Kategoria: kansainvälisyys

Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri luonto taide tanssi teatteri yhteiskunta

Kotivävy – kesän hehkuvassa kuumuudessa

Fiia Nurmen Utu- ja Essi Karjalaisen Meri-rooliluomukset antavat näytelmään uudenlaisen rakkauden voimaa ja luontevuutta ja sydämellistä aitoutta.

 

Lahden kansanopiston suurella näyttämöllä täysin uusi kevyen musiikin näyttämöteos innostusta sädehtivin, sielukkain ja osaavin näyttelijöin, puhdasäänisin, itsekoetuin tunnelmin, eläytynein lauluvoimin roolitettuina, live-orkesterin (kosketinsoittimet, puhaltimet, rumpupatteri, kitarat, trumpetti, viulukin) rytmittämänä ja taitavan lavastaja-puvustajan visualisoimana lahtelaisharvinaisuutena sai maailman ensi-iltansa 10.7.2026.

KOTIVÄVY-queersuurmusikaali antoi ainutkertaisen kauniin ja lämmintunnelmaisen, musikaalisesti herkkämelodisten sävelkuvioiden ketään tai mitään jäljittelemättömän, sisällöltään tätä aikaamme nykyaikaisemman kuin koskaan näillä pohjoisen maapallon leveyspiireillä viestivän taidekokonaisuuden.

 

Mihin muottiin pukeutuisin omassa hahmossani maailman menossa? Perinteiseen maailmaa maskuliiniseksi kuviteltuun machouteen vaiko paljasihoiseen kosketukseen, lihallisen seksuaalisen himokkaaseen ympäröivän maailman mieltämiseen. Vietteihimme iskostunutta perimäämme meistä jokainen jo eri vuosisadoilta ja vuosikymmeniltä on ainakin salaa miettinyt, mutta tänä äärimmäisen mielipidevapauden ja yhteisöttömyyden aikana vasta uskaltanut antaa elämäänsä virrata.

Queer on poliittinen ja usein akateeminen näkökulma, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä normeja. Queer on myös identiteetti, jonka kuvaamiseksi perinteiset sukupuolta tai suuntautumista määrittelevät sanat ovat liian rajoittavia. Queer on alkujaan myös haukkumasana, joka on otettu käyttöön voimauttavana terminä ja jonka merkitys on viime vuosikymmeninä laajentunut.

 

Tarvitaan rohkeutta toistemme ymmärtämiseen aidon ihmisrakkautemme loksahtaa siihen armottoman ihanaan tunteenvoimaan, rakastumiseen ja rakkauteen estoitta, sukupuolisuuden perinteiden saada keskeinen tarkoitus elämässämme sen kosketusten ja kokemusten mukana. Vietti, raha, kauneus ja rumuus löytävät inhimillisissä hahmoissamme toisen aseman ja arvon pyrkiä ja nauttia elämästä.

Eppu Meriö luo mielikuvissaan, kokemuksissaan tekstimuodot, riimit ja koko sinfonianomaisen sävellystyönsä kuin toisiinsa kaikista taiteista liittyvän maailman jäsentämisen musiikkinsa näytelmäisiin teoksiinsa, tarina ja sanoma istuvat ajatuksiimme kuin salamana myös omiin sielunmaisemiimme. On turvallista luottaa suorapuheisuuteen, tunteeseen, joka voi salaisuutena muuten kaivella koko minäämme siellä miltei karrelle palaen. Kunnes uskallamme olla rohkeita.

Tosin jotakin aikakausien menneisyyteen vielä tuosta suomalaisesta patriarkaalisesta yhteiskunnasta saimme herkullisesti maistella kunnioittavasti miltei epookkisella huumorilla roolityöluomuksina edellisiltä sukupolvilta perisuomalaisista maatalousammattia ylistävistä hersyvän sympaattisista rooliotteista. Mutta sitäkin vahvemmin jo vilpitöntä sisäistynyttä sielunmaisemakuvaa näyttelijän siirtyä järkeilyyn, intohimojensa ja sieluntuntojensa syvyyksiin.

Toinen toistaan Meriön laulelmat seuraavat  elokuvamusiikin kaltaisin sävelkuviovariaatioin ja yhteisesityksin sekä sooloin (Anna Koukku, Päivi Nikkanen) koko esitysensemblen hillityin tulkinnoin aina stemmoihin saakka osaavasti, herkästi.

 

Muodollisesti varsin kevyeksi elämäksi esitys välittyy tansseiksi harjoiteltujen koko ensemblen usein ihanan jatsahtavin vauhdikkain askel- ja säärikuvioden rennon kevyin tanssahteluin (Meeri Karri), täydellinen pienten tarkkojen esineistöjen, kalusteiden, värien, huolitellun puvustuksen ja naamioinnin sekä koko skenografian  miljöövaihtumisten nerokkaan kauniisti rajaavat atmosfäärivaihdot, persoonien omaperäisyyksistä viestivät toimivat, väritykseltään tyylikkäät puvut ja lavasteet  ja rekvisiitta (Outi Wright), valo- ja äänitunnelmoinnit sekä yllättävän ammattimaisesti toimiva äänentoisto ja valotunnelmointi ovat yhdessä keskeisen elementin -esityksen taitavan ohjauksen (Maija Antikainen) kuvanveistollisissa käsissä luoneet eheän visuaalisen ja jännitteisen kokonaisuuden, jonka sylissä on nautinto jokaisen katsojan kuvitella tätä jo päälle vyöryvää uudenlaista maailmaa, sen eri valinnoissa saada elää ja rakastua uudelleen elämään ja ihmisläheisyyteen.

 

Varsinainen näyttelijätyö keskittyy poikkeukselliseen queermaihinnousua vastustavien kansanryhmien joukkohtausten  (Leidit, Kiusaajat, Öykkärit, Ukot ja Opettajat) rajuihin kannanottoihin  ja muutaman keskushenkilön roolityön hienoihin ja koskettaviin, eläytyviin tulkintoihin.

Pieta Kivirannan Aatos – vahva, vakuuttava ja tekstiä kantava keskeishurmaava roolityö yhdessä Teemu Kalliokosken näyttelemän Onnin kanssa luovat esitykseen yllättävää tarinan sukupuolista menneisyyden vastakkainasettelua. Fiia Nurmen Utu- ja Essi Karjalaisen Meri -rooliluomukset antavat näytelmään aitoa uudenlaisen rakkauden voimaa ja luontevuutta ja sydämellistä aitoutta. Kati Rättö edellisen sukupolven saavutuksiin pinttynyt mummovoima virittää tarinaan länsisuomalaisten murreherkkua ja suomalaisluonteen taattua yksinkertaisuutta.

Pieta Kivirannan Aatos – vahva, vakuuttava ja tekstiä kantava keskeishurmaava roolityö yhdessä Teemu Kalliokosken näyttelemän Onnin kanssa luovat esitykseen yllättävää tarinan sukupuolista menneisyyden vastakkainasettelua.

KOTIVÄVY

Rooleissa:

AATOS Pieta Kiviranta
MERI Essi Karjalainen
RAUHA Kati Rättö
UTU Fiia Nurmi
ONNI Teemu Kalliokoski
TOIVO Eppu Meriö
SKENEÄIJÄ Owen Emmons
LEIDIT/KEIJUT Teemu Kalliokoski, Meeri Karri, Anna Koukku, Päivi Nikkanen, Fiia Nurmi

KIUSAAJAT Meeri Karri, Eppu Meriö, Fiia Nurmi

ÖYKKÄRIT Essi Karjalainen, Meeri Karri, Fiia Nurmi
UKOT ja OPETTAJAT Anna Koukku, Päivi Nikkanen

Käsikirjoitus & Sävellys: Eppu Meriö
Ohjaus & Käsikirjoitus: Maija Antikainen (Teak, ohjauksen koulutusohjelma)

Apulaisohjaus: Fiia Nurmi
Koreografia: Meeri Karri
Tekstidramaturgia: Roope Tervonen
Tuotanto: Minttu Viitamäki, Virva Järvelä
Lavastus & Puvustus: Outi Wright (Teak, lavastuksen koulutusohjelma)
Valosuunnittelu: Peppi Sorsa
Äänisuunnittelu: Aida Autio

Esityskuvat: Pauliina Tasala

 

Katso esityksen aikataulut:

Ensi-ilta 10.7. kello 19.00
11.7. kello 14.00 & kello 19.00
14.7. kello 19.00
15.7. kello 19.00
16.7. kello 19.00
17.7. kello 19.00
22.7. kello 19.00
23.7. kello 19.00
24.7. kello 19.00
25.7. kello 14.00 & kello 19.00

Esityksen kesto n. 1t 40 min

https://www.teatterikoulutus.fi/uutisia/kotivavy-musikaali-kesaproduktio-2026

Lisätiedot esityksen harvinaisesta tehokkaasta moni-ikäisestä esittäjäkokoonpanosta enakkojutuissa:

 https://lahenuutisia.fi/2026/07/03/kotivavy

 

Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri musiikki taide tanssi Teatteriuudistus yhteiskunta

Kotivävy astuu ensi-iltaan 10.7.2026 klo19.00

Esityskuva Pauliina Tasala

Lahtelainen kesäinen teatterimaailma löytää jälleen kihelmöivän omatekoisen muotonsa ja sisältönsä, kun osana Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tuotetaan upouusi, suomalainen musikaali.

Lahden kansanopiston suurella Aleksanterinkadun näyttämöllä täysin uusi musikaali innostusta sädehtivin, sielukkain ja osaavin näyttelijöin, raikaavan musikaalisin, puhdasäänisin ja kouliintunein lauluvoimin roolitettuna, live orkesterin (kosketinsoittimet, puhaltimet, rumpupatteri ja kitarat) rytmittämänä ja taitavan lavastaja-puvustajan visualisoimana lahtelaisharvinaisuutena KOTIVÄVY-queersuurmusikaali on juuri tulossa maailman ensi-iltaansa perjantaina 10.7.2026.

Esityksen  monisisältöinen valmistaminen oli täydessä käynnissä ja skenografi ehti tervehdyksensä vain huikata vierailijalle. Näkemäni kohtaukset olivat pieni murto-osa kokonaisuudesta, siksi keskitynkin tässä jutussa esityksen tekijöihin ja heistä saamaani käsitykseen.

 

Eppu Meriön, säveltämä ja käsikirjoittama musikaali tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta sekä käsittelee itsensä etsimistä.

-Mistä lähtökohdista musikaali syntyi, Eppu Meriö:

” Mulla oli ideassa alunperin tekstifraaseja ja fragmentteja. Mä kirjoitan runoja ja kuvailen paljon, ne olivat kuin valokuvia tulevasta näytelmällisestä esityksestä. Sitten keräsin materiaalia. Kaikki ne käsitteli jollakin tavoin sukupuolisia asioita. Löysin dramaturgi Roope Tervosen tuekseni, lähdettiin siitä koostamaan tarinaa. Sitten tässä keväällä mukaan löytyi loistava ohjaajakumppani Maija Antikainen. Ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että me lähdettäisiin kahdestaan tekemään tätä teosta. Lopulta tästä on tullut entistä tarinavetoisempi ja kokonaisempi – niistä alkuperäisistä kuvitelmapohdinnoista ja sukupuolirooleista, muoteista, joihin ihmisiä painostetaan. Ajatukseni tuntuikin kuin lähteneen jostain omakohtaisesta kokemuksesta.

