Kategoriat
kotiseutu kulttuuri Matkailu teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Tulevan syksyn Lahden kaupunginteatterin ohjelmistokertaus

Tässä kesän vihreydessä ajatukset jo siirtyvät suomalaisen kulttuurin kukintoaikaan, joka synkkenevän maailman ja pimenevän maiseman vuoksi on Suomessa ehdottomasti kulttuuri: konsertteineen, teattereineen, kirjauutuuksineen, määrärahojen pienentymisineen, kuvataidenäyttelyineen, taiteilijoineen jopa oikeat kylttyyritilaisuudet. Käymme aluksi läpi lahtelaisten lähietäisyyden kannalta helpoimmin tavoitettavat kolme ohjelmistoiltaan merkittävintä suomalaisteatteria ja Tampereen Teatterikesän ohjelmiston.

Lahden kaupunginteatteri elää nyt suomalaisen teatterin uudistavan teatterin aikakautta, jonka tulokset osin uuden henkilökunnan ja ennen muuta sen taiteellisen johtajan Lauri Maijalan muhkean taiteellisen panoksen ja ideoinnin avulla on jo yksi kolmesta suomalaisesta mielenkiintoisimmasta teatterista.

Laitan siksi näin voipilasaikani katteeksi vielä uudelleen Lahden kaupunginteatterin syyskauden ohjelman tähän kertauksena. Pari sen jo julkaistua osaa olen tässä artikkelissa laajentanut vielä yksityiskohtaisemmiksi.

Nyt on hyvä aika varata lippuja näytäntöihin!

Kokeile, pysytkö perässä Lahden kaupunginteatterin johtaja Lauri Maijalan häijyn nopeassa teatterimme syksyn 2026 esittelyssä! Ainakin nauraa saat sen vauhtihurjuudessa!

 

Tässä levollisemmin kertauksena  Lahen uutisia -julkaisun sama Lahden kaupunginteatterin syyskauden 2026 ohjelmiston esittely:

Ajatukset jo Lahden kaupunginteatterin syksyn teatteriantiin

SUURI NÄYTTÄMÖ

Suuren näyttämön syyskauden avaa syyskuussa ikoninen gangsterimusikaali Kolmen pennin ooppera.

Kolmen pennin ooppera on Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin legendaarinen mestariteos, joka mullisti teatterin 1900-luvun alussa. Se rikkoi illuusion, sekoitti kabareen, oopperan ja poliittisen satiirin ja pakotti katsojan katsomaan maailmaa ilman siloteltuja kulisseja.

Musiikki, laulut, hahmokavalkadi ja terävä huumori paljastavat Lauri Maijalan ohjauksessa rakenteet riemukkaan raadollisesti.

9.9.-18.12.26

Lontoon alamaailmassa häävalmistelut ovat käynnissä. Macheath, hurmaava ja äärimmäisen vaarallinen rikollinen, on menossa naimisiin Polly Peachumin kanssa – vastoin morsiamen vanhempien tahtoa. Peachumit eivät tosin ole itsekään mitään pulmusia ja tuntevat kaupungin pimeät kulmat paremmin kuin kukaan. Kun avioliitto paljastuu, alkaa armoton valtapeli: kuka pettää kenet, kuka ostaa kenet ja voiko rakkaus selvitä maailmassa, jossa kaikki on kaupan ja moraali rahakysymys? Juuri kun köysi kiristyy ja loppu näyttää väistämättömältä, tapahtuukin jotain mitä ei koskaan pitäisi tapahtua, mutta tapahtuu silti…

Ikoniset laulut (joista omia versioitaan ovat levyttäneet mm. Frank Sinatra, Nina Simone, Louis Armstrong ja Nick Cave), huikea hahmokavalkadi ja terävä huumori paljastavat yhteiskunnan rakenteet tavalla, joka on yhtä viihdyttävä kuin armoton.

Tänäänkin Kolmen pennin ooppera osuu kipeän tarkasti nykyaikaan. Rahan valta, luokkaristiriidat ja eriarvoisuuden julmat lieveilmiöt eivät ole kadonneet minnekään – ne ovat vain vaihtaneet muotoaan. Lahden kaupunginteatterin suurella näyttämöllä, teatterinjohtaja Lauri Maijalan ohjauksessa, tämä klassikko herää eloon pisteliään vimmaisena musikaalina, joka paljastaa mistä hyvinvointimme koostuu ja ketkä sen lopulta aina maksavat.

Ensi-ilta 9.9.26 Suuri näyttämö

Alkuperäisteos Bertolt Brecht (teksti) – Kurt Weill (musiikki), yhteistyössä Elisabeth Hauptmann
Suomennos Liisa Ryömä / Elvi Sinervo
Ohjaus Lauri Maijala
Kapellimestari Antti Vauramo
Lavastus Minna Välimäki
Pukusuunnittelu Joona Huotari-Andreou
Koreografia Jenni Nikolajeff
Valosuunnittelu Kari Laukkanen
Äänisuunnittelu Tommi Raitala
Naamiointisuunnittelu Anu Reijonen

Rooleissa Annukka Blomberg, Tomi Enbuska, Jori Halttunen, Henrik Hammarberg (vier.), Laura Huhtamaa, Mikko Jurkka, Vilma Kinnunen, Aurora Manninen, Saana Rautavaara (vier.), Nenna Tyni, Henna Wallin, Veeti Vekola

Kuva Raana Lehtinen

Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.

