttämöllä täysin uusi musikaali innostusta sädehtivin, sielukkain ja osaavin näyttelijöin, raikaavan musikaalisin, puhdasäänisin ja kouliintunein lauluvoimin roolitettuna, live orkesterin (kosketinsoittimet, puhaltimet, rumpupatteri ja kitarat) rytmittämänä ja taitavan lavastaja-puvustajan visualisoimana lahtelaisharvinaisuutena KOTIVÄVY-queersuurmusikaali on juuri tulossa maailman ensi-iltaansa perjantaina 10.7.2026.

Esityksen  monisisältöinen valmistaminen oli täydessä käynnissä ja skenografi ehti tervehdyksensä vain huikata vierailijalle. Näkemäni kohtaukset olivat pieni murto-osa kokonaisuudesta, siksi keskitynkin tässä jutussa esityksen tekijöihin ja heistä saamaani käsitykseen.

 

Eppu Meriön, säveltämä ja käsikirjoittama musikaali tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta sekä käsittelee itsensä etsimistä.

-Mistä lähtökohdista musikaali syntyi, Eppu Meriö:

” Mulla oli ideassa alunperin tekstifraaseja ja fragmentteja. Mä kirjoitan runoja ja kuvailen paljon, ne olivat kuin valokuvia tulevasta näytelmällisestä esityksestä. Sitten keräsin materiaalia. Kaikki ne käsitteli jollakin tavoin sukupuolisia asioita. Löysin dramaturgi Roope Tervosen tuekseni, lähdettiin siitä koostamaan tarinaa. Sitten tässä keväällä mukaan löytyi loistava ohjaajakumppani Maija Antikainen. Ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että me lähdettäisiin kahdestaan tekemään tätä teosta. Lopulta tästä on tullut entistä tarinavetoisempi ja kokonaisempi – niistä alkuperäisistä kuvitelmapohdinnoista ja sukupuolirooleista, muoteista, joihin ihmisiä painostetaan. Ajatukseni tuntuikin kuin lähteneen jostain omakohtaisesta kokemuksesta.

Omat teatterityöni: Kaksi lyhyttä näytelmää, tämä on ensimmäinen kokoillan juttu. Kaikkein eniten olen tehnyt lauluja pöytälaatikkoon ja nyt niitäkin saan esityksellä julki. Tässä näytelmässä olen säveltänyt kaikki ja ollaan ohjaajan kanssa ne sanoitettu ja työryhmän kanssa yhdessä tarkennettu joitakin sanamuotoja soveltuvammiksi tulkintoihin.”

 

Teatterikorkeakoulun ohjaajaopiskelija Maija Antikainen ohjaa teoksen opiskelynäytetyönään. Hän pohtii, millaista elämä voisi olla ilman isäntäkeskeistä eli patriarkaalista hierarkiaa. Jokainen katsoja voi tunnistaa lavalta kaipuuta rakkauteen, himoon ja vapauteen.

-Maija Antikainen:

”Sen jälkeen kun menin produktioon mukaan, esitys on tullut enemmän juonivetoisemmaksi, aikaisemmasta fragmentaarisen maalailevasta teoksesta. Nyt se on tiukempi rytmiltään ja tarinaan on tullut enemmän sukupuolia kuin vain yksi. Ehkä olen korostanut siihen semmosta näkökulmaa, että: miten niin kuin kaikkia sukupuolia painostetaan usein samaan muottiin, siihen miehen ja maskuliinisuuden muottiin painostaen, et pitää olla kova ja pärjätä, kova muija et pärjää tässä maailmassa, ja sitä miten nämä kaikki hahmot sitten yrittää olla aika kovia muijia tai sitten ne ei oikeasti oo, vaan jotkut löytää tapoja myös olla herkkiä ja haavoittuvaisia – se on myös tärkeä tässä teoksessa kertoa.

Omia ohjauksia: Isolde-näytelmä Teatterikorkeakoulussa 2025. Tämä Kotivävy on ensimmäinen suurmusikaali-ohjaukseni.

 

Työryhmä on täynnä eri-ikäisiä, upeita taiteilijoita eri lähtökohdista. Osa näyttelijöistä ja työryhmästä suorittaa Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tämän produktion kautta.

Musiikkiteatteri kaappaa huomaansa monella eri tavalla tekijänsä ja esittäjänsä ja tietenkin myös meidät katsojansa!

Rooleissa:

AATOS Pieta Kiviranta
MERI Essi Karjalainen
RAUHA Kati Rättö
UTU Fiia Nurmi
ONNI Teemu Kalliokoski
TOIVO Eppu Meriö
SKENEÄIJÄ Owen Emmons
LEIDIT/KEIJUT Teemu Kalliokoski, Meeri Karri, Anna Koukku, Päivi Nikkanen, Fiia Nurmi

KIUSAAJAT Meeri Karri, Eppu Meriö, Fiia Nurmi

ÖYKKÄRIT Essi Karjalainen, Meeri Karri, Fiia Nurmi
UKOT ja OPETTAJAT Anna Koukku, Päivi Nikkanen

Käsikirjoitus & Sävellys: Eppu Meriö
Ohjaus & Käsikirjoitus: Maija Antikainen (Teak, ohjauksen koulutusohjelma)

Apulaisohjaus: Fiia Nurmi
Koreografia: Meeri Karri
Tekstidramaturgia: Roope Tervonen
Tuotanto: Minttu Viitamäki, Virva Järvelä
Lavastus & Puvustus: Outi Wright (Teak, lavastuksen koulutusohjelma)
Valosuunnittelu: Peppi Sorsa
Äänisuunnittelu: Aida Autio

 

Kuva esityksestä Lahden markkinoilla Minttu Viitamäki

 

Katso esityksen aikataulut:

Ensi-ilta 10.7. kello 19.00
11.7. kello 14.00 & kello 19.00
14.7. kello 19.00
15.7. kello 19.00
16.7. kello 19.00
17.7. kello 19.00
22.7. kello 19.00
23.7. kello 19.00
24.7. kello 19.00
25.7. kello 14.00 & kello 19.00

Esityksen kesto n. 1t 40 min

https://www.teatterikoulutus.fi/uutisia/kotivavy-musikaali-kesaproduktio-2026

Juliste  Virve Järvelä

Palaamme ensi-illan tunnelmiin.

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu Koulutus kulttuuri musiikki taide tanssi teatteri yhteiskunta

Kotivävy

Julisteen toteutus Virve Järvelä

Lahtelainen kesäinen teatterimaailma löytää jälleen kihelmöivän omatekoisen muotonsa ja sisältönsä, kun osana Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tuotetaan upouusi, suomalainen musikaali.

Lahden kansanopiston suurella Aleksanterinkadun näyttämöllä sain viime keskiviikkona kolme varttia haukkoa henkeä ihastuksesta ja teatteritaiteen elävyydestä kymmenen näyttämötaiteilijan tulkitessa kolmea pientä kohtausta kera tyylikkäiden koreografisten tanssahdusten viikon päästä valmistuvan aidon, uuden musikaaliharvinaisuutensa tiedotustilaisuudessa.

Täysin uusi musikaali, innostusta sädehtivin, sielukkain ja osaavin näyttelijöin, raikaavan musikaalisin puhdasäänisin ja kouliintunein lauluvoimin roolitettuna, live orkesterin rytmittämänä ja aidon lavastaja-puvustajan visualisoimana lahtelaisharvinaisuutena KOTIVÄVY-queersuurmusikaali on tulossa maailman ensi-iltaansa perjantaina 10.7.2026.

Esityksen  monisisältöinen valmistaminen oli täydessä käynnissä ja skenografi ehti tervehdyksensä vain huikata vierailijalle. Näkemäni kohtaukset olivat pieni murto-osa kokonaisuudesta, siksi keskitynkin tässä jutussa esityksen tekijöihin ja heistä saamaani käsitykseen.

 

Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen alumnin, Eppu Meriön, säveltämä ja käsikirjoittama musikaali tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta sekä käsittelee itsensä etsimistä.

Eppu Meriö:

” Mulla oli ideassa alunperin tekstifraaseja ja fragmentteja. Mä kirjoitan runoja ja kuvailen paljon, ne olivat kuin valokuvia tulevasta näytelmällisestä esityksestä. Sitten keräsin materiaalia. Kaikki ne käsitteli jollakin tavoin sukupuolisia asioita. Löysin dramaturgin tuekseni eli Roope Tervosen, lähdettiin siitä koostamaan tarinaa. Sitten tässä keväällä mukaan löytyi loistava ohjaajakumppani Maija Antikainen. Ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että me lähdettäisiin kahdestaan tekemään tätä teosta. Lopulta tästä on tullut entistä tarinavetoisempi ja kokonaisempi – niistä alkuperäisistä kuvitelmapohdinnoista ja sukupuolirooleista, muoteista, joihin ihmisiä painostetaan. Ajatukseni tuntuikin kuin lähteneen jostain omakohtaisesta kokemuksesta.

Omat teatterityöni: Kaksi lyhyttä näytelmää, tämä on ensimmäinen kokoillan juttu. Kaikkein eniten olen tehnyt lauluja pöytälaatikkoon ja nyt niitä saan esityksellä julki. Tässä näytelmässä olen säveltänyt kaikki ja tässä ollaan ohjaajan kanssa ne sanoitettu ja työryhmän kanssa tarkennettu joitakin sanamuotoja soveltuvammiksi tulkintoihin.”