Omat teatterityöni: Kaksi lyhyttä näytelmää, tämä on ensimmäinen kokoillan juttu. Kaikkein eniten olen tehnyt lauluja pöytälaatikkoon ja nyt niitäkin saan esityksellä julki. Tässä näytelmässä olen säveltänyt kaikki ja ollaan ohjaajan kanssa ne sanoitettu ja työryhmän kanssa yhdessä tarkennettu joitakin sanamuotoja soveltuvammiksi tulkintoihin.”

 

Teatterikorkeakoulun ohjaajaopiskelija Maija Antikainen ohjaa teoksen opiskelynäytetyönään. Hän pohtii, millaista elämä voisi olla ilman isäntäkeskeistä eli patriarkaalista hierarkiaa. Jokainen katsoja voi tunnistaa lavalta kaipuuta rakkauteen, himoon ja vapauteen.

-Maija Antikainen:

”Sen jälkeen kun menin produktioon mukaan, esitys on tullut enemmän juonivetoisemmaksi, aikaisemmasta fragmentaarisen maalailevasta teoksesta. Nyt se on tiukempi rytmiltään ja tarinaan on tullut enemmän sukupuolia kuin vain yksi. Ehkä olen korostanut siihen semmosta näkökulmaa, että: miten niin kuin kaikkia sukupuolia painostetaan usein samaan muottiin, siihen miehen ja maskuliinisuuden muottiin painostaen, et pitää olla kova ja pärjätä, kova muija et pärjää tässä maailmassa, ja sitä miten nämä kaikki hahmot sitten yrittää olla aika kovia muijia tai sitten ne ei oikeasti oo, vaan jotkut löytää tapoja myös olla herkkiä ja haavoittuvaisia – se on myös tärkeä tässä teoksessa kertoa.

Omia ohjauksia: Isolde-näytelmä Teatterikorkeakoulussa 2025. Tämä Kotivävy on ensimmäinen suurmusikaali-ohjaukseni.

 

Työryhmä on täynnä eri-ikäisiä, upeita taiteilijoita eri lähtökohdista. Osa näyttelijöistä ja työryhmästä suorittaa Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tämän produktion kautta.

Musiikkiteatteri kaappaa huomaansa monella eri tavalla tekijänsä ja esittäjänsä ja tietenkin myös meidät katsojansa!

Rooleissa:

AATOS Pieta Kiviranta
MERI Essi Karjalainen
RAUHA Kati Rättö
UTU Fiia Nurmi
ONNI Teemu Kalliokoski
TOIVO Eppu Meriö
SKENEÄIJÄ Owen Emmons
LEIDIT/KEIJUT Teemu Kalliokoski, Meeri Karri, Anna Koukku, Päivi Nikkanen, Fiia Nurmi

KIUSAAJAT Meeri Karri, Eppu Meriö, Fiia Nurmi

ÖYKKÄRIT Essi Karjalainen, Meeri Karri, Fiia Nurmi
UKOT ja OPETTAJAT Anna Koukku, Päivi Nikkanen

Käsikirjoitus & Sävellys: Eppu Meriö
Ohjaus & Käsikirjoitus: Maija Antikainen (Teak, ohjauksen koulutusohjelma)

Apulaisohjaus: Fiia Nurmi
Koreografia: Meeri Karri
Tekstidramaturgia: Roope Tervonen
Tuotanto: Minttu Viitamäki, Virva Järvelä
Lavastus & Puvustus: Outi Wright (Teak, lavastuksen koulutusohjelma)
Valosuunnittelu: Peppi Sorsa
Äänisuunnittelu: Aida Autio

 

Kuva esityksestä Lahden markkinoilla Minttu Viitamäki

 

Katso esityksen aikataulut:

Ensi-ilta 10.7. kello 19.00
11.7. kello 14.00 & kello 19.00
14.7. kello 19.00
15.7. kello 19.00
16.7. kello 19.00
17.7. kello 19.00
22.7. kello 19.00
23.7. kello 19.00
24.7. kello 19.00
25.7. kello 14.00 & kello 19.00

Esityksen kesto n. 1t 40 min

https://www.teatterikoulutus.fi/uutisia/kotivavy-musikaali-kesaproduktio-2026

Juliste  Virve Järvelä

Palaamme ensi-illan tunnelmiin.

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu Koulutus kulttuuri musiikki taide tanssi teatteri yhteiskunta

Kotivävy

Julisteen toteutus Virve Järvelä

Lahtelainen kesäinen teatterimaailma löytää jälleen kihelmöivän omatekoisen muotonsa ja sisältönsä, kun osana Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tuotetaan upouusi, suomalainen musikaali.

Lahden kansanopiston suurella Aleksanterinkadun näyttämöllä sain viime keskiviikkona kolme varttia haukkoa henkeä ihastuksesta ja teatteritaiteen elävyydestä kymmenen näyttämötaiteilijan tulkitessa kolmea pientä kohtausta kera tyylikkäiden koreografisten tanssahdusten viikon päästä valmistuvan aidon, uuden musikaaliharvinaisuutensa tiedotustilaisuudessa.

Täysin uusi musikaali, innostusta sädehtivin, sielukkain ja osaavin näyttelijöin, raikaavan musikaalisin puhdasäänisin ja kouliintunein lauluvoimin roolitettuna, live orkesterin rytmittämänä ja aidon lavastaja-puvustajan visualisoimana lahtelaisharvinaisuutena KOTIVÄVY-queersuurmusikaali on tulossa maailman ensi-iltaansa perjantaina 10.7.2026.

Esityksen  monisisältöinen valmistaminen oli täydessä käynnissä ja skenografi ehti tervehdyksensä vain huikata vierailijalle. Näkemäni kohtaukset olivat pieni murto-osa kokonaisuudesta, siksi keskitynkin tässä jutussa esityksen tekijöihin ja heistä saamaani käsitykseen.

 

Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen alumnin, Eppu Meriön, säveltämä ja käsikirjoittama musikaali tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta sekä käsittelee itsensä etsimistä.

Eppu Meriö:

” Mulla oli ideassa alunperin tekstifraaseja ja fragmentteja. Mä kirjoitan runoja ja kuvailen paljon, ne olivat kuin valokuvia tulevasta näytelmällisestä esityksestä. Sitten keräsin materiaalia. Kaikki ne käsitteli jollakin tavoin sukupuolisia asioita. Löysin dramaturgin tuekseni eli Roope Tervosen, lähdettiin siitä koostamaan tarinaa. Sitten tässä keväällä mukaan löytyi loistava ohjaajakumppani Maija Antikainen. Ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että me lähdettäisiin kahdestaan tekemään tätä teosta. Lopulta tästä on tullut entistä tarinavetoisempi ja kokonaisempi – niistä alkuperäisistä kuvitelmapohdinnoista ja sukupuolirooleista, muoteista, joihin ihmisiä painostetaan. Ajatukseni tuntuikin kuin lähteneen jostain omakohtaisesta kokemuksesta.

Omat teatterityöni: Kaksi lyhyttä näytelmää, tämä on ensimmäinen kokoillan juttu. Kaikkein eniten olen tehnyt lauluja pöytälaatikkoon ja nyt niitä saan esityksellä julki. Tässä näytelmässä olen säveltänyt kaikki ja tässä ollaan ohjaajan kanssa ne sanoitettu ja työryhmän kanssa tarkennettu joitakin sanamuotoja soveltuvammiksi tulkintoihin.”

 

Teatterikorkeakoulun ohjaajaopiskelija Maija Antikainen ohjaa teoksen, joka pohtii, millaista elämä voisi olla ilman isäntäkeskeistä eli patriarkaalista hierarkiaa. Jokainen katsoja voi tunnistaa lavalta kaipuuta rakkauteen, himoon ja vapauteen. Myös perunoita kasvatetaan.

Maija Antikainen:

”Sen jälkeen kun minä menin mukaan, esitys on tullut enemmän juonivetoisemmaksi, aikaisemman fragmentaarisen maalailevasta teoksesta. Nyt se on vähän tiukempi rytmiltään ja sitten tarinaan on tullut enemmän sukupuolia siihen kuin vain yksi. Ehkä mä olen korostanut siihen semmosta näkökulmaa, että: miten niin kuin kaikkia sukupuolia painostetaan usein samaan muottiin, siihen miehen ja maskuliinisuuden muottiin painostetaan, et pitää olla kova ja pärjätä, kova muija et pärjää tässä maailmassa, ja sitä miten nämä kaikki hahmot sitten yrittää olla aika kovia muijia tai sitten ne ei oikeasti oo, vaan jotkut löytää tapoja myös olla herkkiä ja haavoittuvaisia – se on myös tärkeä tässä teoksessa kertoa.

Omia ohjauksia: Isolde-näytelmä Teatterikorkeakoulussa 2025. Tämä Kotivävy on ensimmäinen suurmusikaali-ohjaukseni.

 

Työryhmä on täynnä eri-ikäisiä, upeita taiteilijoita eri lähtökohdista. Osa näyttelijöistä ja työryhmästä suorittaa Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tämän produktion kautta.

Musiikkiteatteri kaappaa huomaansa monella eri tavalla tekijänsä ja esittäjänsä ja tietenkin myös meidät katsojansa!

Rooleissa:

AATOS Pieta Kiviranta
MERI Essi Karjalainen
RAUHA Kati Rättö
UTU Fiia Nurmi
ONNI Teemu Kalliokoski
TOIVO Eppu Meriö
SKENEÄIJÄ Owen Emmons
LEIDIT/KEIJUT Teemu Kalliokoski, Meeri Karri, Anna Koukku, Päivi Nikkanen, Fiia Nurmi

KIUSAAJAT Meeri Karri, Eppu Meriö, Fiia Nurmi

ÖYKKÄRIT Essi Karjalainen, Meeri Karri, Fiia Nurmi
UKOT ja OPETTAJAT Anna Koukku, Päivi Nikkanen

Käsikirjoitus & Sävellys: Eppu Meriö
Ohjaus & Käsikirjoitus: Maija Antikainen (Teak, ohjauksen koulutusohjelma)

Apulaisohjaus: Fiia Nurmi
Koreografia: Meeri Karri
Tekstidramaturgia: Roope Tervonen
Tuotanto: Minttu Viitamäki, Virva Järvelä
Lavastus & Puvustus: Outi Wright (Teak, lavastuksen koulutusohjelma)
Valosuunnittelu: Peppi Sorsa
Äänisuunnittelu: Aida Autio

PS

Lehdistötilaisuuden jälkeen ensemble riensi välittömästi Lahden heinäkuun kuukausimarkkinoille sen runsaalle yleisölle tiedottamaan esityksestään – muutaman laulelman Kotivävy-musikaalista tulkiten.

Kuva Minttu Viitamäki

Katso lisää esityksen aikataulusta ja lipuista:

https://www.teatterikoulutus.fi/uutisia/kotivavy-musikaali-kesaproduktio-2026

Palaamme ensi-illan jälkeen esitykseen.

