Kuukausi: toukokuu 2026

Kategoriat
Koulutus kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Lahdesta ponnahdusta ammatilliseen teatterikoulutukseen

https://lahenuutisia.fi/2024/07/19/paha-ja-hyva-lapinlahden-suomalaisessa-paratiisissa/

Psykologiopiskelijoiksi pääseminen lienee vielä näinäkin päivinä harvinaisuus – vain vajaa prosentti hakijoista saa opiskelupaikan yliopistossa tuohon ammattiin valmistua.

Teatterialalla on lähes samanlainen asema harvinaisuutena tulla valituksi ammattiin – parin kolmen prosentin pyrkijöistä saada nuo teatteriammattilaisen haaveet toteuttaa opiskelemalla.

Yliopistollisiin teatterikoulutuksiin nyt keväällä 2026 valitut oppilaat – Helsingin Teatterikorkeakouluun (Teak) ja Tampereen yliopiston teatterikoulutuksen näyttelijäkoulutukseen (Näty) – on jälleen julkaistu ja nimet ovat lahtelaisille teatterifriikeille monen valitun opiskelijan osalta jo viime vuosilta tuttuja. He ovat käyneet Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen opintoja joko yhden tai useimmat kaksi vuotta.

Heistä olen myös teatterikirjoittajana aina saanut uutta voimaa elää teatterin tuomaa sanomaa – niin yhteiskuntakritiikkiä kuin taiteen voimaa, vapautta ja kauneutta sekä usein jo tylsistyneeseen mielialaani uutta herkkyyttä taas innostua elämään hieman parempana ihmisenä.

Tänä vuonna valittuja sekä yhden vuoden tai kaksi opiskeluvuotta täällä teatteriin Lahden kansanopiston teatterikoulutuksessa syventyneitä opiskelijoita on jälleen saanut kunnian päästä teatterin haluttuun yliopistolliseen ammattiopiskeluun valmistumaan.

Nämä opiskelijat saavat Lahden kansanopiston teatterikoulutuksessa teatteriammattilaisten taitavan opetuksen ja harvinaiset koulutukselliset valmiudet: eräänlaiset täydellisen teatterilliset puitteet, teatteriatmosfääriset esityssalit, työpäivän teatterillisen ajankäytön ja innostuneen opiskelijayhteisön, joka pian hitsautuu yhteistyökykyiseksi, tiiviiksi ja luovaksi joukoksi. Opiskelu täällä Lahdessa on näille teatteriopiskelijoille mukaansatempaava elämänvaihe kuin oikea kokeilu teatteriammattilaisuudesta, sillä teatteriammatti on elämäntapa niin taiteessa kuin omassa siviilielämässä.

Siksi aika usein teatteriopiskelijat myös loma-aikoinaan muodostavat merkittäviä teatterikokoonpanoja, joista nauttiminen meille teatterinystäville on suurta teatterinuudistusnautintoa elävyydessään ja tuoreudessaan.

 

Tässä pari teatteriesitystä viime kesiltä ja linkit niiden esitysarvioihini. Esimerkiksi tämän Starman-esityksen näyttelijöistä kolme ja edellisten kesien Port Mundus -esityksestä  (katso otsikkokuva) myös kolme valikoitui juuri viime kuussa yliopistolliseen teatterikoulutukseen.

https://lahenuutisia.fi/2025/06/26/starman-hauskuttaa-vihastuttaa-ja-ajatteluttaa/

…………………………………………………………………………….

Helsingin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (TeaK) tarjoaa esittävien taiteiden ja kirjoittamisen koulutusta kandidaatin tutkinnosta tohtoritasolle. Voit opiskella valo- tai äänisuunnittelua, lavastusta, tanssia, koreografiaa, teatteri- tai tanssipedagogiikkaa, näyttelijäntaidetta, ohjausta, dramaturgiaa, esitystaidetta ja kirjoittamista.

Teatterikorkeakouluun keväällä 2026 valitut:

Näyttelijäkoulutukseen

Inari Kolehmainen ja Aino Suosalo

Ohjaajakoulutukseen

Siiri Lehtinen ja Anton Varpama-Taittonen

Tanssitaiteen koulutukseen Josefiina Uuranmäki

 

Tampereen yliopiston Teatteritaiteen tutkinto-ohjelma (Näty) on viisivuotinen näyttelijän ammattiin valmistava näyttelijäntaiteen koulutus, joka jakaantuu kolmivuotisiin kandidaatin opintoihin sekä kaksivuotisiin maisterin opintoihin, joiden aikana opiskelija tutkii näyttelijäntaiteen keinoin yhtä tai useampaa valitsemaansa ilmiötä tai aihepiiriä.

Tampereen yliopiston

Näyttelijäkoulutukseen keväällä 2026 valitut:

Teemu Kalliokoski, Emma Härmä, Severi Niskanen, Laura Tyyskä, Eemil Tähtinen, Aleksi Venho

Lahen uutisia ja Tarmo onnittelee!


Kategoriat
filmi Koulutus kulttuuri taide yhteiskunta

Lahden Muotoiluinstituutin valokuvakirjanäyttely

Kategoriat
kotiseutu Koulutus kulttuuri taide

Galleria Kipinän loppukeväistä taiteen tenhoa

Minna Kähkösen Lahti-aiheisissa maalauksissa kylmä UPOn siltakin saa sääharvinaisuudessa lämpimän kauniin olemisen oikeutuksen.

Galleria Kipinän Utopias-osaston seinät ja pöydät, lattiakin osin on tulvillaan Lahti-kaupungin kuvataidetta ja silmiin tarttunutta kuvakerrontaa, yksityiskohtia ja tietenkin niitä välittävien opiskelijoiden kokeilevia tekniikoita. Itseäni kiinnosti vanhatekniikkaiset valokuvalliset kokeilut, kuten syanotekniikka, jonka jälki puhuttelee sinisellä värillään suoraan ajatuksemme lämminhenkisiksi kylmän sinisen empatisoiden: 1800-luvun vedostekniikka on elävöittynyt pehmeän lämminoloisen kauniiksi nurkkiin jääneistä ylimääräisistä käsipyyhkeistä, joille vedokset on painettu.

Tietenkin työpajoina toteutetut teokset antavat jokaiselle katsojalle omakohtaisia kokemusnäyttöjä ja samaistushoksaamisärsykkeitä kaupunkimme silmissämme vilisevästä arkkitehtuurista ja hälinäisestä sekasortoisesta jäsentymättömyydestäkin.

 

Nelli Pennan ajatuksissa ja teoksissa siirrymme taiteen mukana arjen rutiineihin, joiden löytäminen ja ymmärtäminen on usein meiltä kiireessämme kateissa tai kasvatettaviltamme vasta löytymässä. Pyykki-aihe on niistä tässä näyttelyssä Pennalle keskeisin. Myös rutiini kaikenlaisesta sympatiasta kasvatettaviamme kohtaan vaatii jatkuvaa huomiota, havaintojen lisäämistä jopa aloitellun yhteisöllisyyden ymmärtämistä ja jatkuvaa toistamista omin keinoin, arjen ja taiteen kokemisen, kertausten mukana. Pennan sympatia lujittuu hänen erinomaisessa työssään Kuusitie, jossa saamme katsoa elämän värejä täynnä olevaa yksityiskohtien miljoonaisten viivojen sekä värien – elämäntuskan vastakohtaa sen riemun ja levollisuuden maailman varmaa lähdettä – kuusimetsää.

Laura Heino-Laurilan unikerrokset tuntuvat aidon uskottavilta kerroksellisuuksissaan. Niissä aiheet ja valokuvalliset tekniikat risteävät päällekkäin niin useaan kertaan, että on pakko pysähtyä ja kuvitella jotakin teoksesta löytävänsä. Hänen viivasyövytyksensä ja teostensa pohjamateriaalit herättävät meissä kokeilevan taiteilijan ihailua.

Minna Kähkönen on taidemaalarina hehkuvimmillaan aidoilla Lahti-näkymillään (otsikkokuva). Hänen monivuotinen öljyväriselkeytensä ihastuttaa maalauksellisella yksinkertaistamistaitavuudella,  tekniikallaan ja väripalettisella erehtymättömyydellään. Tunnelmia – kohtalokkuutta, erityisesti kauneutta löytyy hänen yhtä hyvin lähes kuolleista aiheistaan taloista tai silloista kuin myös ikkunanäkymiensä pelkistyksistä, säätiloista ja vuorokausirytmien hetkien herkistä ikuistuksista.

13.5.-31.5.2026

https://galleriauusikipina.fi/utopias-lahti-laura-heino-laurila-minna-kahkonen-nelli-penna/

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Kansallisteatterin komea syyskauden 2026 ohjelma

Suomen Kansallisteatterin tulevan syksyn 2026 uusimmat ensi-illat ja koko syyskauden taiteellisesti monipuolinen ja vahva ohjelmisto teatterivierailuineen ovat upeita.

Satu Linnapuomin ohjaama satuseikkailu Taru hohtavasta helmestä hurmaa Suurella näyttämöllä. Pienellä näyttämöllä nähdään L. Onervan aikansa kohuromaaniin pohjautuva Mirdja, jonka ohjaa Liila Jokelin. Nuorten Kansallisteatterin improvisoiden syntyvän uutuuden, jos meiltä kysytään, konsepti ja ohjaus ovat Tamara Searlen käsialaa. Suuri näyttämö täyttyy musiikista, kun Timo Tuomisen Rendez-vous avec Brel sekä Veera Salmen Puluboi-kirjoihin perustuva ja Maija Ruuskasen säveltämä Puluboin ja Ponin lauluja -konsertti valloittavat näyttämön. Janne Reinikaisen ohjaama Viides askel palaa ohjelmistoon yleisön pyynnöstä. Vierailuesityksinä nähdään Lahden kaupunginteatterin Haapajärven Elvis, käsikirjoitus ja ohjaus Lauri Maijala, näyttelijä Miiko Toiviaisen monologi Kepeä elämäni ja tammikuussa 2027 Sirkku Peltolan kirjoittama ja ohjaama Kärpäset.

