Kategoriat
kotiseutu kulttuuri Matkailu teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Tulevan syksyn Lahden kaupunginteatterin ohjelmistokertaus

Tässä kesän vihreydessä ajatukset jo siirtyvät suomalaisen kulttuurin kukintoaikaan, joka synkkenevän maailman ja pimenevän maiseman vuoksi on Suomessa ehdottomasti kulttuuri: konsertteineen, teattereineen, kirjauutuuksineen, määrärahojen pienentymisineen, kuvataidenäyttelyineen, taiteilijoineen jopa oikeat kylttyyritilaisuudet. Käymme aluksi läpi lahtelaisten lähietäisyyden kannalta helpoimmin tavoitettavat kolme ohjelmistoiltaan merkittävintä suomalaisteatteria ja Tampereen Teatterikesän ohjelmiston.

Lahden kaupunginteatteri elää nyt suomalaisen teatterin uudistavan teatterin aikakautta, jonka tulokset osin uuden henkilökunnan ja ennen muuta sen taiteellisen johtajan Lauri Maijalan muhkean taiteellisen panoksen ja ideoinnin avulla on jo yksi kolmesta suomalaisesta mielenkiintoisimmasta teatterista.

Laitan siksi näin voipilasaikani katteeksi vielä uudelleen Lahden kaupunginteatterin syyskauden ohjelman tähän kertauksena. Pari sen jo julkaistua osaa olen tässä artikkelissa laajentanut vielä yksityiskohtaisemmiksi.

Nyt on hyvä aika varata lippuja näytäntöihin!

Kokeile, pysytkö perässä Lahden kaupunginteatterin johtaja Lauri Maijalan häijyn nopeassa teatterimme syksyn 2026 esittelyssä! Ainakin nauraa saat sen vauhtihurjuudessa!

 

Tässä levollisemmin kertauksena  Lahen uutisia -julkaisun sama Lahden kaupunginteatterin syyskauden 2026 ohjelmiston esittely:

Ajatukset jo Lahden kaupunginteatterin syksyn teatteriantiin

SUURI NÄYTTÄMÖ

Suuren näyttämön syyskauden avaa syyskuussa ikoninen gangsterimusikaali Kolmen pennin ooppera.

Kolmen pennin ooppera on Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin legendaarinen mestariteos, joka mullisti teatterin 1900-luvun alussa. Se rikkoi illuusion, sekoitti kabareen, oopperan ja poliittisen satiirin ja pakotti katsojan katsomaan maailmaa ilman siloteltuja kulisseja.

Musiikki, laulut, hahmokavalkadi ja terävä huumori paljastavat Lauri Maijalan ohjauksessa rakenteet riemukkaan raadollisesti.

9.9.-18.12.26

Lontoon alamaailmassa häävalmistelut ovat käynnissä. Macheath, hurmaava ja äärimmäisen vaarallinen rikollinen, on menossa naimisiin Polly Peachumin kanssa – vastoin morsiamen vanhempien tahtoa. Peachumit eivät tosin ole itsekään mitään pulmusia ja tuntevat kaupungin pimeät kulmat paremmin kuin kukaan. Kun avioliitto paljastuu, alkaa armoton valtapeli: kuka pettää kenet, kuka ostaa kenet ja voiko rakkaus selvitä maailmassa, jossa kaikki on kaupan ja moraali rahakysymys? Juuri kun köysi kiristyy ja loppu näyttää väistämättömältä, tapahtuukin jotain mitä ei koskaan pitäisi tapahtua, mutta tapahtuu silti…

Ikoniset laulut (joista omia versioitaan ovat levyttäneet mm. Frank Sinatra, Nina Simone, Louis Armstrong ja Nick Cave), huikea hahmokavalkadi ja terävä huumori paljastavat yhteiskunnan rakenteet tavalla, joka on yhtä viihdyttävä kuin armoton.

Tänäänkin Kolmen pennin ooppera osuu kipeän tarkasti nykyaikaan. Rahan valta, luokkaristiriidat ja eriarvoisuuden julmat lieveilmiöt eivät ole kadonneet minnekään – ne ovat vain vaihtaneet muotoaan. Lahden kaupunginteatterin suurella näyttämöllä, teatterinjohtaja Lauri Maijalan ohjauksessa, tämä klassikko herää eloon pisteliään vimmaisena musikaalina, joka paljastaa mistä hyvinvointimme koostuu ja ketkä sen lopulta aina maksavat.

Ensi-ilta 9.9.26 Suuri näyttämö

Alkuperäisteos Bertolt Brecht (teksti) – Kurt Weill (musiikki), yhteistyössä Elisabeth Hauptmann
Suomennos Liisa Ryömä / Elvi Sinervo
Ohjaus Lauri Maijala
Kapellimestari Antti Vauramo
Lavastus Minna Välimäki
Pukusuunnittelu Joona Huotari-Andreou
Koreografia Jenni Nikolajeff
Valosuunnittelu Kari Laukkanen
Äänisuunnittelu Tommi Raitala
Naamiointisuunnittelu Anu Reijonen

Rooleissa Annukka Blomberg, Tomi Enbuska, Jori Halttunen, Henrik Hammarberg (vier.), Laura Huhtamaa, Mikko Jurkka, Vilma Kinnunen, Aurora Manninen, Saana Rautavaara (vier.), Nenna Tyni, Henna Wallin, Veeti Vekola

Kuva Raana Lehtinen

Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.

 

 

Lokakuussa 17.10.26 saa maailman kantaesityksen Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897.

Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897 on villi ja (uhka)rohkea esitys ihmisen vimmaisesta kunnianhimosta, uskosta teknologiaan sekä omien rajojen ja kykyjen ylittämisestä. Se kertoo kolmesta tukholmalaisesta insinööristä, jotka saivat vuonna 1897 elämänsä mahdollisuuden tehdä jotain ennennäkemätöntä – lentää ensimmäisinä maailmassa vetykaasupallolla Pohjoisnavalle.

Linda%20%20Wallgren.jpg

Linda Wallgren

Näytelmän ovat kirjoittaneet Linda Wallgren ja Anna Kuusamo, jotka kuuluvat sukupolvensa eturivin teatterintekijöihin. Linda Wallgren myös ohjaa näytelmän. Heidän käsissään historiallisiin tositapahtumiin perustuva materiaali muuttuu koomiseksi, kohtuuttomaksi ja surrealistiseksi seikkailuksi.

 

PIENI NÄYTTÄMÖ

Pienen näyttämön ja koko syyskauden ensimmäinen ensi-ilta on Salla Viikan kirjoittama näytelmä koko perheelle Tea ja Tyhmentäjä. Se on suuri seikkailunäytelmä mielikuvituksen ja ystävyyden mullistavasta voimasta ja tarjoaa ilottelua ja mielikuvituskavereita. Esityksen ohjaa Emma Mattila. Ensi-ilta on 2.9.26.

Piirros näytelmästä Tea ja Tyhmentäjä

Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1968.

Lahen uutisiakin on vain pari kertaa ymmärtänyt (vuosina 2009 ja 2012) edes mainita lahtelaisesta Kerttu-Kaarina Suosalmesta, joka kirjoitti myös elokuvien käsikirjoituksia omista teoksistaan. Erkko Kivikosken Kuuma kissaelokuvassa (1968) oli peräti neljä harvinaista lahtelaista filmitähteä ja elokuvan alastomuus oli aikakauden suurta ennenkokematonta kulttuuria.

Nyt lokakuussa muistetaan unohduksiin jäänyttä mestarillista lahtelaiskirjailija Kerttu-Kaarina Suosalmea. Hänen romaaninsa (1969) Hyvin toimeentulevat ihmiset taipuu Iira Halttusen dramatisoimana kantaesitykseksi, jonka ohjaa Laura Mattila. Esitys kertoo 1960-luvun keski-ikäisistä, keskiluokkaisista ihmisistä, joilla pitäisi kaiken järjen mukaan mennä hyvin, mutta kukaan heistä ei kuitenkaan ole tyytyväinen. Ensi-ilta on 14.10.26.

 

STUDIONÄYTTÄMÖ

Kuva Tiina Hauta-aho

Red Nose Companyn ja Lahden kaupunginteatterin yhteistuotantona syntyy Studionäyttämölle 3-8 -vuotiaille tarkoitettu Ihmeellinen maalari. Esitys perustuu Kaarina Helakisan rakastettuun samannimiseen satuun. Se korostaa yhteistyön ja ystävyyden merkitystä ja ehdottaa onnen lähteeksi kanssaihmisten huomaamista.