 

 

Lokakuussa 17.10.26 saa maailman kantaesityksen Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897.

Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897 on villi ja (uhka)rohkea esitys ihmisen vimmaisesta kunnianhimosta, uskosta teknologiaan sekä omien rajojen ja kykyjen ylittämisestä. Se kertoo kolmesta tukholmalaisesta insinööristä, jotka saivat vuonna 1897 elämänsä mahdollisuuden tehdä jotain ennennäkemätöntä – lentää ensimmäisinä maailmassa vetykaasupallolla Pohjoisnavalle.

Linda%20%20Wallgren.jpg

Linda Wallgren

Näytelmän ovat kirjoittaneet Linda Wallgren ja Anna Kuusamo, jotka kuuluvat sukupolvensa eturivin teatterintekijöihin. Linda Wallgren myös ohjaa näytelmän. Heidän käsissään historiallisiin tositapahtumiin perustuva materiaali muuttuu koomiseksi, kohtuuttomaksi ja surrealistiseksi seikkailuksi.

 

PIENI NÄYTTÄMÖ

Pienen näyttämön ja koko syyskauden ensimmäinen ensi-ilta on Salla Viikan kirjoittama näytelmä koko perheelle Tea ja Tyhmentäjä. Se on suuri seikkailunäytelmä mielikuvituksen ja ystävyyden mullistavasta voimasta ja tarjoaa ilottelua ja mielikuvituskavereita. Esityksen ohjaa Emma Mattila. Ensi-ilta on 2.9.26.

Piirros näytelmästä Tea ja Tyhmentäjä

Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1968.

Lahen uutisiakin on vain pari kertaa ymmärtänyt (vuosina 2009 ja 2012) edes mainita lahtelaisesta Kerttu-Kaarina Suosalmesta, joka kirjoitti myös elokuvien käsikirjoituksia omista teoksistaan. Erkko Kivikosken Kuuma kissaelokuvassa (1968) oli peräti neljä harvinaista lahtelaista filmitähteä ja elokuvan alastomuus oli aikakauden suurta ennenkokematonta kulttuuria.

Nyt lokakuussa muistetaan unohduksiin jäänyttä mestarillista lahtelaiskirjailija Kerttu-Kaarina Suosalmea. Hänen romaaninsa (1969) Hyvin toimeentulevat ihmiset taipuu Iira Halttusen dramatisoimana kantaesitykseksi, jonka ohjaa Laura Mattila. Esitys kertoo 1960-luvun keski-ikäisistä, keskiluokkaisista ihmisistä, joilla pitäisi kaiken järjen mukaan mennä hyvin, mutta kukaan heistä ei kuitenkaan ole tyytyväinen. Ensi-ilta on 14.10.26.

 

STUDIONÄYTTÄMÖ

Kuva Tiina Hauta-aho

Red Nose Companyn ja Lahden kaupunginteatterin yhteistuotantona syntyy Studionäyttämölle 3-8 -vuotiaille tarkoitettu Ihmeellinen maalari. Esitys perustuu Kaarina Helakisan rakastettuun samannimiseen satuun. Se korostaa yhteistyön ja ystävyyden merkitystä ja ehdottaa onnen lähteeksi kanssaihmisten huomaamista.

Esitys on Red Nose Companyn Mike & Zin -duosta tutun Timo Ruuskasen sooloteos, joka yhdistää klovneriaa, nukketeatteria, tarinankerrontaa ja live-musiikkia. Ensi-ilta on 16.9.26 Lahden kaupunginteatterissa.

Timo Ruuskanen luki Kaarina Helakisan Ihmeellinen maalari -satua jo vuosia sitten omille lapsilleen iltasaduksi ja halusi välittömästi tehdä siitä myös teatteriesityksen. Satu kertoo ystävyyden etsimisestä ja yhteistyön tärkeydestä. Ruuskanen kokee, että tarina muistuttaa meitä siitä, että onni löytyy usein läheltä tavallisista asioista ja kanssaihmisistä.

Ihmeellinen maalari -esityksessä yhdistyy Timo Ruuskasen yli kahdenkymmenen vuoden kokemus nukketeatterista ja palkittu ura teatteriklovnerian parissa. “Tämä on itselleni uusi, kahden rakastamani taidelajin yhdistelmä. Olen myös tosi innoissani musiikkimaailmoista, joita luon esityksen aikana loopperin ja erilaisten instrumenttien avulla.” Ruuskanen kokee, että nuket tuovat teatteriin leikkiä ja runollisuutta. “Me tiedämme, että nukke tai klovni ’ei ole totta’ ja juuri se vapauttaa meidät uskomaan esitykseen. Sekä nukketeatteri että teatteriklovneria pitävät sisällään ajatuksen siitä, että koskettavia ja tärkeitä asioita voidaan käsitellä yllättävillä tavoilla. Molemmat taiteenlajit ovat usein myös hauskoja ja mielikuvituksellisia.”