 

Teatterikorkeakoulun ohjaajaopiskelija Maija Antikainen ohjaa teoksen, joka pohtii, millaista elämä voisi olla ilman isäntäkeskeistä eli patriarkaalista hierarkiaa. Jokainen katsoja voi tunnistaa lavalta kaipuuta rakkauteen, himoon ja vapauteen. Myös perunoita kasvatetaan.

Maija Antikainen:

”Sen jälkeen kun minä menin mukaan, esitys on tullut enemmän juonivetoisemmaksi, aikaisemman fragmentaarisen maalailevasta teoksesta. Nyt se on vähän tiukempi rytmiltään ja sitten tarinaan on tullut enemmän sukupuolia siihen kuin vain yksi. Ehkä mä olen korostanut siihen semmosta näkökulmaa, että: miten niin kuin kaikkia sukupuolia painostetaan usein samaan muottiin, siihen miehen ja maskuliinisuuden muottiin painostetaan, et pitää olla kova ja pärjätä, kova muija et pärjää tässä maailmassa, ja sitä miten nämä kaikki hahmot sitten yrittää olla aika kovia muijia tai sitten ne ei oikeasti oo, vaan jotkut löytää tapoja myös olla herkkiä ja haavoittuvaisia – se on myös tärkeä tässä teoksessa kertoa.

Omia ohjauksia: Isolde-näytelmä Teatterikorkeakoulussa 2025. Tämä Kotivävy on ensimmäinen suurmusikaali-ohjaukseni.

 

Työryhmä on täynnä eri-ikäisiä, upeita taiteilijoita eri lähtökohdista. Osa näyttelijöistä ja työryhmästä suorittaa Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tämän produktion kautta.

Musiikkiteatteri kaappaa huomaansa monella eri tavalla tekijänsä ja esittäjänsä ja tietenkin myös meidät katsojansa!

Rooleissa:

AATOS Pieta Kiviranta
MERI Essi Karjalainen
RAUHA Kati Rättö
UTU Fiia Nurmi
ONNI Teemu Kalliokoski
TOIVO Eppu Meriö
SKENEÄIJÄ Owen Emmons
LEIDIT/KEIJUT Teemu Kalliokoski, Meeri Karri, Anna Koukku, Päivi Nikkanen, Fiia Nurmi

KIUSAAJAT Meeri Karri, Eppu Meriö, Fiia Nurmi

ÖYKKÄRIT Essi Karjalainen, Meeri Karri, Fiia Nurmi
UKOT ja OPETTAJAT Anna Koukku, Päivi Nikkanen

Käsikirjoitus & Sävellys: Eppu Meriö
Ohjaus & Käsikirjoitus: Maija Antikainen (Teak, ohjauksen koulutusohjelma)

Apulaisohjaus: Fiia Nurmi
Koreografia: Meeri Karri
Tekstidramaturgia: Roope Tervonen
Tuotanto: Minttu Viitamäki, Virva Järvelä
Lavastus & Puvustus: Outi Wright (Teak, lavastuksen koulutusohjelma)
Valosuunnittelu: Peppi Sorsa
Äänisuunnittelu: Aida Autio

PS

Lehdistötilaisuuden jälkeen ensemble riensi välittömästi Lahden heinäkuun kuukausimarkkinoille sen runsaalle yleisölle tiedottamaan esityksestään – muutaman laulelman Kotivävy-musikaalista tulkiten.

Kuva Minttu Viitamäki

Katso lisää esityksen aikataulusta ja lipuista:

https://www.teatterikoulutus.fi/uutisia/kotivavy-musikaali-kesaproduktio-2026

Palaamme ensi-illan jälkeen esitykseen.

Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri Matkailu taide tiede viro yhteiskunta

Tallinnan uusia menneisyyden näkymiä

Lahtelaiset vironkielen puolitoistatusinaa harrastajaa on taas joka viikko koko lukuvuoden ajan kokoontunut pariksi tunniksi kertaamaan ja ajantasaistamaan eestinkieltään keskelle Lahtea varaamaansa Lahden kaupungin monikielisten tapahtumien kokoustila Multi-Cultiin.

Heille on tullut tutuksi myös varsin tuore maailmanluokan virolainen taidenainen, Maarja Merivoo-Parro, joka on käväissyt Lahdessa kertomassa Suomi-Eesti -tutkimusprojektistaan Jyväskylän yliopistossa, sen vaiheista ja muita kuulumisiaan.

Okupatsiooni ja Vabadusvõitluse Muuseum – Viron miehitysmuseo, Toompea 8, Tallinna

Kuluneena keväänä museota johtamaan on valittu siis tuttavamme Maarja Merivoo-Parro.  Hän  on kansainvälisesti tunnustettu historioitsija, joka pyrkii tuomaan yhteen tiedemaailman ja laajemman yhteiskunnan. Maarja aloittaa työnsä elokuussa 2026.

”Odotan innolla, että pääsen mukaan Vabamu-kollektiiviin, jotta voimme yhdessä testata uusia asioita, tapoja välittää Viron tarinaa rehellisesti, selkeästi ja inspiroivasti. Silmissäni Vabamuseo ei ole vain talo, vaan samalla isolla kirjaimella sukupolvien yli menevä keskustelu kansallisista rajoista ja identiteeteistä. Ajatukseni on uusia museossa sen jo vanhentunutta sisältöä pieni osa kerrallaan ja museo on koko uudistusajan myös avoinna.

Johtajan vaihto tapahtuu aikana, jolloin Vabamun viesti vapauden tärkeydestä on niin laajalle levinnyt Baltiassa. Tavoitteena on tarjota Viron tasavaltajuhlavuonna 2028 vierailijakokemus, joka vetoaa ja kutsuisi myös uuden sukupolven mukaan,” kuvaili tulevaa työtään Maarja.

Vuodesta 2024 museota johtanut Ivo Lille jättää tehtävänsä ja haluaa siirtyä uusiin haasteisiin: ”Kokemukseni Vabamun johtajana on ollut positiivinen ja monipuolinen, tunsin, että oli aika luovuttaa ohjat jollekin, joka vie museon seuraavaan kehitysvaiheeseen. Maarja on yksi kuraattoreista, joiden alaisuudessa nykyinen pysyvä näyttely avattiin lähes kymmenen vuotta sitten. Odotan innolla, kuinka hän vapauttaa Vabamun fyysisen tilan ja kulttuurisen roolin kehittyä.”

 

Liitän tähän pienen katkelman Lahen uutisia -artikkelistani vuodelta 2008:

Viron lähimenneisyydestä Tallinnassa

Tallinnankävijälle on uudenlainen kokemus löytää Eestin miehitysajasta kertova pieni, arkkitehtuuriltaan tyylikkään moderni museo. Viron neuvosto- ja natsimiehityksen pitkistä, kansalle tuhoisista ajanjaksoista museo välittää ihmisen arkipäivän. Alkusyksyn kokemuksena se oli yksi elämäni puhuttelevimpia museokäyntejä.

Sisälle astuessasi vastassasi on monta kymmentä matkalaukkua: jokaisella niistä on oma tarinansa. Jokaisen niistä on tuonut takaisin Siperian vuosiltaan Eestiin sen omistaja, joka sitten on lahjoittanut laukkunsa museolle. Laukut ovat kokeneet kymmenien vuosien pakkotyötuskat, toiveet, pitkät matkansa, omistajansa kotikaipuun, unelmat, itkut ja kuitenkin kotiinpaluun. Nimiluettelot Siperiaan karkotetuista museon monissa asiakirjoissa muuntuvat yksityisiksi ihmisten elämänkohtaloiksi.

Museon keskellä on rivi eestiläisille tuttuja vankiloiden ovia. Ne ovat avautuneet useasti ja eristäneet pitkiksi, tuskallisen määräämättömiksi ajoiksi eestiläiset sukulaisistaan, ystävistään ja yhteisöstään. Ne merkitsevät viikkokausien kuulusteluja, painajaisia. Vallankäytön symboleina ne vakavoittavat, puistattavat. Rikokseksi kun on riittänyt olla eestiläinen.

Lohtua tänä painostavana aikana ovat antaneet nautintoaineet. Tupakkalaatujen valikoima on nykyaikaan verrattuna kymmenkertainen. Nikotiinihuumeessa on ollut aikakauden lohtu.

Miehitysvallasta kertovia painotuotteita, propagandajulkaisuja, rahaa, käyttöesineitä ja asepukuja on museossa mittava vitriinimäärä.

Häivähdyksen miehitysajan hurjista tapahtumista aistii veneestä, joka kertoo paosta meritse turvaan Gotlantiin vieressä kelluvia ajomiinoja vältellen.

Eihän vaikeista ajoista voi selvitä ilman huumorin kaikkitehoavaa lääkettä. Museossa on kymmenittäin esillä miehitysvallan insinööritaidon keksintöjä ja luomuksia, kookkaimpana invalidiauto.

Satiirikon ajatuksin, vakavan ja puhuttelevan museokäynnin lopuksi, rohkenen minäkin kuiskata muutaman valikoidun mielipiteen museon hämärään kellarikerrokseen päätyneen ideologin korvaan.

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri taide yhteiskunta

Pääkirjaston aulassa julisteiden herkkua

Hätkähdyttävän puhuttelevia ja visuaalisesti taitavia julisteita saa harvoin kokea Lahdessa. Vahinko, että julisteille varattu tila on ollut kovin pieni ja niiden katsominen kauempaa ei näyttelysermien ahtaudessa toimi julisteiden upean laadun ja taiteellisuuden veroisesti.