Esitys on Red Nose Companyn Mike & Zin -duosta tutun Timo Ruuskasen sooloteos, joka yhdistää klovneriaa, nukketeatteria, tarinankerrontaa ja live-musiikkia. Ensi-ilta on 16.9.26 Lahden kaupunginteatterissa.

Timo Ruuskanen luki Kaarina Helakisan Ihmeellinen maalari -satua jo vuosia sitten omille lapsilleen iltasaduksi ja halusi välittömästi tehdä siitä myös teatteriesityksen. Satu kertoo ystävyyden etsimisestä ja yhteistyön tärkeydestä. Ruuskanen kokee, että tarina muistuttaa meitä siitä, että onni löytyy usein läheltä tavallisista asioista ja kanssaihmisistä.

Ihmeellinen maalari -esityksessä yhdistyy Timo Ruuskasen yli kahdenkymmenen vuoden kokemus nukketeatterista ja palkittu ura teatteriklovnerian parissa. “Tämä on itselleni uusi, kahden rakastamani taidelajin yhdistelmä. Olen myös tosi innoissani musiikkimaailmoista, joita luon esityksen aikana loopperin ja erilaisten instrumenttien avulla.” Ruuskanen kokee, että nuket tuovat teatteriin leikkiä ja runollisuutta. “Me tiedämme, että nukke tai klovni ’ei ole totta’ ja juuri se vapauttaa meidät uskomaan esitykseen. Sekä nukketeatteri että teatteriklovneria pitävät sisällään ajatuksen siitä, että koskettavia ja tärkeitä asioita voidaan käsitellä yllättävillä tavoilla. Molemmat taiteenlajit ovat usein myös hauskoja ja mielikuvituksellisia.”

Esityksen Helsingin ensi-ilta nähdään Annantalossa joulukuussa 2026. Vuonna 2027 Ihmeellinen maalari pääsee osaksi Helsingin kaupungin Kulttuurin kummilapset -toimintaa. Esitys jatkaa kiertueella Red Nose Companyn ohjelmistossa.

 

Lahden kaupunginteatterin syksyn 2026 ohjelmistossa on vapaa pääsy kahden tunnin mittaiseen Betoniklubiin, joita riittää jokaisen ensi-iltanäytelmän osalta koko syyskauden.  Klubissa esityksen kirjailijat, ohjaajat ja näytelmien taiteilijat esittelevät näytelmäänsä ja yleisö keskustelee – myös Betonibaari on koko illan auki.

 

Syksyn 2026 ensi-illat Lahden kaupunginteatterissa: 

2.9.26 Tea ja Tyhmentäjä
9.9.26 Kolmen pennin ooppera
16.9.26 Ihmeellinen maalari
14.10.26 kantaesitys: Hyvin toimeentulevat ihmiset
17.10.26 kantaesitys: Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897

 

Katso koko syksyn 2026 uusien esitysten aikataulut, ja ohjelmisto joissa on runsaasti vierailijanäytelmiä sekä kuluneen vuoden näytelmiä:

https://lahdenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto-liput/esityskalenteri/

https://lahdenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto-liput/

lahdenkaupunginteatteri.fi

 

Lahden kaupunginteatteri on Lahden keskeisimpiä vetovoimatekijöitä ja tuottaa monipuolista ja taiteellisesti korkeatasoista ohjelmistoa kaikenikäisille useita esityksiä viikottain. Teatteriesitykset valmistetaan alusta loppuun eri ammattilaisten voimin joko itse, tuotantoyhteistyönä tai vierailuina.

Piirrokselliset mainoskuvat Raana Lehtinen

You tube: Lahden kaupunginteatteri

Artikkelin muu kuvasto Lahen uutisia ja Lahden kaupunginteatterin kuvapankki

Kategoriat
Historia kotiseutu kulttuuri Matkailu taide yhteiskunta

Päijät-Hämeen kuvataiteen päivä 10.7.2026

Perjantaina 10. heinäkuuta 2026 järjestettävän Päijät-Hämeen kuvataiteen päivänä on ennätys määrä tekijöitä laajasti Lahdessa ja Nastolassa. Kaikki toiminta tapahtuu vapaaehtoisten / talkoolaisten voimin eri kohteissa.
Vuodesta 2019 on järjestetty Päijät-Hämeen kuvataiteen päivää Lahdessa ja tavoite on saada runsaasti kulttuurin ystäviä eri kohteisiin päivän aikana.
Suomen kuvataiteen päivää vietetään samana päivänä useilla eri paikkakunnilla. Päivän on alulle laittanut Suomen Akvarellitaiteen yhdistys vuonna 2004.


Mikä juttu 2026?
Yhdeksän eri toimijaa järjestää 16 tapahtumaa mm. taidetyöpajoja, opastuksia, luentoja ja taidenäyttelyitä virallisena kuvataiteen päivänä, joka on mm. Helene Schjerfbeckin ja Olavi Lanun syntymäpäivä. Päivä tuo näkyväksi päijäthämäläistä kuvataidetta, alueen kuvataiteilijoita sekä kentällä kuvataiteen hyväksi toimivien organisaatioiden toimintaa.

Kaikki tapahtumat, kellonaikoineen karttoineen löytyvät www.paijathameenkuvataiteenpaiva.com
Lisätietoa tapahtumista:
Kariniemiseura / pirjo.varumo@gmail.com
Kauno ry / nelli.penna@gmail.com
Lahden Taidegraafikot ry / Keltainen talo / tiinasalmi.sutela@gmail.com
Lahden Taideyhdistys ry / lahdentaideyhdistys@gmail.com
Lahden Taiteilijaseura ry / katijalli@gmail.com
Päijät-Hämeen Taidemuseoyhdistys ry / kirsti.nenye@gmail.com
Taidekeskus Taarasti / eija.lehtinen@lut.fi
Toivonojan galleria / info@toivonojankesanayttely.com
Luennot Radio- ja tv-museo Mastolassa / lphannula@gmail.com ja riitta.niskanen@gmail.com
Lanu-puiston opastettu kierros / inga.lingva@gmail.com
Visuaalisten taiteiden museo Malva / johanna.immeli@lahti.fi

Tapahtumaa tukevat Lahden Kaupunki, LähiTapiola, Grano

 

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu Koulutus kulttuuri musiikki taide tanssi teatteri yhteiskunta

Kotivävy

Julisteen toteutus Virve Järvelä

Lahtelainen kesäinen teatterimaailma löytää jälleen kihelmöivän omatekoisen muotonsa ja sisältönsä, kun osana Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tuotetaan upouusi, suomalainen musikaali.

Lahden kansanopiston suurella Aleksanterinkadun näyttämöllä sain viime keskiviikkona kolme varttia haukkoa henkeä ihastuksesta ja teatteritaiteen elävyydestä kymmenen näyttämötaiteilijan tulkitessa kolmea pientä kohtausta kera tyylikkäiden koreografisten tanssahdusten viikon päästä valmistuvan aidon, uuden musikaaliharvinaisuutensa tiedotustilaisuudessa.

Täysin uusi musikaali, innostusta sädehtivin, sielukkain ja osaavin näyttelijöin, raikaavan musikaalisin puhdasäänisin ja kouliintunein lauluvoimin roolitettuna, live orkesterin rytmittämänä ja aidon lavastaja-puvustajan visualisoimana lahtelaisharvinaisuutena KOTIVÄVY-queersuurmusikaali on tulossa maailman ensi-iltaansa perjantaina 10.7.2026.

Esityksen  monisisältöinen valmistaminen oli täydessä käynnissä ja skenografi ehti tervehdyksensä vain huikata vierailijalle. Näkemäni kohtaukset olivat pieni murto-osa kokonaisuudesta, siksi keskitynkin tässä jutussa esityksen tekijöihin ja heistä saamaani käsitykseen.

 

Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen alumnin, Eppu Meriön, säveltämä ja käsikirjoittama musikaali tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta sekä käsittelee itsensä etsimistä.

Eppu Meriö:

” Mulla oli ideassa alunperin tekstifraaseja ja fragmentteja. Mä kirjoitan runoja ja kuvailen paljon, ne olivat kuin valokuvia tulevasta näytelmällisestä esityksestä. Sitten keräsin materiaalia. Kaikki ne käsitteli jollakin tavoin sukupuolisia asioita. Löysin dramaturgin tuekseni eli Roope Tervosen, lähdettiin siitä koostamaan tarinaa. Sitten tässä keväällä mukaan löytyi loistava ohjaajakumppani Maija Antikainen. Ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että me lähdettäisiin kahdestaan tekemään tätä teosta. Lopulta tästä on tullut entistä tarinavetoisempi ja kokonaisempi – niistä alkuperäisistä kuvitelmapohdinnoista ja sukupuolirooleista, muoteista, joihin ihmisiä painostetaan. Ajatukseni tuntuikin kuin lähteneen jostain omakohtaisesta kokemuksesta.