Esityksen Helsingin ensi-ilta nähdään Annantalossa joulukuussa 2026. Vuonna 2027 Ihmeellinen maalari pääsee osaksi Helsingin kaupungin Kulttuurin kummilapset -toimintaa. Esitys jatkaa kiertueella Red Nose Companyn ohjelmistossa.

 

Lahden kaupunginteatterin syksyn 2026 ohjelmistossa on vapaa pääsy kahden tunnin mittaiseen Betoniklubiin, joita riittää jokaisen ensi-iltanäytelmän osalta koko syyskauden.  Klubissa esityksen kirjailijat, ohjaajat ja näytelmien taiteilijat esittelevät näytelmäänsä ja yleisö keskustelee – myös Betonibaari on koko illan auki.

 

Syksyn 2026 ensi-illat Lahden kaupunginteatterissa: 

2.9.26 Tea ja Tyhmentäjä
9.9.26 Kolmen pennin ooppera
16.9.26 Ihmeellinen maalari
14.10.26 kantaesitys: Hyvin toimeentulevat ihmiset
17.10.26 kantaesitys: Lentävä ruotsalainen – arktinen katastrofi 1897

 

Katso koko syksyn 2026 uusien esitysten aikataulut, ja ohjelmisto joissa on runsaasti vierailijanäytelmiä sekä kuluneen vuoden näytelmiä:

https://lahdenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto-liput/esityskalenteri/

https://lahdenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto-liput/

lahdenkaupunginteatteri.fi

 

Lahden kaupunginteatteri on Lahden keskeisimpiä vetovoimatekijöitä ja tuottaa monipuolista ja taiteellisesti korkeatasoista ohjelmistoa kaikenikäisille useita esityksiä viikottain. Teatteriesitykset valmistetaan alusta loppuun eri ammattilaisten voimin joko itse, tuotantoyhteistyönä tai vierailuina.

Piirrokselliset mainoskuvat Raana Lehtinen

You tube: Lahden kaupunginteatteri

Artikkelin muu kuvasto Lahen uutisia ja Lahden kaupunginteatterin kuvapankki

Kategoriat
Historia kotiseutu kulttuuri Matkailu taide yhteiskunta

Päijät-Hämeen kuvataiteen päivä 10.7.2026

Perjantaina 10. heinäkuuta 2026 järjestettävän Päijät-Hämeen kuvataiteen päivänä on ennätys määrä tekijöitä laajasti Lahdessa ja Nastolassa. Kaikki toiminta tapahtuu vapaaehtoisten / talkoolaisten voimin eri kohteissa.
Vuodesta 2019 on järjestetty Päijät-Hämeen kuvataiteen päivää Lahdessa ja tavoite on saada runsaasti kulttuurin ystäviä eri kohteisiin päivän aikana.
Suomen kuvataiteen päivää vietetään samana päivänä useilla eri paikkakunnilla. Päivän on alulle laittanut Suomen Akvarellitaiteen yhdistys vuonna 2004.


Mikä juttu 2026?
Yhdeksän eri toimijaa järjestää 16 tapahtumaa mm. taidetyöpajoja, opastuksia, luentoja ja taidenäyttelyitä virallisena kuvataiteen päivänä, joka on mm. Helene Schjerfbeckin ja Olavi Lanun syntymäpäivä. Päivä tuo näkyväksi päijäthämäläistä kuvataidetta, alueen kuvataiteilijoita sekä kentällä kuvataiteen hyväksi toimivien organisaatioiden toimintaa.

Kaikki tapahtumat, kellonaikoineen karttoineen löytyvät www.paijathameenkuvataiteenpaiva.com
Lisätietoa tapahtumista:
Kariniemiseura / pirjo.varumo@gmail.com
Kauno ry / nelli.penna@gmail.com
Lahden Taidegraafikot ry / Keltainen talo / tiinasalmi.sutela@gmail.com
Lahden Taideyhdistys ry / lahdentaideyhdistys@gmail.com
Lahden Taiteilijaseura ry / katijalli@gmail.com
Päijät-Hämeen Taidemuseoyhdistys ry / kirsti.nenye@gmail.com
Taidekeskus Taarasti / eija.lehtinen@lut.fi
Toivonojan galleria / info@toivonojankesanayttely.com
Luennot Radio- ja tv-museo Mastolassa / lphannula@gmail.com ja riitta.niskanen@gmail.com
Lanu-puiston opastettu kierros / inga.lingva@gmail.com
Visuaalisten taiteiden museo Malva / johanna.immeli@lahti.fi

Tapahtumaa tukevat Lahden Kaupunki, LähiTapiola, Grano

 

Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri Matkailu taide tiede viro yhteiskunta

Tallinnan uusia menneisyyden näkymiä

Lahtelaiset vironkielen puolitoistatusinaa harrastajaa on taas joka viikko koko lukuvuoden ajan kokoontunut pariksi tunniksi kertaamaan ja ajantasaistamaan eestinkieltään keskelle Lahtea varaamaansa Lahden kaupungin monikielisten tapahtumien kokoustila Multi-Cultiin.