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri luonto yhteiskunta

Heinäkuu 2026 on tänään alkanut

Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri Matkailu taide tiede viro yhteiskunta

Tallinnan uusia menneisyyden näkymiä

Lahtelaiset vironkielen puolitoistatusinaa harrastajaa on taas joka viikko koko lukuvuoden ajan kokoontunut pariksi tunniksi kertaamaan ja ajantasaistamaan eestinkieltään keskelle Lahtea varaamaansa Lahden kaupungin monikielisten tapahtumien kokoustila Multi-Cultiin.

Heille on tullut tutuksi myös varsin tuore maailmanluokan virolainen taidenainen, Maarja Merivoo-Parro, joka on käväissyt Lahdessa kertomassa Suomi-Eesti -tutkimusprojektistaan Jyväskylän yliopistossa, sen vaiheista ja muita kuulumisiaan.

Okupatsiooni ja Vabadusvõitluse Muuseum – Viron miehitysmuseo, Toompea 8, Tallinna

Kuluneena keväänä museota johtamaan on valittu siis tuttavamme Maarja Merivoo-Parro.  Hän  on kansainvälisesti tunnustettu historioitsija, joka pyrkii tuomaan yhteen tiedemaailman ja laajemman yhteiskunnan. Maarja aloittaa työnsä elokuussa 2026.

”Odotan innolla, että pääsen mukaan Vabamu-kollektiiviin, jotta voimme yhdessä testata uusia asioita, tapoja välittää Viron tarinaa rehellisesti, selkeästi ja inspiroivasti. Silmissäni Vabamuseo ei ole vain talo, vaan samalla isolla kirjaimella sukupolvien yli menevä keskustelu kansallisista rajoista ja identiteeteistä. Ajatukseni on uusia museossa sen jo vanhentunutta sisältöä pieni osa kerrallaan ja museo on koko uudistusajan myös avoinna.

Johtajan vaihto tapahtuu aikana, jolloin Vabamun viesti vapauden tärkeydestä on niin laajalle levinnyt Baltiassa. Tavoitteena on tarjota Viron tasavaltajuhlavuonna 2028 vierailijakokemus, joka vetoaa ja kutsuisi myös uuden sukupolven mukaan,” kuvaili tulevaa työtään Maarja.

Vuodesta 2024 museota johtanut Ivo Lille jättää tehtävänsä ja haluaa siirtyä uusiin haasteisiin: ”Kokemukseni Vabamun johtajana on ollut positiivinen ja monipuolinen, tunsin, että oli aika luovuttaa ohjat jollekin, joka vie museon seuraavaan kehitysvaiheeseen. Maarja on yksi kuraattoreista, joiden alaisuudessa nykyinen pysyvä näyttely avattiin lähes kymmenen vuotta sitten. Odotan innolla, kuinka hän vapauttaa Vabamun fyysisen tilan ja kulttuurisen roolin kehittyä.”

 

Liitän tähän pienen katkelman Lahen uutisia -artikkelistani vuodelta 2008:

Viron lähimenneisyydestä Tallinnassa

Tallinnankävijälle on uudenlainen kokemus löytää Eestin miehitysajasta kertova pieni, arkkitehtuuriltaan tyylikkään moderni museo. Viron neuvosto- ja natsimiehityksen pitkistä, kansalle tuhoisista ajanjaksoista museo välittää ihmisen arkipäivän. Alkusyksyn kokemuksena se oli yksi elämäni puhuttelevimpia museokäyntejä.

Sisälle astuessasi vastassasi on monta kymmentä matkalaukkua: jokaisella niistä on oma tarinansa. Jokaisen niistä on tuonut takaisin Siperian vuosiltaan Eestiin sen omistaja, joka sitten on lahjoittanut laukkunsa museolle. Laukut ovat kokeneet kymmenien vuosien pakkotyötuskat, toiveet, pitkät matkansa, omistajansa kotikaipuun, unelmat, itkut ja kuitenkin kotiinpaluun. Nimiluettelot Siperiaan karkotetuista museon monissa asiakirjoissa muuntuvat yksityisiksi ihmisten elämänkohtaloiksi.

Museon keskellä on rivi eestiläisille tuttuja vankiloiden ovia. Ne ovat avautuneet useasti ja eristäneet pitkiksi, tuskallisen määräämättömiksi ajoiksi eestiläiset sukulaisistaan, ystävistään ja yhteisöstään. Ne merkitsevät viikkokausien kuulusteluja, painajaisia. Vallankäytön symboleina ne vakavoittavat, puistattavat. Rikokseksi kun on riittänyt olla eestiläinen.

Lohtua tänä painostavana aikana ovat antaneet nautintoaineet. Tupakkalaatujen valikoima on nykyaikaan verrattuna kymmenkertainen. Nikotiinihuumeessa on ollut aikakauden lohtu.

Miehitysvallasta kertovia painotuotteita, propagandajulkaisuja, rahaa, käyttöesineitä ja asepukuja on museossa mittava vitriinimäärä.

Häivähdyksen miehitysajan hurjista tapahtumista aistii veneestä, joka kertoo paosta meritse turvaan Gotlantiin vieressä kelluvia ajomiinoja vältellen.

Eihän vaikeista ajoista voi selvitä ilman huumorin kaikkitehoavaa lääkettä. Museossa on kymmenittäin esillä miehitysvallan insinööritaidon keksintöjä ja luomuksia, kookkaimpana invalidiauto.

Satiirikon ajatuksin, vakavan ja puhuttelevan museokäynnin lopuksi, rohkenen minäkin kuiskata muutaman valikoidun mielipiteen museon hämärään kellarikerrokseen päätyneen ideologin korvaan.

Kategoriat
Historia jännitys kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri musiikki teatteri yhteiskunta

Lahden seudun kesäteatterien huippuavaus

Nimiroolissa Kärppänä Stefan Andersén

Pesäteatteriksi nimensä muuttanut, entinen Pesäkallion kesäteatteri, tuo torstaina 25.kesäkuuta 2026 näyttämölle veijarimaisen komedian ja vauhdikkaan dekkarin. Matti Röngän romaaniin perustuva esitys Uskottu mies – Viktor Kärppä vie katsojat lähihistoriaan, Suomen ja Itänaapurimme sopuisaan aikaan, jolloin rajat olivat vielä auki.

Matti Röngän kirjan pohjalta tarinan ovat näyttämölle dramatisoineet Tapio Aarre-Ahtio ja Kalle Sulalampi, joka myös ohjaa esityksen. Matti Röngän tuttu ääni johdattaa tarinaa kertojana.

Näyttämöllä Mikko Laine, Anna Pukkila, Ilmari Myllynen, Pekka Airos, Mirva Myllynen, Einari Toiviainen, Julius Jansson, Astrid Blomqvist, Ranssi Toiviainen. Lavastus Minna Lavaste, puvustus Auli Kokkonen sekä tarpeisto Auli Kokkonen ja Myrsky Jääskeläinen, äänisuunnittelu Erkka Helenius, koreografia Mikko Laine, tuottaja Jenni Saario.

Kuten ”Pesiksen” perinteisiin kuuluu, esitystä tahdittaa teatteribändin tarjoilema kotimainen livemusiikki ja roima annos huumoria! Mukana on niin lännen kuin itäisen naapurimmekin iskelmää ja laulelmaa aina Ilkka Talasrannan sanoituksesta Seksipommi kaihoisaan Abramovich Frenkelin laulelmaan Kurjet ja vaikkapa Olavi Uusivirran Rakastajat  ja Arvo Koskimaan Syyspihlajan alla.Koskettimet Ilmari Myllynen ja Astrid Blomqvist
Kitara Einari Toiviainen
Basso Pekka Airos
Rummut Julius Jansson

Heinsuon suppanäyttämöllä ensi-ilta ja kantaesitys on siis torstaina 25.6.2026. Näytöksiä on 33 pääosin heinäkuussa.

Näytöskalenteri 2026:
to 25.6. klo 18 Ensi-ilta
su 28.6. klo 13 & 18
ti 30.6. klo 18
ke 1.7. klo 18
to 2.7. klo 13 & 18 (klo 18 näytös on loppuunmyyty)
su 5.7. klo 13 & 18
ti 7.7. klo 18
ke 8.7. klo 18
to 9.7. klo 13 & 18
ti 14.7. klo 18
ke 15.7. klo 18
to 16.7. klo 13 & 18
su 19.7. klo 13 & 18
ti 21.7. klo 18
ke 22.7. klo 18
to 23.7. klo 13 & 18
su 26.7. klo 13 & 18
ti 28.7. klo 18
ke 29.7. klo 18
to 30.7. klo 13 & 18
su 2.8. klo 13 & 18
to 6.8. klo 20 (Huom. myöhäinen kellonaika)
su 9.8. klo 13

Pesäteatteri
Heinsuon suppanäyttämö
Terveystie 10, Hollola

p. 044 279 0333
lipunmyynti@pesateatteri.fi
pesakallio@gmail.com

www.pesateatteri.fi
Facebook & Instagram

 

Lahen uutisia palaa esitykseen ensi-illan arvioin.

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri taide

Heinola, residenssikaupungin harvinaiskulttuuria

Heinolan seminaarin arvorakennukset ovat vielä juuri ja juuri pystyssä.

”Heinolan seutu oli pitkään eränkäyntialuetta, jossa liikkui säännöllisesti metsästäjiä ja kalastajia. Pysyvää asutusta Heinolan alueelle tuli vasta Keskiajalla. Hämeen Härkätien varteen syntyi Vierumäen kylä, jota seurasi vakituisten asumusten synty Jyränköön ja Lusiin. Ensimmäinen kirkko valmistui pitäjään vuonna 1755.

Heinola nousi Pohjoismaiden kartalle vuonna 1776, kun kuningas Kustaa III uudisti lääninjakoa ja perusti uuden hallintopaikan, maaherran residenssin Heinolaan. Heinolasta tuli talouden ja hallinnon keskus, jonne ryhdyttiin rakentamaan hallintorakennuksia ja palveluja. Mahtikäskystä syntyneen residenssin asukasluku nousi 1800-luvulla jo lähelle tuhatta asukasta.”

Näin on Heinolaa aikanaan kuvattu kulttuurisena houkutuksena, keskeisenä suomalaiskaupunkina maaherroineen. Yksi Ruotsi-Suomen kuuluisimmista suomalaiskaupungeista sai sittemmin kuuluisan Heinolan kylpylaitoksen (1892) ja Heinolan opettajaseminaarin (1899) ja valtakunnallisen Reumasairaalan (1946) ja syntyihän siellä myös suomalaisen lyriikan poikkeuksellinen nero Uuno Kailas (1901).

 

Mitä tuosta residenssiydestä on jäljellä? Velkainen kaupunki, vailla kylpylöitä, seminaaria, Reumasairaalaa sekä maakunnallisia ja lääniin liittyviä hallintoviskaaleja – kaupunki, joka retuuttaa arvokiinteistöjensä rasittamana kurjuuttaan ja mennyttä arvokasta rakennuskulttuuriaan velkaisena kerjäläisenä.Vain raikasvirtanen Kymi-joki virkistää tummelmia kaupungin menneisyydetä sekä nykyisyydestäkin silmien ja ajatuksien täydeltä.