Lahden kansanopistossa toimivan Vapaan akatemian Kuvitus ja graafinen suunnittelu -koulutuksen opiskelijat suunnittelivat kevään aikana julisteita osana julistesuunnittelun kurssia. Työt toteutettiin PasteUp Warsaw -festivaalia varten ja kahdeksan opiskelijoiden julistetta on tällä hetkellä esillä Varsovassa. Julisteita voi nähdä myös Lahden kaupunginkirjastossa.
PasteUp Warsaw -festivaalin teema oli avoin, mikä antoi opiskelijoille mahdollisuuden lähestyä julistetta omasta näkökulmastaan ja käsitellä aiheita, jotka he itse kokivat tärkeiksi. Kurssilla harjoiteltiin paitsi visuaalista sommittelua ja typografiaa, myös oman ajatuksen tiivistämistä selkeäksi ja vaikuttavaksi kuvalliseksi viestiksi.
“Juliste on edelleen vahva visuaalisen viestinnän muoto. Tässä projektissa opiskelijat pääsivät työskentelemään todellisen tapahtuman ja kansainvälisen kontekstin parissa. Samalla he saivat mahdollisuuden kertoa visuaalisesti asioista, jotka ovat heille itselleen merkityksellisiä”, kertoi kurssin opettaja Radek Karkulowski.
Lahden kaupunginkirjastossa esillä oleva kahdentoista julisteen kokonaisuus tuo opiskelijoiden työn paikallisen yleisön nähtäväksi. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua siihen, millaisia visuaalisia näkökulmia ja aiheita nuoret tekijät nostavat esiin julisteen keinoin.
Vapaan akatemian Kuvitus ja graafinen suunnittelu -koulutus antaa opiskelijoille valmiuksia oman visuaalisen ajattelun, portfolion ja jatko-opintopolun kehittämiseen. Koulutuksessa työskennellään muun muassa kuvituksen, graafisen suunnittelun, typografian, julkaisusuunnittelun, hahmosuunnittelun ja visuaalisen tarinankerronnan parissa.
Näyttely on avoinna 1.-26.6. 2026 Lahden kaupunginkirjaston tuloaulassa.
Kannattaa  poiketa laatutaidetta ihailemaan!
Kategoriat
Koulutus kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Lahdesta ponnahdusta ammatilliseen teatterikoulutukseen

https://lahenuutisia.fi/2024/07/19/paha-ja-hyva-lapinlahden-suomalaisessa-paratiisissa/

Psykologiopiskelijoiksi pääseminen lienee vielä näinäkin päivinä harvinaisuus – vain vajaa prosentti hakijoista saa opiskelupaikan yliopistossa tuohon ammattiin valmistua.

Teatterialalla on lähes samanlainen asema harvinaisuutena tulla valituksi ammattiin – parin kolmen prosentin pyrkijöistä saada nuo teatteriammattilaisen haaveet toteuttaa opiskelemalla.

Yliopistollisiin teatterikoulutuksiin nyt keväällä 2026 valitut oppilaat – Helsingin Teatterikorkeakouluun (Teak) ja Tampereen yliopiston teatterikoulutuksen näyttelijäkoulutukseen (Näty) – on jälleen julkaistu ja nimet ovat lahtelaisille teatterifriikeille monen valitun opiskelijan osalta jo viime vuosilta tuttuja. He ovat käyneet Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen opintoja joko yhden tai useimmat kaksi vuotta.

Heistä olen myös teatterikirjoittajana aina saanut uutta voimaa elää teatterin tuomaa sanomaa – niin yhteiskuntakritiikkiä kuin taiteen voimaa, vapautta ja kauneutta sekä usein jo tylsistyneeseen mielialaani uutta herkkyyttä taas innostua elämään hieman parempana ihmisenä.

Tänä vuonna valittuja sekä yhden vuoden tai kaksi opiskeluvuotta täällä teatteriin Lahden kansanopiston teatterikoulutuksessa syventyneitä opiskelijoita on jälleen saanut kunnian päästä teatterin haluttuun yliopistolliseen ammattiopiskeluun valmistumaan.

Nämä opiskelijat saavat Lahden kansanopiston teatterikoulutuksessa teatteriammattilaisten taitavan opetuksen ja harvinaiset koulutukselliset valmiudet: eräänlaiset täydellisen teatterilliset puitteet, teatteriatmosfääriset esityssalit, työpäivän teatterillisen ajankäytön ja innostuneen opiskelijayhteisön, joka pian hitsautuu yhteistyökykyiseksi, tiiviiksi ja luovaksi joukoksi. Opiskelu täällä Lahdessa on näille teatteriopiskelijoille mukaansatempaava elämänvaihe kuin oikea kokeilu teatteriammattilaisuudesta, sillä teatteriammatti on elämäntapa niin taiteessa kuin omassa siviilielämässä.

Siksi aika usein teatteriopiskelijat myös loma-aikoinaan muodostavat merkittäviä teatterikokoonpanoja, joista nauttiminen meille teatterinystäville on suurta teatterinuudistusnautintoa elävyydessään ja tuoreudessaan.

 

Tässä pari teatteriesitystä viime kesiltä ja linkit niiden esitysarvioihini. Esimerkiksi tämän Starman-esityksen näyttelijöistä kolme ja edellisten kesien Port Mundus -esityksestä  (katso otsikkokuva) myös kolme valikoitui juuri viime kuussa yliopistolliseen teatterikoulutukseen.

https://lahenuutisia.fi/2025/06/26/starman-hauskuttaa-vihastuttaa-ja-ajatteluttaa/

…………………………………………………………………………….

Helsingin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (TeaK) tarjoaa esittävien taiteiden ja kirjoittamisen koulutusta kandidaatin tutkinnosta tohtoritasolle. Voit opiskella valo- tai äänisuunnittelua, lavastusta, tanssia, koreografiaa, teatteri- tai tanssipedagogiikkaa, näyttelijäntaidetta, ohjausta, dramaturgiaa, esitystaidetta ja kirjoittamista.

Teatterikorkeakouluun keväällä 2026 valitut:

Näyttelijäkoulutukseen

Inari Kolehmainen ja Aino Suosalo

Ohjaajakoulutukseen

Siiri Lehtinen ja Anton Varpama-Taittonen

Tanssitaiteen koulutukseen Josefiina Uuranmäki

 

Tampereen yliopiston Teatteritaiteen tutkinto-ohjelma (Näty) on viisivuotinen näyttelijän ammattiin valmistava näyttelijäntaiteen koulutus, joka jakaantuu kolmivuotisiin kandidaatin opintoihin sekä kaksivuotisiin maisterin opintoihin, joiden aikana opiskelija tutkii näyttelijäntaiteen keinoin yhtä tai useampaa valitsemaansa ilmiötä tai aihepiiriä.

Tampereen yliopiston

Näyttelijäkoulutukseen keväällä 2026 valitut:

Teemu Kalliokoski, Emma Härmä, Severi Niskanen, Laura Tyyskä, Eemil Tähtinen, Aleksi Venho

Lahen uutisia ja Tarmo onnittelee!


Kategoriat
filmi Koulutus kulttuuri taide yhteiskunta

Lahden Muotoiluinstituutin valokuvakirjanäyttely

Kategoriat
kotiseutu Koulutus kulttuuri taide

Galleria Kipinän loppukeväistä taiteen tenhoa

Minna Kähkösen Lahti-aiheisissa maalauksissa kylmä UPOn siltakin saa sääharvinaisuudessa lämpimän kauniin olemisen oikeutuksen.

Galleria Kipinän Utopias-osaston seinät ja pöydät, lattiakin osin on tulvillaan Lahti-kaupungin kuvataidetta ja silmiin tarttunutta kuvakerrontaa, yksityiskohtia ja tietenkin niitä välittävien opiskelijoiden kokeilevia tekniikoita. Itseäni kiinnosti vanhatekniikkaiset valokuvalliset kokeilut, kuten syanotekniikka, jonka jälki puhuttelee sinisellä värillään suoraan ajatuksemme lämminhenkisiksi kylmän sinisen empatisoiden: 1800-luvun vedostekniikka on elävöittynyt pehmeän lämminoloisen kauniiksi nurkkiin jääneistä ylimääräisistä käsipyyhkeistä, joille vedokset on painettu.

Tietenkin työpajoina toteutetut teokset antavat jokaiselle katsojalle omakohtaisia kokemusnäyttöjä ja samaistushoksaamisärsykkeitä kaupunkimme silmissämme vilisevästä arkkitehtuurista ja hälinäisestä sekasortoisesta jäsentymättömyydestäkin.

 

Nelli Pennan ajatuksissa ja teoksissa siirrymme taiteen mukana arjen rutiineihin, joiden löytäminen ja ymmärtäminen on usein meiltä kiireessämme kateissa tai kasvatettaviltamme vasta löytymässä. Pyykki-aihe on niistä tässä näyttelyssä Pennalle keskeisin. Myös rutiini kaikenlaisesta sympatiasta kasvatettaviamme kohtaan vaatii jatkuvaa huomiota, havaintojen lisäämistä jopa aloitellun yhteisöllisyyden ymmärtämistä ja jatkuvaa toistamista omin keinoin, arjen ja taiteen kokemisen, kertausten mukana. Pennan sympatia lujittuu hänen erinomaisessa työssään Kuusitie, jossa saamme katsoa elämän värejä täynnä olevaa yksityiskohtien miljoonaisten viivojen sekä värien – elämäntuskan vastakohtaa sen riemun ja levollisuuden maailman varmaa lähdettä – kuusimetsää.