Heille on tullut tutuksi myös varsin tuore maailmanluokan virolainen taidenainen, Maarja Merivoo-Parro, joka on käväissyt Lahdessa kertomassa Suomi-Eesti -tutkimusprojektistaan Jyväskylän yliopistossa, sen vaiheista ja muita kuulumisiaan.

Okupatsiooni ja Vabadusvõitluse Muuseum – Viron miehitysmuseo, Toompea 8, Tallinna

Kuluneena keväänä museota johtamaan on valittu siis tuttavamme Maarja Merivoo-Parro.  Hän  on kansainvälisesti tunnustettu historioitsija, joka pyrkii tuomaan yhteen tiedemaailman ja laajemman yhteiskunnan. Maarja aloittaa työnsä elokuussa 2026.

”Odotan innolla, että pääsen mukaan Vabamu-kollektiiviin, jotta voimme yhdessä testata uusia asioita, tapoja välittää Viron tarinaa rehellisesti, selkeästi ja inspiroivasti. Silmissäni Vabamuseo ei ole vain talo, vaan samalla isolla kirjaimella sukupolvien yli menevä keskustelu kansallisista rajoista ja identiteeteistä. Ajatukseni on uusia museossa sen jo vanhentunutta sisältöä pieni osa kerrallaan ja museo on koko uudistusajan myös avoinna.

Johtajan vaihto tapahtuu aikana, jolloin Vabamun viesti vapauden tärkeydestä on niin laajalle levinnyt Baltiassa. Tavoitteena on tarjota Viron tasavaltajuhlavuonna 2028 vierailijakokemus, joka vetoaa ja kutsuisi myös uuden sukupolven mukaan,” kuvaili tulevaa työtään Maarja.

Vuodesta 2024 museota johtanut Ivo Lille jättää tehtävänsä ja haluaa siirtyä uusiin haasteisiin: ”Kokemukseni Vabamun johtajana on ollut positiivinen ja monipuolinen, tunsin, että oli aika luovuttaa ohjat jollekin, joka vie museon seuraavaan kehitysvaiheeseen. Maarja on yksi kuraattoreista, joiden alaisuudessa nykyinen pysyvä näyttely avattiin lähes kymmenen vuotta sitten. Odotan innolla, kuinka hän vapauttaa Vabamun fyysisen tilan ja kulttuurisen roolin kehittyä.”

 

Liitän tähän pienen katkelman Lahen uutisia -artikkelistani vuodelta 2008:

Viron lähimenneisyydestä Tallinnassa

Tallinnankävijälle on uudenlainen kokemus löytää Eestin miehitysajasta kertova pieni, arkkitehtuuriltaan tyylikkään moderni museo. Viron neuvosto- ja natsimiehityksen pitkistä, kansalle tuhoisista ajanjaksoista museo välittää ihmisen arkipäivän. Alkusyksyn kokemuksena se oli yksi elämäni puhuttelevimpia museokäyntejä.

Sisälle astuessasi vastassasi on monta kymmentä matkalaukkua: jokaisella niistä on oma tarinansa. Jokaisen niistä on tuonut takaisin Siperian vuosiltaan Eestiin sen omistaja, joka sitten on lahjoittanut laukkunsa museolle. Laukut ovat kokeneet kymmenien vuosien pakkotyötuskat, toiveet, pitkät matkansa, omistajansa kotikaipuun, unelmat, itkut ja kuitenkin kotiinpaluun. Nimiluettelot Siperiaan karkotetuista museon monissa asiakirjoissa muuntuvat yksityisiksi ihmisten elämänkohtaloiksi.

Museon keskellä on rivi eestiläisille tuttuja vankiloiden ovia. Ne ovat avautuneet useasti ja eristäneet pitkiksi, tuskallisen määräämättömiksi ajoiksi eestiläiset sukulaisistaan, ystävistään ja yhteisöstään. Ne merkitsevät viikkokausien kuulusteluja, painajaisia. Vallankäytön symboleina ne vakavoittavat, puistattavat. Rikokseksi kun on riittänyt olla eestiläinen.

Lohtua tänä painostavana aikana ovat antaneet nautintoaineet. Tupakkalaatujen valikoima on nykyaikaan verrattuna kymmenkertainen. Nikotiinihuumeessa on ollut aikakauden lohtu.

Miehitysvallasta kertovia painotuotteita, propagandajulkaisuja, rahaa, käyttöesineitä ja asepukuja on museossa mittava vitriinimäärä.

Häivähdyksen miehitysajan hurjista tapahtumista aistii veneestä, joka kertoo paosta meritse turvaan Gotlantiin vieressä kelluvia ajomiinoja vältellen.

Eihän vaikeista ajoista voi selvitä ilman huumorin kaikkitehoavaa lääkettä. Museossa on kymmenittäin esillä miehitysvallan insinööritaidon keksintöjä ja luomuksia, kookkaimpana invalidiauto.