Omat teatterityöni: Kaksi lyhyttä näytelmää, tämä on ensimmäinen kokoillan juttu. Kaikkein eniten olen tehnyt lauluja pöytälaatikkoon ja nyt niitä saan esityksellä julki. Tässä näytelmässä olen säveltänyt kaikki ja tässä ollaan ohjaajan kanssa ne sanoitettu ja työryhmän kanssa tarkennettu joitakin sanamuotoja soveltuvammiksi tulkintoihin.”

 

Teatterikorkeakoulun ohjaajaopiskelija Maija Antikainen ohjaa teoksen, joka pohtii, millaista elämä voisi olla ilman isäntäkeskeistä eli patriarkaalista hierarkiaa. Jokainen katsoja voi tunnistaa lavalta kaipuuta rakkauteen, himoon ja vapauteen. Myös perunoita kasvatetaan.

Maija Antikainen:

”Sen jälkeen kun minä menin mukaan, esitys on tullut enemmän juonivetoisemmaksi, aikaisemman fragmentaarisen maalailevasta teoksesta. Nyt se on vähän tiukempi rytmiltään ja sitten tarinaan on tullut enemmän sukupuolia siihen kuin vain yksi. Ehkä mä olen korostanut siihen semmosta näkökulmaa, että: miten niin kuin kaikkia sukupuolia painostetaan usein samaan muottiin, siihen miehen ja maskuliinisuuden muottiin painostetaan, et pitää olla kova ja pärjätä, kova muija et pärjää tässä maailmassa, ja sitä miten nämä kaikki hahmot sitten yrittää olla aika kovia muijia tai sitten ne ei oikeasti oo, vaan jotkut löytää tapoja myös olla herkkiä ja haavoittuvaisia – se on myös tärkeä tässä teoksessa kertoa.

Omia ohjauksia: Isolde-näytelmä Teatterikorkeakoulussa 2025. Tämä Kotivävy on ensimmäinen suurmusikaali-ohjaukseni.

 

Työryhmä on täynnä eri-ikäisiä, upeita taiteilijoita eri lähtökohdista. Osa näyttelijöistä ja työryhmästä suorittaa Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tämän produktion kautta.

Musiikkiteatteri kaappaa huomaansa monella eri tavalla tekijänsä ja esittäjänsä ja tietenkin myös meidät katsojansa!

Rooleissa:

AATOS Pieta Kiviranta
MERI Essi Karjalainen
RAUHA Kati Rättö
UTU Fiia Nurmi
ONNI Teemu Kalliokoski
TOIVO Eppu Meriö
SKENEÄIJÄ Owen Emmons
LEIDIT/KEIJUT Teemu Kalliokoski, Meeri Karri, Anna Koukku, Päivi Nikkanen, Fiia Nurmi

KIUSAAJAT Meeri Karri, Eppu Meriö, Fiia Nurmi

ÖYKKÄRIT Essi Karjalainen, Meeri Karri, Fiia Nurmi
UKOT ja OPETTAJAT Anna Koukku, Päivi Nikkanen

Käsikirjoitus & Sävellys: Eppu Meriö
Ohjaus & Käsikirjoitus: Maija Antikainen (Teak, ohjauksen koulutusohjelma)

Apulaisohjaus: Fiia Nurmi
Koreografia: Meeri Karri
Tekstidramaturgia: Roope Tervonen
Tuotanto: Minttu Viitamäki, Virva Järvelä
Lavastus & Puvustus: Outi Wright (Teak, lavastuksen koulutusohjelma)
Valosuunnittelu: Peppi Sorsa
Äänisuunnittelu: Aida Autio

PS

Lehdistötilaisuuden jälkeen ensemble riensi välittömästi Lahden heinäkuun kuukausimarkkinoille sen runsaalle yleisölle tiedottamaan esityksestään – muutaman laulelman Kotivävy-musikaalista tulkiten.

Kuva Minttu Viitamäki

Katso lisää esityksen aikataulusta ja lipuista:

https://www.teatterikoulutus.fi/uutisia/kotivavy-musikaali-kesaproduktio-2026

Palaamme ensi-illan jälkeen esitykseen.

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri luonto yhteiskunta

Heinäkuu 2026 on tänään alkanut

Kategoriat
kotiseutu luonto

Tänään kesäkuun viimeisenä

tuoksuvat jasmiinit viimeiset huumaavat kukkansa puutarhamme kesäparatiisissa – alkaakseen jo huomenna hiljaa lyhyen unohtumattoman ihmeellisen tenhonsa hellittää.

Kategoriat
Historia jännitys kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri musiikki teatteri yhteiskunta

Lahden seudun kesäteatterien huippuavaus

Nimiroolissa Kärppänä Stefan Andersén

Pesäteatteriksi nimensä muuttanut, entinen Pesäkallion kesäteatteri, tuo torstaina 25.kesäkuuta 2026 näyttämölle veijarimaisen komedian ja vauhdikkaan dekkarin. Matti Röngän romaaniin perustuva esitys Uskottu miesViktor Kärppä vie katsojat lähihistoriaan, Suomen ja Itänaapurimme sopuisaan aikaan, jolloin rajat olivat vielä auki.

Matti Röngän kirjan pohjalta tarinan ovat näyttämölle dramatisoineet Tapio Aarre-Ahtio ja Kalle Sulalampi, joka myös ohjaa esityksen. Matti Röngän tuttu ääni johdattaa tarinaa kertojana.

Näyttämöllä Mikko Laine, Anna Pukkila, Ilmari Myllynen, Pekka Airos, Mirva Myllynen, Einari Toiviainen, Julius Jansson, Astrid Blomqvist, Ranssi Toiviainen. Lavastus Minna Lavaste, puvustus Auli Kokkonen sekä tarpeisto Auli Kokkonen ja Myrsky Jääskeläinen, äänisuunnittelu Erkka Helenius, koreografia Mikko Laine, tuottaja Jenni Saario.

Kuten ”Pesiksen” perinteisiin kuuluu, esitystä tahdittaa teatteribändin tarjoilema kotimainen livemusiikki ja roima annos huumoria! Mukana on niin lännen kuin itäisen naapurimmekin iskelmää ja laulelmaa aina Ilkka Talasrannan sanoituksesta Seksipommi kaihoisaan Abramovich Frenkelin laulelmaan Kurjet ja vaikkapa Olavi Uusivirran Rakastajat  ja Arvo Koskimaan Syyspihlajan alla.Koskettimet Ilmari Myllynen ja Astrid Blomqvist
Kitara Einari Toiviainen
Basso Pekka Airos
Rummut Julius Jansson

Heinsuon suppanäyttämöllä ensi-ilta ja kantaesitys on siis torstaina 25.6.2026. Näytöksiä on 33 pääosin heinäkuussa.

Näytöskalenteri 2026:
to 25.6. klo 18 Ensi-ilta
su 28.6. klo 13 & 18
ti 30.6. klo 18
ke 1.7. klo 18
to 2.7. klo 13 & 18 (klo 18 näytös on loppuunmyyty)
su 5.7. klo 13 & 18
ti 7.7. klo 18
ke 8.7. klo 18
to 9.7. klo 13 & 18
ti 14.7. klo 18
ke 15.7. klo 18
to 16.7. klo 13 & 18
su 19.7. klo 13 & 18
ti 21.7. klo 18
ke 22.7. klo 18
to 23.7. klo 13 & 18
su 26.7. klo 13 & 18
ti 28.7. klo 18
ke 29.7. klo 18
to 30.7. klo 13 & 18
su 2.8. klo 13 & 18
to 6.8. klo 20 (Huom. myöhäinen kellonaika)
su 9.8. klo 13

Pesäteatteri
Heinsuon suppanäyttämö
Terveystie 10, Hollola

p. 044 279 0333
lipunmyynti@pesateatteri.fi
pesakallio@gmail.com

www.pesateatteri.fi
Facebook & Instagram

 

Lahen uutisia palaa esitykseen ensi-illan arvioin.

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri taide

Heinola, residenssikaupungin harvinaiskulttuuria

Heinolan seminaarin arvorakennukset ovat vielä juuri ja juuri pystyssä.