Laura Heino-Laurilan unikerrokset tuntuvat aidon uskottavilta kerroksellisuuksissaan. Niissä aiheet ja valokuvalliset tekniikat risteävät päällekkäin niin useaan kertaan, että on pakko pysähtyä ja kuvitella jotakin teoksesta löytävänsä. Hänen viivasyövytyksensä ja teostensa pohjamateriaalit herättävät meissä kokeilevan taiteilijan ihailua.

Minna Kähkönen on taidemaalarina hehkuvimmillaan aidoilla Lahti-näkymillään (otsikkokuva). Hänen monivuotinen öljyväriselkeytensä ihastuttaa maalauksellisella yksinkertaistamistaitavuudella,  tekniikallaan ja väripalettisella erehtymättömyydellään. Tunnelmia – kohtalokkuutta, erityisesti kauneutta löytyy hänen yhtä hyvin lähes kuolleista aiheistaan taloista tai silloista kuin myös ikkunanäkymiensä pelkistyksistä, säätiloista ja vuorokausirytmien hetkien herkistä ikuistuksista.

13.5.-31.5.2026

https://galleriauusikipina.fi/utopias-lahti-laura-heino-laurila-minna-kahkonen-nelli-penna/

Kategoriat
jännitys kansainvälisyys kotiseutu Koulutus kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Teatterimme johtajan syksyn 26 ohjelman vauhdikas esittelyshow

Kokeile, pysytkö perässä Lahden kaupunginteatterin johtaja Lauri Maijalan häijyn nopeassa teatterimme syksyn 2026 esittelyssä! Ainakin nauraa saat sen vauhtihurjuudessa!

 

Tässä levollisemmin kertauksena  Lahen uutisia-julkaisun sama Lahden kaupunginteatterin syyskauden 2026 ohjelmiston esittely:

Ajatukset jo Lahden kaupunginteatterin syksyn teatteriantiin

Piirros näytelmästä Tea ja Tyhmentäjä

 

Lahden kaupunginteatterin syksyn ohjelmisto on monipuolinen kattaus kotimaisia kantaesityksiä, musiikkia ja koko perheen esityksiä.

Suuren näyttämön syyskauden avaavat syyskuussa ikoninen gangsterimusikaali Kolmen pennin ooppera sekä lokakuussa kantaesitys Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897.

 

 

Kolmen pennin ooppera on Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin legendaarinen mestariteos, joka mullisti teatterin 1900-luvun alussa. Se rikkoi illuusion, sekoitti kabareen, oopperan ja poliittisen satiirin ja pakotti katsojan katsomaan maailmaa ilman siloteltuja kulisseja.

Ikoniset laulut, hahmokavalkadi ja terävä huumori paljastavat Lauri Maijalan ohjauksessa rakenteet riemukkaan raadollisesti.

 


Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897 on villi ja (uhka)rohkea esitys ihmisen vimmaisesta kunnianhimosta, uskosta teknologiaan sekä omien rajojen ja kykyjen ylittämisestä. Se kertoo kolmesta tukholmalaisesta insinööristä, jotka saivat vuonna 1897 elämänsä mahdollisuuden tehdä jotain ennennäkemätöntä – lentää ensimmäisinä maailmassa vetykaasupallolla pohjoisnavalle.

Linda%20%20Wallgren.jpg

Linda Wallgren

Näytelmän ovat kirjoittaneet Linda Wallgren ja Anna Kuusamo, jotka kuuluvat sukupolvensa eturivin teatterintekijöihin. Linda Wallgren myös ohjaa näytelmän. Heidän käsissään historiallisiin tositapahtumiin perustuva materiaali muuttuu koomiseksi, kohtuuttomaksi ja surrealistiseksi seikkailuksi.

 

Pienen näyttämön ja koko syyskauden ensimmäinen ensi-ilta on Salla Viikan kirjoittama näytelmä koko perheelle Tea ja Tyhmentäjä. Se on suuri seikkailunäytelmä mielikuvituksen ja ystävyyden mullistavasta voimasta ja tarjoaa ilottelua ja mielikuvituskavereita. Esityksen ohjaa Emma Mattila.

 

 

Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1968.

Lahen uutisiakin on vain pari kertaa ymmärtänyt (vuosina 2009 ja 2012) edes mainita lahtelaisesta Kerttu-Kaarina Suuosalmesta, kun hän kirjoitti myös elokuvien käsikirjoituksia omista teoksistaan. Erkko Kivikosken Kuuma kissa -elokuvassa (1968) oli peräti neljä harvinaisia lahtelaista filmitähteä ja elokuvan alastomuus oli aikakauden suurta ennenkokematonta kulttuuria. Suosalmen Hyvin toimeentulevat ihmiset kertoo myös lahtelaisperheestä 1960-luvulla.

Lokakuussa muistetaan unohduksiin jäänyttä mestarillista lahtelaiskirjailija Kerttu-Kaarina Suosalmea. Hänen romaaninsa (1969) Hyvin toimeentulevat ihmiset taipuu Iira Halttusen dramatisoimana kantaesitykseksi, jonka ohjaa Laura Mattila. Esitys kertoo 1960-luvun keski-ikäisistä, keskiluokkaisista ihmisistä, joilla pitäisi kaiken järjen mukaan mennä hyvin, mutta kukaan heistä ei kuitenkaan ole tyytyväinen.

 

Kuva Tiina Hauta-aho

Red Nose Companyn kanssa yhteistuotantona syntyy Studionäyttämölle 3-8 -vuotiaille tarkoitettu Ihmeellinen maalari. Esitys perustuu Kaarina Helakisan rakastettuun samannimiseen satuun. Se korostaa yhteistyön ja ystävyyden merkitystä ja ehdottaa onnen lähteeksi kanssaihmisten huomaamista.

lahdenkaupunginteatteri.fi

Syksyn ensi-illat Lahden kaupunginteatterissa ovat

2.9. Tea ja Tyhmentäjä
9.9. Kolmen pennin ooppera
16.9. Ihmeellinen maalari
14.10. kantaesitys: Hyvin toimeentulevat ihmiset
17.10. kantaesitys: Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897

Lahden kaupunginteatteri on Lahden keskeisimpiä vetovoimatekijöitä ja tuottaa monipuolista ja taiteellisesti korkeatasoista ohjelmistoa kaikenikäisille useita esityksiä viikottain. Teatteriesitykset valmistetaan alusta loppuun eri ammattilaisten voimin joko itse, tuotantoyhteistyönä tai vierailuina.

Piirrokselliset mainoskuvat Raana Lehtinen

You tube: Lahden kaupunginteatteri

Artikkelin muu kuvasto Lahen uutisia ja Lahden kaupunginteatterin kuvapankki

 

Alla Lahden kaupunginteatterin syksyn 2026 ja kevään 2027 esityskalenterit:

&https://lahdenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto-liput/esityskalenteri/nbsp;

 

Kategoriat
kotiseutu Koulutus kulttuuri tiede yhteiskunta

Kaupunginjohtaja aloitusaskelissaan vailla oikeaa suuntaa


Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen on ensimmäisten vuosien töksähdyksistään – Lahti Energian myynti ja yliopistokampus – havahtunut vastailemaan nuorten yläkoulun tyttöjen esittämiin kysymyksiin kuukausi sitten Lahti-kaupungista kaupunkimme nettijulkaisussa.

https://www.lahti.fi/uutiset/kaupunginjohtaja-vastasi-kyselytunnilla-nuorten-kysymyksiin-ja-haastoi-heita-kertomaan-nakemyksiaan-entista-voimakkaammin/

Kovin ympäripyöreästi Kyynäräinen haluaa puhella, ettei joutuisi tilille ja aidosti vastaamaan siihen, että jokainen asia kuuluu lopulta hänelle hoitaa aloitteesta päätökseen saakka. Lukekaa tai kuunnelkaa ylläolevasta linkistä Kyynäräisen tarinointi.

Jonkinlaisena koulutuksen asiantuntijana pitäisin Lahden kaupungin ensisijaisena tehtävänä nopeasti toimia kaupunkimme kaikentasoisen koulutuksen uudistamiseksi:

Perus- ja lukio-opetuksen kielten opiskelun laajentamiseksi peruskoulussa entiseen kansainväliseen, myös arkkivihollisen, siis venäjän kielen opiskeluun. Kouluaineiden pitää nyt muuttua hurjaan supistamiseen jokaisen oppilaan kohdalla, mutta valinnan määrän kohdentamiseen sopivaksi aiheiltaan ja sisällöiltään jokaiselle oppilaalle.

Koulut pienentää kateissa olevan sosiaalisuuden palauttamiseksi takaisin merkitykseensä sekä saada lasten ja nuorten kasvattajat huomattavasti joustavammin mukaan koulun toimintaan. Hyvien opetushenkilöiden jaksamisen tajuaminen opetusjärjestelyjen käytännöissä sekä mammuttikoulujen purkaminen on uudistuvan lahtelaisopetuksen tae – nopealla aikataululla.

Lahdessa toimiva opetus toisen asteen tai ammattikorkeakoulullinen ja yliopistollinen järjestely ei tarvitse lainkaan kaupunginjohtajamme tai kaupunginhallituksemme puheenjohtajan nolon lapsellisia ulostuloja julkisuuteen.