Satiirikon ajatuksin, vakavan ja puhuttelevan museokäynnin lopuksi, rohkenen minäkin kuiskata muutaman valikoidun mielipiteen museon hämärään kellarikerrokseen päätyneen ideologin korvaan.

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri luonto Matkailu taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Kesän 2025 upein teatterielämys myös tänä kesänä koettavana

Rakkauden tekoja

Monologi taiteesta, naiseudesta ja naistaiteilijuudesta Laila Pullisen sanoin

 

Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo
Sotungintie 4, 01200 Vantaa
www.lailapullinen.fi

 Katso esityksen traileri

Näytöspäivät 2026:

to 4.6. klo 17.30
pe 5.6. klo 17.30
la 6.6. klo 17.30
su 7.6. klo 17.30
to 11.6. klo 17.30
pe 12.6. klo 17.30
la 13.6. klo 17.30
su 14.6. klo 17.30
to 25.6. klo 17.30
pe 26.6. klo 17.30
la 27.6. klo 17.30
su 28.6. klo 17.30
Lisäesityksiä elokuussa:
pe 7.8. klo 17.30
su 9.8. klo 17.30
to 13.8. klo 17.30
pe 14.8. klo 17.30
la 15.8. klo 17.30
su 16.8. klo 17.30

 

Laila Pullinen – veistospuisto & kotimuseon uraauurtava ja ennakkoluuloton projekti Rakkauden tekoja on Laila Pullisen säätiön, Teatteri Vantaan ja Vantaan kaupungin yhteistuotanto.

Haastattelumateriaaliin pohjaava dramatisoitu monologi herättää henkiin Laila Pullisen hahmon totta ja tarua sekoittavalla tavalla. Teatteri Vantaan voimanainen Anne Nielsen pukee yllensä Laila Pullisen työhaalarit antaen samalla äänen kymmenen vuotta sitten kuolleelle taiteilijalle tässä ja nyt, silmiemme edessä – hänen oman luomisensa tilassa. Nissbackan ateljeessa esitettävä teos hyödyntää ateljeessa esillä olevia Laila Pullisen työkaluja ja veistämisen eri prosesseihin liittyvää esineistöä.

Ohjaaja Osku Heiskanen:
”Lähtökohtana tehdä monologiesitystä taidelegendasta hänen omalla työhuoneellaan, omassa elinympäristössään ja poikansa kirjoittaman tekstin kautta tuntuu haastavalta. Tutustuimme Jeanin kautta syvemmin Lailaan ihmisenä, saimme oppitunnin Lailan työmenetelmistä ja kuuntelimme Lailan lempimusiikkia. Nissbackan luonto ja lukuisat teokset ympärillämme saimme luoda oman tarinamme hänestä. Lailan alkuperäisessä työhaalarissa Anne Nielsen herättää Lailan ajatukset ja tunteet eläväksi hetkeksi. Nämä ovat hienoimmat hetket ohjaajan elämässä, kun saa tuoda katsojille jotain ainutlaatuista.”

Arvioita:
”Teksti ja esitys ovat parhaimmillaan, kun ne ovat henkilökohtaisimmillaan. Kirjoittajat eivät usein pääse kirjoittamaan omasta syntymästään niin kuin Jean Ramsay tässä. Laila Pullisen ristiriitaiset tunteet synnyttämäänsä lapseen on esityksen huippukohtia. Vastasyntynyt oli ”kuin nyljetty jänis”.
-Timo Erkki-Heino / Taidelehti

Jean Ramsayn rehellinen, sydämellinen, työnkunnioituksellinen hurmaavan ihmisläheinen käsikirjoitus vakuuttaa hienolla sisällöllään.
Rakkauden tekoja -esityksen voima ja lataus on ennen muuta suuren Laila Pullinen -taiteilijapersoonan tavoittava Anne Nielsenin häikäisevän vaikuttava, yhtä aikaa arkisen järkevä, unelmoiva, rehellinen ja aito näyttelijätyö – joka elää ja räiskyy henkilökuvansa ehdottomuudessa, koskettavassa äitiydessä, taiteellisessa ajattelussa – kohoaa vuosikymmeniemme taiteita yhdistäväksi huipputeokseksi.
Eivätkä teatteriohjaaja Osku Heiskasen tarkkanyanssinen draamakokonaisuus tai esityksen harvinainen esitystila, uniikin sisältörikas taiteilija-ateljee työkaluineen, veistosaihioineen, ehjine, tunnelmallisine puitteineen jätä enää mitään toivomusten sijaa. Kymmenen vuotta sitten kuolleelle taiteilijalle tässä ja nyt, silmiemme edessä – hänen oman luomisensa tilassa Vantaan Sotungin Nissbackan kartanon ateljeessa esitettävä näytelmä on kesän taiteellinen, innostava, unohtumaton kokemus.”
-Tarmo Virtanen / Lahen uutisia

Heidi Santosen / Himo Matkustaja blogikirjoitus 5.6.2026 esityksestä:
https://www.himomatkustaja.fi/2026/06/07/rakkauden-tekoja-nissbackassa-kun-naytelma-muuttuu-elavaksi/

Lue myös Kaisa Virtasen/ Naiseloblogikirjoitus la 13.6.2026 esityksestä:
https://www.lily.fi/blogit/naiselo/2026/06/14/rakkauden-tekoja/

Ohjaus: Osku Heiskanen
Teksti: Jean Ramsay
Laila Pullinen: Anne Nielsen

Kesto: n. 1h
Paikkoja 45 (1 pyörätuolipaikka, varaus teatterin toimistolta 09 836 1919. Tilaan ei valitettavasti voida ottaa sähköpyörätuolia.)
Liput: 45 / 42 / 35 €, sis. Netticketin palvelumaksut

Tervetuloa Nissbackaan!

Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo
Sotungintie 4, 01200 Vantaa

Kategoriat
kotiseutu Matkailu yhteiskunta

Liian vähän tiedottajia

Yllä olevat keltaisilla rasteilla mitätöidyt Lahden seudun liikenteen autoja koskevat pysäkkiopasteet oli mitätöity heti kesäkuun alussa meille matkustajille näillä rasteilla. Saattoi olla, että joku kanssamatkustajistamme havaitsi maksettuaan kertamaksun (3,10 €) matkustavansa suoraan Padasjoelle, koska matkan hinta joukkoliikennelautakunnan päätöksellä Päijät-Hämeen lähikuntiin on sama.

Ei näköjään kolmestatoista Lahden kaupunginkanslian tiedottajastakaan kukaan ehtinyt tiedottaa asiasta.

https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/viestintapalvelut/

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri Matkailu teatteri Teatteriuudistus viro yhteiskunta

Tampereen Teatterikesä 3.-9. elokuuta 2026

Kuva esityksestä Haapajärven Elvis – kuvaaja Janne Vasama
Lahden kaupunginteatteri  on valittu  Tampereen Teatterikesän 2026 Pääohjelmistoon Lauri Maijalan ohjaaman Haapajärven Elvis näytelmällään –
sen esitykset on Tampereen Teatterin lavalla ti 4.8. klo 18 ja ke 5.8. klo 15.30.

Tampereen Teatterikesä 2026, taiteellinen johto
Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä
Pohjoismaiden suurin teatteritapahtuma Tampereen Teatterikesä tuo kotimaista ja kansainvälistä näyttämötaidetta elokuussa Tampereelle. Pääohjelmistossa on tänä vuonna yhteensä 16 produktiota, joista kolme on kansainvälisiä. Esitykset on valinnut pääohjelmiston taiteellinen johtoryhmä Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä yhdessä toiminnanjohtaja Hanna Rosendahlin kanssa. Festivaali järjestetään 3.–9. elokuuta, nyt 57. kertaa.

Kansainväliset tuotannot Ruotsista, Norjasta ja Virosta

Ruotsalaistaiteilija Iggy Malmborg hurmasi Teatterikesä-yleisön vuonna 2024 ja palaa nyt Tampereelle uuden teoksensa kanssa. Sortistycken saa ensi-iltansa kesäkuussa Schauspiel Leipzigin residenssissä. Malmborgin kanssa teoksessa esiintyvät Göteborgin kaupunginteatterin näyttelijät Mia Höglund-Melin ja Jesper Söderblom.

Kansainvälistä väriä festivaalille tuo myös näyttelijä ja käsikirjoittaja Kate Pendry yhden naisen ja yhden live-kameran show’llaan. My Dinner with Putin -esityksessä Pendrylle tarjoutuu yllättäen rooli Robert De Niron tähdittämässä elokuvassa – jonka ohjaaja kuuluu Vladimir Putinin lähipiiriin. Sitten iskee pandemia, seuraavaksi Ukrainan sota. Esitys kuvaa näyttelijän unelmaa lopullisesta läpimurrosta ja se on valloittanut katsojia ympäri Norjaa, jossa lontoolaistaustainen Pendry nykyisin asuu.
Lisäksi festivaaliviikolla nähdään Viron Draamateatterin suosittu Rahamaa-esitys, joka on yksi suurimpia kansainvälisiä tuotantoja, mitä Teatterikesässä on esitetty. Kansainvälisestä rahanpesuskandaalista kertovan teoksen on kirjoittanut Mehis Pihla ja ohjannut Hendrik Toompere junior.

Kotimaista teatteritaidetta kantaesityksin ja klassikkotulkinnoin

Kotimaisista teattereista pääohjelmistossa ovat mukana Suomen Kansallisteatteri, Svenska Teatern, & Espoon teatteri, Lahden kaupunginteatteri, Kotkan kaupunginteatteri ja Rovaniemen Teatteri. Lisäksi esityksiä nähdään pienemmiltä teatteritoimijoilta, kuten 20-vuotisjuhliaan viettävältä Teatteri Siperialta sekä Red Nose Companylta, joka esiintyy Teatterikesässä yhdessä Meta4-jousikvartetin kanssa. Ohjelmistossa vierailee myös työryhmiä sekä nähdään taiteellisia lopputöitä.