Taru hohtavasta helmestä on täynnä mielikuvituksen ja teatterin taikaa


Kuva: Tuomo Manninen, grafiikka Marko Kovero. Pajukaaren luomisessa apuna käytetty tekoälyä.

Taru hohtavasta helmestä perustuu Aili Somersalon (1887–1957) rakastettuun satuklassikkoon Mestaritontun seikkailut. Kiehtovalla tavalla suomalaisia kansantaruja ja satujen taikamaailmaa yhdistelevä teos kertoo tarinan rohkeudesta. Esitys on Minna Leinon dramatisoima ja Satu Linnapuomin ohjaama. Luvassa on jännittävä mutta lämminhenkinen seikkailu, joka hehkuu mielikuvituksen ja teatterin lumoa.

Tarina esitetään näyttämöllä nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Upeasti visualisoidun esityksen rooleissa nähdään timanttinen näyttelijäensemble vahvistuksenaan taitava joukko nuoria tanssinharrastajia. Mestaritontun roolissa loistaa Sari Puumalainen.

Ensi-ilta Suurella näyttämöllä 18.11.2026

Suosittelemme esitystä yli 7-vuotiaille.

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.

Työryhmä

Rooleissa Yasmin Ashanullah, Jesse Gyllenbögel, Jani Karvinen, Maria Kuusiluoma, Raoul Mahjneh, Harri Nousiainen, Sari Puumalainen ja Wenla Reimaluoto

Tanssija-avustajat Alva Ervasti, Elsa Färkkilä, Gisele Konttinen, Sara Kuusela, Vivian Kuusinen, Vivienne Lemmetty, Almi Luostarinen, Iisa Melaluoto, Hilma Nieminen, Tilda Oljemark, Anna Reijonen ja Levi Vettenranta

Mirdja – aikansa kohuromaani vihdoin näyttämölle

Kuva: Mitro Härkönen

L. Onervan esikoisromaani Mirdja vuodelta 1908 (SKS) on kotimaisen kirjallisuuden harvinainen helmi – dekadentti romaani, joka kertoo omaa itseään kiihkeästi etsivän naisen elämäntarinan. Sovinnaisen roolin hylkäävä ja seksuaalisuudestaan nauttiva nainen olivat aiheita, jotka herättivät suuren kohun aikalaisten keskuudessa. Teoksen ydintä ovat naisen identiteetti, nähdyksi tulemisen tarve ja pyrkimys itsemääräämisoikeuteen.

Kansallisteatterissa ensi kertaa esitettävä Mirdja on vaikuttava, elegantti näyttämöteos, jossa visuaalinen maailma, musiikki ja koreografinen liike sulautuvat valovoimaiseen näyttelijäntyöhön. Mirdjaa eri elämänvaiheissa esittävät Inke Koskinen ja Kristiina Halttu. Esityksen on dramatisoinut Eva Buchwald, joka on myös hiljattain kääntänyt alkuteoksen englanniksi (Mirdja: A Decadent New Woman, 2025). Mirdja on ohjaajana, kirjailijana, dramaturgina ja muusikkona tunnetun Liila Jokelinin debyyttiohjaus Kansallisteatterissa.

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 25.11.2026

Työryhmä

Rooleissa Kristiina Halttu, Kasper Korpela, Aksa Korttila, Inke Koskinen, Esa-Matti Long, Pyry Nikkilä, Ilja Peltonen ja Timo Tuominen

Ohjaus Liila Jokelin Dramatisointi Eva Buchwald Lavastussuunnittelu Salli Kari Pukusuunnittelu Riikka Mäntymaa Valosuunnittelu Elli Maria Kujansuu Musiikki Veli-Ville Sivén Äänisuunnittelu Jani Peltola Koreografia Niina Rajaniemi Naamioinnin suunnittelu Joonas Lampi

 

Nuorten Kansallisteatterin esitys jos meiltä kysytään syntyy improvisoiden

Kuva: Henni Hyvärinen

Nuorten Kansallisteatteri on ryhmä nuoria teatterintekijöitä, jotka haastavat käsitystämme siitä, kuka saa tehdä teatteritaidetta ja kenelle sitä tehdään. Ryhmässä on mukana Afganistanista, Bangladeshista, Suomesta, Kurdistanista, Somaliasta ja Syyriasta kotoisin olevia nuoria tekijöitä, jotka työskentelevät yhdessä kokeneiden taiteilijoiden kanssa.

Nuorten Kansallisteatterin uutuusesitys jos meiltä kysytään ei perustu valmiiseen näytelmään. Se on rakennettu työryhmän kesken harjoitushuoneessa improvisaation keinoin ja pohjautuu nuorten itse tuottamaan materiaaliin. Esitys käsittelee kielen, totuuden, perinteiden ja nykymaailman kysymyksiä.

Esitys sisältää suomen, englannin, somalin, bengalin, arabian, turkin ja darin kieltä. Tekstitykset ovat saatavilla englanniksi ja suomeksi.

Esitys on osa Lähettiläät | Ambassadors -projektia, johon kuuluu myös työpajoja maahanmuuttajataustaisten nuorten yhteisöissä.

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 14.10.2026

 

Työryhmä

Rooleissa Ridwan Ahmed, Asma Akbari, Zahra Akbari, Maria Akter, Sabrina Ali, Adnan Almousa,
Maryam Barbery, Juho Hagan, Iiris Linna, Tilma Lucenius, Yusra Mohali, Iftah Mohamed, Arvand Rasul, Ada Safdari ja Kaneli Samola

Konsepti ja ohjaus Tamara Searle Konsepti ja esiintyminen Nuorten Kansallisteatterin esiintyjät Konsepti ja dramaturgia Ville Vuorikoski (TeaK) Video- ja äänisuunnittelu Olli Valkola Valosuunnittelu Miika Suomalainen Tuottaja Roosa Vaverka

 

Pakahduttavia tunteita Suurella näyttämöllä – Timo Tuominen: Rendez-vous avec Brel

Kuva: Tomi Palsa

Timo Tuomisen rakastetut Brel-tulkinnat keräävät ilta illan jälkeen katsomot täyteen. Syksyllä hän valloittaa yleisön pyynnöstä jälleen Suuren näyttämön.

Tuomisen Brel-repertuaari on kasvanut jo yli sataan, ja jokainen chanson on kuin näytelmä, pakahduttava kohtaaminen Pariisin taivaan alla, rendez-vous niin ystävien kuin kuoleman kanssa; kaipausta, rakkautta ja iloa, lohduttomuutta, tuskaa ja naurua. Tuominen on suomentanut kolmekymmentä uutta laulua, ja useimmat uutuuksista kuullaan myös Suurella näyttämöllä, joukossa todellisia harvinaisuuksia, kuten He’maman, jota Brel ei koskaan itse taltioinut jälkimaailmalle.

Brel ei koskaan kavahtanut kantaaottavuutta, joten joukossa kuullaan nyt myös ravistelevia lauluja, jotka käsittelevät tänäänkin yhteiskunnassamme raivoavia kipeitä ongelmia, kuten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai oikeistoradikalismin salakavalaa nousua.

Tuomista säestää huippuunsa hioutunut orkesteri: Tomi Rikkola (kitara, busuki ja alttoviulu), Jori Huhtala (kontrabasso), Tuomas Timonen (rummut) ja Marko Roininen (piano ja haitari).

Suurella näyttämöllä 7.11.2026

 

Puluboin ja Ponin lauluja –konsertti läiskyy ja pölisee

Kuva: Emmi Jormalainen

Hakaniemen toripulu nimeltänsä Puluboi lennättää kuulijansa musiikkimatkalle keskelle torihulinaa. Tapaamme hänen ystävänsä Minimillan ja Ponin. Saamme myös kuulla karkumatkasta ja siitä miten Puluboi pääsi naimisiin!

Luvassa vähän ÄLLIÄ ja paaaljon LAKKAUTTA!

Veera Salmen Puluboin ja Ponin kirjaan perustuva, Jukka Rantasen dramatisoima ja ohjaama musiikkinäytelmä Puluboin ja Ponin teatteri oli yleisön suursuosikki Kansallisteatterissa 2015. Musiikin esitykseen sävelsi Maija Ruuskanen ja lauluista julkaistiin seuraavana vuonna vauhdikas levy Puluboin ja Ponin lauluja (2016).

Puluboin ja Ponin lauluja on myös Kansallisteatterin Kulttuurin kummilapset -esitys syksyllä 2026.

Suosittelemme esitystä yli 4-vuotiaille.

Suurella näyttämöllä 3.10.2026 klo 13:00

Työryhmä

Näyttämöllä Jani Karvinen (Puluboi), Helena Haaparanta (Poni, laulu), Maija Ruuskanen (Minimilla, piano & laulu), Jaakko Kämäräinen (basso & laulu), Anssi Salminen (kitarat & laulu), Ville Salminen (kitarat Kulttuurin kummilapset -näytännöissä) ja Markus Malin (rummut)

 

Kepeä elämäni -monologi hurmaa ja riipaisee

Kuva: Rauni Kajo

Kepeä elämäni on näyttelijä Miiko Toiviaisen omakohtainen tarina siitä, miten transtausta voi kääntyä onnellisuuden lähteeksi. Se on runollista ja laulullista, leikkisää näyttelijäntyön ilotulitusta, kertomus kodin löytämisestä omasta itsestään.