Kyynäräisen ja Komun Rantakartanon Yliopistokampushaaveita kritikoin jo heti Lahen uutisia -jutuissani tiukasti.

https://lahenuutisia.fi/2025/12/13/lut-yliopisto-ja-lab-ammattikorkeakoulu-2/

https://lahenuutisia.fi/2026/02/25/lahden-paattajat-trumppimaisine-pajunkoysineeen-valtakunnallisina-linssiluteina/

Perustelin asiaa (ylläolevat linkit) lähimmän 10 vuoden aikana tapahtuvalla Suomen lasten syntyvyyden vähenemisellä. Tosiasiassa lapsikato on jo niin suuri, ettei mitään toisen asteen koulutusta voi enää tänäänkään laajentaa, koska opiskelijoita ei riitä kouluihin, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Puhuin korville, jotka eivät halunneet kuulla ja lukutaidottomille lahtelaisille.

Näinä aikoina jo perusopetuksen oppilaskadosta puhuu opetus- ja kulttuuriministeriökin:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/f6fb0e0f-6d20-4f2b-95f7-d66dc3d6485f

Lukiolaisten määrän romahtamisesta kertovat myös mediaohjelmat:

https://yle.fi/a/74-20225589

 

Parasta meille kaupunkilaisille Kyynäräisen ymmärryksessä on kuitenkin johtaa Suomen työttömintä kaupunkia ja koko maan työttömintä paikkakuntaa. Vahinko, ettei hän ymmärrä Lahden kaupunginhallituksen monopolia, joka nykyisin päättää kaikesta sellaisestakin, mikä ehdottomasti kuuluisi Lahden ylimmälle päättäjälle – kaupunginvaltuustolle.

 

Kaupunginhallituksemme puhetta johtaa aikanaan Lakes-nimisessä kaupungin omimassa työttömyyden hoitamiseen perustetussa yhtiössä kehitysjohtajana toiminut Pekka Komu. Mitä on saatu aikaan – ei mitään työllisyyden ja työttömien kannalta. Turhan kylkiyhtiön palkattujen työntekijöiden joukko on paisunut yli kuusikymmenpäiseksi. Sen johtavassa asemassa alkuaan toiminut ahkera ja sympaattinen kaupunginvaltuutettu Komu on tänään ottanut tärkeässä demari-luottamusasemassaan omaan haltuunsa hyvin palkatun kokopäivätyön Kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja samalla koko kaupungin johtamisen. Mistä on tänään kysymys Lahden kuntapolitiikassa verrattuna eiliseen?

 

Eilen kaksi poliitikkoa hoiti kaupunkimme asiat valtuustoon päätettäviksi. He puhuivat suoraan toisilleen ja meille kaupunkilaisille – kokoomuksen Heino Avikainen ja demareiden Arpo Heinonen. He herättivät sentään luottamusta sanoissaan ja usein varsin jyrkissä diktaattorimaisissa, mutta hyvin perustelluissa päätösvalmisteluissaan etevän, lahjomattoman kaupunginsihteeri Timo Pohjansalon kanssa. Myös asiantuntijalautakunnilla oli päätettävistä asioista selkeät rajat.

 

Nykyisin lautakuntien päätöksiä tekee kirjava joukko eri puolueiden valitsemia kuntavaaleissa ääniä saaneita pamppuja ja yksinpäättävät lukuiset virkahenkilöt. Esimerkkejä Komun lupaamista ja toteuttamattomista päätöksistä on kosolti lähes parinkymmenen vuoden takaisista Kytölän alueen joukkoliikennejärjestelyistä alkaen. Päätettäviä asioita ei tule enää valtuustoon, vaan valtuustokokouksia joudutaan jopa perumaan päätettävien asioiden puuttuessa.

Niko Kyynäräinen kiertelee kuin asiaa tuntemattomana suitsuttaen vastauksessaan nuorille setämäisesti työllisyyden ja työttömyyden avuksi yrittäjiä. Miksei hän pistä tärkeimpänä järjestyksessään Lahden kaupungin osuutta ja saamattomuutta työllisyydessä turhine yhtiöineen?

Myös valtuustomme lahtelaispolitiikka on taustaltaan kovin tuulista ajatellen vuoden päästä pidettäviä eduskuntavaaleja ja sinne valittavia mahdollista 3-6 kansanedustajaa. Loikkareita riittää. Vasemmistoliikkeemme -puolue hylkäsi ainoan rehellisen suorapuhujan ja asiantuntijan Seppo Korhosen. Nyt hän siirtyi toiselle äärilaidalle ns. puolueettomaan kaupunkilaisten Pro Lahti -liikkeeseen ja saa siellä yksin ottamiinsa kaupungin kysymyksiin edes kaupunkimme liian monet asiaa valmistelevat juristit pyörtämään päätösesityksensä ja Korhosen toppuuttamaan kaupungin laillisuuden edes jonkinlaisiin aisoihin. Saman ryhmittymän Juha Tapiola oli Asikkalassa vihreä ja myös Lahdessa, välillä puolueeton, välillä ruotsalaisten edustaja. Perussuomalaiset pomppivat kokoomukseen ja päinvastoin.

Kummallisia kytköksiä valtuustollamme on myös valtakunnalliseen politiikkaan. Alkuaan Hämeen vaalipiirin asikkalalainen perussuomalainen Mira Nieminen on nyt Lahden perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu, johtava perussuomalainen ja kansanedustaja. Toinen Lahden valtuuston kansanedustaja sentään on kaupunginvaltuutettu Mika Kari, demari. Mutta vireäajatuksellinen urheilukansanedustajamme, myös demari Ville Skinnari ei halunnut enää edes kuulua nykyiseen valtuustoomme.

 

Onko lahtelainen kuntapolitiikka tullut tiensä päähän? Saako Lahti toimivan ja innostavan koulutuksen jokaiselle tarvitsevalle?

Mistä saamme kunnon ihmisiä kaupunkimme luottamushenkilöiksi, saati valittaviksi valtiopäivillemme?

Valtuutetut! Ottakaa teille kuuluva ylin päätösvalta työllisyysasioihin ja kaiken tasoiseen koulutukseen. Hävittäkää työttömyyden nimissä toiminut kunnan ylläpitämä laitos turhine työntekijöineen ja pinttyneine laitostumisineen.

 

Palaan kommentteihinne ja paraikaa kuumottavasti lämpiävään vuoden pituiseen Päijäthämäläiseen vaalikuumeeseen sekä tietenkin teatterielämään.

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Kevään viimeiset teatteriherkut tänään

Meeri Karri  HUMORESQUE  *

Viimeiset valmiit, puhuttelevat, hauskat ja elämäämme monipuolisesti ajattelevat sekä ennen muuta taitavat teatteriesitykset ovat vielä tänään sunnuntaina 17.5.26 koettavissa Lahden kansanopiston Teatteri II teatterifestareissa.

Mikko Wilmi KOSTO **

Niissä selviää se, mikä palo ihmisellä on haluta teatterin ihmeelliseen maailmaan vaikka koko elämäksi.

 

***

Tai se, miten jokainen itse pystyy parin vuoden koulutuksen jälkeen valmistamaan meille katsojille nautittavaksi täydellisen näytelmän itse ja sen lavalla esittäen.

****

Vielä tänään ehditte katsomaan lähes kahdenkymmenen teatteritaiteilijan esitykset:

https://www.teatterikoulutus.fi/esitykset/teatterifestarit-2026

ESITYSTEN aikataulut:

https://docs.google.com/document/d/1hDHlkX40-c8a24LVo6EsXRlne3D5cxyu_xrDL52usmg/edit?tab=t.0

Kategoriat
kotiseutu Koulutus kulttuuri musiikki taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Nuoruus on seikkailu

Teatteri I:n Lauluilta – kuva esityksen taltioinnista Jani Enqvist

Lahden kansanopiston ensimmäisen vuoden teatteriopiskelijat 2025-26 toteuttivat oman lauluillan 7.5. ja 9.5.26 teatterikoulutuksensa suuressa salissa.

 

Tämän keväisen laulelmamusiikin sanat ovat täyttä vanhaa riimitettyä iskelmälyriikkaa sekä nykyistä käyttörunoutta jokainen. Itse olin taas yllättynyt tajuttuani koko 21esitysnumeroa sisältäneen musiikki-illan olleen suomen kieltä, ei ainuttakaan vieraskielistä sanaa kuulunut! Harvinaista tänä aikana englannin pökerryttämässä Suomen Lahti-kaupungissa. Rakastumista, haaveilua, pettymyksiä, monia kymmeniä elämän riemuja, iloja ja kokemuksia saimme esittäjien kanssa maistella ja niihin eläytyä sekä lämmintunteista, jopa ilkikurista hyvää huumoria mielialamme kohotukseksi nautiskella – pariin iskelmäklassikkoon jälleen samaistua.

 

Esittäjäensemblen yhteisöllisyys, tulkinta ja mukanaolo oli valloittavaa. Ilta oli täydellisesti mukava ja niin yhteismitallisen aito, niin suloisen lämmintunnelmainen välittämään ensemblen mutkattoman, reilun ja musiikille antautuvan yhteisöllisen musisoinnin, jokaisen jäsenensä laulamisriemun. Viuluin, perkussioin, huiluin, cajoin, kazooin, ukulelein, haitarein, kitaroin, bassokitaroin, triangelein, kosketinsoittimin heistä löytyi soittamiseen innostuneita kokeilijoita ja todellisia muusikkoja erimuotoisiin orkesterikokoonpanoihin – sekä vähintään elävän nuoruuden täysverisiä taustalaulajia lauluun kuin lauluun mukaan ja tekemään illasta ihanan ehyttä kokonaisilmaisun harvinaisuutta – kaikki niin luontevasti, vaivattomasti, taidollisen tarkasti, silti teeskentelemättömän henkevästi jokaiseen esitysnumeroon mukaan eläytyen.