 

Taiteesta ja residenssiajoista siellä loistavat enää Taidemuseo ja Kaupunginmuseo Kivalterintaloineen sekä Käkisalmimuseo. Taidemuseolla on menneen ajan vahvaa residenssimerkitystä, se tarjoaa vaihtuvia näyttelyjä ympäri vuoden. Sen omia kokoelmia esitellään nk. Heinola-galleriassa, jossa on yksi harvinainen kirjastokokonaisuus-lahjoitus pysyvästi esillä – Ministeri P. J. Hynnisen kirjasto, lähes 5000 nidettä, jossa kirjaharvinaisuuksia, jopa kaksi kappaletta Kalevalan alkuperäispainosta. Spranger ja Henry Lönnforsin kokoelmat esittelevät eurooppalaista posliinia 1700–1900 -luvuilta. Taidemuseon saleissa kävellessä harvinainen historiallinen havina ja miljöötuntuma kahden korkean kakluunin muodossa viestii säilyneestä residenssiajan loistosta.

 

On siksi surrealistista kokea Heinolan historian loisto vasten moderneja abstrakteja taidemaalauksia talo täynnä: mennyt ja nykyaika läiskivät irvokkaasti toisiaan.

Näyttely: Maallisia iloja. Mari Rantasen maalauksia

Maallisia iloja. Mari Rantasen maalauksia. Heinolan taidemuseo, Heinola. 23.5.2026 – 6.9.2026. Mari Rantanen: Remake the world, 2021
Annankin maallikkouteni suosiolla Mari Rantasen taiteilijamäärityksen alan huippututkija, tohtori  Marja Sakarille. Hän toimi Ateneumin taidemuseon johtajana 2018–2023. Aikaisemminn Sakari oli Kiasman intendentti ja Suomen Ranskan-instituutin johtaja:

 

 

Heinolaan kannattaa mielenvirkistykseksi mennä huumaavaa menneisyyttä ja käsittämätöntä nykyisyyttä kokemaan ja istahtaa vielä Kailaan Uunon patsaan reunalle, kentän viereen tuttuja säkeitä kertaamaan. Linja-autokyyti ei maksa Lahden seudun perusmaksua (3€) enempää! Ja museokortilla pääsee kaiken ylläkerrotun visuaalisen ja tunnelmallisen kokemaan.

 

Uuno Kailas

Pallokentällä

Näin: pallokentän laitaan
eräs rampa poikanen
oli seisahtunut alle
sen suuren lehmuksen.
Hän seisoi nurmikolla,
nojas kainalosauvoihin;
pelin tiimellystä katsoi
hän silmin kuumeisin.
Yli aurinkoisen hiekan,
johon lehmus varjon loi,
moni riemukas huuto kiiri,
moni kirkas nauru soi.
Pojat juoksivat notkein säärin
yli pallokentän sen.
Eräs seisoi hievahtamatta,
eräs raajarikkoinen.
Vaan hänkään totisesti
ei muistanut sauvojaan.
Oli haltioitunut hehku
hänen kalpeilla kasvoillaan.
Ilost’, innosta värähtelevän
hänen sieraintensa näin
joka kerta, kun maila pallon
löi puiden latvoja päin.
Rajaviivan takaa milloin
joku rohkeni juosta pois,
oli niinkuin lehmuksen alta
eräs myöskin juossut ois –
kuin jättänyt ramman ruumiin
olis sielu poikasen
ja syöksynyt kilpasille
kera toisten, riemuiten.
Hän askelen astui – mutta
kuin unesta havahtain
näki itsensä… Oikea jalka
oli kuihtunut tynkä vain.
Pojat juoksivat notkein säärin
yli pallokentän sen,
mut lehmuksen alla seisoi
eräs raajarikkoinen,
joka, ruumis tärisevänä,
iho harmaana kääntyi pois
kuin ruskean nutun alla
sydän pakahtunut ois.
Yhä riemukas huuto kiiri,
yhä kirkas nauru soi
yli aurinkoisen hiekan,
– johon lehmus varjon loi.

Kokoelmasta Paljain jaloin, 1928.

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri luonto Matkailu taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Kesän 2025 upein teatterielämys myös tänä kesänä koettavana

Rakkauden tekoja

Monologi taiteesta, naiseudesta ja naistaiteilijuudesta Laila Pullisen sanoin

 

Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo
Sotungintie 4, 01200 Vantaa
www.lailapullinen.fi

 Katso esityksen traileri

Näytöspäivät 2026:

to 4.6. klo 17.30
pe 5.6. klo 17.30
la 6.6. klo 17.30
su 7.6. klo 17.30
to 11.6. klo 17.30
pe 12.6. klo 17.30
la 13.6. klo 17.30
su 14.6. klo 17.30
to 25.6. klo 17.30
pe 26.6. klo 17.30
la 27.6. klo 17.30
su 28.6. klo 17.30
Lisäesityksiä elokuussa:
pe 7.8. klo 17.30
su 9.8. klo 17.30
to 13.8. klo 17.30
pe 14.8. klo 17.30
la 15.8. klo 17.30
su 16.8. klo 17.30

 

Laila Pullinen – veistospuisto & kotimuseon uraauurtava ja ennakkoluuloton projekti Rakkauden tekoja on Laila Pullisen säätiön, Teatteri Vantaan ja Vantaan kaupungin yhteistuotanto.

Haastattelumateriaaliin pohjaava dramatisoitu monologi herättää henkiin Laila Pullisen hahmon totta ja tarua sekoittavalla tavalla. Teatteri Vantaan voimanainen Anne Nielsen pukee yllensä Laila Pullisen työhaalarit antaen samalla äänen kymmenen vuotta sitten kuolleelle taiteilijalle tässä ja nyt, silmiemme edessä – hänen oman luomisensa tilassa. Nissbackan ateljeessa esitettävä teos hyödyntää ateljeessa esillä olevia Laila Pullisen työkaluja ja veistämisen eri prosesseihin liittyvää esineistöä.

Ohjaaja Osku Heiskanen:
”Lähtökohtana tehdä monologiesitystä taidelegendasta hänen omalla työhuoneellaan, omassa elinympäristössään ja poikansa kirjoittaman tekstin kautta tuntuu haastavalta. Tutustuimme Jeanin kautta syvemmin Lailaan ihmisenä, saimme oppitunnin Lailan työmenetelmistä ja kuuntelimme Lailan lempimusiikkia. Nissbackan luonto ja lukuisat teokset ympärillämme saimme luoda oman tarinamme hänestä. Lailan alkuperäisessä työhaalarissa Anne Nielsen herättää Lailan ajatukset ja tunteet eläväksi hetkeksi. Nämä ovat hienoimmat hetket ohjaajan elämässä, kun saa tuoda katsojille jotain ainutlaatuista.”

Arvioita:
”Teksti ja esitys ovat parhaimmillaan, kun ne ovat henkilökohtaisimmillaan. Kirjoittajat eivät usein pääse kirjoittamaan omasta syntymästään niin kuin Jean Ramsay tässä. Laila Pullisen ristiriitaiset tunteet synnyttämäänsä lapseen on esityksen huippukohtia. Vastasyntynyt oli ”kuin nyljetty jänis”.
-Timo Erkki-Heino / Taidelehti

”Jean Ramsayn rehellinen, sydämellinen, työnkunnioituksellinen hurmaavan ihmisläheinen käsikirjoitus vakuuttaa hienolla sisällöllään.
Rakkauden tekoja -esityksen voima ja lataus on ennen muuta suuren Laila Pullinen -taiteilijapersoonan tavoittava Anne Nielsenin häikäisevän vaikuttava, yhtä aikaa arkisen järkevä, unelmoiva, rehellinen ja aito näyttelijätyö – joka elää ja räiskyy henkilökuvansa ehdottomuudessa, koskettavassa äitiydessä, taiteellisessa ajattelussa – kohoaa vuosikymmeniemme taiteita yhdistäväksi huipputeokseksi.
Eivätkä teatteriohjaaja Osku Heiskasen tarkkanyanssinen draamakokonaisuus tai esityksen harvinainen esitystila, uniikin sisältörikas taiteilija-ateljee työkaluineen, veistosaihioineen, ehjine, tunnelmallisine puitteineen jätä enää mitään toivomusten sijaa. Kymmenen vuotta sitten kuolleelle taiteilijalle tässä ja nyt, silmiemme edessä – hänen oman luomisensa tilassa Vantaan Sotungin Nissbackan kartanon ateljeessa esitettävä näytelmä on kesän taiteellinen, innostava, unohtumaton kokemus.”
-Tarmo Virtanen / Lahen uutisia

Heidi Santosen / Himo Matkustaja blogikirjoitus 5.6.2026 esityksestä:
https://www.himomatkustaja.fi/2026/06/07/rakkauden-tekoja-nissbackassa-kun-naytelma-muuttuu-elavaksi/

Lue myös Kaisa Virtasen/ Naiseloblogikirjoitus la 13.6.2026 esityksestä:
https://www.lily.fi/blogit/naiselo/2026/06/14/rakkauden-tekoja/

Ohjaus: Osku Heiskanen
Teksti: Jean Ramsay
Laila Pullinen: Anne Nielsen

Kesto: n. 1h
Paikkoja 45 (1 pyörätuolipaikka, varaus teatterin toimistolta 09 836 1919. Tilaan ei valitettavasti voida ottaa sähköpyörätuolia.)
Liput: 45 / 42 / 35 €, sis. Netticketin palvelumaksut

Tervetuloa Nissbackaan!

Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo
Sotungintie 4, 01200 Vantaa

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kulttuuri taide yhteiskunta

Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen huima finaali

”Olemme saaneet nauttia kaksi päivää kirjailijakokouksessa kirjailijan työn ääressä. Olen SIRI KOLU, yksi tämänvuotisen kirjailijakokouksen kirjailijoista.

Kuulemme tässä kokouksen päätöstilaisuudessa yhdeksää runoilijaa ja tämä on ilta, jossa saamme nauttia paitsi runoilijoista, myös upeista käännöksistä. Tässä takana olevalla taululla tulee olemaan ihan teitä varten myös käännöksiä näistä runoista. Tämä on siis runon, käännöksen ja kielen hehkua. ”

 

Tanskalaisella PETER DYREBORGilla on ollut työkenttää myös teatterissa 13 vuotta.  Hän on runoilija,  spoken word -artisti, opettaja, pitää omaa kirjallista kouluaan. Saimme kuulla kaksi hänen runoaan, joista toinen on eräänlainen yleisön taustakuoron vaativa esitysluento inhimillisyydestä ja ihmisestä: vahvista olevasi ihmisolento, että näytät ihmiseltä, sillä juuri tämän ihmiset pystyvät vahvistamaan ja omaksumaan jos he ajattelevat asiaa, paitsi jos olet ihan sydämetön, niin muista silloin, että sydämettömyyskin on inhimillistä…

Lähinnä runon kuuntelemisen muoto siihen osana yleisöä itse mukautuen oli Dyreborgin hauska keino pitää meidät kuulijat hereillä ja ovela tapa ujuttaa esityksen sanomaan, kuulijoiden piilotajuntaan paljonkin asioita.  Siis hieman menneitten aikojen kansankokousten ja laumajohtamisten ideaa, jossa johtajan kepeä hauskuus tuo mukanaan vakavankin tekstin pakkosyöttöä tajuntaamme. Toinen Dyreborgin runo oli minusta esitysmuotona lähinnä videomainen eläinkunnasta tehty vesivärilaveerauksin kuvitettu filmi-faabelinen esityskokeilu.