Ensi-iltansa (2019) jälkeen ’Kepeällä’ on ollut esityksiä kymmenillä paikkakunnilla Tukholmaa myöten. Helmikuussa 2020 Kepeä elämäni nimettiin Valtakunnallisen Monologikilpailun voittajaksi ja samana keväänä Toiviainen sai monologista Vuoden teatterinäyttelijä -palkinnon. Palkittu, rakastettu, riipaiseva ja hurmaavan vastaansanomaton monologi Kepeä elämäni saapuu Kansallisteatteriin juhlimaan 100. esitystään.

Esityksen laulut ja musiikin on säveltänyt Eeva Kontu, ohjaajana Riikka Oksanen, dramaturgina Aino Pennanen.

Lahden kaupunginteatteri esittää: Haapajärven Elvis

Kuva: Janne Vasama

Suuren yleisösuosion saavuttanut Haapajärven Elvis kantaesitettiin Lahden Kaupunginteatterissa ja esitys vierailee nyt Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Esitys on true crime -draama, joka perustuu Katariina Vuoren kirjaan Erään tapon tarina (Like, 2018). Se kertoo yhdestä Suomen rikoshistorian tunnetuimmasta ja hätkähdyttävimmästä rikoksesta. Näytelmän on kirjan pohjalta kirjoittanut Lauri Maijala, joka on myös ohjannut esityksen.

Yksi näytäntö Suurella näyttämöllä 26.11.2026, liput tulevat myyntiin toukokuun aikana.
Kantaesitys oli Lahden Kaupunginteatterin Studionäyttämöllä 18.2.2026

Suosittelemme esitystä yli 16-vuotiaille.

Työryhmä

Rooleissa Jori Halttunen, Tapani Kalliomäki, Vilma Kinnunen, Anna Pitkämäki, Teemu Palosaari, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen, Liisa Vuori ja Lumikki Väinämö

Käsikirjoitus, ohjaus ja lavastus Lauri Maijala Pukusuunnittelu Tiina Hauta-aho Valosuunnittelu Jouni Nykopp Äänisuunnittelu Jukka Vierimaa Naamioinnin suunnittelu Kati Keronen

Sirkku Peltolan Kärpäset vierailee tammikuussa Suurella näyttämöllä

Kuva: Kari Sunnari

Sirkku Peltolan uusin näytelmä on merkityksellinen tarina toisensa löytävistä veljeksistä sekä siitä, mikä elämässä todella on arvokasta.

Äidin hautajaisissa veljekset kohtaavat, mutta puhuvat ohi. Kärpäsen veljeksiä yhdistää lapsuus, mutta aikuisena elämä on kulkenut tyystin erilaisia polkuja – toisella bussikuskina, toisella oopperatähtenä.

Kantaesitys oli Tampereen Työväen Teatterissa 23.1.2025.

Kansallisteatterin esitysajankohta on tammikuu 2027. Vierailun tuottaa ATR-tuotanto.
Liput tulevat myyntiin toukokuun aikana.

Työryhmä

Rooleissa Petra Ahola, Aimo Räsänen ja Martti Suosalo

Näytelmäkirjailija ja ohjaus Sirkku Peltola Lavastus- ja pukusuunnittelu Pirjo Liiri-Majava Koreografiat Reetta-Kaisa Iles Valosuunnittelu TJ Mäkinen Äänisuunnittelu Kyösti Kallio

Jatkavien ja palaavien esitysten syksyn liput myynnissä:

Kevätkaudelta jatkavien esitysten kaikkien näytäntöjen liput on nyt avattu myyntiin. Suuren yleisö- ja arvostelumenestyksen keränneet esitykset Toinen tasavalta (käsikirjoitus ja ohjaus Esa Leskinen), Muistopäivä (käsikirjoitus Elli Salo, ohjaus Riikka Oksanen) ja Lady T (käsikirjoitus ja ohjaus Tiina Puumalainen) jatkavat syyskaudella. Lisäksi syyskaudella 2025 ensi-iltansa saanut Viides askel (kirj. David Ireland, ohjaus Janne Reinikainen) palaa ohjelmistoon yleisön pyynnöstä.

Alla Kansallisteatterin koko syyskauden 2026 esityskalenteri:

https://www.kansallisteatteri.fi/ohjelmisto/ohjelmistokalenteri

Lisätiedot:

Pääjohtaja Mika Myllyaho
Sähköpostiosoite mika.myllyaho@kansallisteatteri.fi

Lisätietoja: 

Viestintäpäällikkö Karoliina Masalin
Sähköpostiosoite karoliina.masalin@kansallisteatteri.fi
Puhelinnumero 040 833 7382

Suomen Kansallisteatteri on vuonna 1872 perustettu vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Kansallisteatteri on taiteellinen teatteri, jonka ohjelmistossa nähdään uutta kotimaista draamaa, kiinnostavia ulkomaisia näytelmiä ja parhaita klassikoita. Ydinarvomme ovat taiteellisuus, yhdenvertaisuus ja keskustelevuus.

Kategoriat
kotiseutu luonto taide tiede

Saamme ruokailla tänäänkin kesänaapureidemme kanssa

Kategoriat
jännitys kansainvälisyys kotiseutu Koulutus kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Teatterimme johtajan syksyn 26 ohjelman vauhdikas esittelyshow

Kokeile, pysytkö perässä Lahden kaupunginteatterin johtaja Lauri Maijalan häijyn nopeassa teatterimme syksyn 2026 esittelyssä! Ainakin nauraa saat sen vauhtihurjuudessa!

 

Tässä levollisemmin kertauksena  Lahen uutisia-julkaisun sama Lahden kaupunginteatterin syyskauden 2026 ohjelmiston esittely:

Ajatukset jo Lahden kaupunginteatterin syksyn teatteriantiin

Piirros näytelmästä Tea ja Tyhmentäjä

 

Lahden kaupunginteatterin syksyn ohjelmisto on monipuolinen kattaus kotimaisia kantaesityksiä, musiikkia ja koko perheen esityksiä.

Suuren näyttämön syyskauden avaavat syyskuussa ikoninen gangsterimusikaali Kolmen pennin ooppera sekä lokakuussa kantaesitys Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897.

 

 

Kolmen pennin ooppera on Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin legendaarinen mestariteos, joka mullisti teatterin 1900-luvun alussa. Se rikkoi illuusion, sekoitti kabareen, oopperan ja poliittisen satiirin ja pakotti katsojan katsomaan maailmaa ilman siloteltuja kulisseja.

Ikoniset laulut, hahmokavalkadi ja terävä huumori paljastavat Lauri Maijalan ohjauksessa rakenteet riemukkaan raadollisesti.

 


Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897 on villi ja (uhka)rohkea esitys ihmisen vimmaisesta kunnianhimosta, uskosta teknologiaan sekä omien rajojen ja kykyjen ylittämisestä. Se kertoo kolmesta tukholmalaisesta insinööristä, jotka saivat vuonna 1897 elämänsä mahdollisuuden tehdä jotain ennennäkemätöntä – lentää ensimmäisinä maailmassa vetykaasupallolla pohjoisnavalle.

Linda%20%20Wallgren.jpg

Linda Wallgren

Näytelmän ovat kirjoittaneet Linda Wallgren ja Anna Kuusamo, jotka kuuluvat sukupolvensa eturivin teatterintekijöihin. Linda Wallgren myös ohjaa näytelmän. Heidän käsissään historiallisiin tositapahtumiin perustuva materiaali muuttuu koomiseksi, kohtuuttomaksi ja surrealistiseksi seikkailuksi.

 

Pienen näyttämön ja koko syyskauden ensimmäinen ensi-ilta on Salla Viikan kirjoittama näytelmä koko perheelle Tea ja Tyhmentäjä. Se on suuri seikkailunäytelmä mielikuvituksen ja ystävyyden mullistavasta voimasta ja tarjoaa ilottelua ja mielikuvituskavereita. Esityksen ohjaa Emma Mattila.

 

 

Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1968.

Lahen uutisiakin on vain pari kertaa ymmärtänyt (vuosina 2009 ja 2012) edes mainita lahtelaisesta Kerttu-Kaarina Suuosalmesta, kun hän kirjoitti myös elokuvien käsikirjoituksia omista teoksistaan. Erkko Kivikosken Kuuma kissa -elokuvassa (1968) oli peräti neljä harvinaisia lahtelaista filmitähteä ja elokuvan alastomuus oli aikakauden suurta ennenkokematonta kulttuuria. Suosalmen Hyvin toimeentulevat ihmiset kertoo myös lahtelaisperheestä 1960-luvulla.

Lokakuussa muistetaan unohduksiin jäänyttä mestarillista lahtelaiskirjailija Kerttu-Kaarina Suosalmea. Hänen romaaninsa (1969) Hyvin toimeentulevat ihmiset taipuu Iira Halttusen dramatisoimana kantaesitykseksi, jonka ohjaa Laura Mattila. Esitys kertoo 1960-luvun keski-ikäisistä, keskiluokkaisista ihmisistä, joilla pitäisi kaiken järjen mukaan mennä hyvin, mutta kukaan heistä ei kuitenkaan ole tyytyväinen.

 

Kuva Tiina Hauta-aho

Red Nose Companyn kanssa yhteistuotantona syntyy Studionäyttämölle 3-8 -vuotiaille tarkoitettu Ihmeellinen maalari. Esitys perustuu Kaarina Helakisan rakastettuun samannimiseen satuun. Se korostaa yhteistyön ja ystävyyden merkitystä ja ehdottaa onnen lähteeksi kanssaihmisten huomaamista.

lahdenkaupunginteatteri.fi

Syksyn ensi-illat Lahden kaupunginteatterissa ovat

2.9. Tea ja Tyhmentäjä
9.9. Kolmen pennin ooppera
16.9. Ihmeellinen maalari
14.10. kantaesitys: Hyvin toimeentulevat ihmiset
17.10. kantaesitys: Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897

Lahden kaupunginteatteri on Lahden keskeisimpiä vetovoimatekijöitä ja tuottaa monipuolista ja taiteellisesti korkeatasoista ohjelmistoa kaikenikäisille useita esityksiä viikottain. Teatteriesitykset valmistetaan alusta loppuun eri ammattilaisten voimin joko itse, tuotantoyhteistyönä tai vierailuina.