”Heinolan seutu oli pitkään eränkäyntialuetta, jossa liikkui säännöllisesti metsästäjiä ja kalastajia. Pysyvää asutusta Heinolan alueelle tuli vasta Keskiajalla. Hämeen Härkätien varteen syntyi Vierumäen kylä, jota seurasi vakituisten asumusten synty Jyränköön ja Lusiin. Ensimmäinen kirkko valmistui pitäjään vuonna 1755.

Heinola nousi Pohjoismaiden kartalle vuonna 1776, kun kuningas Kustaa III uudisti lääninjakoa ja perusti uuden hallintopaikan, maaherran residenssin Heinolaan. Heinolasta tuli talouden ja hallinnon keskus, jonne ryhdyttiin rakentamaan hallintorakennuksia ja palveluja. Mahtikäskystä syntyneen residenssin asukasluku nousi 1800-luvulla jo lähelle tuhatta asukasta.”

Näin on Heinolaa aikanaan kuvattu kulttuurisena houkutuksena, keskeisenä suomalaiskaupunkina maaherroineen. Yksi Ruotsi-Suomen kuuluisimmista suomalaiskaupungeista sai sittemmin kuuluisan Heinolan kylpylaitoksen (1892) ja Heinolan opettajaseminaarin (1899) ja valtakunnallisen Reumasairaalan (1946) ja syntyihän siellä myös suomalaisen lyriikan poikkeuksellinen nero Uuno Kailas (1901).

 

Mitä tuosta residenssiydestä on jäljellä? Velkainen kaupunki, vailla kylpylöitä, seminaaria, Reumasairaalaa sekä maakunnallisia ja lääniin liittyviä hallintoviskaaleja – kaupunki, joka retuuttaa arvokiinteistöjensä rasittamana kurjuuttaan ja mennyttä arvokasta rakennuskulttuuriaan velkaisena kerjäläisenä.Vain raikasvirtanen Kymi-joki virkistää tummelmia kaupungin menneisyydetä sekä nykyisyydestäkin silmien ja ajatuksien täydeltä.

 

Taiteesta ja residenssiajoista siellä loistavat enää Taidemuseo ja Kaupunginmuseo Kivalterintaloineen sekä Käkisalmimuseo. Taidemuseolla on menneen ajan vahvaa residenssimerkitystä, se tarjoaa vaihtuvia näyttelyjä ympäri vuoden. Sen omia kokoelmia esitellään nk. Heinola-galleriassa, jossa on yksi harvinainen kirjastokokonaisuus-lahjoitus pysyvästi esillä – Ministeri P. J. Hynnisen kirjasto, lähes 5000 nidettä, jossa kirjaharvinaisuuksia, jopa kaksi kappaletta Kalevalan alkuperäispainosta. Spranger ja Henry Lönnforsin kokoelmat esittelevät eurooppalaista posliinia 1700–1900 -luvuilta. Taidemuseon saleissa kävellessä harvinainen historiallinen havina ja miljöötuntuma kahden korkean kakluunin muodossa viestii säilyneestä residenssiajan loistosta.

 

On siksi surrealistista kokea Heinolan historian loisto vasten moderneja abstrakteja taidemaalauksia talo täynnä: mennyt ja nykyaika läiskivät irvokkaasti toisiaan.

Näyttely: Maallisia iloja. Mari Rantasen maalauksia

Maallisia iloja. Mari Rantasen maalauksia. Heinolan taidemuseo, Heinola. 23.5.2026 – 6.9.2026. Mari Rantanen: Remake the world, 2021
Annankin maallikkouteni suosiolla Mari Rantasen taiteilijamäärityksen alan huippututkija, tohtori  Marja Sakarille. Hän toimi Ateneumin taidemuseon johtajana 2018–2023. Aikaisemminn Sakari oli Kiasman intendentti ja Suomen Ranskan-instituutin johtaja:

 

 

Heinolaan kannattaa mielenvirkistykseksi mennä huumaavaa menneisyyttä ja käsittämätöntä nykyisyyttä kokemaan ja istahtaa vielä Kailaan Uunon patsaan reunalle, kentän viereen tuttuja säkeitä kertaamaan. Linja-autokyyti ei maksa Lahden seudun perusmaksua (3€) enempää! Ja museokortilla pääsee kaiken ylläkerrotun visuaalisen ja tunnelmallisen kokemaan.

 

Uuno Kailas

Pallokentällä

Näin: pallokentän laitaan
eräs rampa poikanen
oli seisahtunut alle
sen suuren lehmuksen.
Hän seisoi nurmikolla,
nojas kainalosauvoihin;
pelin tiimellystä katsoi
hän silmin kuumeisin.
Yli aurinkoisen hiekan,
johon lehmus varjon loi,
moni riemukas huuto kiiri,
moni kirkas nauru soi.
Pojat juoksivat notkein säärin
yli pallokentän sen.
Eräs seisoi hievahtamatta,
eräs raajarikkoinen.
Vaan hänkään totisesti
ei muistanut sauvojaan.
Oli haltioitunut hehku
hänen kalpeilla kasvoillaan.
Ilost’, innosta värähtelevän
hänen sieraintensa näin
joka kerta, kun maila pallon
löi puiden latvoja päin.
Rajaviivan takaa milloin
joku rohkeni juosta pois,
oli niinkuin lehmuksen alta
eräs myöskin juossut ois –
kuin jättänyt ramman ruumiin
olis sielu poikasen
ja syöksynyt kilpasille
kera toisten, riemuiten.
Hän askelen astui – mutta
kuin unesta havahtain
näki itsensä… Oikea jalka
oli kuihtunut tynkä vain.
Pojat juoksivat notkein säärin
yli pallokentän sen,
mut lehmuksen alla seisoi
eräs raajarikkoinen,
joka, ruumis tärisevänä,
iho harmaana kääntyi pois
kuin ruskean nutun alla
sydän pakahtunut ois.
Yhä riemukas huuto kiiri,
yhä kirkas nauru soi
yli aurinkoisen hiekan,
– johon lehmus varjon loi.

Kokoelmasta Paljain jaloin, 1928.

Kategoriat
kotiseutu kulttuuri luonto yhteiskunta

Juhannuksena 2026

Lahen uutisia  toivottaa lukijoilleen kaunista ja muistorikasta suomalaisen suven 2026 juhlaa!

1764500.jpg

 

Kategoriat
kotiseutu kulttuuri yhteiskunta

Lahden kaupunginvaltuutettujen puheripulia

 

Lahden kaupunginvaltuuston kolmetuntinen maratonkokous (8.6.2026 klo 18.00-22.15) tuntui seuraajasta lähinnä monen useasti eri kertaan äänessä olleen valtuutetun sietämättömän kiusalliselta puhumistarpeen tyydyttämiseltä. Liian useat pyrkivät ottamaan puheenvuoron vain pelkän muodon vuoksi tullakseen kerrankin kuulluksi ja niinpä lähes 40 puheenvuoroa tai kommenttia tuntuivat lopulta kiusallisesti käsittävän kaiken, mitä Lahden kaupunginvaltuuston puhumista rakastavilla valtuutetuilla oli sydämellään aina hampaankoloissa uinuneita vielä kovin kypsymättömiä ajatuksenalkuja myöten (Falk, Jaatinen, Aaltonen, Rautapää, Bruneau, Kari sekä pyynnöstä puheenvuoroja käyttäneet virkamiehet Kyynäräinen ja Alho).

 

Kovin ympäripyöreä, tarkoitushakuisen myönteinen ja pikkudetaljinen tuo päätettävä §36 hyvinvointisuunnitelma on. Ei siis ihme, että kaupunginhallitusta tai yleensäkin Lahden kaupungin laillisuusperiaatteita kovin puutteellisesti tunteva kaupunkimme lakiasioiden johtaja oli ollut taas laittomilla teillä, tehnyt pahan virkavirheen antamalla lopullisesti Lahden kaupunginhallituksen päättää koko hyvinvointisuunnitelman, vaikka kaupunginhallitus ei sen tekemisessä ole kuin esittelevä instanssi ja lain mukaan siitä päättää Lahden kaupunginvaltuusto.

Hyvinvointimme ainoana asiana kuuluu vielä terveydenhoitomme lainkäytön osalta juuri kaupunginvaltuustojen päätettäväksi – kun kaikki muu terveyteemme liittyvä on annettu terveyden ja hyvinvointialueen päätettäväksi. Asia perustuu lakiin, jonka toteuttamisesta ja muodosta määrää ja vastaa kaupungissamme Lahden kaupunginvaltuusto.

 

https://lahti-prod.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20261305-7

Samanaikaisesti katselin valtuutettujen asiapapereihin liitettyä hyvinvointisuunnitelman painettua värikkään selkeää ja hienoa, 31 sivuista esitemäistä julkaisua.