 

MALGORZATA LEBDA, Puola

Hän on runoilija, prosaisti, valokuvaaja, ultramaratonien juoksija, romaani Ahnaat vuodelta 2023  jo seitsemälle kielelle käännetty teos ja tuore Tapani Kärkkäisen -suomennoskin oli juuri 10.6.26 ilmestynyt ja filmikäsikirjoitusvalmis julkaistavaksi 2027.

” Ahnaat on puolalaisen nykykirjallisuuden merkkiteos, jonka lumoava tunnelma ja ilmava kerronta tuovat luonnon kaikessa kauneudessaan ja villiydessään lukijan iholle.”

Tänään kuulimme kuolemassa olevaa ranskalaista jäätikköä koskevaa aihetta, meditaation kehon ja luonnollisen maailman suhteesta.

 

Lebdan käyttämä satakonsonanttinen puolan kieli tuntui vaikuttavalta ihmispuheen harvinaisuutena suomalaiskorvaan ja muutenkin kirjailijan esiintyminen oli vuorenvarmaa keskittynyttä kirjallisuuskulttuurin viestinnän nautintoa.

 

 SILJA JÄRVENTAUSTAlla on seitsemän runokokoelmaa: Ensimmäinen vuodelta 2006 Patjalla meren yli ja viimeisin 2025 Vuorosana pihapiirissä. Parnasso: Hän ilmentää 2000-luvun persoonallisinta syntaksia.

Hänen luontokuvauksensa ja sanojen ja käsitteittensä luonnonläheisyys, uusi merkityksellisyys on puhuttelevaa. Tässä yksi säeryhmä hänen viimeisestä kokoelmastaan.

”Tahdoin elää kasteen uppoamisen pellolle,/ miten ilta tulee aikaisin tavoin, joilla päivästä kolme neljännestä/ on vielä paikalla maatyössä, eväsleivän kääreessä./ Sitten lähteä täältä.”

Järventaustan esiintyminen on levollisuudessaan, pitkässä ajattelevassa tauottelussaan, tyyneydessään ja katseensa avoimuudessa harvinaista runon ääneen tulkintaa esimerkiksemme ja nautinnoksemme.

 

KAI AARELEID, Viro

Kai on opiskellut Suomen Teatterikorkeakoulussa dramaturgiksi ja näytelmäkirjailijaksi, hänen tuotannossaan on romaaneja, näytelmiä, runoja.

Laitan tähän ensikosketukseni Kai Aareleidin taiteilijatyöstä vuodelta 2020 – hänen oman romaaninsa näytelmäversiosta, dramaturgisesta omaperäisyydestään ja työnsä upeudesta:

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2020/02/poltetut-kaupungit-1

Lopuksi vielä viimeiset säkeet hänen pitkästä, satiirisesta ja osin neljällä eri kielellä taitavalla huumorilla katetusta ja sielukkaasta runosta Lue minua, hänen kirjailijakokouksen puheenvuorostaan – ihaile hänen runoutensa ekonomiaa:

 

 

MARTIN HÖGSTRAND , Suomi Ahvenanmaa

Kirjailija, kirjallisuuden tutkija, pianisti, musiikin kriitikko, matemaatikko, on myös ollut Ahvenanmaan radion pitkäkestoisen kulttuurisarjan toimittaja. Hänen viides romaaninsa on Kesäyöt olivat meidän (2025). Tänään hän aloitti Chopinin pianosävellyksellä illan ja kuulimme monia hänen runojaan (suomentajat Jaana Nikula ja Juhani Lindholm):

 

RIINA TANSKANEN, Suomi /Imatra/ Tampere

Kirjailija, sarjakuvapiirtäjä, yhteiskuntakriitikko, kuvataiteilija. Hän esitti koko reilun 10-minuuttisen kirjansa ”Syrjäseutujen tytöt”. Vivahteikas, luonteva, arkikielinen, vauhdikas ja tunteikas, rohkea, ammattitaitoisen teatterillinen esitys – jonka kirjallisuuteen vihkiytynyt yleisö palkitsi valtaisin taputuksin ja pyysi hänet vielä nousemaan ylös kaiken kansan nähtäväksi. Uusi tulenkantaja, uusin kirjallisin ja suullisin sekä ennen kaikkea ajatuksellisin huippukyvyin sai kirjallisuuden ystävät esityksellään ja sanomallaan haltioihinsa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Riina_Tanskanen

 

MARIUS BUROKAS, Liettua on freelancer-kirjailija, kääntäjä ja kirjallisuuskriitikko.

Hänen teoksensa Ideogrammit syntyi vuonna 1999, Olemisen tilat 2005 ja kolmas Olen oppinut olemaan olematta 2011. Nyt hän valmistelee seuraavaa runokirjaansa Murhan suunnittelu. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille ja hänet tunnetaan erityisesti Charles Bukowskin kääntäjänä ja hän paljasti saavansa ideat kirjaansa kuuntelemalla ääniä ympärillään, äänittämällä niitä ja vakoillen julkisissa liikennevälineissä.

Kirjailijan näytteet tuntuivat syvällisen huolestuneilta maailmantilanteemme kartoitukseltaan ja ajatuskuvioidensa teräviltä huomioilta. Tässä pari näytettä:

 

 

RIINA KATAJAVUORI, Suomi

Runoja, romaaneja, lastenkirjoja, laulujen sanoituksia, erilaisten lehtien, eri viestimien ja tapahtumien hallitusammattilainen ja kommentaattori-kirjoittaja 1988-2018 ym…

Teoksia mm: Varkaan kirja 1992, Koko tarina 2005, Mennään jo kotiin 2017, Oravien sota 2022, Kerttu ja Hannu 2007, Omakuvat 2011, Maailma tuulenkaatama 2018, Vasemman käden runot 2023 ym ym…

 

Saamme nyt kuulla toisenlaista katajavuorilyriikkaa – haikuja, jotka ovat julkaisemattomia ja nyt avautuvat meille ensi-esityksenä. Erityinen kirjailijan näkökulma on, että ne kirjoitetaan ja esitetään aina kahteen kertaan -tässä pieni ote Katajavuoren haiku-sarjasta:

 

 

Kirjailijan Tokiossa kuulemat haiku-runot esitettiin myös peräkkäin kaksi samaa haikua. Selvästi huomaamme, miten tuo esitystapa luo lisää kiireetöntä rauhaa ja hiljaisuutta mielialaamme.

 

INGA PITZANE, Latvia

Runoilija, luovan kirjoittamisen opettaja, lauluntekijä, valokuvaaja ja taitava sekä suosittu esiintyjä. Hänellä on kolme runokokoelmaa. Kuulemme hänen runojaan kolmella eri kielellä. Julkaisut vuonna 2016 Et ole lunta, 2019 Seinä joka eristää ja vuonna 2022 Sama epätoivo, vain kukkien kanssa.

Neljä naista nuoralla – Latvian naisten vuosista -teos on Mirja Hovilan kääntämänä erinomainen tapa tutustua latvialaiseen runouteen.

 

Lahen uutisia nautti aidosta, elävästä kultttuurista reilun puolitoista tuntia maailmantilanteemme sodan, jalkapallon ja jääkiekon jatkuvista ahdistuksista kulttuurin ihanuuksiin päästyään. Päätöstilaisuuden  runot ja runoilijat olivat sellainen anti, ettei ainakaan salintäyteinen nauttiva yleisö voinut enempää enää toivoa – aina tilaisuuden loistavaa johdattelijaa ja täysin yksilöllisiä runoilijapersoonallisuuksia myöten.

 

Tapahtumaa rahoittivat: Lahden kaupunki, Taide- ja kulttuurivirasto (Kuvi), Svenska Kulturfonden, Suomen Kirjailijaliitto, WSOY:n kirjallisuussäätiö sekä Into Kustannus ja Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry. Päijät-Hämeen kesäyliopisto, Eino Leinon Seura, Runomaraton, TAKU Taiteen ja kulttuurin ammattijärjestö

sekä tapahtumapaikat: Sokos Hotel, Lahden Seurahuone, Opiston Kunkku, Teatteri Vanha Juko, Tirra.

https://www.liwre.fi/liwre-2026/ 

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri taide yhteiskunta

Pääkirjaston aulassa julisteiden herkkua

Hätkähdyttävän puhuttelevia ja visuaalisesti taitavia julisteita saa harvoin kokea Lahdessa. Vahinko, että julisteille varattu tila on ollut kovin pieni ja niiden katsominen kauempaa ei näyttelysermien ahtaudessa toimi julisteiden upean laadun ja taiteellisuuden veroisesti.

Lahden kansanopistossa toimivan Vapaan akatemian Kuvitus ja graafinen suunnittelu -koulutuksen opiskelijat suunnittelivat kevään aikana julisteita osana julistesuunnittelun kurssia. Työt toteutettiin PasteUp Warsaw -festivaalia varten ja kahdeksan opiskelijoiden julistetta on tällä hetkellä esillä Varsovassa. Julisteita voi nähdä myös Lahden kaupunginkirjastossa.
PasteUp Warsaw -festivaalin teema oli avoin, mikä antoi opiskelijoille mahdollisuuden lähestyä julistetta omasta näkökulmastaan ja käsitellä aiheita, jotka he itse kokivat tärkeiksi. Kurssilla harjoiteltiin paitsi visuaalista sommittelua ja typografiaa, myös oman ajatuksen tiivistämistä selkeäksi ja vaikuttavaksi kuvalliseksi viestiksi.
“Juliste on edelleen vahva visuaalisen viestinnän muoto. Tässä projektissa opiskelijat pääsivät työskentelemään todellisen tapahtuman ja kansainvälisen kontekstin parissa. Samalla he saivat mahdollisuuden kertoa visuaalisesti asioista, jotka ovat heille itselleen merkityksellisiä”, kertoi kurssin opettaja Radek Karkulowski.
Lahden kaupunginkirjastossa esillä oleva kahdentoista julisteen kokonaisuus tuo opiskelijoiden työn paikallisen yleisön nähtäväksi. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua siihen, millaisia visuaalisia näkökulmia ja aiheita nuoret tekijät nostavat esiin julisteen keinoin.
Vapaan akatemian Kuvitus ja graafinen suunnittelu -koulutus antaa opiskelijoille valmiuksia oman visuaalisen ajattelun, portfolion ja jatko-opintopolun kehittämiseen. Koulutuksessa työskennellään muun muassa kuvituksen, graafisen suunnittelun, typografian, julkaisusuunnittelun, hahmosuunnittelun ja visuaalisen tarinankerronnan parissa.
Näyttely on avoinna 1.-26.6. 2026 Lahden kaupunginkirjaston tuloaulassa.
Kannattaa  poiketa laatutaidetta ihailemaan!
Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Kansallisteatterin komea syyskauden 2026 ohjelma

Suomen Kansallisteatterin tulevan syksyn 2026 uusimmat ensi-illat ja koko syyskauden taiteellisesti monipuolinen ja vahva ohjelmisto teatterivierailuineen ovat upeita.