Piirrokselliset mainoskuvat Raana Lehtinen

You tube: Lahden kaupunginteatteri

Artikkelin muu kuvasto Lahen uutisia ja Lahden kaupunginteatterin kuvapankki

 

Alla Lahden kaupunginteatterin syksyn 2026 ja kevään 2027 esityskalenterit:

&https://lahdenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto-liput/esityskalenteri/nbsp;

 

Kategoriat
kotiseutu Koulutus kulttuuri tiede yhteiskunta

Kaupunginjohtaja aloitusaskelissaan vailla oikeaa suuntaa


Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen on ensimmäisten vuosien töksähdyksistään – Lahti Energian myynti ja yliopistokampus – havahtunut vastailemaan nuorten yläkoulun tyttöjen esittämiin kysymyksiin kuukausi sitten Lahti-kaupungista kaupunkimme nettijulkaisussa.

https://www.lahti.fi/uutiset/kaupunginjohtaja-vastasi-kyselytunnilla-nuorten-kysymyksiin-ja-haastoi-heita-kertomaan-nakemyksiaan-entista-voimakkaammin/

Kovin ympäripyöreästi Kyynäräinen haluaa puhella, ettei joutuisi tilille ja aidosti vastaamaan siihen, että jokainen asia kuuluu lopulta hänelle hoitaa aloitteesta päätökseen saakka. Lukekaa tai kuunnelkaa ylläolevasta linkistä Kyynäräisen tarinointi.

Jonkinlaisena koulutuksen asiantuntijana pitäisin Lahden kaupungin ensisijaisena tehtävänä nopeasti toimia kaupunkimme kaikentasoisen koulutuksen uudistamiseksi:

Perus- ja lukio-opetuksen kielten opiskelun laajentamiseksi peruskoulussa entiseen kansainväliseen, myös arkkivihollisen, siis venäjän kielen opiskeluun. Kouluaineiden pitää nyt muuttua hurjaan supistamiseen jokaisen oppilaan kohdalla, mutta valinnan määrän kohdentamiseen sopivaksi aiheiltaan ja sisällöiltään jokaiselle oppilaalle.

Koulut pienentää kateissa olevan sosiaalisuuden palauttamiseksi takaisin merkitykseensä sekä saada lasten ja nuorten kasvattajat huomattavasti joustavammin mukaan koulun toimintaan. Hyvien opetushenkilöiden jaksamisen tajuaminen opetusjärjestelyjen käytännöissä sekä mammuttikoulujen purkaminen on uudistuvan lahtelaisopetuksen tae – nopealla aikataululla.

Lahdessa toimiva opetus toisen asteen tai ammattikorkeakoulullinen ja yliopistollinen järjestely ei tarvitse lainkaan kaupunginjohtajamme tai kaupunginhallituksemme puheenjohtajan nolon lapsellisia ulostuloja julkisuuteen.

Kyynäräisen ja Komun Rantakartanon Yliopistokampushaaveita kritikoin jo heti Lahen uutisia -jutuissani tiukasti.

https://lahenuutisia.fi/2025/12/13/lut-yliopisto-ja-lab-ammattikorkeakoulu-2/

https://lahenuutisia.fi/2026/02/25/lahden-paattajat-trumppimaisine-pajunkoysineeen-valtakunnallisina-linssiluteina/

Perustelin asiaa (ylläolevat linkit) lähimmän 10 vuoden aikana tapahtuvalla Suomen lasten syntyvyyden vähenemisellä. Tosiasiassa lapsikato on jo niin suuri, ettei mitään toisen asteen koulutusta voi enää tänäänkään laajentaa, koska opiskelijoita ei riitä kouluihin, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Puhuin korville, jotka eivät halunneet kuulla ja lukutaidottomille lahtelaisille.

Näinä aikoina jo perusopetuksen oppilaskadosta puhuu opetus- ja kulttuuriministeriökin:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/f6fb0e0f-6d20-4f2b-95f7-d66dc3d6485f

Lukiolaisten määrän romahtamisesta kertovat myös mediaohjelmat:

https://yle.fi/a/74-20225589

 

Parasta meille kaupunkilaisille Kyynäräisen ymmärryksessä on kuitenkin johtaa Suomen työttömintä kaupunkia ja koko maan työttömintä paikkakuntaa. Vahinko, ettei hän ymmärrä Lahden kaupunginhallituksen monopolia, joka nykyisin päättää kaikesta sellaisestakin, mikä ehdottomasti kuuluisi Lahden ylimmälle päättäjälle – kaupunginvaltuustolle.

 

Kaupunginhallituksemme puhetta johtaa aikanaan Lakes-nimisessä kaupungin omimassa työttömyyden hoitamiseen perustetussa yhtiössä kehitysjohtajana toiminut Pekka Komu. Mitä on saatu aikaan – ei mitään työllisyyden ja työttömien kannalta. Turhan kylkiyhtiön palkattujen työntekijöiden joukko on paisunut yli kuusikymmenpäiseksi. Sen johtavassa asemassa alkuaan toiminut ahkera ja sympaattinen kaupunginvaltuutettu Komu on tänään ottanut tärkeässä demari-luottamusasemassaan omaan haltuunsa hyvin palkatun kokopäivätyön Kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja samalla koko kaupungin johtamisen. Mistä on tänään kysymys Lahden kuntapolitiikassa verrattuna eiliseen?

 

Eilen kaksi poliitikkoa hoiti kaupunkimme asiat valtuustoon päätettäviksi. He puhuivat suoraan toisilleen ja meille kaupunkilaisille – kokoomuksen Heino Avikainen ja demareiden Arpo Heinonen. He herättivät sentään luottamusta sanoissaan ja usein varsin jyrkissä diktaattorimaisissa, mutta hyvin perustelluissa päätösvalmisteluissaan etevän, lahjomattoman kaupunginsihteeri Timo Pohjansalon kanssa. Myös asiantuntijalautakunnilla oli päätettävistä asioista selkeät rajat.

 

Nykyisin lautakuntien päätöksiä tekee kirjava joukko eri puolueiden valitsemia kuntavaaleissa ääniä saaneita pamppuja ja yksinpäättävät lukuiset virkahenkilöt. Esimerkkejä Komun lupaamista ja toteuttamattomista päätöksistä on kosolti lähes parinkymmenen vuoden takaisista Kytölän alueen joukkoliikennejärjestelyistä alkaen. Päätettäviä asioita ei tule enää valtuustoon, vaan valtuustokokouksia joudutaan jopa perumaan päätettävien asioiden puuttuessa.

Niko Kyynäräinen kiertelee kuin asiaa tuntemattomana suitsuttaen vastauksessaan nuorille setämäisesti työllisyyden ja työttömyyden avuksi yrittäjiä. Miksei hän pistä tärkeimpänä järjestyksessään Lahden kaupungin osuutta ja saamattomuutta työllisyydessä turhine yhtiöineen?

Myös valtuustomme lahtelaispolitiikka on taustaltaan kovin tuulista ajatellen vuoden päästä pidettäviä eduskuntavaaleja ja sinne valittavia mahdollista 3-6 kansanedustajaa. Loikkareita riittää. Vasemmistoliikkeemme -puolue hylkäsi ainoan rehellisen suorapuhujan ja asiantuntijan Seppo Korhosen. Nyt hän siirtyi toiselle äärilaidalle ns. puolueettomaan kaupunkilaisten Pro Lahti -liikkeeseen ja saa siellä yksin ottamiinsa kaupungin kysymyksiin edes kaupunkimme liian monet asiaa valmistelevat juristit pyörtämään päätösesityksensä ja Korhosen toppuuttamaan kaupungin laillisuuden edes jonkinlaisiin aisoihin. Saman ryhmittymän Juha Tapiola oli Asikkalassa vihreä ja myös Lahdessa, välillä puolueeton, välillä ruotsalaisten edustaja. Perussuomalaiset pomppivat kokoomukseen ja päinvastoin.

Kummallisia kytköksiä valtuustollamme on myös valtakunnalliseen politiikkaan. Alkuaan Hämeen vaalipiirin asikkalalainen perussuomalainen Mira Nieminen on nyt Lahden perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu, johtava perussuomalainen ja kansanedustaja. Toinen Lahden valtuuston kansanedustaja sentään on kaupunginvaltuutettu Mika Kari, demari. Mutta vireäajatuksellinen urheilukansanedustajamme, myös demari Ville Skinnari ei halunnut enää edes kuulua nykyiseen valtuustoomme.

 

Onko lahtelainen kuntapolitiikka tullut tiensä päähän? Saako Lahti toimivan ja innostavan koulutuksen jokaiselle tarvitsevalle?

Mistä saamme kunnon ihmisiä kaupunkimme luottamushenkilöiksi, saati valittaviksi valtiopäivillemme?

Valtuutetut! Ottakaa teille kuuluva ylin päätösvalta työllisyysasioihin ja kaiken tasoiseen koulutukseen. Hävittäkää työttömyyden nimissä toiminut kunnan ylläpitämä laitos turhine työntekijöineen ja pinttyneine laitostumisineen.

 

Palaan kommentteihinne ja paraikaa kuumottavasti lämpiävään vuoden pituiseen Päijäthämäläiseen vaalikuumeeseen sekä tietenkin teatterielämään.