Alla on kaavaesitys siitä, miten Lahden kaupungin hyvinvointialue jokaista sen kansalaista myöten on toiminut euromääräisesti. Se tarkoittaa, että meille jokaiselle kaupunkilaiselle valtion antamat eurot ovat sitä suuremmat, mitä paremmin Lahden kaupunki on hyvinvointiasiat pystynyt lain mukaan hoitamaan.

On kovin kohtalokasta, että jokaisena vuonna valtiolta saamamme euromäärä on laskenut. Hyvinvointimme ei siis ole noussut, vaan kolmen vuoden suunta on koko ajan ollut laskeva.

Keskustelussa ei myöskään yllä olevaa taulukko-osaa nostettu esille, saati laitettu asiasta vastaavia virkamiehiä ja lautakuntia tilille tehtäviensä laiminlyömisestä, vaikka valtuutettu Seppo Korhonen puheenvuorossaan niin yritti tehdä.

Strategia taas on se pirun raamattu, jonka nimeen voidaan kaikki mahdollinen hyvä ja huono laskea kuuluvaksi, kun halutaan vain uppiniskaisesti päättää jotakin (laitontakin). Näin saadaan aina pääasiaan jollakin tavoin liittyviä puheenvuoroja strategialla perustellen. Tällä kohden mestariksi leimautui jo hyvinvointisuunnitelman alkupuheenvuorossa kaupunginhallituksen päätoiminen puheenjohtaja Pekka Komu, joka mielestään oli sangen huolestunut kaupunkimme lapsista ja nuorista. Miksi? En saanut hänen puheestaan asiaa selväksi, onhan hän ollut päättävissä kaupunkimme asioissa keskeisesti mukana lähes parikymmentä vuotta.

 

Pekka Komu

”Ei köyhyyttä ei nälkää. Sen sijaa terveyttä ja hyvinvointia, hyvää koulutusta, sukupuolten tasa-arvoa, ihmisarvoista elämää ja talouskasvua. Näin todetaan käsillä olevassa dokumentissa ja kyseessä on tietenkin YK:n kestävän kehityksen tavoitteet lueteltu, siihen perustuu hyvinvointisuunnitelmamme. Muistutan, että olemme yhdessä päättäneet strategiasta, jonka mukaan edistämme lahtelaisten merkityksellistä elämää, edistämme ja vahvistamme monimuotoista luontoa, joka on hyvinvoinnin perusta sekä edistämme liikunnallista ja aktiivista elämäntapaa. Ehkä hieman pienemmälle huomiolle on jäänyt sinänsä kovat mutta pehmeät vaatimukset siitä, että emme jätä ketään yksin ja että jokainen lahtelainen on arvokas. Olen kuullut kollegoilta ympäri Suomea, että nämä sanat ovat herättäneet kiinnostusta kovien tavoitteiden ja lukujen seassa – uskallamme vaatia ihmisarvoista elämää. Tässä syksyn ja kevään aikana aluepalvelutoimikunta on tehnyt laadukasta työtä ja siellä on tullut tavoite purkaa segregaatiota. Olemme yhdessä päättäneet myös avainluvuista ja me mittaamme sitä, miten lahtelaiset liikkuvat terveellisesti, miten lahtelaiset kokevat elämänsä merkitykselliseksi, miten nuorten päihteidenkäyttö vähenee ja ehkä kovimpana päätöksenä, jonka olen myös kentältä kuullut, että jokaisella koululaisella on ystävä. Lisäksi mittaamme yksinäisyyden vähenemistä. Kuten tässä suunnitelmassa todetaan, niin iso osa lahtelaisista oikeastaan voi hyvin. Kun puhumme haasteista, huono-osaisuudesta ja elämän nurjasta puolesta, niin on minusta tärkeää aina muistuttaa itseään siitä, että aika iso osa asukkaista kokee turvaa, osallisuutta että asiat ovat aika hyvin. Olen käynyt aika usein opettajien kanssa keskusteluja ja eräs opettaja, joka on ollut alalla viisikymmentä vuotta, totesi minulle. Että kun aikaisemmin meillä oli se pieni huippu oppilaita ja pieni osa oppilaita, jotka meinasivat pudota kelkasta pois, ja kaikki muut siellä keskellä, niin nyt meille on kolkyt, kolkyt ja kolkyt – niin ainakin minun huoli on, että miten meidän lapset ja nuoret pärjäävät tässä maailmassa ja miten me pystymme heihin vaikuttamaan. Uskon, että monella menee hyvin, mutta jos lapsella tai nuorella menee nyt huonosti, niin tämä haaste säilyy läpi koko elämän. Me on tässä dokumentissa määritelty painopistealueet, dokumentit, arviointimittarit ja nyt ollaan enää vain toteuttamassa niitä valmiiksi.”

 

Myös monet muut liian pitkään jo valtuustossa olleet ja paljon puhuneet olivat saman tarttuvan puhejargonin riivaamia. Erityisesti haittasi monen naisvaltuutetun monessa eri puolueessa käyttämät jatkuvat esityksen liitetiedostoista tempaistut prosenttiluvut, jotka muka todistivat heidän perehtymistään kokouksen asioihin. Siinäkö on käytäntöä, toimenpiteitä ja konkretiaa lahtelaiselle hyvinvoinnille!

Minusta ainakin koko suunnitelmasta ja kokouksen sisällöstä puuttui kokonaan perhe, vanhemmat ja perheen jäsenet, jotka ovat hyvinvoinnin pienin yhteisöllinen mittari. Miten ne ja niiden elämä voi Lahdessa?

Siksi on syytä jälleen nostaa esille yksi koko kokouksen selkeimmistä, elävimmistä ja totuuspohjaisimmista puheenvuoroista, se on nuorisovaltuutettu Laura Kantosaaren selkeä toiminnallinen ehdotus koko kaupunkimme hyvinvoinnin kattamaan.

Laura Kantosaari

”Hyvinvointisuunnitelmassa on paljon myönteistä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta. On tärkeää, että suunnitelmassa panostetaan harrastusmahdollisuuksiin, koulutukseen ja osallisuuteen sekä mielen hyvinvointiin. Niihin kaikkiin keskittyminen tukee lapsen tulevaisuususkoa, mikä on laskenut.

Haluaisin kuitenkin nostaa esiin muutamia kehittämiskohtia. Tässä suunnitelmassa voi kuitenkin nähdä, että nuorilla on edelleen haasteita hyvinvoinnissa. Merkittävä osa nuorista kokee yksinäisyyttä. Liian harvalla on kokemus, että he voivat keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Pidän huolestuttavana, että seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat kokemuksena näinkin yleisiä. Niiden tulee olla nolla toleranssi. Ei vaan sanoin vaan teoin. Ensimmäinen on tunnistaa ongelma, siksi pidän tärkeänä, että näihin tunnistettaviin ongelmiin olisi hyvä liittää konkreettisia toimenpiteitä ja asettaa selkeät tavoitteet. Erityisesti mielenterveyden tukeminen, turvallinen kouluympäristö sekä nuorten osallistumisen mahdollisuudet tulisi näkyä mahdollisuuksina myös käytännön toteutuksissa. Jatkossa toivon, että nuoria kuullaan jatkossa aktiivisemmin hyvinvointisuunnitelman toteutuksessa ja selittämisessä. Meidän näkemyksemme on välttämättömiä, kun rakennetaan Lahdessa hyvinvointisuunnitelman lasten- ja nuorten kaupunkia.”

 

Myös vanhat jermut kuten Juha Rostedt tuntuivat liian väsyneiltä enää puuttumaan muihin asioihin kuin omiin mielihaluihinsa tuntemaansa yksityisautoasioiden jatkuvaan itsekkääseen puoltamiseen, saati valtuutettu Aaltonen, joka on jo täysin jumittunut keksimään uudelleen pyörää nuorison ja lasten päihdeongelmiin ja jota risoo lahtelaiset vanhemmat, lahtelainen koululaitos, nuorisotyötä ja raittiustyötä tehneet, liimanhaistelun, huumetablettien ja alaikäisten alkoholiprosenttien kitkijöinä ansiokkaasti työtä tehneet viimeiset kuusi vuosikymmentä ja tekevät yhä ilman aaltosmaisia 1800-luvun lopun  jäykistynyttä  ja  pakkokasvatusohjeitakin.