Kansanopiston lauluillan uudenlaista luomisen hehkua ja musikaalisuutta olivat asiantuntevuudellaan ja monitaitoisuudellaan siirtäneet nuoriin opiskelijoihin alan taiturit, ohjaavat musiikinopettajat Taru Still ja Matti Hussi –heille suuret kiitokset yksilöllisestä laulunumeroiden ohjauksesta ja lauluillan kokonaisuudesta.

 

On tietenkin jo makuasia sitten itse teatterilaulaminen, joka näyttelijäkoulutukseen olennaisesti liittyy. Yksittäiset biisit toteutuivat varsin persoonallisesti kunkin taiteilijan osaamisalueen hienosti esitykseksi jalostaen. Huumorintaitajat antoivat oman osansa, huippumusikaaliset oman taitavuutensa soitintaitavuuksineen ja useat synnynnäisesti kauniit äänimateriaalinsa iltamme huippunautinnoiksi. Nautimme koko lauluillan vapautuneen, valloittavan laulamisen ihanuudessa.

 

Tietenkin teatterikatsojana tein tapani mukaan joitakin huomioita jokaisen lavalla esiintyneen laulutaiteilijan osuudesta.

1. Hauki – Ensemble   Kesäisen hitaan letkeä yhteishoilailu tra tramba bambaa tuntui niin soman vapauttavalta, leppoisalta, harmittomalta, ettei laulun suuri juju – sävel ja liikekieli, eläytymisen voima – enää pidemmälle meitä mukaan tunnelmaansa olisi voinut tartuttaa – tamburiinin, bassojyskeen ja ennen kaikkea vapauttavan keväisen kazoo-sirityksen mukana meitä vieden.

2. Uusia unelmia   Ihanan ohutääninen Eeva Hietamäki loi musikaalisella äänimateriaalillaan lisää uskoa ihmiseen – tarttuvin sävelin ja viisain sanoin meitä houkutellen vapaalla esiintymishelppoudellaan loputkin estomme seuraamisemme tieltä raivaten.

3. Vihreät niityt   Tutun klassikon 1960-luvulta Olavi Virrasta alkaen ja mielilaulajani Topi Sorsakosken tulkinnan muistiani vahvistaen soveltui Raul Nybergin herkän puhuvasti laulaman, kauniin kesäiseksi taustamaailmaksemme istua ja nauttia todellisen iskelmä-aikakauden tyyliin pukeutuneen iskelmätähden tavoin kauniin sävelen ja Helismaan sanojen ihanuuteen pianon soinnein ja suomalaisen haitarin haikein sävelvärein.

4. Kartta väärinpäin   Tämä rakkaudenkaipuun hidas ja hauskan valssimainen tulkinta kaikessa yksinkertaisuudessaan, kitaran ihanan tapailevissa otteissa tuntui suloiselta esitykseltä – sinnikkäässä keskittyneisyydessä kuin myös tapailevassa tulkinnallisessa ilmeessä Minea Filénin haaveilevan haikeaa tarinaa jäsentävässä pianorytmityksessä.

5. Älä mene pois  Euroviisukappaleemme 1970-luvulta soi Pieta Kivirannan tulkitsemana alkuperäisversion tapaan sävellyksen varsin pitkin lopputavuin musikaalisesti tarkoin pitkin kokonuotein, vaikka vielä ääni kaipaisikin sirun lisää pehmeyttä – mutta laulu, piano, cajon ja tamburiini yhteisesityksenä soivat jo nyt tyylikkäänä kokonaisuutena.

 

6. Säännöt rakkaudelle   Jo lähes viidentoista vuoden ikäinen laulu sävelensä korvamatotartuntoineen, taitavin runoriimilopuin ja referoivana sävelkoruna, mieliin ikuistuvana rytminä sai hienosovituksellisen säestysorkesterin ja erityisesti solisti Heljä Haurun tunnelmallisen alttoäänen tulkintana yhden rakkaustunteen täydellisimmän esitysanalyysin.

7. Päästä varpaisiin  Tatu Lääverin maskuliininen totisuus vakuutti tässä harvinaisen dramaattisessa rakkausviisussa ja sen sisällössä tunnistettavassa realismissaan ja rajuudessaan, viulun viiltävässä ja pianon sieluun takovassa jytkeessään, esittäjän tunteita sydämestä saakka välittäneessä toivottomuudessaan – vaikuttava esitystulkinta.

8. Missä tuulet kohtaa   Upean tsemppaava monen eri soittimen säestävä orkesteri ja Essi Karjalaisen viehättävän suloinen luontainen ääni saivat aikaan herkän surumielisen rakkauslaulukokonaisuuden, jonka melankolia tunteineen tarttui kuulijan sieluun ja vahvistui sovitustoimivuudella ja toimivan laajavärisellä taustamyötäilyllä.

9. Kerrasta poikki  Kauniin ilmaiseva Pihla Kettusen  äänimateriaali ja tulkintahahmo, vahvasti eläytyvät taustalaulajat ja kolmijäseninen taitavasoundinen orkesteri loi yhden illan selkeimmistä, elähdyttävimmistä ja mukaansa tempaavista tulkinnoista.

10. Huijausta jumalauta  Tehosekoittimen perinteisten renkutusten kaltaiset parhaat palaset takasivat Minttu ”Boss”Valtasen loistavan tulkinnan – Huijausta jumalauta – humööriä elämästä ja aikuisuudesta sekä vauhtia ja koreografiaa koko suuren salin täydeltä ja liikettä niin, että päätä huimasi – tekovakava ja varman hauska esitystulkinta -täydellinen rentoudessaan osaavuudessaan ja vauhtihirmuisuudessaan…sekä trionsa myötäelävässä rytmityksessä.

11. Näytelmä   Stephen Sandheimin musikaalista Vexi Salmi teki sanoituksen elämän todellisuudesta ja sen vaihtoehdosta laulun Näytelmä. Sanoiltaan veximäisen syvällinen, mutta erityisesti melodiana maailmankuulusta musikaalista on saanut paikkansa Little Night Musicalin perusmelodiasta kolmesta klovnista  -Send in the clowns- musikaalilaulajien perusteoksena ympäri maailman. Eikä Jalo Stenroosin eläytyminen lauluun hassummalta tuntunut, vaikkei se Frank Sinatran suvereniteettia vielä yrittänytkään ylittää, vaan toteutti kauniin, nöyrän tavallisen ihmisen vilpittömän ja puhuttelevan tulkinnan.

12. Eri suuntiin   Minttu Viitamäen Miriam Bryantin sävellys ja sanat on saanut tämän esityksen solistin kirjoittamaan aivan tämänvuotisen tuoreen suomennoksen – kunnioitettava teko konsertille!

Valitettavasti en esityksen laajasta orkestroinnista ja taustalauluista saanut oikein selvää, varsinkin tarkoituksella falsettinen tulkinta ei antanut jo kalkkeutuneille korvilleni kunnon hahmotusta tarinalle, joka liittyi sävellyksen (suomennettuun) teemaan.

Mielestäni hienon kiehtova, rytmivaihtelevainen mutta vaikea biisi näin laajoin orkestraalisin instrumentein ja taustalauluin oli rohkea yritys ja kelpo saavutus.

13. Lupaan olla    Aleksi Venho vetäisi varmasti ja vakuuttavasti rakkauslaulunsa luvaten viikot, vuodet olla sun. Niin on ihmiset ennenkin vannoneet, tämänkin biisin mukaan ainakin toistakymmentä vuotta ja kun mainio kolmen taustalaulajan kopla sinetöi Aleksin lupaukset – uskoman pitää – perusteellinen tämän rytmi ja laulun sisältö on meille lupauksen todisteeksi.

14. Matkustaja   Anton Avelan rytmitarkka tenorinen laulajamatkustaja hoilailee linja-automatkansa hienon eeppisenä kertojasävyllään, myös suorastaan monipuolinen bändi on hienossa vedossa – kitara-basso-viulu-huilu – ja taustalaulajakaksikko vauhdissa mukana – sovitus erinomainen samoin cajonin rytmianti täydellinen.

15. Samanlainen onni    Virva Järvelän soinnukas ääni heläjää jälleen yhden maailman kauneimpien elokuvasävellysten -Michel Legrandin sävellyksen- tulkkina yhdessä Tatu Lääverin ja Minttu Valtasen duettokosketuksen kanssa ja tarinan tenhoa kannattavin hienoin tauoin sävellys kenties lämmintunnelmaisimpana koko musiikkikonsertin kappaleena tuon taustalaulun balsamoimana silti aina 1968 vuodelta saakka Juha Vainion sanoin vielä katsellen entiseen.

 

16. Pääsi rinnallein painuu   Severi Niskanen jatkaa Paul Ankan 1958 ja Kirkan 1969 Pertti Reposen suomeksi kääntämää tunnettua hittiä musikaalisen taitavasti, tunteella ja ajatuksella, yksi esimerkki kauniin laulelman koruttoman hienosta tulkintaonnistumisesta esityskavalkadin vanhimpien kappaleiden joukossa.

 

17. Kahleet   Rania Valtosen laulullinen tarina ihmiselon vaiheista tuntuu koskettavan kaikenikäisiä. Ellinoora Leikas on eräänlainen aikakautemme arkifilosofi ja Rania Valtonen hänen tulkkinsa kertoa elämän kulku vakuuttavasti, todesti ja ajatteluttavasti. Valtosen musikaalisuus ja äänialueen miellyttävyys vievät esityksen sieluihimme asti eivätkä säestyssoittimet, tässä tapauksessa myös vahva ja tarkka ukulele voisi enää paremmin laulelman toteutukseen soveltua.