Kategoriat
kulttuuri taide teatteri

Alina ja lokki vierailee SUPER teatterissa

Teatteri Nano tiedottaa:

Alina ja Lokki  on Laajasalon opiston näyttelijäntaiteen 2. linjan lastenteatterikurssilla valmistettu esitys, joka valmistui viiden hengen ryhmässä vuonna 2025 keväällä. Esitys sai jo silloin paljon kehuja, joten Teatteri Nano päätti toteuttaa esityksestä nyt pidennetyn version.

Alina ja Lokki on unenomainen ja karnevalistinen komedia, joka käsittelee itsensä hyväksymistä maailmassa, jossa omaa paikkaa on vaikea löytää.

Kahdeksanvuotias Alina joutuu jäämään kotiin lepäämään loukkaannuttuaan lumisodassa. Kotimatkalla Alina törmää harmaalokkiin, jonka perään hän jää katsomaan haikaillen. Kotona Alinaa odottaa hänen oudot vanhempansa, jotka pelaavat pakkomielteisesti dominoa eivätkä ymmärrä Alinaa.
Alinan elämä saa käänteen, kun tuttu lokki alkaa ilmestyä hänen luokseen ja Alina alkaa unelmoimaan riehakkaasta lokin elämästä. Äidille ja isälle tämä ei käy päinsä.

Ikäsuositus: Yli 6-vuotiaille
Kesto: 45 minuuttia

 

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Kevään viimeiset teatteriherkut tänään

Meeri Karri  HUMORESQUE  *

Viimeiset valmiit, puhuttelevat, hauskat ja elämäämme monipuolisesti ajattelevat sekä ennen muuta taitavat teatteriesitykset ovat vielä tänään sunnuntaina 17.5.26 koettavissa Lahden kansanopiston Teatteri II teatterifestareissa.

Mikko Wilmi KOSTO **

Niissä selviää se, mikä palo ihmisellä on haluta teatterin ihmeelliseen maailmaan vaikka koko elämäksi.

 

***

Tai se, miten jokainen itse pystyy parin vuoden koulutuksen jälkeen valmistamaan meille katsojille nautittavaksi täydellisen näytelmän itse ja sen lavalla esittäen.

****

Vielä tänään ehditte katsomaan lähes kahdenkymmenen teatteritaiteilijan esitykset:

https://www.teatterikoulutus.fi/esitykset/teatterifestarit-2026

ESITYSTEN aikataulut:

https://docs.google.com/document/d/1hDHlkX40-c8a24LVo6EsXRlne3D5cxyu_xrDL52usmg/edit?tab=t.0

Kategoriat
kotiseutu Koulutus kulttuuri musiikki taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Nuoruus on seikkailu

Teatteri I:n Lauluilta – kuva esityksen taltioinnista Jani Enqvist

Lahden kansanopiston ensimmäisen vuoden teatteriopiskelijat 2025-26 toteuttivat oman lauluillan 7.5. ja 9.5.26 teatterikoulutuksensa suuressa salissa.

 

Tämän keväisen laulelmamusiikin sanat ovat täyttä vanhaa riimitettyä iskelmälyriikkaa sekä nykyistä käyttörunoutta jokainen. Itse olin taas yllättynyt tajuttuani koko 21esitysnumeroa sisältäneen musiikki-illan olleen suomen kieltä, ei ainuttakaan vieraskielistä sanaa kuulunut! Harvinaista tänä aikana englannin pökerryttämässä Suomen Lahti-kaupungissa. Rakastumista, haaveilua, pettymyksiä, monia kymmeniä elämän riemuja, iloja ja kokemuksia saimme esittäjien kanssa maistella ja niihin eläytyä sekä lämmintunteista, jopa ilkikurista hyvää huumoria mielialamme kohotukseksi nautiskella – pariin iskelmäklassikkoon jälleen samaistua.

 

Esittäjäensemblen yhteisöllisyys, tulkinta ja mukanaolo oli valloittavaa. Ilta oli täydellisesti mukava ja niin yhteismitallisen aito, niin suloisen lämmintunnelmainen välittämään ensemblen mutkattoman, reilun ja musiikille antautuvan yhteisöllisen musisoinnin, jokaisen jäsenensä laulamisriemun. Viuluin, perkussioin, huiluin, cajoin, kazooin, ukulelein, haitarein, kitaroin, bassokitaroin, triangelein, kosketinsoittimin heistä löytyi soittamiseen innostuneita kokeilijoita ja todellisia muusikkoja erimuotoisiin orkesterikokoonpanoihin – sekä vähintään elävän nuoruuden täysverisiä taustalaulajia lauluun kuin lauluun mukaan ja tekemään illasta ihanan ehyttä kokonaisilmaisun harvinaisuutta – kaikki niin luontevasti, vaivattomasti, taidollisen tarkasti, silti teeskentelemättömän henkevästi jokaiseen esitysnumeroon mukaan eläytyen.

Kansanopiston lauluillan uudenlaista luomisen hehkua ja musikaalisuutta olivat asiantuntevuudellaan ja monitaitoisuudellaan siirtäneet nuoriin opiskelijoihin alan taiturit, ohjaavat musiikinopettajat Taru Still ja Matti Hussi –heille suuret kiitokset yksilöllisestä laulunumeroiden ohjauksesta ja lauluillan kokonaisuudesta.

 

On tietenkin jo makuasia sitten itse teatterilaulaminen, joka näyttelijäkoulutukseen olennaisesti liittyy. Yksittäiset biisit toteutuivat varsin persoonallisesti kunkin taiteilijan osaamisalueen hienosti esitykseksi jalostaen. Huumorintaitajat antoivat oman osansa, huippumusikaaliset oman taitavuutensa soitintaitavuuksineen ja useat synnynnäisesti kauniit äänimateriaalinsa iltamme huippunautinnoiksi. Nautimme koko lauluillan vapautuneen, valloittavan laulamisen ihanuudessa.

 

Tietenkin teatterikatsojana tein tapani mukaan joitakin huomioita jokaisen lavalla esiintyneen laulutaiteilijan osuudesta.

1. Hauki – Ensemble   Kesäisen hitaan letkeä yhteishoilailu tra tramba bambaa tuntui niin soman vapauttavalta, leppoisalta, harmittomalta, ettei laulun suuri juju – sävel ja liikekieli, eläytymisen voima – enää pidemmälle meitä mukaan tunnelmaansa olisi voinut tartuttaa – tamburiinin, bassojyskeen ja ennen kaikkea vapauttavan keväisen kazoo-sirityksen mukana meitä vieden.

2. Uusia unelmia   Ihanan ohutääninen Eeva Hietamäki loi musikaalisella äänimateriaalillaan lisää uskoa ihmiseen – tarttuvin sävelin ja viisain sanoin meitä houkutellen vapaalla esiintymishelppoudellaan loputkin estomme seuraamisemme tieltä raivaten.

3. Vihreät niityt   Tutun klassikon 1960-luvulta Olavi Virrasta alkaen ja mielilaulajani Topi Sorsakosken tulkinnan muistiani vahvistaen soveltui Raul Nybergin herkän puhuvasti laulaman, kauniin kesäiseksi taustamaailmaksemme istua ja nauttia todellisen iskelmä-aikakauden tyyliin pukeutuneen iskelmätähden tavoin kauniin sävelen ja Helismaan sanojen ihanuuteen pianon soinnein ja suomalaisen haitarin haikein sävelvärein.

4. Kartta väärinpäin   Tämä rakkaudenkaipuun hidas ja hauskan valssimainen tulkinta kaikessa yksinkertaisuudessaan, kitaran ihanan tapailevissa otteissa tuntui suloiselta esitykseltä – sinnikkäässä keskittyneisyydessä kuin myös tapailevassa tulkinnallisessa ilmeessä Minea Filénin haaveilevan haikeaa tarinaa jäsentävässä pianorytmityksessä.

5. Älä mene pois  Euroviisukappaleemme 1970-luvulta soi Pieta Kivirannan tulkitsemana alkuperäisversion tapaan sävellyksen varsin pitkin lopputavuin musikaalisesti tarkoin pitkin kokonuotein, vaikka vielä ääni kaipaisikin sirun lisää pehmeyttä – mutta laulu, piano, cajon ja tamburiini yhteisesityksenä soivat jo nyt tyylikkäänä kokonaisuutena.

 

6. Säännöt rakkaudelle   Jo lähes viidentoista vuoden ikäinen laulu sävelensä korvamatotartuntoineen, taitavin runoriimilopuin ja referoivana sävelkoruna, mieliin ikuistuvana rytminä sai hienosovituksellisen säestysorkesterin ja erityisesti solisti Heljä Haurun tunnelmallisen alttoäänen tulkintana yhden rakkaustunteen täydellisimmän esitysanalyysin.

7. Päästä varpaisiin  Tatu Lääverin maskuliininen totisuus vakuutti tässä harvinaisen dramaattisessa rakkausviisussa ja sen sisällössä tunnistettavassa realismissaan ja rajuudessaan, viulun viiltävässä ja pianon sieluun takovassa jytkeessään, esittäjän tunteita sydämestä saakka välittäneessä toivottomuudessaan – vaikuttava esitystulkinta.

8. Missä tuulet kohtaa   Upean tsemppaava monen eri soittimen säestävä orkesteri ja Essi Karjalaisen viehättävän suloinen luontainen ääni saivat aikaan herkän surumielisen rakkauslaulukokonaisuuden, jonka melankolia tunteineen tarttui kuulijan sieluun ja vahvistui sovitustoimivuudella ja toimivan laajavärisellä taustamyötäilyllä.

9. Kerrasta poikki  Kauniin ilmaiseva Pihla Kettusen  äänimateriaali ja tulkintahahmo, vahvasti eläytyvät taustalaulajat ja kolmijäseninen taitavasoundinen orkesteri loi yhden illan selkeimmistä, elähdyttävimmistä ja mukaansa tempaavista tulkinnoista.