 

Ehkä toinen uudistava ja rehellinen puheenvuoro valtuuston maratonkokouksessa olikin Kimi Uosukaisen puheenvuoro, jossa hän penäsi §37 päätettävästä,  rakennusjärjestykseemme tehdystä hätiköidystä muutosesityksestä. Sen oli maanantain valtuustokokousta edeltävänä lauantaina lähettänyt valtuutetuille kokoomuksen Toni Putula, kokoomukselaisen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja McCarronin suostumuksella.

 

Toni Putula

”Kaupunginvaltuusto hyväksyy Lahden kaupungin rakennusjärjestyksen 2026. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää seuraavan periaatekirjauksen. Lahden kaupunginvaltuusto edellyttää, että asemakaavoituksessa ja kaavoituksen ohjeissa tunnustetaan perinteinen ja klassinen rakentamiskieli tasavertaisena vaihtoehtona. Kaupunkiympäristölautakunta ja kaavoittajat ottavat tämän periaatteen huomioon kaavavalmisteluissa ja tontinluovuttamisehdoissa sekä rakentamistapaohjeita laadittaessa…. Päätös laitetaan voimaan mahdollisista valituksista huolimatta 1.7.2026 alkaen.”

Asiasta käyttivät puheenvuoroja useat valtuutetut omia mielipiteitään, makujaan ja kaupungin kustantamilla tutustumismatkoilla saatuja kokemuksiaan ihaillen ja omia kokemuksiaan luetellen. Kriittisen sarkastisesti lisäystekstiin suhtautui valtuutettu, jonka insinööritehtäviin kuuluu asiaan liittyvät Lahden kaupungin rakentamisen suunnitelmat käytännössä.

Koko esitys taisi taas tulla (arvoisa Lahden kaupungin lakiasiainjohtaja) tuon laillisen päättämisen rajan ulkopuolelle – valituskelpoiseksi siis!

 

Kimi Uosukainen

”Tässä salissa lienee vahva yhteisymmärrys siitä, että Lahti tarvitsee laadukasta arkkitehtuuria. Me tarvitsemme viihtyisiä asuinalueita, paikkoja harrastaa, käydä töissä, nauttia kaupungista ja toisaalta me tarvitsemme myös omaleimaisuutta ja parhaimmillaan se voi myös tukea yhteisöllisyyttä – kuten me puhumme myös Ruolan torneista tai Hakatorneista – ympäristö on siis sitä todellista yhteisöllisyyttä, missä me elämme ja siksi se on merkityksellinen. Sen takia rakentamiseen pitää suhtautua vakavasti, se on monen asian summa. Siihen vaikuttaa niin lainsäädäntö, meillä hyväksytty apollo-ohjelma, rakennusmääräykset sekä kaikki yksityiskohdat ja määräykset, kuten ulkonäkömääräykset, joita uskon, että monet kaupungin päättäjät niin kaupungin lautakunnissa kuin kaupunginhallituksessa ja tässä salissa pääsevät varsin paljon päättämään. Kyse on siis monen asian summasta ja vapaasta harkinnasta, jota tarvitaan. Lahti on hieno ja moninainen kaupunki. Meillä kaupungissamme näkyy sujuvasti eri vuosikymmenet. Niiden sisällään pitämät erilaiset ihanteet on ne sitten olleet sosiaalisia tavoitteita tai millaisilla tyyleillä kaupunkia on rakennettu. Keskeinen on kuitenkin ihminen ja asuinympäristön viihtyisyys. Kun kirjataan määrätynlaiseen tyyliin rakentamisen periaate, niin mitä silloin vielä vanhan tilalle tai tyhjille tonteille suunniteltaessa purettaisiin, mitä jätettäisiin tekemättä ja millä perusteilla ja hinnalla ja miksi? En ole tässä kokouksessa, enkä muutenkaan kuullut asiasta keskusteltavan. Valtuutettuna haluan tietää siis, minkälaisesta asiasta (Putulan kokousta edeltävänä lauantaina valtuutetuille lähettämä esitys) ollaan päättämässä. Olisin pitänyt tärkeänä, että tällaiset rakentamisen periaatteet olisi tuotu ensin jo kaupunginhallituksen, sen rakennusasiantuntijoiden valmistamien yksityiskohtien käsittelyyn.”

 

Miten noloksi ja hampaattomaksi sitten muuttuikaan taas valtuustomme, jossa se kokouksessa nyt äänesti tuon Putulan lisäyksen puolesta tai vaihtoehtona kaupunginhallituksen päätösesityksen puolesta.

Tulos oli Lahden kaupungingin poliittiselle elämälle, sen kirjallisesti sovitulle yhteistyölle täydellinen fiasko -laillisuuden puolesta äänesti 29 valtuutettua ja hätiköidyn (laittoman) muutosesityksen puolesta 30 kaupunginvaltuutettua.

Tämän artikkelin loppusanoiksi lainaan Kimi Uosukaisen puheenvuoronsa lopuksi esittämää tekstiä: ”Viittaisin erityisesti kaikkia valtuutettuja ja erityisesti niitä, jotka haluavat klassista rakentamista kaupungissa edistää, perehtymään Marcus Vitruviuksen antiikin aikaan antamiin rakennusteknillisiin ajatuksiin ensimmäiseltä vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua. Hän totesi, että hyvällä rakentamisella on kolme ehtoa – lujuus, käytännöllisyys ja ilo. Näitä Vitruviuksen kolmea periaatetta pystytään noudattamaan meillä monenlaisella arkkitehtuurilla yhä tässä ajassa eli lujuutta, käytännöllisyyttä ja iloa myös 2030-lukua rakennettaessa.”

Kategoriat
kotiseutu Matkailu yhteiskunta

Liian vähän tiedottajia

Yllä olevat keltaisilla rasteilla mitätöidyt Lahden seudun liikenteen autoja koskevat pysäkkiopasteet oli mitätöity heti kesäkuun alussa meille matkustajille näillä rasteilla. Saattoi olla, että joku kanssamatkustajistamme havaitsi maksettuaan kertamaksun (3,10 €) matkustavansa suoraan Padasjoelle, koska matkan hinta joukkoliikennelautakunnan päätöksellä Päijät-Hämeen lähikuntiin on sama.

Ei näköjään kolmestatoista Lahden kaupunginkanslian tiedottajastakaan kukaan ehtinyt tiedottaa asiasta.

https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/viestintapalvelut/

Kategoriat
kotiseutu kulttuuri yhteiskunta

Lahden kaupunginvaltuusto tänään median käsissä

Lahdessa on ollut pitkään tapana järjestää kaupunginvaltuuston kokousta edeltävänä torstaina Lahden kaupungintalolla eräänlainen tiedotustilaisuus käsiteltävistä asioista.

Kutsutut median edustajat ja tiedotustilaisuuteen saapuneet mahdolliset valtuutetut voivat siellä keskustella tulevista maanantaina 8.6.2026 klo 18.00 alkavan kokouksen asioista.

Tässä Lahden kaupunginvaltuuston kesäkuun kokouksen esityslista:

 

30 Laillisuus ja päätösvaltaisuus
31 Pöytäkirjan tarkastajat
32 Tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomus
33 Lahden kaupungin tilinpäätös vuodelta 2025, tilintarkastuskertomus ja vastuuvapaus
34 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 1.1.-31.3.2026
35 Lahden osallistuvan budjetoinnin toimintamallin 2020–2025 arvioinnin tulokset ja jatkokehittäminen
36 Lahden kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2026-2029
37 Rakennusjärjestyksen hyväksyminen
38 Eron myöntäminen Elisa Leonoffille käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja uuden lautamiehen valitseminen
39 Sidonnaisuusilmoitukset tiedoksi kaupunginvaltuustolle
40 Valtuustoaloite: Lahden peruskouluissa 2. luokan lopussa tehtävästä arviointikokeesta lukutaidossa, kirjoittamisessa ja matematiikassa
41 Valtuustoaloite: Lahden Kisapuiston pesäpallokentälle johtavan portin, tai muuten sopivan ko. kentän portin, nimeäminen Heikki Laineen portiksi
42 Valtuustoaloite vähäpäästöisten ajoneuvojen pysäköintimaksujen alentamiseksi kadunvarsipysäköinnissä ja kaupunkikonsernin omistamissa pysäköintilaitoksissa yhtiön mahdollis…
43 Valtuustoaloite: Mahdollistetaan talviulkoilureittien ylläpito vapaaehtoisten toimesta hallinnollisesti kevyellä menettelyllä
44 Valtuustoaloite: Lahden kaupunki linjaa, että jokaisen kaupungin peruskoulun oppilaan sekä henkilökunnan tulee olla tunnistettavissa koko koulupäivän ajan
45 Valtuustoaloite ikävaikutusten arvioinnin lisäämiseksi osaksi päätöksentekoa
46 Valtuustoaloite: Ikäihmisten osallistuminen turvattava päätöksenteon valmistelussa ja seurannassa
47 Talousarviomuutoksia vuoden 2026 talousarvioon
48 Lahden kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2030
49 Lisäys kaupunginvaltuuston v. 2026 seminaaripäiviin
50 Valtuustoseminaarin 7.-10.10.2026 kustannusten hyväksyminen
51 Asemakaavan muutosehdotus A-2930, Kilpiäinen, Valkamankatu 7 sekä siihen liittyvä tonttijakoehdotus M-25-168
52 Kokouksessa jätettävät valtuustoaloitteet

Asioita on nyt siunaantunut niin paljon, että ennustan valtuutetuille järjestyvän myös tukevan väliaikaruokailun ja pitkän kokousillan.

