Kuvan modernein osa Serlachius-museoista sijaitsee luonnon rauhassa muutaman kilometrin päässä Mäntän keskustasta ja museon vanha puoli keskustassa, Serlachiuksen entisessä edustuskodissa, yhtiön historiaa esitellen.
Sadekesänä keskivertoinen suomalainen saattaa vielä matkustella tuttujen kohteiden luokse – niiden antia ja olemusta uudelleen kokemaan. Taide sellaisena kuin me sen koemme on yksi suomalaiskesän matkailuhoukutin.
Näinä aikoina Helsingin suuret, Suomen valtion ylläpitämät taidehoukuttimet pysyvät hyvin voimissaan: taidetta perin juurin opettavat, opiskelevat, tuntevat asiantuntijat, taiteilijat ja heidän sukunsa ja säätiönsä saavat esille taidetta, joka häikäisee menneisyyden neroutena yhä – myös meidät normaalikansalaiset.
Ateneum sivuhaaroineen houkuttaa yhä vanhalla suomalaisella ja kansainvälisellä laatutaiteellaan etunenässä eikä Kiasmaakaan moderniudessaan ole vaikea saavuttaa Helsinki-käyntien sivuaskeleina. Klassinen aika ja rokahtava nykyaika kohtaavat kuvainnollisesti näin pääkaupunkimme keskustassa toisensa ja meidät.
Taiteen mesenaatit, suurten teollisuuskonsernien ja sukuyhtiöiden taidetta harrastaneet omistajasuvut ympäri Suomen, ovat jaksaneet pitää taiteen lippua korkealla: hekin ovat tulleet alkuaan maahamme muista maista bisnestä vaikkapa puusta repimään. Aikanaan köyhiä, rahattomia taideneroja ja suuria kykyjä omissa tiloissaan ruokkineet, taiteentekemisen mahdollisuuksia antaneet teollisuuspatruunat ovat jo aikoja sitten maanmajoille menneet, mutta heidän hyvin hoidetut taidejäämistönsä, taidehankintansa, säätiönsä voivat tänäänkin erittäin hyvin.
Yksi elinvoimaisimpia on suomalaiselle metsälle, puulle ja vessapaperin keksinnöstä meille jokaiselle jotakin antanut Mäntän Serlachiuksen paperitehdas. Tänään sen tuottoisuuteen ja omistajiensa patruunalliseen taideinstituutioon perustuva, kahteen eri osaan Mäntän kaupunkia sijoitettu Serlachius-museo on yksi taidekokemusmatkustajan kohde lähes vuosittain. Varta vasten Mänttään kulkevat bussivuorot Tampereelta ja Helsingistä sekä museokortti ovat tuon houkutuksen kasvattaneet uuteen loistoonsa yleisömääriltään ja yksityisautot täyttävät laajat maksuttomat parkkialueet. Museo on myös harvinainen käyntikohde: se on avoinna jokaisena viikonpäivänä.
Mäntässä on huolella ripustettua nykytaidetta (jonka esittely tässä artikkelissa jää sivuun) ja vanhaa arvokasta taidetta nähtävänä maailman yhtenä arvostetuimpana museona – samalla matkalla mielen, maun sekä maailman parhaimman taideasiantuntemuksen, silmän kauneudentajun ja nykyaikaisimman kuvallisen maailmansivistyksen Euroopan huipulta.
Monogrammisti I.S. – Rembrandtin arvoituksellinen aikalainen
Taiteilija: Jan Lievens Karvalakkiin pukeutunut vanhus, Haltija: Serlacius-museot,Ajoitus 1600-luku, öljyy kankaalle 42 cm x35,5 cm, Originaalin valokuvaus 11.11. 2014, kuvaaja Yehia Eweis
Vuonna 1937 Gösta Serlachius hankki huutokaupasta Lontoosta maalauksen Karvalakkiin pukeutunut vanhus.
Tekijäksi oli mainittu Jan Lievens (1607-1674) – Rembrandtin aikalainen. Taidetutkimus on kuitenkin tullut lopulta päätelmään, että teoksen on maalannut arvoituksellinen taiteilija, joka tunnetaan vain nimikirjaimistaan: Monogrammista I.S. Ei siis ole ihme, että tätä monogrammisti I.S.:n maalaamaa teosta kaupiteltiin Lontoossa yhden ajan tunnetuimman taidemaalarin Jan Lievensin työnä.