18. Linnnut, jotka löytää aina kotiinsa   Eemi Vuorinen on löytänyt tämän omaperäisen teatteritrubaduuri Antti Aution ajatukset ja sävellysmuodon, jolle säännöllisyys on vierasta, runomittakin omalajista ja jonka tulkinta vaatii taiteilijalta aina oman näkemyksen ja vapauden. Vain pieni musiikillinen tarkkuus olisi vielä tarvittu, sillä Autio muuttaa sävelkulkua pitkin esitystään. Silti kivan omalajinen autiotulkinta oli tämäkin – kera pikkuhauskojen taustalaulajien ja instrumentalistien.

 

19. Matkalaulu   Iida Lindholm on oikea kupletistinen ja heittäytyvän rökäleinen laulava humoristi, joka tavoittaa ihanasti PMMP:n huumorin kaikki rotkot ja huiput. Miten upeasti koko tarinan rytmi sujuikaan valloittavan hallitusti meidät kimppaansa koukaten. Ja tarinaakin oli vähän muutettu mies-nainen- akselilla esittäjilleen soveltuvammaksi. Myös rummut pitkästä aikaa mukana ja tuo matkalaisten aidon tuntuinen yhteisrallatus oli jo aidon rennosti toteutettua suurta kansanhuumoria.

20. Veri on vettä sakeampaa  Ona Eronen veti upean soolosarjan kafkamaiseen konsertin lopputunnelmaan kera ahdistavan tarkan runorytmin ja tummien ajatusten – eläytynyt, vaikuttava tulkintakokonaisuus rosoisen elämän, nälän ja janon ja himon kunniaksi. Magiikan läsnäolokin tuntui nurkan takana odottavan meitä ja tulkitsijoita.

 

21. Nuoruus on seikkailu – Ensemble

Voisiko tämän lauluihanuuden edes hennoa päättää muuten kuin tähän iki-ihanaan katrihelenamaiseen musiikkimaailman tunnelmaan. Koko teatterimusiikkitaitelijajoukko tulkitsi sen niin valtavan tunteikkaasti, sielun, ajatuksen, äänihuulten, puhtaiden sävelten ja villin ja vapaan nuoruuden voimalla.

teatteri@lahdenkansanopisto.fi

Kategoriat
kotiseutu Koulutus kulttuuri teatteri yhteiskunta

Nuoren kevään ihanan nuoret laulut

Jos olet ehtinyt katsoa jo kaiken Lahtelaisen teatteritarjonnan, niin vielä on pari ennenkokematonta tilaisuutta vuorossa.

Tässä tuorein, viattomin, ihanin – laulamisen riemu!

Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen Teatteri I:n kevään viimeisessä esityksessä ykköset pääsevät laulamaan! Lauluillassa kuullaan 19 upeaa sooloesitystä ja kaksi yhteistä kappaletta, jotka siivittävät meidät tunnelmasta toiseen. Tule nauttimaan musiikin taiasta ja yhteisestä tunnelmasta ykkösten tahtiin.

Työryhmä: Anton Avela, Ona Eronen, Minea Filén, Heljä Hauru, Eeva Hietamäki, Virva Järvelä, Essi Karjalainen, Pihla Kettunen, Pieta Kiviranta, Iida Lindholm, Tatu Lääveri, Severi Niskanen, Raul Nyberg, Jalo Stenroos, Minttu Valtanen, Rania Valtonen, Aleksi Venho, Minttu Viitamäki, Eemi Vuorinen

Laulu- ja musiikinopettaja: Taru Still
Musiikinopettaja: Matti Hussi

ESITYKSET:
torstaina 7.5. klo 19
lauantaina 9.5. klo 18

Teatteri I: Tahdon olla näin -lauluilta 7.5. ja 9.5.2026

Lahden kansanopiston teatterissa (Aleksanterinkatu 4)

Paikan voit varata laittamalla sähköpostia osoitteeseen teatteri@lahdenkansanopisto.fi.
Kerrothan viestissä nimesi, esityksen päivämäärän ja kuinka monta paikkaa haluat varata!

Tapahtuma on ilmainen, mutta paikan päällä on mahdollista tukea opiskelijoita kannatuslipulla!

Lahen uutisia palaa esitysiltaan sen tunnelma-arvioin .

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri Matkailu teatteri Teatteriuudistus viro yhteiskunta

Tampereen Teatterikesä 3.-9. elokuuta 2026

Kuva esityksestä Haapajärven Elvis – kuvaaja Janne Vasama
Lahden kaupunginteatteri  on valittu  Tampereen Teatterikesän 2026 Pääohjelmistoon Lauri Maijalan ohjaaman Haapajärven Elvis näytelmällään –
sen esitykset on Tampereen Teatterin lavalla ti 4.8. klo 18 ja ke 5.8. klo 15.30.

Tampereen Teatterikesä 2026, taiteellinen johto
Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä
Pohjoismaiden suurin teatteritapahtuma Tampereen Teatterikesä tuo kotimaista ja kansainvälistä näyttämötaidetta elokuussa Tampereelle. Pääohjelmistossa on tänä vuonna yhteensä 16 produktiota, joista kolme on kansainvälisiä. Esitykset on valinnut pääohjelmiston taiteellinen johtoryhmä Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä yhdessä toiminnanjohtaja Hanna Rosendahlin kanssa. Festivaali järjestetään 3.–9. elokuuta, nyt 57. kertaa.

Kansainväliset tuotannot Ruotsista, Norjasta ja Virosta

Ruotsalaistaiteilija Iggy Malmborg hurmasi Teatterikesä-yleisön vuonna 2024 ja palaa nyt Tampereelle uuden teoksensa kanssa. Sortistycken saa ensi-iltansa kesäkuussa Schauspiel Leipzigin residenssissä. Malmborgin kanssa teoksessa esiintyvät Göteborgin kaupunginteatterin näyttelijät Mia Höglund-Melin ja Jesper Söderblom.

Kansainvälistä väriä festivaalille tuo myös näyttelijä ja käsikirjoittaja Kate Pendry yhden naisen ja yhden live-kameran show’llaan. My Dinner with Putin -esityksessä Pendrylle tarjoutuu yllättäen rooli Robert De Niron tähdittämässä elokuvassa – jonka ohjaaja kuuluu Vladimir Putinin lähipiiriin. Sitten iskee pandemia, seuraavaksi Ukrainan sota. Esitys kuvaa näyttelijän unelmaa lopullisesta läpimurrosta ja se on valloittanut katsojia ympäri Norjaa, jossa lontoolaistaustainen Pendry nykyisin asuu.
Lisäksi festivaaliviikolla nähdään Viron Draamateatterin suosittu Rahamaa-esitys, joka on yksi suurimpia kansainvälisiä tuotantoja, mitä Teatterikesässä on esitetty. Kansainvälisestä rahanpesuskandaalista kertovan teoksen on kirjoittanut Mehis Pihla ja ohjannut Hendrik Toompere junior.

Kotimaista teatteritaidetta kantaesityksin ja klassikkotulkinnoin

Kotimaisista teattereista pääohjelmistossa ovat mukana Suomen Kansallisteatteri, Svenska Teatern, & Espoon teatteri, Lahden kaupunginteatteri, Kotkan kaupunginteatteri ja Rovaniemen Teatteri. Lisäksi esityksiä nähdään pienemmiltä teatteritoimijoilta, kuten 20-vuotisjuhliaan viettävältä Teatteri Siperialta sekä Red Nose Companylta, joka esiintyy Teatterikesässä yhdessä Meta4-jousikvartetin kanssa. Ohjelmistossa vierailee myös työryhmiä sekä nähdään taiteellisia lopputöitä.