Kansallisteatteri tuo Tampereelle Elli Salon kirjoittaman ja Riikka Oksasen ohjaaman Muistopäivä-esityksen. Kiitetty teos kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.
Svenska Teaternilta nähdään Milja Sarkolan kirjoittama ja ohjaama Förgät mig, Espoon teatterilta puolestaan Sinna Virtasen teos Arakhne, jossa kohtaavat kudonta, showpaini ja hämähäkit.
Lauri Maijalan Lahden kaupunginteatterille ohjaama Haapajärven Elvis on tositapahtumiin perustuva esitys teosta, joka jäi suomalaiseen rikoshistoriaan – ja musiikista, joka voi pelastaa kokonaisen elämän. Näytelmä pohjaa Katariina Vuoren kirjaan Erään tapon tarina.
Kotkan kaupunginteatteri vierailee Tampereella Inke Dahlin ohjauksella Häiriö maisemassa, joka pohjautuu Raija Siekkisen samannimiseen romaaniin. Näyttämöllä nähdään Pirjo Lankinen.
Taija Helmisen Rovaniemen Teatterille kirjoittama Vesisaaren Alma kertoo lappilaisen kuvataiteilija Reidar Särestöniemen äidin elämäntarinan. Teatteria ja sirkusta yhdistävän esityksen on ohjannut Riku Innamaa ja sirkusosuuksien suunnitellusta vastaa Henna Kaikula. Esitys on tehty yhteistyössä Piste Kollektiivin kanssa.
Tornionjokilaakson maisemiin ja Lapin sotaan kuljettaa Mikko Roihan sovittama ja ohjaama Väylä, joka pohjautuu Rosa Liksomin romaaniin. Monologin tulkitsee Olavi Veistäjä -palkittu näyttelijä Ella Mettänen. Tuottajina ovat Vapaa Teatteri, Teatteri Jurkka, Lahden kaupunginteatteri ja Tampereen Työväen Teatteri.
Näyttelijä Hanna Raiskinmäki loistaa AntiG-esityksessä, joka ammentaa Sofokleen Antigone-tragediasta. Työryhmän ja Teatteri Takomon tuottaman esityksen dramaturgiasta ja ohjauksesta vastaa Pauliina Hulkko.
Työryhmätaustainen esitys on myös näytelmäkirjailija Otto Sandqvistin palkittu Cowboy försvunnen, joka käsittelee muun muassa maniaa, masennusta ja vieraantumista sekä jaettua kokemusta yksinäisyydestä.
Yhteistyössä Tampere-talon kanssa festivaalille tuotetaan Red Nose Companyn kaksikon Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman sekä Meta4-jousikvartetin Voces-esitys. Teatteria ja klassista musiikkia yhdistävän teoksen ytimessä soi Jean Sibeliuksen säveltämä jousikvartetto Voces intimae.
Paikallista väriä festivaalille tuo juhlavuosiaan viettävä Teatteri Siperia, joka tarjoaa katsojille klassikkotulkinnan Samuel Beckettin näytelmästä Leikin loppu. Tiivistunnelmaisen esityksen pääroolit tulkitsee näyttelijäkaksikko Pekka Heikkinen ja Bakr Hasan, ohjauksesta vastaa Heikki Huttu-Hiltunen.
Klassikkoteokseen on tarttunut myös Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta valmistuva ohjaaja Alise Polacenko, jonka taiteellinen opinnäyte Anton Tšehovin Kolmesta sisaresta on toteutettu yhteistyössä Q-teatterin kanssa.
Pääohjelmistossa nähdään lisäksi toinen taiteellinen opinnäyte: Asko ”aamo!” Halosen lopputyö Tampereen yliopiston teatteritaiteen tutkinto-ohjelmaan Nätyyn kantaa nimeä medium rare.
TelttaLabin monipuolisessa ohjelmistossa runoutta, teatteria ja mehevää groovea
Tampereen Teatterikesän TelttaLab-ohjelmisto pitää sisällään runoutta ja pienimuotoisia estradiesityksiä sekä leikkisää, groovempaa energiaa. Lämminhenkisiä musiikkihetkiä tarjoavat sisarukset Laura ja Oona Airola, jotka palaavat nuoruusmuistoihin ja teinivuosiensa keikkaohjelmistoon.
Taiteilijaystävysten Miiko Toiviaisen ja Sinikka Sokan konsertti on ylistys toveruudelle ja unelmille.
Eino Leinon kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta, ja runokonsertti Näin unta kesästä kerran kokoaa yhteen Leinon kuolemattomat runot näyttelijä Seela Sellan, sopraano Pia Freundin, sellisti Louna Hosian sekä pianisti Taina-Maaria Rautasuon voimin.
Seela Sella esiintyy niin ikään TelttaLabin avajaisesityksessä Rakkauskirjeitä yhdessä Esko Roineen kanssa.
Teatterillisempaa ohjelmistoa TelttaLabissa edustaa lisäksi Dave Malloyn säveltämä, sanoittama ja käsikirjoittama Kummituskvartetti, jonka kerroksellinen tarina on lumonnut yleisöjä ympäri maailmaa. Rooleissa nähdään tamperelaisen Näästi Teatterin monilahjakkaat musikaalikonkarit Pia Piltz, Niina Alitalo, Jaakko Wuolijoki ja Pyry Smolander.
Drag-taiteilija Pola Ivankan lavashow yllättää,
naurattaa ja liikuttaa. Mitä nyt, Lea? -esitystä rytmittävät Lea Lavenin ikivihreät laulut.
Soul-painotteisemman klassikkojen kimaran tarjoilee Jyväskylästä saapuva Masterpiece Orchestra ylistetyssä Stevie Wonder -tribuutissaan. Festivaaliviikon energiat pitää katossa myös suomalaisen funkin uranuurtaja Eternal Erection.
Mukaan ohjelmistoon mahtuvat yleisön hartaasti toivomat konsertit: Kansallisteatterin näyttelijä Timo Tuomisen 15-vuotinen työ Jacques Brelin chansonien parissa saa Teatterikesän lavalla ansaitun paikan.
Kirsi Poutanen puolestaan kutsuu katsojat pysähtymään maailman kaaoksen ja muutosten keskellä tarjoillen sielunhoitoa fadomusiikillaan.
Lipunmyynti Tampereen Teatterikesän esityksiin alkaa 6.5.26 klo 10.30.
Lippuja myyvät Lippu.fi ja Teatterikesän oma lipunmyynti osoitteessa Finlaysoninkuja 21 A.