Poimin ensin esimerkiksi eräiden valtuutettujen ryhmineen tekemiä aloitteita, joita kenties käsitellään tässä valtuustokokousta ennakoivassa tilaisuudessa, joka ei päätä mistään, jossa median edustajat ja paikalla olevat valtuutetut voivat ottaa asioita esille ja keskustelun pohjalta toimittajat niistä jo etukäteen kirjoittaa.

§40 Ikäihmisten huomioiminen kaikissa Lahden kaupungin päätöksissä. Aloite on tärkeä siksi, että vastaava aloite on tehty  kymmenien muidenkin kuntien valtuustoissa juuri ihmisten lisääntyvää korkeaa elinkää ja tulevia kuntavaaleja ajatellen.

§44  Aloite on sekä rasistinen että ei rasistinen sisällöltään, mahdolliselta toteutukseltaan ja valvonnaltaan.

§40 on jyväskyläläisen ensimmäisen suomalaisen erityisopetukseen keskittyneen yliopistohenkilön Niilo Mäen  (1902-1968) jälkeen muodostetun instituutiksi nimetyn vapaamuotoisen asiantuntijatoiminnan nimeen perusteltu aloite, joka on jo kyseenalaisempi ja hieman vanhentunut testeihin luottava peruste muuttaa lahtelaista peruskoulua – erityisopetushan Lahdessa on alkumuodossaan ja tehokkuudessaan lakkautettu.

§36 osbuksi nimetyn toiminnan varaukseton Elina Laavin ylistely tuntuu – esittelevän tekstinsä rivienvälien perusteella kovin itsekehuiselta.

Viime kerralla valtuuston vastaavassa tiedotustilaisuudessa kristillisten edustaja, asiat hyvin tunteva mutta nyt hieman huomionkipeä Pertti Arvaja otti käsittelyyn Lahden teatterinjohtajan työn. ESS:n ennen luotettava toimittajakin teki siitä yllättävän asiantuntemattoman raflaavan tapauksen ja niinpä kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen luuli tällä tavalla Lahden kaupunginteatterin saaneen ansaitsemansa huomion kirjoittamalla asiasta puolustavan oman kannanottonsa.

Kyllä kaupunginteatterimme huomio on tullut laajasti ihan toisaalta – ei valtuustolta tai kaupunginjohtajalta – vaan suurelta asiantuntevalta yleisöltä – katsojilta Lahdesta ja ympäri Suomen ja maailman – heidän ihastuksestaan ja luottamuksestaan lahtelaiselle teatterille, sen esityksille ja teatterin johtajalle.

Sitäpäitsi rahanahneisimmat valtuutetut – huhupuheiden mukaan – käyvät näissä tiedotuskokouksissa osin myös siksi, että saavat niistä täyden valtuutetun kokouspalkkion.

Mitkä asiat Sinua, parahin lukijani, tulevassa Lahden kaupunginvaltuuston kokouksessa kiinnostavat? Vai kiinnostaako koko kokous lainkaan?

Kommentointi on vapaa!

 

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Kategoriat
Historia kotiseutu yhteiskunta

Markkinoiden muistikuvia

Eliel Saarisen piirtämä uljas Lahden kaupungintalo  on  yli satavuotiaanakin harvinainen kansallinen arkkitehtuurikomeus markkinaperinteen kehysten sinettinä tänäänkin keskiviikkona 3.6.2026.

Joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona Lahti –kaupunkiin syttyy lahtelaiset kokoava kansantapahtuma  – kuukauden markkinapäivä. Viipurinrinkilät, karjalanen puhe, hämäläinen suomenkieli, paikalliset poliitikot, ihmeliimat, rottinkiesineet, huonekalut, arvat, leivät, vaatteet, kalastusvälineet, teltat, kalatuotteet, puukäsityöt, työvälineet, kankaat, kakut, palvilihat, pölypussit, imurisuuttimet, keksit, piirakat, poliitikot, taontatuotteet, halinallet, nahkavalmisteet, kengät, puhdistusaineet, leijat, hatut, kukat ja ne muut monetkymmenet ihmiselämän arkipäivää ryydittävät, ei ihan välttämättömät myyntiartikkelit ovat tuoneet Lahteen montakymmentä kauppiasta  kesäisen torin suloiseen muistojen ja tradiitioiden toistensa kohtaamisten iloiseen sekamelskaan.

 

 

Torin lumo

Äitini oli 1950-1970 luvut Lahden torin vihanneskauppias. Lapsuuteeni kesät kuluivat Lahden torilla. Aamuneljältä kukat, taimet ja vihannekset kärrättiin torikärryin lähikerrostalon pihasta torille. Toripöytä telttakatoksineen rakennettiin ja somistettiin. Kello seitsemältä alkoi virallinen myyntiaika. Sitä ennen myyjälle saattoi toripoliisi Väliö räpsäyttää sakot, samoin myyntiajan päättymisen klo 13 jälkeen tapahtuneesta kaupanteosta. Tiukkoja kaupantekoaikoja valvottiin vainoharhaisesti, myyntiajoista lipsuneet kauppiaskollegat saatettiin tahallaan käräyttää.

Aamuvarhaisella torilla lahtelaisten raadollinen elämä tuli tutuksi: kunnallispoliitikot – narrit ja herrat – vaelsivat torin poikki, pari vakiotyyppiä porkkananipun krapulansa lääkkeeksi ostaen, yöjalasta palaavat miehet ja naiset suuntasivat kotiinsa torin poikki, monet tulivat tutuiksi ja tervehtivät. Torikauppiaiden yhteiselo oli alituista kyynärpäätaistelua: vaikka välttämättömät aamutervehdykset ehdittiin sanoa, oltiin koko päivä toistensa kanssakilpailijoita. Kauppiaiden välinen taistelu huipentui viimeistään kerran vuodessa toripaikoista käydyssä kaupungin huutokaupassa: siellä ukkosilmankaltaisessa tunnelmassa saatettiin kiusalla huutaa jonkun torikauppiaan paikka niin kalliiksi, että tämän oli lopetettava koko elinkeinonsa tai ainakin tyydyttävä syrjäisemmälle toripaikalle työtään jatkamaan.

Torin lumo syntyi kuitenkin sen monenkirjavista ihmisistä, sen ulkoilmasta, sen hetkellisyydestä ja säiden mukaan muuntuvasta ilmapiiristä. Jokainen päivä oli omaleimaisensa. Pienen pojan toripäiväni kruunasi torikärryjen vienti Aleksanterinkatu 9:n pihaan. Pihasta pääsi suoraan Keskisen jäätelötehtaaseen, josta joka päivä sain ostaa kokonaisen pienen pesuvadillisen jäätelöä päiväpalkaksi ahmittavakseni.

954537.jpg

Väinö Hämäläisen maalaus Lahden markkinat vuodelta 1921. Valtion taidemuseon omistama/Lahden taidemuseon kokoelmassa. 

Kategoriat
kotiseutu Koulutus kulttuuri taide

Galleria Kipinän loppukeväistä taiteen tenhoa

Minna Kähkösen Lahti-aiheisissa maalauksissa kylmä UPOn siltakin saa sääharvinaisuudessa lämpimän kauniin olemisen oikeutuksen.

Galleria Kipinän Utopias-osaston seinät ja pöydät, lattiakin osin on tulvillaan Lahti-kaupungin kuvataidetta ja silmiin tarttunutta kuvakerrontaa, yksityiskohtia ja tietenkin niitä välittävien opiskelijoiden kokeilevia tekniikoita. Itseäni kiinnosti vanhatekniikkaiset valokuvalliset kokeilut, kuten syanotekniikka, jonka jälki puhuttelee sinisellä värillään suoraan ajatuksemme lämminhenkisiksi kylmän sinisen empatisoiden: 1800-luvun vedostekniikka on elävöittynyt pehmeän lämminoloisen kauniiksi nurkkiin jääneistä ylimääräisistä käsipyyhkeistä, joille vedokset on painettu.