10. Huijausta jumalauta  Tehosekoittimen perinteisten renkutusten kaltaiset parhaat palaset takasivat Minttu ”Boss”Valtasen loistavan tulkinnan – Huijausta jumalauta – humööriä elämästä ja aikuisuudesta sekä vauhtia ja koreografiaa koko suuren salin täydeltä ja liikettä niin, että päätä huimasi – tekovakava ja varman hauska esitystulkinta -täydellinen rentoudessaan osaavuudessaan ja vauhtihirmuisuudessaan…sekä trionsa myötäelävässä rytmityksessä.

11. Näytelmä   Stephen Sandheimin musikaalista Vexi Salmi teki sanoituksen elämän todellisuudesta ja sen vaihtoehdosta laulun Näytelmä. Sanoiltaan veximäisen syvällinen, mutta erityisesti melodiana maailmankuulusta musikaalista on saanut paikkansa Little Night Musicalin perusmelodiasta kolmesta klovnista  -Send in the clowns- musikaalilaulajien perusteoksena ympäri maailman. Eikä Jalo Stenroosin eläytyminen lauluun hassummalta tuntunut, vaikkei se Frank Sinatran suvereniteettia vielä yrittänytkään ylittää, vaan toteutti kauniin, nöyrän tavallisen ihmisen vilpittömän ja puhuttelevan tulkinnan.

12. Eri suuntiin   Minttu Viitamäen Miriam Bryantin sävellys ja sanat on saanut tämän esityksen solistin kirjoittamaan aivan tämänvuotisen tuoreen suomennoksen – kunnioitettava teko konsertille!

Valitettavasti en esityksen laajasta orkestroinnista ja taustalauluista saanut oikein selvää, varsinkin tarkoituksella falsettinen tulkinta ei antanut jo kalkkeutuneille korvilleni kunnon hahmotusta tarinalle, joka liittyi sävellyksen (suomennettuun) teemaan.

Mielestäni hienon kiehtova, rytmivaihtelevainen mutta vaikea biisi näin laajoin orkestraalisin instrumentein ja taustalauluin oli rohkea yritys ja kelpo saavutus.

13. Lupaan olla    Aleksi Venho vetäisi varmasti ja vakuuttavasti rakkauslaulunsa luvaten viikot, vuodet olla sun. Niin on ihmiset ennenkin vannoneet, tämänkin biisin mukaan ainakin toistakymmentä vuotta ja kun mainio kolmen taustalaulajan kopla sinetöi Aleksin lupaukset – uskoman pitää – perusteellinen tämän rytmi ja laulun sisältö on meille lupauksen todisteeksi.

14. Matkustaja   Anton Avelan rytmitarkka tenorinen laulajamatkustaja hoilailee linja-automatkansa hienon eeppisenä kertojasävyllään, myös suorastaan monipuolinen bändi on hienossa vedossa – kitara-basso-viulu-huilu – ja taustalaulajakaksikko vauhdissa mukana – sovitus erinomainen samoin cajonin rytmianti täydellinen.

15. Samanlainen onni    Virva Järvelän soinnukas ääni heläjää jälleen yhden maailman kauneimpien elokuvasävellysten -Michel Legrandin sävellyksen- tulkkina yhdessä Tatu Lääverin ja Minttu Valtasen duettokosketuksen kanssa ja tarinan tenhoa kannattavin hienoin tauoin sävellys kenties lämmintunnelmaisimpana koko musiikkikonsertin kappaleena tuon taustalaulun balsamoimana silti aina 1968 vuodelta saakka Juha Vainion sanoin vielä katsellen entiseen.

 

16. Pääsi rinnallein painuu   Severi Niskanen jatkaa Paul Ankan 1958 ja Kirkan 1969 Pertti Reposen suomeksi kääntämää tunnettua hittiä musikaalisen taitavasti, tunteella ja ajatuksella, yksi esimerkki kauniin laulelman koruttoman hienosta tulkintaonnistumisesta esityskavalkadin vanhimpien kappaleiden joukossa.

 

17. Kahleet   Rania Valtosen laulullinen tarina ihmiselon vaiheista tuntuu koskettavan kaikenikäisiä. Ellinoora Leikas on eräänlainen aikakautemme arkifilosofi ja Rania Valtonen hänen tulkkinsa kertoa elämän kulku vakuuttavasti, todesti ja ajatteluttavasti. Valtosen musikaalisuus ja äänialueen miellyttävyys vievät esityksen sieluihimme asti eivätkä säestyssoittimet, tässä tapauksessa myös vahva ja tarkka ukulele voisi enää paremmin laulelman toteutukseen soveltua.

18. Linnnut, jotka löytää aina kotiinsa   Eemi Vuorinen on löytänyt tämän omaperäisen teatteritrubaduuri Antti Aution ajatukset ja sävellysmuodon, jolle säännöllisyys on vierasta, runomittakin omalajista ja jonka tulkinta vaatii taiteilijalta aina oman näkemyksen ja vapauden. Vain pieni musiikillinen tarkkuus olisi vielä tarvittu, sillä Autio muuttaa sävelkulkua pitkin esitystään. Silti kivan omalajinen autiotulkinta oli tämäkin – kera pikkuhauskojen taustalaulajien ja instrumentalistien.

 

19. Matkalaulu   Iida Lindholm on oikea kupletistinen ja heittäytyvän rökäleinen laulava humoristi, joka tavoittaa ihanasti PMMP:n huumorin kaikki rotkot ja huiput. Miten upeasti koko tarinan rytmi sujuikaan valloittavan hallitusti meidät kimppaansa koukaten. Ja tarinaakin oli vähän muutettu mies-nainen- akselilla esittäjilleen soveltuvammaksi. Myös rummut pitkästä aikaa mukana ja tuo matkalaisten aidon tuntuinen yhteisrallatus oli jo aidon rennosti toteutettua suurta kansanhuumoria.

20. Veri on vettä sakeampaa  Ona Eronen veti upean soolosarjan kafkamaiseen konsertin lopputunnelmaan kera ahdistavan tarkan runorytmin ja tummien ajatusten – eläytynyt, vaikuttava tulkintakokonaisuus rosoisen elämän, nälän ja janon ja himon kunniaksi. Magiikan läsnäolokin tuntui nurkan takana odottavan meitä ja tulkitsijoita.

 

21. Nuoruus on seikkailu – Ensemble

Voisiko tämän lauluihanuuden edes hennoa päättää muuten kuin tähän iki-ihanaan katrihelenamaiseen musiikkimaailman tunnelmaan. Koko teatterimusiikkitaitelijajoukko tulkitsi sen niin valtavan tunteikkaasti, sielun, ajatuksen, äänihuulten, puhtaiden sävelten ja villin ja vapaan nuoruuden voimalla.

teatteri@lahdenkansanopisto.fi

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kulttuuri viro yhteiskunta

Hyvää Äitienpäivää 2026

Äidin sydän

idin%20syd%C3%A4n%20suomeksi.jpg

Runo Lydia Koidula (1867), suomennos Hilja Haahti (1912)

Robert Theodor Hansenin säveltämä laulu Georg Malmstenin tulkintana Dallape-orkesterin säestyksellä  (vuodelta 1954)

https://www.youtube.com/watch?v=d6_el9EXw3o

 

Valkovuokot%20%C3%A4itinep%C3%A4iv%C3%A4

 

Äitienpäivää vietetään Suomessa aina toukokuun toisena sunnuntaina. Äitienpäivä on ollut virallinen liputuspäivä Suomessa vuodesta 1947 alkaen.

Artikkelin kuvat on otettu Äitienpäivänä Virtasten pihasta Lahden Pyhättömänmäeltä klo 7.00. Suomen lippu tuoreiden koivunoksien syleilyssä ja läheisen metsäluonnon tuuulentuomat valkovuokot pihan katupientareella teitä kaikkia tervehtien ja Äitejä onnitellen!

Kategoriat
kotiseutu Koulutus kulttuuri teatteri yhteiskunta

Nuoren kevään ihanan nuoret laulut

Jos olet ehtinyt katsoa jo kaiken Lahtelaisen teatteritarjonnan, niin vielä on pari ennenkokematonta tilaisuutta vuorossa.

Tässä tuorein, viattomin, ihanin – laulamisen riemu!

Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen Teatteri I:n kevään viimeisessä esityksessä ykköset pääsevät laulamaan! Lauluillassa kuullaan 19 upeaa sooloesitystä ja kaksi yhteistä kappaletta, jotka siivittävät meidät tunnelmasta toiseen. Tule nauttimaan musiikin taiasta ja yhteisestä tunnelmasta ykkösten tahtiin.

Työryhmä: Anton Avela, Ona Eronen, Minea Filén, Heljä Hauru, Eeva Hietamäki, Virva Järvelä, Essi Karjalainen, Pihla Kettunen, Pieta Kiviranta, Iida Lindholm, Tatu Lääveri, Severi Niskanen, Raul Nyberg, Jalo Stenroos, Minttu Valtanen, Rania Valtonen, Aleksi Venho, Minttu Viitamäki, Eemi Vuorinen

Laulu- ja musiikinopettaja: Taru Still
Musiikinopettaja: Matti Hussi

ESITYKSET:
torstaina 7.5. klo 19
lauantaina 9.5. klo 18

Teatteri I: Tahdon olla näin -lauluilta 7.5. ja 9.5.2026

Lahden kansanopiston teatterissa (Aleksanterinkatu 4)

Paikan voit varata laittamalla sähköpostia osoitteeseen teatteri@lahdenkansanopisto.fi.
Kerrothan viestissä nimesi, esityksen päivämäärän ja kuinka monta paikkaa haluat varata!