Satu Linnapuomin ohjaama satuseikkailu Taru hohtavasta helmestä hurmaa Suurella näyttämöllä. Pienellä näyttämöllä nähdään L. Onervan aikansa kohuromaaniin pohjautuva Mirdja, jonka ohjaa Liila Jokelin. Nuorten Kansallisteatterin improvisoiden syntyvän uutuuden, jos meiltä kysytään, konsepti ja ohjaus ovat Tamara Searlen käsialaa. Suuri näyttämö täyttyy musiikista, kun Timo Tuomisen Rendez-vous avec Brel sekä Veera Salmen Puluboi-kirjoihin perustuva ja Maija Ruuskasen säveltämä Puluboin ja Ponin lauluja -konsertti valloittavat näyttämön. Janne Reinikaisen ohjaama Viides askel palaa ohjelmistoon yleisön pyynnöstä. Vierailuesityksinä nähdään Lahden kaupunginteatterin Haapajärven Elvis, käsikirjoitus ja ohjaus Lauri Maijala, näyttelijä Miiko Toiviaisen monologi Kepeä elämäni ja tammikuussa 2027 Sirkku Peltolan kirjoittama ja ohjaama Kärpäset.

Taru hohtavasta helmestä on täynnä mielikuvituksen ja teatterin taikaa


Kuva: Tuomo Manninen, grafiikka Marko Kovero. Pajukaaren luomisessa apuna käytetty tekoälyä.

Taru hohtavasta helmestä perustuu Aili Somersalon (1887–1957) rakastettuun satuklassikkoon Mestaritontun seikkailut. Kiehtovalla tavalla suomalaisia kansantaruja ja satujen taikamaailmaa yhdistelevä teos kertoo tarinan rohkeudesta. Esitys on Minna Leinon dramatisoima ja Satu Linnapuomin ohjaama. Luvassa on jännittävä mutta lämminhenkinen seikkailu, joka hehkuu mielikuvituksen ja teatterin lumoa.

Tarina esitetään näyttämöllä nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Upeasti visualisoidun esityksen rooleissa nähdään timanttinen näyttelijäensemble vahvistuksenaan taitava joukko nuoria tanssinharrastajia. Mestaritontun roolissa loistaa Sari Puumalainen.

Ensi-ilta Suurella näyttämöllä 18.11.2026

Suosittelemme esitystä yli 7-vuotiaille.

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.

Työryhmä

Rooleissa Yasmin Ashanullah, Jesse Gyllenbögel, Jani Karvinen, Maria Kuusiluoma, Raoul Mahjneh, Harri Nousiainen, Sari Puumalainen ja Wenla Reimaluoto

Tanssija-avustajat Alva Ervasti, Elsa Färkkilä, Gisele Konttinen, Sara Kuusela, Vivian Kuusinen, Vivienne Lemmetty, Almi Luostarinen, Iisa Melaluoto, Hilma Nieminen, Tilda Oljemark, Anna Reijonen ja Levi Vettenranta

Mirdja – aikansa kohuromaani vihdoin näyttämölle

Kuva: Mitro Härkönen

L. Onervan esikoisromaani Mirdja vuodelta 1908 (SKS) on kotimaisen kirjallisuuden harvinainen helmi – dekadentti romaani, joka kertoo omaa itseään kiihkeästi etsivän naisen elämäntarinan. Sovinnaisen roolin hylkäävä ja seksuaalisuudestaan nauttiva nainen olivat aiheita, jotka herättivät suuren kohun aikalaisten keskuudessa. Teoksen ydintä ovat naisen identiteetti, nähdyksi tulemisen tarve ja pyrkimys itsemääräämisoikeuteen.

Kansallisteatterissa ensi kertaa esitettävä Mirdja on vaikuttava, elegantti näyttämöteos, jossa visuaalinen maailma, musiikki ja koreografinen liike sulautuvat valovoimaiseen näyttelijäntyöhön. Mirdjaa eri elämänvaiheissa esittävät Inke Koskinen ja Kristiina Halttu. Esityksen on dramatisoinut Eva Buchwald, joka on myös hiljattain kääntänyt alkuteoksen englanniksi (Mirdja: A Decadent New Woman, 2025). Mirdja on ohjaajana, kirjailijana, dramaturgina ja muusikkona tunnetun Liila Jokelinin debyyttiohjaus Kansallisteatterissa.

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 25.11.2026

Työryhmä

Rooleissa Kristiina Halttu, Kasper Korpela, Aksa Korttila, Inke Koskinen, Esa-Matti Long, Pyry Nikkilä, Ilja Peltonen ja Timo Tuominen

Ohjaus Liila Jokelin Dramatisointi Eva Buchwald Lavastussuunnittelu Salli Kari Pukusuunnittelu Riikka Mäntymaa Valosuunnittelu Elli Maria Kujansuu Musiikki Veli-Ville Sivén Äänisuunnittelu Jani Peltola Koreografia Niina Rajaniemi Naamioinnin suunnittelu Joonas Lampi

 

Nuorten Kansallisteatterin esitys jos meiltä kysytään syntyy improvisoiden

Kuva: Henni Hyvärinen

Nuorten Kansallisteatteri on ryhmä nuoria teatterintekijöitä, jotka haastavat käsitystämme siitä, kuka saa tehdä teatteritaidetta ja kenelle sitä tehdään. Ryhmässä on mukana Afganistanista, Bangladeshista, Suomesta, Kurdistanista, Somaliasta ja Syyriasta kotoisin olevia nuoria tekijöitä, jotka työskentelevät yhdessä kokeneiden taiteilijoiden kanssa.

Nuorten Kansallisteatterin uutuusesitys jos meiltä kysytään ei perustu valmiiseen näytelmään. Se on rakennettu työryhmän kesken harjoitushuoneessa improvisaation keinoin ja pohjautuu nuorten itse tuottamaan materiaaliin. Esitys käsittelee kielen, totuuden, perinteiden ja nykymaailman kysymyksiä.

Esitys sisältää suomen, englannin, somalin, bengalin, arabian, turkin ja darin kieltä. Tekstitykset ovat saatavilla englanniksi ja suomeksi.

Esitys on osa Lähettiläät | Ambassadors -projektia, johon kuuluu myös työpajoja maahanmuuttajataustaisten nuorten yhteisöissä.

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 14.10.2026

 

Työryhmä

Rooleissa Ridwan Ahmed, Asma Akbari, Zahra Akbari, Maria Akter, Sabrina Ali, Adnan Almousa,
Maryam Barbery, Juho Hagan, Iiris Linna, Tilma Lucenius, Yusra Mohali, Iftah Mohamed, Arvand Rasul, Ada Safdari ja Kaneli Samola

Konsepti ja ohjaus Tamara Searle Konsepti ja esiintyminen Nuorten Kansallisteatterin esiintyjät Konsepti ja dramaturgia Ville Vuorikoski (TeaK) Video- ja äänisuunnittelu Olli Valkola Valosuunnittelu Miika Suomalainen Tuottaja Roosa Vaverka

 

Pakahduttavia tunteita Suurella näyttämöllä – Timo Tuominen: Rendez-vous avec Brel

Kuva: Tomi Palsa

Timo Tuomisen rakastetut Brel-tulkinnat keräävät ilta illan jälkeen katsomot täyteen. Syksyllä hän valloittaa yleisön pyynnöstä jälleen Suuren näyttämön.

Tuomisen Brel-repertuaari on kasvanut jo yli sataan, ja jokainen chanson on kuin näytelmä, pakahduttava kohtaaminen Pariisin taivaan alla, rendez-vous niin ystävien kuin kuoleman kanssa; kaipausta, rakkautta ja iloa, lohduttomuutta, tuskaa ja naurua. Tuominen on suomentanut kolmekymmentä uutta laulua, ja useimmat uutuuksista kuullaan myös Suurella näyttämöllä, joukossa todellisia harvinaisuuksia, kuten He’maman, jota Brel ei koskaan itse taltioinut jälkimaailmalle.

Brel ei koskaan kavahtanut kantaaottavuutta, joten joukossa kuullaan nyt myös ravistelevia lauluja, jotka käsittelevät tänäänkin yhteiskunnassamme raivoavia kipeitä ongelmia, kuten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai oikeistoradikalismin salakavalaa nousua.

Tuomista säestää huippuunsa hioutunut orkesteri: Tomi Rikkola (kitara, busuki ja alttoviulu), Jori Huhtala (kontrabasso), Tuomas Timonen (rummut) ja Marko Roininen (piano ja haitari).

Suurella näyttämöllä 7.11.2026

 

Puluboin ja Ponin lauluja –konsertti läiskyy ja pölisee

Kuva: Emmi Jormalainen

Hakaniemen toripulu nimeltänsä Puluboi lennättää kuulijansa musiikkimatkalle keskelle torihulinaa. Tapaamme hänen ystävänsä Minimillan ja Ponin. Saamme myös kuulla karkumatkasta ja siitä miten Puluboi pääsi naimisiin!

Luvassa vähän ÄLLIÄ ja paaaljon LAKKAUTTA!

Veera Salmen Puluboin ja Ponin kirjaan perustuva, Jukka Rantasen dramatisoima ja ohjaama musiikkinäytelmä Puluboin ja Ponin teatteri oli yleisön suursuosikki Kansallisteatterissa 2015. Musiikin esitykseen sävelsi Maija Ruuskanen ja lauluista julkaistiin seuraavana vuonna vauhdikas levy Puluboin ja Ponin lauluja (2016).

Puluboin ja Ponin lauluja on myös Kansallisteatterin Kulttuurin kummilapset -esitys syksyllä 2026.

Suosittelemme esitystä yli 4-vuotiaille.

Suurella näyttämöllä 3.10.2026 klo 13:00

Työryhmä

Näyttämöllä Jani Karvinen (Puluboi), Helena Haaparanta (Poni, laulu), Maija Ruuskanen (Minimilla, piano & laulu), Jaakko Kämäräinen (basso & laulu), Anssi Salminen (kitarat & laulu), Ville Salminen (kitarat Kulttuurin kummilapset -näytännöissä) ja Markus Malin (rummut)

 

Kepeä elämäni -monologi hurmaa ja riipaisee

Kuva: Rauni Kajo

Kepeä elämäni on näyttelijä Miiko Toiviaisen omakohtainen tarina siitä, miten transtausta voi kääntyä onnellisuuden lähteeksi. Se on runollista ja laulullista, leikkisää näyttelijäntyön ilotulitusta, kertomus kodin löytämisestä omasta itsestään.

Ensi-iltansa (2019) jälkeen ’Kepeällä’ on ollut esityksiä kymmenillä paikkakunnilla Tukholmaa myöten. Helmikuussa 2020 Kepeä elämäni nimettiin Valtakunnallisen Monologikilpailun voittajaksi ja samana keväänä Toiviainen sai monologista Vuoden teatterinäyttelijä -palkinnon. Palkittu, rakastettu, riipaiseva ja hurmaavan vastaansanomaton monologi Kepeä elämäni saapuu Kansallisteatteriin juhlimaan 100. esitystään.

Esityksen laulut ja musiikin on säveltänyt Eeva Kontu, ohjaajana Riikka Oksanen, dramaturgina Aino Pennanen.

Lahden kaupunginteatteri esittää: Haapajärven Elvis

Kuva: Janne Vasama

Suuren yleisösuosion saavuttanut Haapajärven Elvis kantaesitettiin Lahden Kaupunginteatterissa ja esitys vierailee nyt Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Esitys on true crime -draama, joka perustuu Katariina Vuoren kirjaan Erään tapon tarina (Like, 2018). Se kertoo yhdestä Suomen rikoshistorian tunnetuimmasta ja hätkähdyttävimmästä rikoksesta. Näytelmän on kirjan pohjalta kirjoittanut Lauri Maijala, joka on myös ohjannut esityksen.