Tietenkin työpajoina toteutetut teokset antavat jokaiselle katsojalle omakohtaisia kokemusnäyttöjä ja samaistushoksaamisärsykkeitä kaupunkimme silmissämme vilisevästä arkkitehtuurista ja hälinäisestä sekasortoisesta jäsentymättömyydestäkin.

 

Nelli Pennan ajatuksissa ja teoksissa siirrymme taiteen mukana arjen rutiineihin, joiden löytäminen ja ymmärtäminen on usein meiltä kiireessämme kateissa tai kasvatettaviltamme vasta löytymässä. Pyykki-aihe on niistä tässä näyttelyssä Pennalle keskeisin. Myös rutiini kaikenlaisesta sympatiasta kasvatettaviamme kohtaan vaatii jatkuvaa huomiota, havaintojen lisäämistä jopa aloitellun yhteisöllisyyden ymmärtämistä ja jatkuvaa toistamista omin keinoin, arjen ja taiteen kokemisen, kertausten mukana. Pennan sympatia lujittuu hänen erinomaisessa työssään Kuusitie, jossa saamme katsoa elämän värejä täynnä olevaa yksityiskohtien miljoonaisten viivojen sekä värien – elämäntuskan vastakohtaa sen riemun ja levollisuuden maailman varmaa lähdettä – kuusimetsää.

Laura Heino-Laurilan unikerrokset tuntuvat aidon uskottavilta kerroksellisuuksissaan. Niissä aiheet ja valokuvalliset tekniikat risteävät päällekkäin niin useaan kertaan, että on pakko pysähtyä ja kuvitella jotakin teoksesta löytävänsä. Hänen viivasyövytyksensä ja teostensa pohjamateriaalit herättävät meissä kokeilevan taiteilijan ihailua.

Minna Kähkönen on taidemaalarina hehkuvimmillaan aidoilla Lahti-näkymillään (otsikkokuva). Hänen monivuotinen öljyväriselkeytensä ihastuttaa maalauksellisella yksinkertaistamistaitavuudella,  tekniikallaan ja väripalettisella erehtymättömyydellään. Tunnelmia – kohtalokkuutta, erityisesti kauneutta löytyy hänen yhtä hyvin lähes kuolleista aiheistaan taloista tai silloista kuin myös ikkunanäkymiensä pelkistyksistä, säätiloista ja vuorokausirytmien hetkien herkistä ikuistuksista.

13.5.-31.5.2026

https://galleriauusikipina.fi/utopias-lahti-laura-heino-laurila-minna-kahkonen-nelli-penna/

Kategoriat
kotiseutu luonto taide tiede

Saamme ruokailla tänäänkin kesänaapureidemme kanssa

Kategoriat
jännitys kansainvälisyys kotiseutu Koulutus kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Teatterimme johtajan syksyn 26 ohjelman vauhdikas esittelyshow

Kokeile, pysytkö perässä Lahden kaupunginteatterin johtaja Lauri Maijalan häijyn nopeassa teatterimme syksyn 2026 esittelyssä! Ainakin nauraa saat sen vauhtihurjuudessa!

 

Tässä levollisemmin kertauksena  Lahen uutisia-julkaisun sama Lahden kaupunginteatterin syyskauden 2026 ohjelmiston esittely:

Ajatukset jo Lahden kaupunginteatterin syksyn teatteriantiin

Piirros näytelmästä Tea ja Tyhmentäjä

 

Lahden kaupunginteatterin syksyn ohjelmisto on monipuolinen kattaus kotimaisia kantaesityksiä, musiikkia ja koko perheen esityksiä.

Suuren näyttämön syyskauden avaavat syyskuussa ikoninen gangsterimusikaali Kolmen pennin ooppera sekä lokakuussa kantaesitys Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897.

 

 

Kolmen pennin ooppera on Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin legendaarinen mestariteos, joka mullisti teatterin 1900-luvun alussa. Se rikkoi illuusion, sekoitti kabareen, oopperan ja poliittisen satiirin ja pakotti katsojan katsomaan maailmaa ilman siloteltuja kulisseja.

Ikoniset laulut, hahmokavalkadi ja terävä huumori paljastavat Lauri Maijalan ohjauksessa rakenteet riemukkaan raadollisesti.

 


Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897 on villi ja (uhka)rohkea esitys ihmisen vimmaisesta kunnianhimosta, uskosta teknologiaan sekä omien rajojen ja kykyjen ylittämisestä. Se kertoo kolmesta tukholmalaisesta insinööristä, jotka saivat vuonna 1897 elämänsä mahdollisuuden tehdä jotain ennennäkemätöntä – lentää ensimmäisinä maailmassa vetykaasupallolla pohjoisnavalle.

Linda%20%20Wallgren.jpg

Linda Wallgren

Näytelmän ovat kirjoittaneet Linda Wallgren ja Anna Kuusamo, jotka kuuluvat sukupolvensa eturivin teatterintekijöihin. Linda Wallgren myös ohjaa näytelmän. Heidän käsissään historiallisiin tositapahtumiin perustuva materiaali muuttuu koomiseksi, kohtuuttomaksi ja surrealistiseksi seikkailuksi.

 

Pienen näyttämön ja koko syyskauden ensimmäinen ensi-ilta on Salla Viikan kirjoittama näytelmä koko perheelle Tea ja Tyhmentäjä. Se on suuri seikkailunäytelmä mielikuvituksen ja ystävyyden mullistavasta voimasta ja tarjoaa ilottelua ja mielikuvituskavereita. Esityksen ohjaa Emma Mattila.

 

 

Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1968.

Lahen uutisiakin on vain pari kertaa ymmärtänyt (vuosina 2009 ja 2012) edes mainita lahtelaisesta Kerttu-Kaarina Suuosalmesta, kun hän kirjoitti myös elokuvien käsikirjoituksia omista teoksistaan. Erkko Kivikosken Kuuma kissa -elokuvassa (1968) oli peräti neljä harvinaisia lahtelaista filmitähteä ja elokuvan alastomuus oli aikakauden suurta ennenkokematonta kulttuuria. Suosalmen Hyvin toimeentulevat ihmiset kertoo myös lahtelaisperheestä 1960-luvulla.

Lokakuussa muistetaan unohduksiin jäänyttä mestarillista lahtelaiskirjailija Kerttu-Kaarina Suosalmea. Hänen romaaninsa (1969) Hyvin toimeentulevat ihmiset taipuu Iira Halttusen dramatisoimana kantaesitykseksi, jonka ohjaa Laura Mattila. Esitys kertoo 1960-luvun keski-ikäisistä, keskiluokkaisista ihmisistä, joilla pitäisi kaiken järjen mukaan mennä hyvin, mutta kukaan heistä ei kuitenkaan ole tyytyväinen.

 

Kuva Tiina Hauta-aho

Red Nose Companyn kanssa yhteistuotantona syntyy Studionäyttämölle 3-8 -vuotiaille tarkoitettu Ihmeellinen maalari. Esitys perustuu Kaarina Helakisan rakastettuun samannimiseen satuun. Se korostaa yhteistyön ja ystävyyden merkitystä ja ehdottaa onnen lähteeksi kanssaihmisten huomaamista.

lahdenkaupunginteatteri.fi

Syksyn ensi-illat Lahden kaupunginteatterissa ovat

2.9. Tea ja Tyhmentäjä
9.9. Kolmen pennin ooppera
16.9. Ihmeellinen maalari
14.10. kantaesitys: Hyvin toimeentulevat ihmiset
17.10. kantaesitys: Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897

Lahden kaupunginteatteri on Lahden keskeisimpiä vetovoimatekijöitä ja tuottaa monipuolista ja taiteellisesti korkeatasoista ohjelmistoa kaikenikäisille useita esityksiä viikottain. Teatteriesitykset valmistetaan alusta loppuun eri ammattilaisten voimin joko itse, tuotantoyhteistyönä tai vierailuina.

Piirrokselliset mainoskuvat Raana Lehtinen

You tube: Lahden kaupunginteatteri

Artikkelin muu kuvasto Lahen uutisia ja Lahden kaupunginteatterin kuvapankki

 

Alla Lahden kaupunginteatterin syksyn 2026 ja kevään 2027 esityskalenterit:

&https://lahdenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto-liput/esityskalenteri/nbsp;