Tapahtuma on ilmainen, mutta paikan päällä on mahdollista tukea opiskelijoita kannatuslipulla!

Lahen uutisia palaa esitysiltaan sen tunnelma-arvioin .

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri Matkailu teatteri Teatteriuudistus viro yhteiskunta

Tampereen Teatterikesä 3.-9. elokuuta 2026

Kuva esityksestä Haapajärven Elvis – kuvaaja Janne Vasama
Lahden kaupunginteatteri  on valittu  Tampereen Teatterikesän 2026 Pääohjelmistoon Lauri Maijalan ohjaaman Haapajärven Elvis näytelmällään –
sen esitykset on Tampereen Teatterin lavalla ti 4.8. klo 18 ja ke 5.8. klo 15.30.

–
Tampereen Teatterikesä 2026, taiteellinen johto
Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä
–
Pohjoismaiden suurin teatteritapahtuma Tampereen Teatterikesä tuo kotimaista ja kansainvälistä näyttämötaidetta elokuussa Tampereelle. Pääohjelmistossa on tänä vuonna yhteensä 16 produktiota, joista kolme on kansainvälisiä. Esitykset on valinnut pääohjelmiston taiteellinen johtoryhmä Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä yhdessä toiminnanjohtaja Hanna Rosendahlin kanssa. Festivaali järjestetään 3.–9. elokuuta, nyt 57. kertaa.
–

Kansainväliset tuotannot Ruotsista, Norjasta ja Virosta

–

Ruotsalaistaiteilija Iggy Malmborg hurmasi Teatterikesä-yleisön vuonna 2024 ja palaa nyt Tampereelle uuden teoksensa kanssa. Sortistycken saa ensi-iltansa kesäkuussa Schauspiel Leipzigin residenssissä. Malmborgin kanssa teoksessa esiintyvät Göteborgin kaupunginteatterin näyttelijät Mia Höglund-Melin ja Jesper Söderblom.

–
Kansainvälistä väriä festivaalille tuo myös näyttelijä ja käsikirjoittaja Kate Pendry yhden naisen ja yhden live-kameran show’llaan. My Dinner with Putin -esityksessä Pendrylle tarjoutuu yllättäen rooli Robert De Niron tähdittämässä elokuvassa – jonka ohjaaja kuuluu Vladimir Putinin lähipiiriin. Sitten iskee pandemia, seuraavaksi Ukrainan sota. Esitys kuvaa näyttelijän unelmaa lopullisesta läpimurrosta ja se on valloittanut katsojia ympäri Norjaa, jossa lontoolaistaustainen Pendry nykyisin asuu.
–
Lisäksi festivaaliviikolla nähdään Viron Draamateatterin suosittu Rahamaa-esitys, joka on yksi suurimpia kansainvälisiä tuotantoja, mitä Teatterikesässä on esitetty. Kansainvälisestä rahanpesuskandaalista kertovan teoksen on kirjoittanut Mehis Pihla ja ohjannut Hendrik Toompere junior.
–

Kotimaista teatteritaidetta kantaesityksin ja klassikkotulkinnoin

Kotimaisista teattereista pääohjelmistossa ovat mukana Suomen Kansallisteatteri, Svenska Teatern, & Espoon teatteri, Lahden kaupunginteatteri, Kotkan kaupunginteatteri ja Rovaniemen Teatteri. Lisäksi esityksiä nähdään pienemmiltä teatteritoimijoilta, kuten 20-vuotisjuhliaan viettävältä Teatteri Siperialta sekä Red Nose Companylta, joka esiintyy Teatterikesässä yhdessä Meta4-jousikvartetin kanssa. Ohjelmistossa vierailee myös työryhmiä sekä nähdään taiteellisia lopputöitä.

–

Kansallisteatteri tuo Tampereelle Elli Salon kirjoittaman ja Riikka Oksasen ohjaaman Muistopäivä-esityksen. Kiitetty teos kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.
–
Svenska Teaternilta nähdään Milja Sarkolan kirjoittama ja ohjaama Förgät mig, Espoon teatterilta puolestaan Sinna Virtasen teos Arakhne, jossa kohtaavat kudonta, showpaini ja hämähäkit.
–
–
Lauri Maijalan Lahden kaupunginteatterille ohjaama Haapajärven Elvis on tositapahtumiin perustuva esitys teosta, joka jäi suomalaiseen rikoshistoriaan – ja musiikista, joka voi pelastaa kokonaisen elämän. Näytelmä pohjaa Katariina Vuoren kirjaan Erään tapon tarina.
–
Kotkan kaupunginteatteri vierailee Tampereella Inke Dahlin ohjauksella Häiriö maisemassa, joka pohjautuu Raija Siekkisen samannimiseen romaaniin. Näyttämöllä nähdään Pirjo Lankinen.
–
Taija Helmisen Rovaniemen Teatterille kirjoittama Vesisaaren Alma kertoo lappilaisen kuvataiteilija Reidar Särestöniemen äidin elämäntarinan. Teatteria ja sirkusta yhdistävän esityksen on ohjannut Riku Innamaa ja sirkusosuuksien suunnitellusta vastaa Henna Kaikula. Esitys on tehty yhteistyössä Piste Kollektiivin kanssa.
–
–
Tornionjokilaakson maisemiin ja Lapin sotaan kuljettaa Mikko Roihan sovittama ja ohjaama Väylä, joka pohjautuu Rosa Liksomin romaaniin. Monologin tulkitsee Olavi Veistäjä -palkittu näyttelijä Ella Mettänen. Tuottajina ovat Vapaa Teatteri, Teatteri Jurkka, Lahden kaupunginteatteri ja Tampereen Työväen Teatteri.
–
Näyttelijä Hanna Raiskinmäki loistaa AntiG-esityksessä, joka ammentaa Sofokleen Antigone-tragediasta. Työryhmän ja Teatteri Takomon tuottaman esityksen dramaturgiasta ja ohjauksesta vastaa Pauliina Hulkko.
–
Työryhmätaustainen esitys on myös näytelmäkirjailija Otto Sandqvistin palkittu Cowboy försvunnen, joka käsittelee muun muassa maniaa, masennusta ja vieraantumista sekä jaettua kokemusta yksinäisyydestä.
–
Yhteistyössä Tampere-talon kanssa festivaalille tuotetaan Red Nose Companyn kaksikon Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman sekä Meta4-jousikvartetin Voces-esitys. Teatteria ja klassista musiikkia yhdistävän teoksen ytimessä soi Jean Sibeliuksen säveltämä jousikvartetto Voces intimae.
–
Paikallista väriä festivaalille tuo juhlavuosiaan viettävä Teatteri Siperia, joka tarjoaa katsojille klassikkotulkinnan Samuel Beckettin näytelmästä Leikin loppu. Tiivistunnelmaisen esityksen pääroolit tulkitsee näyttelijäkaksikko Pekka Heikkinen ja Bakr Hasan, ohjauksesta vastaa Heikki Huttu-Hiltunen.
–
Klassikkoteokseen on tarttunut myös Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta valmistuva ohjaaja Alise Polacenko, jonka taiteellinen opinnäyte Anton Tšehovin Kolmesta sisaresta on toteutettu yhteistyössä Q-teatterin kanssa.
–
Pääohjelmistossa nähdään lisäksi toinen taiteellinen opinnäyte: Asko ”aamo!” Halosen lopputyö Tampereen yliopiston teatteritaiteen tutkinto-ohjelmaan Nätyyn kantaa nimeä medium rare.
–
TelttaLabin monipuolisessa ohjelmistossa runoutta, teatteria ja mehevää groovea
–
Tampereen Teatterikesän TelttaLab-ohjelmisto pitää sisällään runoutta ja pienimuotoisia estradiesityksiä sekä leikkisää, groovempaa energiaa. Lämminhenkisiä musiikkihetkiä tarjoavat sisarukset Laura ja Oona Airola, jotka palaavat nuoruusmuistoihin ja teinivuosiensa keikkaohjelmistoon.
–
Taiteilijaystävysten Miiko Toiviaisen ja Sinikka Sokan konsertti on ylistys toveruudelle ja unelmille.
–
Eino Leinon kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta, ja runokonsertti Näin unta kesästä kerran kokoaa yhteen Leinon kuolemattomat runot näyttelijä Seela Sellan, sopraano Pia Freundin, sellisti Louna Hosian sekä pianisti Taina-Maaria Rautasuon voimin.
–
Seela Sella esiintyy niin ikään TelttaLabin avajaisesityksessä Rakkauskirjeitä yhdessä Esko Roineen kanssa.
–
Teatterillisempaa ohjelmistoa TelttaLabissa edustaa lisäksi Dave Malloyn säveltämä, sanoittama ja käsikirjoittama Kummituskvartetti, jonka kerroksellinen tarina on lumonnut yleisöjä ympäri maailmaa. Rooleissa nähdään tamperelaisen Näästi Teatterin monilahjakkaat musikaalikonkarit Pia Piltz, Niina Alitalo, Jaakko Wuolijoki ja Pyry Smolander.
–
Drag-taiteilija Pola Ivankan lavashow yllättää,
naurattaa ja liikuttaa. Mitä nyt, Lea? -esitystä rytmittävät Lea Lavenin ikivihreät laulut.
–
Soul-painotteisemman klassikkojen kimaran tarjoilee Jyväskylästä saapuva Masterpiece Orchestra ylistetyssä Stevie Wonder -tribuutissaan. Festivaaliviikon energiat pitää katossa myös suomalaisen funkin uranuurtaja Eternal Erection.
–
Mukaan ohjelmistoon mahtuvat yleisön hartaasti toivomat konsertit: Kansallisteatterin näyttelijä Timo Tuomisen 15-vuotinen työ Jacques Brelin chansonien parissa saa Teatterikesän lavalla ansaitun paikan.
–
Kirsi Poutanen puolestaan kutsuu katsojat pysähtymään maailman kaaoksen ja muutosten keskellä tarjoillen sielunhoitoa fadomusiikillaan.
–
Lipunmyynti Tampereen Teatterikesän esityksiin alkaa 6.5.26 klo 10.30.
Lippuja myyvät Lippu.fi ja Teatterikesän oma lipunmyynti osoitteessa Finlaysoninkuja 21 A.
–

Pääohjelmisto laajemmin esiteltynä Teatterikesän verkkosivuilla:
https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/paaohjelmisto/

–
Festivaaliviikolla on yleisölle luvassa myös ilmaista katusirkusta ja -teatteria, joista vastaa muun muassa Circus Simon. Koko katuohjelmisto esitysaikoineen sekä festivaalin muut oheisohjelmistot julkistetaan kesän mittaan.
–
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, p. 040 594 4600
Tiedotus- ja markkinointivastaava Tiina Hurskainen, p. 040 865 5852 | tiina.hurskainen@teatterikesa.fi

–
Tampereen Teatterikesä on Pohjoismaiden suurin ja pitkäikäisin teatterifestivaali, jossa nähdään kotimaisen teatterin kiinnostavimmat esitykset ja kansainvälisiä huippuvierailuja. Viikon mittainen tapahtuma järjestetään vuosittain elokuun alussa.