Yksi näytäntö Suurella näyttämöllä 26.11.2026, liput tulevat myyntiin toukokuun aikana.
Kantaesitys oli Lahden Kaupunginteatterin Studionäyttämöllä 18.2.2026

Suosittelemme esitystä yli 16-vuotiaille.

Työryhmä

Rooleissa Jori Halttunen, Tapani Kalliomäki, Vilma Kinnunen, Anna Pitkämäki, Teemu Palosaari, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen, Liisa Vuori ja Lumikki Väinämö

Käsikirjoitus, ohjaus ja lavastus Lauri Maijala Pukusuunnittelu Tiina Hauta-aho Valosuunnittelu Jouni Nykopp Äänisuunnittelu Jukka Vierimaa Naamioinnin suunnittelu Kati Keronen

Sirkku Peltolan Kärpäset vierailee tammikuussa Suurella näyttämöllä

Kuva: Kari Sunnari

Sirkku Peltolan uusin näytelmä on merkityksellinen tarina toisensa löytävistä veljeksistä sekä siitä, mikä elämässä todella on arvokasta.

Äidin hautajaisissa veljekset kohtaavat, mutta puhuvat ohi. Kärpäsen veljeksiä yhdistää lapsuus, mutta aikuisena elämä on kulkenut tyystin erilaisia polkuja – toisella bussikuskina, toisella oopperatähtenä.

Kantaesitys oli Tampereen Työväen Teatterissa 23.1.2025.

Kansallisteatterin esitysajankohta on tammikuu 2027. Vierailun tuottaa ATR-tuotanto.
Liput tulevat myyntiin toukokuun aikana.

Työryhmä

Rooleissa Petra Ahola, Aimo Räsänen ja Martti Suosalo

Näytelmäkirjailija ja ohjaus Sirkku Peltola Lavastus- ja pukusuunnittelu Pirjo Liiri-Majava Koreografiat Reetta-Kaisa Iles Valosuunnittelu TJ Mäkinen Äänisuunnittelu Kyösti Kallio

Jatkavien ja palaavien esitysten syksyn liput myynnissä:

Kevätkaudelta jatkavien esitysten kaikkien näytäntöjen liput on nyt avattu myyntiin. Suuren yleisö- ja arvostelumenestyksen keränneet esitykset Toinen tasavalta (käsikirjoitus ja ohjaus Esa Leskinen), Muistopäivä (käsikirjoitus Elli Salo, ohjaus Riikka Oksanen) ja Lady T (käsikirjoitus ja ohjaus Tiina Puumalainen) jatkavat syyskaudella. Lisäksi syyskaudella 2025 ensi-iltansa saanut Viides askel (kirj. David Ireland, ohjaus Janne Reinikainen) palaa ohjelmistoon yleisön pyynnöstä.

Alla Kansallisteatterin koko syyskauden 2026 esityskalenteri:

https://www.kansallisteatteri.fi/ohjelmisto/ohjelmistokalenteri

Lisätiedot:

Pääjohtaja Mika Myllyaho
Sähköpostiosoite mika.myllyaho@kansallisteatteri.fi

Lisätietoja: 

Viestintäpäällikkö Karoliina Masalin
Sähköpostiosoite karoliina.masalin@kansallisteatteri.fi
Puhelinnumero 040 833 7382

Suomen Kansallisteatteri on vuonna 1872 perustettu vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Kansallisteatteri on taiteellinen teatteri, jonka ohjelmistossa nähdään uutta kotimaista draamaa, kiinnostavia ulkomaisia näytelmiä ja parhaita klassikoita. Ydinarvomme ovat taiteellisuus, yhdenvertaisuus ja keskustelevuus.

Kategoriat
jännitys kansainvälisyys kotiseutu Koulutus kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Teatterimme johtajan syksyn 26 ohjelman vauhdikas esittelyshow

Kokeile, pysytkö perässä Lahden kaupunginteatterin johtaja Lauri Maijalan häijyn nopeassa teatterimme syksyn 2026 esittelyssä! Ainakin nauraa saat sen vauhtihurjuudessa!

 

Tässä levollisemmin kertauksena  Lahen uutisia-julkaisun sama Lahden kaupunginteatterin syyskauden 2026 ohjelmiston esittely:

Ajatukset jo Lahden kaupunginteatterin syksyn teatteriantiin

Piirros näytelmästä Tea ja Tyhmentäjä

 

Lahden kaupunginteatterin syksyn ohjelmisto on monipuolinen kattaus kotimaisia kantaesityksiä, musiikkia ja koko perheen esityksiä.

Suuren näyttämön syyskauden avaavat syyskuussa ikoninen gangsterimusikaali Kolmen pennin ooppera sekä lokakuussa kantaesitys Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897.

 

 

Kolmen pennin ooppera on Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin legendaarinen mestariteos, joka mullisti teatterin 1900-luvun alussa. Se rikkoi illuusion, sekoitti kabareen, oopperan ja poliittisen satiirin ja pakotti katsojan katsomaan maailmaa ilman siloteltuja kulisseja.

Ikoniset laulut, hahmokavalkadi ja terävä huumori paljastavat Lauri Maijalan ohjauksessa rakenteet riemukkaan raadollisesti.

 


Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897 on villi ja (uhka)rohkea esitys ihmisen vimmaisesta kunnianhimosta, uskosta teknologiaan sekä omien rajojen ja kykyjen ylittämisestä. Se kertoo kolmesta tukholmalaisesta insinööristä, jotka saivat vuonna 1897 elämänsä mahdollisuuden tehdä jotain ennennäkemätöntä – lentää ensimmäisinä maailmassa vetykaasupallolla pohjoisnavalle.

Linda%20%20Wallgren.jpg

Linda Wallgren

Näytelmän ovat kirjoittaneet Linda Wallgren ja Anna Kuusamo, jotka kuuluvat sukupolvensa eturivin teatterintekijöihin. Linda Wallgren myös ohjaa näytelmän. Heidän käsissään historiallisiin tositapahtumiin perustuva materiaali muuttuu koomiseksi, kohtuuttomaksi ja surrealistiseksi seikkailuksi.

 

Pienen näyttämön ja koko syyskauden ensimmäinen ensi-ilta on Salla Viikan kirjoittama näytelmä koko perheelle Tea ja Tyhmentäjä. Se on suuri seikkailunäytelmä mielikuvituksen ja ystävyyden mullistavasta voimasta ja tarjoaa ilottelua ja mielikuvituskavereita. Esityksen ohjaa Emma Mattila.

 

 

Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1968.

Lahen uutisiakin on vain pari kertaa ymmärtänyt (vuosina 2009 ja 2012) edes mainita lahtelaisesta Kerttu-Kaarina Suuosalmesta, kun hän kirjoitti myös elokuvien käsikirjoituksia omista teoksistaan. Erkko Kivikosken Kuuma kissa -elokuvassa (1968) oli peräti neljä harvinaisia lahtelaista filmitähteä ja elokuvan alastomuus oli aikakauden suurta ennenkokematonta kulttuuria. Suosalmen Hyvin toimeentulevat ihmiset kertoo myös lahtelaisperheestä 1960-luvulla.

Lokakuussa muistetaan unohduksiin jäänyttä mestarillista lahtelaiskirjailija Kerttu-Kaarina Suosalmea. Hänen romaaninsa (1969) Hyvin toimeentulevat ihmiset taipuu Iira Halttusen dramatisoimana kantaesitykseksi, jonka ohjaa Laura Mattila. Esitys kertoo 1960-luvun keski-ikäisistä, keskiluokkaisista ihmisistä, joilla pitäisi kaiken järjen mukaan mennä hyvin, mutta kukaan heistä ei kuitenkaan ole tyytyväinen.

 

Kuva Tiina Hauta-aho

Red Nose Companyn kanssa yhteistuotantona syntyy Studionäyttämölle 3-8 -vuotiaille tarkoitettu Ihmeellinen maalari. Esitys perustuu Kaarina Helakisan rakastettuun samannimiseen satuun. Se korostaa yhteistyön ja ystävyyden merkitystä ja ehdottaa onnen lähteeksi kanssaihmisten huomaamista.

lahdenkaupunginteatteri.fi

Syksyn ensi-illat Lahden kaupunginteatterissa ovat

2.9. Tea ja Tyhmentäjä
9.9. Kolmen pennin ooppera
16.9. Ihmeellinen maalari
14.10. kantaesitys: Hyvin toimeentulevat ihmiset
17.10. kantaesitys: Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897

Lahden kaupunginteatteri on Lahden keskeisimpiä vetovoimatekijöitä ja tuottaa monipuolista ja taiteellisesti korkeatasoista ohjelmistoa kaikenikäisille useita esityksiä viikottain. Teatteriesitykset valmistetaan alusta loppuun eri ammattilaisten voimin joko itse, tuotantoyhteistyönä tai vierailuina.

Piirrokselliset mainoskuvat Raana Lehtinen

You tube: Lahden kaupunginteatteri

Artikkelin muu kuvasto Lahen uutisia ja Lahden kaupunginteatterin kuvapankki

 

Alla Lahden kaupunginteatterin syksyn 2026 ja kevään 2027 esityskalenterit:

&https://lahdenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto-liput/esityskalenteri/nbsp;

 

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Kevään viimeiset teatteriherkut tänään

Meeri Karri  HUMORESQUE  *

Viimeiset valmiit, puhuttelevat, hauskat ja elämäämme monipuolisesti ajattelevat sekä ennen muuta taitavat teatteriesitykset ovat vielä tänään sunnuntaina 17.5.26 koettavissa Lahden kansanopiston Teatteri II teatterifestareissa.

Mikko Wilmi KOSTO **

Niissä selviää se, mikä palo ihmisellä on haluta teatterin ihmeelliseen maailmaan vaikka koko elämäksi.

 

***

Tai se, miten jokainen itse pystyy parin vuoden koulutuksen jälkeen valmistamaan meille katsojille nautittavaksi täydellisen näytelmän itse ja sen lavalla esittäen.

****

Vielä tänään ehditte katsomaan lähes kahdenkymmenen teatteritaiteilijan esitykset:

https://www.teatterikoulutus.fi/esitykset/teatterifestarit-2026

ESITYSTEN aikataulut:

https://docs.google.com/document/d/1hDHlkX40-c8a24LVo6EsXRlne3D5cxyu_xrDL52usmg/edit?tab=t.0

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kulttuuri viro yhteiskunta

Hyvää Äitienpäivää 2026

Äidin sydän

idin%20syd%C3%A4n%20suomeksi.jpg

Runo Lydia Koidula (1867), suomennos Hilja Haahti (1912)

Robert Theodor Hansenin säveltämä laulu Georg Malmstenin tulkintana Dallape-orkesterin säestyksellä  (vuodelta 1954)

https://www.youtube.com/watch?v=d6_el9EXw3o

 

Valkovuokot%20%C3%A4itinep%C3%A4iv%C3%A4

 

Äitienpäivää vietetään Suomessa aina toukokuun toisena sunnuntaina. Äitienpäivä on ollut virallinen liputuspäivä Suomessa vuodesta 1947 alkaen.