Kansallisteatteri tuo Tampereelle Elli Salon kirjoittaman ja Riikka Oksasen ohjaaman Muistopäivä-esityksen. Kiitetty teos kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.
Svenska Teaternilta nähdään Milja Sarkolan kirjoittama ja ohjaama Förgät mig, Espoon teatterilta puolestaan Sinna Virtasen teos Arakhne, jossa kohtaavat kudonta, showpaini ja hämähäkit.
Lauri Maijalan Lahden kaupunginteatterille ohjaama Haapajärven Elvis on tositapahtumiin perustuva esitys teosta, joka jäi suomalaiseen rikoshistoriaan – ja musiikista, joka voi pelastaa kokonaisen elämän. Näytelmä pohjaa Katariina Vuoren kirjaan Erään tapon tarina.
Kotkan kaupunginteatteri vierailee Tampereella Inke Dahlin ohjauksella Häiriö maisemassa, joka pohjautuu Raija Siekkisen samannimiseen romaaniin. Näyttämöllä nähdään Pirjo Lankinen.
Taija Helmisen Rovaniemen Teatterille kirjoittama Vesisaaren Alma kertoo lappilaisen kuvataiteilija Reidar Särestöniemen äidin elämäntarinan. Teatteria ja sirkusta yhdistävän esityksen on ohjannut Riku Innamaa ja sirkusosuuksien suunnitellusta vastaa Henna Kaikula. Esitys on tehty yhteistyössä Piste Kollektiivin kanssa.
Tornionjokilaakson maisemiin ja Lapin sotaan kuljettaa Mikko Roihan sovittama ja ohjaama Väylä, joka pohjautuu Rosa Liksomin romaaniin. Monologin tulkitsee Olavi Veistäjä -palkittu näyttelijä Ella Mettänen. Tuottajina ovat Vapaa Teatteri, Teatteri Jurkka, Lahden kaupunginteatteri ja Tampereen Työväen Teatteri.
Näyttelijä Hanna Raiskinmäki loistaa AntiG-esityksessä, joka ammentaa Sofokleen Antigone-tragediasta. Työryhmän ja Teatteri Takomon tuottaman esityksen dramaturgiasta ja ohjauksesta vastaa Pauliina Hulkko.
Työryhmätaustainen esitys on myös näytelmäkirjailija Otto Sandqvistin palkittu Cowboy försvunnen, joka käsittelee muun muassa maniaa, masennusta ja vieraantumista sekä jaettua kokemusta yksinäisyydestä.
Yhteistyössä Tampere-talon kanssa festivaalille tuotetaan Red Nose Companyn kaksikon Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman sekä Meta4-jousikvartetin Voces-esitys. Teatteria ja klassista musiikkia yhdistävän teoksen ytimessä soi Jean Sibeliuksen säveltämä jousikvartetto Voces intimae.
Paikallista väriä festivaalille tuo juhlavuosiaan viettävä Teatteri Siperia, joka tarjoaa katsojille klassikkotulkinnan Samuel Beckettin näytelmästä Leikin loppu. Tiivistunnelmaisen esityksen pääroolit tulkitsee näyttelijäkaksikko Pekka Heikkinen ja Bakr Hasan, ohjauksesta vastaa Heikki Huttu-Hiltunen.
Klassikkoteokseen on tarttunut myös Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta valmistuva ohjaaja Alise Polacenko, jonka taiteellinen opinnäyte Anton Tšehovin Kolmesta sisaresta on toteutettu yhteistyössä Q-teatterin kanssa.
Pääohjelmistossa nähdään lisäksi toinen taiteellinen opinnäyte: Asko ”aamo!” Halosen lopputyö Tampereen yliopiston teatteritaiteen tutkinto-ohjelmaan Nätyyn kantaa nimeä medium rare.
TelttaLabin monipuolisessa ohjelmistossa runoutta, teatteria ja mehevää groovea
Tampereen Teatterikesän TelttaLab-ohjelmisto pitää sisällään runoutta ja pienimuotoisia estradiesityksiä sekä leikkisää, groovempaa energiaa. Lämminhenkisiä musiikkihetkiä tarjoavat sisarukset Laura ja Oona Airola, jotka palaavat nuoruusmuistoihin ja teinivuosiensa keikkaohjelmistoon.
Taiteilijaystävysten Miiko Toiviaisen ja Sinikka Sokan konsertti on ylistys toveruudelle ja unelmille.
Eino Leinon kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta, ja runokonsertti Näin unta kesästä kerran kokoaa yhteen Leinon kuolemattomat runot näyttelijä Seela Sellan, sopraano Pia Freundin, sellisti Louna Hosian sekä pianisti Taina-Maaria Rautasuon voimin.
Seela Sella esiintyy niin ikään TelttaLabin avajaisesityksessä Rakkauskirjeitä yhdessä Esko Roineen kanssa.
Teatterillisempaa ohjelmistoa TelttaLabissa edustaa lisäksi Dave Malloyn säveltämä, sanoittama ja käsikirjoittama Kummituskvartetti, jonka kerroksellinen tarina on lumonnut yleisöjä ympäri maailmaa. Rooleissa nähdään tamperelaisen Näästi Teatterin monilahjakkaat musikaalikonkarit Pia Piltz, Niina Alitalo, Jaakko Wuolijoki ja Pyry Smolander.
Drag-taiteilija Pola Ivankan lavashow yllättää,
naurattaa ja liikuttaa. Mitä nyt, Lea? -esitystä rytmittävät Lea Lavenin ikivihreät laulut.
Soul-painotteisemman klassikkojen kimaran tarjoilee Jyväskylästä saapuva Masterpiece Orchestra ylistetyssä Stevie Wonder -tribuutissaan. Festivaaliviikon energiat pitää katossa myös suomalaisen funkin uranuurtaja Eternal Erection.
Mukaan ohjelmistoon mahtuvat yleisön hartaasti toivomat konsertit: Kansallisteatterin näyttelijä Timo Tuomisen 15-vuotinen työ Jacques Brelin chansonien parissa saa Teatterikesän lavalla ansaitun paikan.
Kirsi Poutanen puolestaan kutsuu katsojat pysähtymään maailman kaaoksen ja muutosten keskellä tarjoillen sielunhoitoa fadomusiikillaan.
Lipunmyynti Tampereen Teatterikesän esityksiin alkaa 6.5.26 klo 10.30.
Lippuja myyvät Lippu.fi ja Teatterikesän oma lipunmyynti osoitteessa Finlaysoninkuja 21 A.

Pääohjelmisto laajemmin esiteltynä Teatterikesän verkkosivuilla:
https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/paaohjelmisto/

Festivaaliviikolla on yleisölle luvassa myös ilmaista katusirkusta ja -teatteria, joista vastaa muun muassa Circus Simon. Koko katuohjelmisto esitysaikoineen sekä festivaalin muut oheisohjelmistot julkistetaan kesän mittaan.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, p. 040 594 4600
Tiedotus- ja markkinointivastaava Tiina Hurskainen, p. 040 865 5852 | tiina.hurskainen@teatterikesa.fi

Tampereen Teatterikesä on Pohjoismaiden suurin ja pitkäikäisin teatterifestivaali, jossa nähdään kotimaisen teatterin kiinnostavimmat esitykset ja kansainvälisiä huippuvierailuja. Viikon mittainen tapahtuma järjestetään vuosittain elokuun alussa.

Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri taide yhteiskunta

Taiteen elämää rauhoittava ihmeellisyys

Museoissa mieli lepää, silmä rakastuu ja ajatus pysähtyy unohtamaan maailman tilanteen ja omat huolet.

Kierros Viron Tallinnan Kumun taidemuseon yhdessä ainoassa sen viidestä esillä olevasta näyttelystä tuntui terapoineen suomalaisen turistiminän ihastumaan taiteen aina jokaiselle meistä rikasta antiaan vapaasti mielihalumme ja makumme huomioiden.

Karin Luts Kesäinen purjehdus, vesivärityö vuodelta 1953 on saanut monta erilaista kokeiluversiota ennen lopullista julkaisemistaan

ja yllä valmis työ

Tällä kertaa tuntui kuin olisin ollut mukana Karin Lutsin (1904-1993) turistiseurueessa milloin missäkin päin maailmaa ja erityisesti Eurooppaa kierrellen. Hänen taitonsa tallentaa kotimaataan Viroa, toista kotimaataan Ruotsia mutta erityisesti Ranskaa, Italiaa , Espanjaa – jopa Venäjää, jos myös Norjaa ja olipa Suomeakin matkallemme pienestä Haminan kaupungista ikuistunut. Kuvat ovat kuin kameran otoksia, joita riittää sadoittain valtavan suuren neljän näyttelyhallin seinillä asian todistamaan.

Myös kuvaturistiretkemme on harvinaisen pitkä: yli 80 vuotta saamme taiteilijan mukana kiertää maita, maailmaa, ihmisiä ja tunnelmia, heidän työtään, elinkeinojaan, vapaa-aikaansa, jotka erityisesti hänen lukuisissa akvarelleissaan ja piirustuksissaan eri aiheissa kuin pikkuhetkessä vain viipyen ovat meille katsojille maailmanmenosta viestittäneet.

Karin Luts  Venetsia-aihe vuodelta 1960, akvarelli

Ennen kaikkea hänen kynänsä ja ajatuksensa on saada silmämme kokemaan jokaisesta teoksesta valmis silmänautinto – vaikka monet niistä ovat todella nopeasti inspiroituja luomuksia  ja ilmeisesti juuri siksi niin tuoreita ja eläviä taideteoksia.

Karin Luts Komedia Francaise 1939, öljyvärityö Ranskasta kankaalle

Karin Luts Venetsia-aihe, vuodelta 1939 öljyvärityö kankaalle

On luonnollista, että hän on joskus myös pysähtynyt maalaamaan muutamat kuvat pitkän elämänsä aikana ihan  taidemaalarin öljyvärein. Kierroksellamme toteamme Karin Lutsin myös löytäneen erilaisia  ilmaisutapoja, sekä myös  jatkuvasti kyennyt perinteiset taidemaalarin ajatukset ja tekniikat vaihtamaan, muuttamaan ja kehittelemään vielä yllättäen – iän karttuessa entistä viitteellisemmiksi naturalismista etääntyneemmiksi, pelkistetymmiksi, turhat rönsyt karsituiksi taidetunnelmapelkistyksiksi. Jopa aivan määrätietoisen hullutteleviin voimakkaisiin väri-ilotteluihinsa hän meidät pystyy mukaansa tempaamaan.

Karin Lutsin maalaus Figuurit mustissa vuodelta 1939, öljyvärityö kankaalle, on löytänyt pieneen intiimiin museon kahvioruokalaan tyynyjen ja lampunvarjostimien somistuksiksi.

 

Loppuvaikutelma Karin Lutsin töistä useaan kertaan niitä katsoa kierrellen ja ihastellen tuntui, ettei moista käden, sydämen ja ajatuksen, maailman eri maisemien ja tunteiden ja kansojen vapaa-ajan opasta ja tulkkia ole koskaan ennen kokenut näin upean monipuolisena kuvatarjontajana ja harvinaisen pitkältä ajanjaksolta.

https://kumu.ekm.ee/syndmus/karin-luts-pildid-reisidelt/