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri Televisio yhteiskunta

Ylen mainontatapa antaa ylen

Yleisradion (Yle) toiminta perustuu lakiin ja se rahoitetaan pääosin yleisverolla. Lain mukaan Ylen tv-kanavilla, radiossa tai Areenassa ei esitetä kaupallisia mainoksia vuonna 2026, kuten ei myöskään aikaisemmin ole esitetty.

Ylen tehtävänä on tarjota ohjelmia ilman kaupallisia sidonnaisuuksia.

Huomioitavaa: Omien sisältöjen mainostaminen

Yle saa mainostaa omia ohjelmiaan, tapahtumiaan (esim. Yle Kesäfestivaali 2026) ja palveluitaan.

 

Miksi Yle sitten tuhoaa omat kanavansa mainostamalla omia ohjelmiaan jatkuvasti  niin moneen kertaan – jopa viime syksystä tähän kevääseen saakka – että kovin nopeasti saamme antipatiaoireet tulevista ohjelmista ja jätämme ne aina toistuvine mainoshöpötyksineen kokonaan katsomatta.

Monia kymmeniä kertoja uudestaan ja uudestaan Yle-monopoli saa tietenkin lähettää ohjelmiaan milloin haluaa, joka päivä ja pitkin päivää ja yleensä parhaassa mahdollisessa ajankohdassa – kuten juuri ennen ja jälkeen uutislähetysten ainakin. Kaikki otsikkokuvassa näkyvät ohjelmat ovat samanlaisessa typerässä mainosvyörytyksessä jatkuvasti meidän katsojien kiusana.

Laskin, että esimerkiksi Topin elokuvakerho -ohjelmaa oli yhtenä päivänä mainostettu liki 30 kertaa, Tarratoimikunta saa myös kylpeä mainoksissaan kuukaudet ja päivät pääksytysten. Näillä molemmilla ohjelmamainoksilla on lisäksi rasitteina toisessa sympatiaa herättävä sairaus, toisessa ahdas uskonlahko.

Mainostelevision mainostamisen ymmärrämme – sehän on bisnesmaailman maksamaa toimintaa. Tosin kyllästymme mainostelevisioiksi lukeutuvien TV-kanavien mainosohjelmiin hylkäämällä ne kulttuurisesti tyhjänpäiväisinä tai ärsyttävinä tai pitkinä mainospätkinä aina tärkeän, valitsemamme ainutlaatuisen ohjelman, filmin, dokumentin, viihteen hyvän ja kiinnostavan sisällön pilaten.

Nyt annamme kuitenkin pakollisen TV-maksumme koko rahan edestä Yleisradion nykyhallinnon pilata oman tärkeimmän jokapäiväisen entisen luotettavan viestimemme.

Olen lukenut näiden valtakunnallisten ohjelmien jälkeen aina samannimisen vastaavan päätoimittajan esiintyvän Ylen kaikissa ohjelmissa: hän on Panu Pokkinen.

Hänenkö arviollaan ja arvostuksellaan Yle pilaa asiallisen, luotettavan ja tasapuolisen Yleisradion ohjelmatason yksipuolisen kyllästyttävällä ja älyttömällä, tolkuttoman loppumattomalla mainossumalla!

Kategoriat
jännitys kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Betoniklubi – Kevään 2026 suomalaisen teatterin huippu

Betoniklubi on Lahden kaupunginteatterin oma keskusteluklubi, jossa tekijät haastattelevat tekijöitä teatterin tekemisestä, taiteesta ja elämästä yleensä. Betoniklubi on teatteritaiteilijoiden ja yleisön matalan kynnyksen kohtaamispaikka sekä uusien ajatusten ja oivallusten synnyinsija. Betoniklubiin on vapaa pääsy.

Betoniklubin isäntänä toimii teatterinjohtaja Lauri Maijala.

Ovet avautuvat klo 17, keskustelua klo 18-19, baari on avoinna klo 17-20.
Ohjelma kevätkaudella:

ti 13.1. Vieraina Kati Outinen ja Veikko Nuutinen / Mammal
ti 27.1. Vieraina Jarkko Lahti ja Eeva Soivio / Sivuraide
ti 3.2. Vieraina Heidi Herala / Maan ja veden välillä
ti 3.3. Vieraina Asko Argillander ja Vilma Kinnunen / Haapajärven Elvis
ti 14.4. Vieraina Tomi Enbuska, Joona Huotari-Andreou ja Aurora Manninen / Kolmen pennin ooppera
ti 5.5. Vieraina Linda Wallgren, Anna Kuusamo ja Tapani Kalliomäki /
Lentävä ruotsalainen

Seuraa livenä YouTubesta. Tallenteet ovat katsottavissa jälkikäteen. Alla viimeisin:

Kolmen pennin ooppera:
https://youtube.com/live/FXhMuPixcx0?feature=share

 

Tässä 5.5.26 BETONIKLUBIN keskusteluaihe

Lentävä ruotsalainen

Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897 on villi ja (uhka)rohkea esitys ihmisen vimmaisesta kunnianhimosta, uskosta teknologiaan sekä omien rajojen ja kykyjen ylittämisestä. Se kertoo kolmesta tukholmalaisesta insinööristä, jotka saivat vuonna 1897 elämänsä mahdollisuuden tehdä jotain ennennäkemätöntä – lentää ensimmäisinä maailmassa vetykaasupallolla pohjoisnavalle. Milloin saavutusten jahtaaminen muuttuu kuolemanjanoksi? Onko olemassa raja, jota ei voi ylittää?

 

Näytelmän ovat kirjoittaneet Linda Wallgren ja Anna Kuusamo, jotka kuuluvat sukupolvensa eturivin teatterintekijöihin. Linda Wallgren myös ohjaa näytelmän.

Linda%20%20Wallgren.jpg

Linda Wallgren

Kolme tukholmalaista insinööriä saa vuonna 1897 elämänsä mahdollisuuden tehdä jotain ennennäkemätöntä – lentää ensimmäisinä maailmassa vetykaasupallolla pohjoisnavalle. Paikkaan, jota ei vielä löydy yhdeltäkään kartalta. Heillä on kaikkea: tarkat suunnitelmat, yksityiskohtaiset laskelmat, muhkea rahoitus sekä suunnaton kunnianhimo ja ennen kaikkea kiihkeä tahto olla ensimmäisinä valloittamassa tuntematon ääripiste kotimaalleen – eli kaikkea, paitsi kokemusta luonnonvoimien mahdista tai arktisen todellisuuden lainalaisuuksista.

Lopputulos on historiaa muuttanut retki kohti maailman reunaa ja sen yli.

Linda Wallgren (s. 1988) ja Anna Kuusamo (s. 1987) kuuluvat sukupolvensa eturivin teatterintekijöihin, joiden käsissä historiallisiin tositapahtumiin perustuva materiaali muuttuu eläväksi, kiihkeäksi, kauniiksi ja rohkeaksi teatteriksi.
Wallgrenin edellisiä ohjauksia oli valtaisaksi arvostelu- ja yleisömenestykseksi noussut Angels in America Kansallisteatterissa.
Wallgren on palkittu Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla 2022 sekä Eino Kalima -ohjaajapalkinnolla 2024 myös Lahden kaupunginteatterissa nähdystä Aleksis Kivi -esityksestä.
Kuusamo puolestaan on lukuisten teatteri- ja elokuvatöiden ohella kiertänyt Pohjoismaita kansainvälisen Bravo Toga -ryhmän perustajajäsenenä.

Kantaesitys 17.10.2026 Suuri näyttämö

Näytelmä Linda Wallgren, Anna Kuusamo
Ohjaus Linda Wallgren
Lavastus Janne Vasama
Pukusuunnittelu Sanna Levo
Valosuunnittelu Harri Peltonen
Videosuunnittelu Antti Rautava
Äänisuunnittelu Tatu Virtamo
Naamiointisuunnittelu Eija Nurminen

Rooleissa Annukka Blomberg, Saana Hyvärinen, Tapani Kalliomäki, Vilma Kinnunen, Anna Kuusamo, Aurora Manninen, Jari-Pekka Rautiainen, Veeti Vekola, Liisa Vuori, Lumikki Väinämö

 

Seuraa 5.5.2026 BETONIKLUBIA allaolevasta linkistä:

https://youtube.com/live/DYOTl2xsFrs?feature=share

Lahen uutisia palaa keskustelun jälkeen sen synnyttämiin tuntemuksiin.