Artikkelin kuvat on otettu Äitienpäivänä Virtasten pihasta Lahden Pyhättömänmäeltä klo 7.00. Suomen lippu tuoreiden koivunoksien syleilyssä ja läheisen metsäluonnon tuuulentuomat valkovuokot pihan katupientareella teitä kaikkia tervehtien ja Äitejä onnitellen!

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri Matkailu teatteri Teatteriuudistus viro yhteiskunta

Tampereen Teatterikesä 3.-9. elokuuta 2026

Kuva esityksestä Haapajärven Elvis – kuvaaja Janne Vasama
Lahden kaupunginteatteri  on valittu  Tampereen Teatterikesän 2026 Pääohjelmistoon Lauri Maijalan ohjaaman Haapajärven Elvis näytelmällään –
sen esitykset on Tampereen Teatterin lavalla ti 4.8. klo 18 ja ke 5.8. klo 15.30.

–
Tampereen Teatterikesä 2026, taiteellinen johto
Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä
–
Pohjoismaiden suurin teatteritapahtuma Tampereen Teatterikesä tuo kotimaista ja kansainvälistä näyttämötaidetta elokuussa Tampereelle. Pääohjelmistossa on tänä vuonna yhteensä 16 produktiota, joista kolme on kansainvälisiä. Esitykset on valinnut pääohjelmiston taiteellinen johtoryhmä Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä yhdessä toiminnanjohtaja Hanna Rosendahlin kanssa. Festivaali järjestetään 3.–9. elokuuta, nyt 57. kertaa.
–

Kansainväliset tuotannot Ruotsista, Norjasta ja Virosta

–

Ruotsalaistaiteilija Iggy Malmborg hurmasi Teatterikesä-yleisön vuonna 2024 ja palaa nyt Tampereelle uuden teoksensa kanssa. Sortistycken saa ensi-iltansa kesäkuussa Schauspiel Leipzigin residenssissä. Malmborgin kanssa teoksessa esiintyvät Göteborgin kaupunginteatterin näyttelijät Mia Höglund-Melin ja Jesper Söderblom.

–
Kansainvälistä väriä festivaalille tuo myös näyttelijä ja käsikirjoittaja Kate Pendry yhden naisen ja yhden live-kameran show’llaan. My Dinner with Putin -esityksessä Pendrylle tarjoutuu yllättäen rooli Robert De Niron tähdittämässä elokuvassa – jonka ohjaaja kuuluu Vladimir Putinin lähipiiriin. Sitten iskee pandemia, seuraavaksi Ukrainan sota. Esitys kuvaa näyttelijän unelmaa lopullisesta läpimurrosta ja se on valloittanut katsojia ympäri Norjaa, jossa lontoolaistaustainen Pendry nykyisin asuu.
–
Lisäksi festivaaliviikolla nähdään Viron Draamateatterin suosittu Rahamaa-esitys, joka on yksi suurimpia kansainvälisiä tuotantoja, mitä Teatterikesässä on esitetty. Kansainvälisestä rahanpesuskandaalista kertovan teoksen on kirjoittanut Mehis Pihla ja ohjannut Hendrik Toompere junior.
–

Kotimaista teatteritaidetta kantaesityksin ja klassikkotulkinnoin

Kotimaisista teattereista pääohjelmistossa ovat mukana Suomen Kansallisteatteri, Svenska Teatern, & Espoon teatteri, Lahden kaupunginteatteri, Kotkan kaupunginteatteri ja Rovaniemen Teatteri. Lisäksi esityksiä nähdään pienemmiltä teatteritoimijoilta, kuten 20-vuotisjuhliaan viettävältä Teatteri Siperialta sekä Red Nose Companylta, joka esiintyy Teatterikesässä yhdessä Meta4-jousikvartetin kanssa. Ohjelmistossa vierailee myös työryhmiä sekä nähdään taiteellisia lopputöitä.

–

Kansallisteatteri tuo Tampereelle Elli Salon kirjoittaman ja Riikka Oksasen ohjaaman Muistopäivä-esityksen. Kiitetty teos kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.
–
Svenska Teaternilta nähdään Milja Sarkolan kirjoittama ja ohjaama Förgät mig, Espoon teatterilta puolestaan Sinna Virtasen teos Arakhne, jossa kohtaavat kudonta, showpaini ja hämähäkit.
–
–
Lauri Maijalan Lahden kaupunginteatterille ohjaama Haapajärven Elvis on tositapahtumiin perustuva esitys teosta, joka jäi suomalaiseen rikoshistoriaan – ja musiikista, joka voi pelastaa kokonaisen elämän. Näytelmä pohjaa Katariina Vuoren kirjaan Erään tapon tarina.
–
Kotkan kaupunginteatteri vierailee Tampereella Inke Dahlin ohjauksella Häiriö maisemassa, joka pohjautuu Raija Siekkisen samannimiseen romaaniin. Näyttämöllä nähdään Pirjo Lankinen.
–
Taija Helmisen Rovaniemen Teatterille kirjoittama Vesisaaren Alma kertoo lappilaisen kuvataiteilija Reidar Särestöniemen äidin elämäntarinan. Teatteria ja sirkusta yhdistävän esityksen on ohjannut Riku Innamaa ja sirkusosuuksien suunnitellusta vastaa Henna Kaikula. Esitys on tehty yhteistyössä Piste Kollektiivin kanssa.
–
–
Tornionjokilaakson maisemiin ja Lapin sotaan kuljettaa Mikko Roihan sovittama ja ohjaama Väylä, joka pohjautuu Rosa Liksomin romaaniin. Monologin tulkitsee Olavi Veistäjä -palkittu näyttelijä Ella Mettänen. Tuottajina ovat Vapaa Teatteri, Teatteri Jurkka, Lahden kaupunginteatteri ja Tampereen Työväen Teatteri.
–
Näyttelijä Hanna Raiskinmäki loistaa AntiG-esityksessä, joka ammentaa Sofokleen Antigone-tragediasta. Työryhmän ja Teatteri Takomon tuottaman esityksen dramaturgiasta ja ohjauksesta vastaa Pauliina Hulkko.
–
Työryhmätaustainen esitys on myös näytelmäkirjailija Otto Sandqvistin palkittu Cowboy försvunnen, joka käsittelee muun muassa maniaa, masennusta ja vieraantumista sekä jaettua kokemusta yksinäisyydestä.
–
Yhteistyössä Tampere-talon kanssa festivaalille tuotetaan Red Nose Companyn kaksikon Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman sekä Meta4-jousikvartetin Voces-esitys. Teatteria ja klassista musiikkia yhdistävän teoksen ytimessä soi Jean Sibeliuksen säveltämä jousikvartetto Voces intimae.
–
Paikallista väriä festivaalille tuo juhlavuosiaan viettävä Teatteri Siperia, joka tarjoaa katsojille klassikkotulkinnan Samuel Beckettin näytelmästä Leikin loppu. Tiivistunnelmaisen esityksen pääroolit tulkitsee näyttelijäkaksikko Pekka Heikkinen ja Bakr Hasan, ohjauksesta vastaa Heikki Huttu-Hiltunen.
–
Klassikkoteokseen on tarttunut myös Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta valmistuva ohjaaja Alise Polacenko, jonka taiteellinen opinnäyte Anton Tšehovin Kolmesta sisaresta on toteutettu yhteistyössä Q-teatterin kanssa.
–
Pääohjelmistossa nähdään lisäksi toinen taiteellinen opinnäyte: Asko ”aamo!” Halosen lopputyö Tampereen yliopiston teatteritaiteen tutkinto-ohjelmaan Nätyyn kantaa nimeä medium rare.
–
TelttaLabin monipuolisessa ohjelmistossa runoutta, teatteria ja mehevää groovea
–
Tampereen Teatterikesän TelttaLab-ohjelmisto pitää sisällään runoutta ja pienimuotoisia estradiesityksiä sekä leikkisää, groovempaa energiaa. Lämminhenkisiä musiikkihetkiä tarjoavat sisarukset Laura ja Oona Airola, jotka palaavat nuoruusmuistoihin ja teinivuosiensa keikkaohjelmistoon.
–
Taiteilijaystävysten Miiko Toiviaisen ja Sinikka Sokan konsertti on ylistys toveruudelle ja unelmille.
–
Eino Leinon kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta, ja runokonsertti Näin unta kesästä kerran kokoaa yhteen Leinon kuolemattomat runot näyttelijä Seela Sellan, sopraano Pia Freundin, sellisti Louna Hosian sekä pianisti Taina-Maaria Rautasuon voimin.
–
Seela Sella esiintyy niin ikään TelttaLabin avajaisesityksessä Rakkauskirjeitä yhdessä Esko Roineen kanssa.
–
Teatterillisempaa ohjelmistoa TelttaLabissa edustaa lisäksi Dave Malloyn säveltämä, sanoittama ja käsikirjoittama Kummituskvartetti, jonka kerroksellinen tarina on lumonnut yleisöjä ympäri maailmaa. Rooleissa nähdään tamperelaisen Näästi Teatterin monilahjakkaat musikaalikonkarit Pia Piltz, Niina Alitalo, Jaakko Wuolijoki ja Pyry Smolander.
–
Drag-taiteilija Pola Ivankan lavashow yllättää,
naurattaa ja liikuttaa. Mitä nyt, Lea? -esitystä rytmittävät Lea Lavenin ikivihreät laulut.
–
Soul-painotteisemman klassikkojen kimaran tarjoilee Jyväskylästä saapuva Masterpiece Orchestra ylistetyssä Stevie Wonder -tribuutissaan. Festivaaliviikon energiat pitää katossa myös suomalaisen funkin uranuurtaja Eternal Erection.
–
Mukaan ohjelmistoon mahtuvat yleisön hartaasti toivomat konsertit: Kansallisteatterin näyttelijä Timo Tuomisen 15-vuotinen työ Jacques Brelin chansonien parissa saa Teatterikesän lavalla ansaitun paikan.
–
Kirsi Poutanen puolestaan kutsuu katsojat pysähtymään maailman kaaoksen ja muutosten keskellä tarjoillen sielunhoitoa fadomusiikillaan.
–
Lipunmyynti Tampereen Teatterikesän esityksiin alkaa 6.5.26 klo 10.30.
Lippuja myyvät Lippu.fi ja Teatterikesän oma lipunmyynti osoitteessa Finlaysoninkuja 21 A.
–

Pääohjelmisto laajemmin esiteltynä Teatterikesän verkkosivuilla:
https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/paaohjelmisto/

–
Festivaaliviikolla on yleisölle luvassa myös ilmaista katusirkusta ja -teatteria, joista vastaa muun muassa Circus Simon. Koko katuohjelmisto esitysaikoineen sekä festivaalin muut oheisohjelmistot julkistetaan kesän mittaan.
–
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, p. 040 594 4600
Tiedotus- ja markkinointivastaava Tiina Hurskainen, p. 040 865 5852 | tiina.hurskainen@teatterikesa.fi

–
Tampereen Teatterikesä on Pohjoismaiden suurin ja pitkäikäisin teatterifestivaali, jossa nähdään kotimaisen teatterin kiinnostavimmat esitykset ja kansainvälisiä huippuvierailuja. Viikon mittainen tapahtuma järjestetään vuosittain elokuun alussa.