Mäntässä pääsemme taiteen aitoon eurooppalaisuuteen tutustumalla ensi kertaa Suomessa järjestettävän Monogrammisti I.S. -taiteilijan ja hänen aikalaistensa töihin hienosti ja laajasti ripustetuissa, eri eurooppalaisista taidemuseoista lainatuista maalauksista. Harppaamme suoraan 1600-luvun öljyväritöihin, joista suurin osa on puulle maalattuja ja muutamat kankaille taiteiltuja teoksia. Ensi-ihmettely on ajan kulku. Edessämme on – ilmeisesti hyvin pidettyjä, jotkin hienosti konservoituja – maailman huipputöitä 1600-luvun eurooppalaisen maalaustaiteen sydämestä, Rembrandtin aikalaisista Hollannin Leidenin kaupungista yli neljänsadan vuoden takaa! Leiden oli yksi 1600-luvun suurimpia taiteen kehittämisen kaupunkeja Alankomaissa.
Taiteilija: Monogrammisti I.S., Vanhan naisen rintakuva 1640–1645, öljyväri puulle, 47 x 38 cm, yksityiskokoelma. Kuva: Eva Steentjes
Toinen yhteispiirre teoksissa on kuvata ihmiskasvoja, usein iäkkäitä vanhuksia ja välittää niillä erittäin yksilöllisiä mallinsa kasvonpiirteitä, joista selvästi välittyy voimakas kuvattava tunne nyt neljäsataa vuotta myöhemminkin, puhumattakaan teosten kasvotutkielmien ryppyisen ihonkuvaajan taitoa ja koko ihmiselämänkaaren tuomaa puhuttelevaa sanomaa. Ajan tapaan esillä on myös joitakin ihmiskasvoikuistuksia luonnon muovaamista erikoisuuksista, kuten vaikkapa suurinenäisestä mieskasvoista.
Taiteilija : Gerrit Dou, Taiteilijan omakuva työhuoneessaan, n. 1632, öljyväri puulle, 60,5 x 44 cm, Museum De Lakenhal, Leiden
Kolmas yhtenäisyys, josta paljastuu myös tekijä Monogrammisti I.S., on paitsi vanhojen ihmisten kasvojen kuvaukset myös aikakauden oppineiden välittäminen tietoisuuteen monine rekvisiittoineen – työhuoneineen, kirjoineen ja pääkalloineen.
Neljänneksi näistä 1600-luvun maalauksista välittyy yleiseen keskusteluumme tänne vuodelle 2025 saakka salaisuus – oliko Monogrammisti I.S. nainen vaiko mies. Viitteet molempiin löytyvät hänen itsestään maalaamista henkilökuvista.
Vuonna 2022 Serlachius-museossa pidettiin seminaari Monogrammisti I.S. –mystikosta. Seminaarissa Serlachius-museo ja Alankomaiden Museum De Lakenhal sekä Amsterdamin Rembrandt-museo tutkijoineden perehtyivät tähän mystiseen taiteilijaan ja nyt tämä Mäntässä nähtävä teoskokonaisuus on ensimmäinen maailmassa tästä taiteilijasta pidetty teosesittely.
Yksi 1600-luvun alankomaalaisen taiteen suurista arvoituksista on nimikirjaimilla I.S. maalauksia signeeranneen taiteilijan identiteetti. Tämän salaperäisen mestarin teoksia on merkittävissä taidekokoelmissa, vaikka tunnettu tuotanto ei kovin laaja olekaan.
Merkittävää suomalaiselle taiteentuntemukselle on, että tämä harvinainen taidetutkimus ja taiteilija ovat kokeneet uudestisyntymisen suomalaismesenaatti Gösta Serlachiuksen sattumallisesta huutokauppaostoksesta Lontoon taidehuutokaupassa vuonna 1937.
Serlachiuksen näyttely – Monogrammisti I.S. – Rembrandtin arvoituksellinen aikalainen on siis ensimmäinen kokonaiskatsaus taiteilijan uraan. Lisäksi näyttelyssä nähdään muutamia maalauksia 1600-luvun hollantilaistaiteilijoilta. Näyttely- ja tutkimusprojekti toteutetaan yhteistyössä Leidenissa Alankomaissa sijaitsevan Museum De Lakenhalin kanssa, jonne näyttely jatkaa Mäntästä. Näyttelyn on kuratoinut Serlachius-museon amanuenssi Tomi Moisio.
Artikkelin kuvat: Serlachius-museon mediapalvelusta
Tiedot: Tutustuminen Serlachius-museon Monogrammisti I.S. -näyttelyn teoksiin ja esitelehtiseen
https://serlachius.fi/
Onnistuuko vuosituhannen vaihteen maineikkaalle taidekeskus Retretille paluu?