Pääohjelmisto laajemmin esiteltynä Teatterikesän verkkosivuilla:
https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/paaohjelmisto/

Festivaaliviikolla on yleisölle luvassa myös ilmaista katusirkusta ja -teatteria, joista vastaa muun muassa Circus Simon. Koko katuohjelmisto esitysaikoineen sekä festivaalin muut oheisohjelmistot julkistetaan kesän mittaan.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, p. 040 594 4600
Tiedotus- ja markkinointivastaava Tiina Hurskainen, p. 040 865 5852 | tiina.hurskainen@teatterikesa.fi

Tampereen Teatterikesä on Pohjoismaiden suurin ja pitkäikäisin teatterifestivaali, jossa nähdään kotimaisen teatterin kiinnostavimmat esitykset ja kansainvälisiä huippuvierailuja. Viikon mittainen tapahtuma järjestetään vuosittain elokuun alussa.

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kulttuuri Matkailu taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Teatterikesän 2025 avajaiset

Tampereen ihmiset ovat ottaneet perinteeksi jättää muut askareensa ja tulla kuulemaan, mitä tulevalla teatteriviikolla on uutta koettavana ja meille katsojille annettavaa.

Kansanpaljouden näky on aina sykähdyttävä ja todistaa jotakin pysyvää ja perinteitten taattua uskollisuuden palvontaa suomalaisista, ja tässä tapauksessa juuri tamperelasista, kulttuurin kuluttajista.

TERVETULOA TEATTERIKESÄÄN!
Avajaiset juonsi perinteisesti näyttelijä Elisa Piispanen

SORIN SIRKUS
Sorin Sirkuksen nuoret taiteilijat tarjoilivat otteita Teatterikesä-viikolla tapahtuvista katuesityksistä.

AVAJAISTERVEHDYS
Teatteritaiteilija, muusikko ja kirjailija Liila Jokelin

PELTIENKELIT
Näyttelijä Arttu Soilumo kertoi pääohjelmiston esityksestään Peltienkelit, joka on interaktiivinen työ yleisön seurata näytelmällistä esitystä pitkin esitysmuodolle kuuluvia omasisältöisiä tapahtumapaikkoja kaupungissa.

TAITEELLISEN JOHTORYHMÄN PUHEENVUORO

Teatterikesän taiteellinen johtoryhmä Taija Helminen, Tanjalotta Räikkä  ja Hilkka-Liisa Iivanainen tuntuu mielestäni jo leipiintyneen monivuotisesta valintaurakka-pravuuristaan. Nyt he kaikki kokivat rakastuvansa uudelleen silloin, kun valot sammuvat ja teatteriesitys alkaa. Onhan sitä teatteria muunkinlaista! Moitin jo itseänikin, kun ajattelin, että jospa ensi kesäksi tulisikin tuoreempi kolmikko vetämään ja valitsemaan näitä esityksiä – eikä vaan aina superylistämään valintojaan. Eniten minua harmitti, että yksi heidän kehumispuheenvuoronsa tuli Espoon kaupunginteatterin esityksestä ja sen erinomaisuudesta, vaikka se juuri tänään oli peruutettu. Harmitti ainakin itseäni moiset kehumiset esityksestä, johon meistä moni oli satsannut koko festivaalimielenkiintonsa.

OLAVI VEISTÄJÄN PALKINTO
Aamulehden pitkäaikasen teatterispesialistin, Olavi Veistäjän nimeen perustettu Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahasto perustuu Tampereen Teatterikerhon, Aamulehden, Olavi Veistäjän ja Tampereen kaupungin lahjoituksiin. Rahastosta jaetaan Olavi Veistäjän palkintoja joka toinen vuosi valtakunnallisesti merkittävistä teatteriteoista sekä edistetään teatteritaidetta.

Iloitsin erityisesti, että näyttelijä Ella Mettänen sai toisen noista kyppitonnisista -hänhän on aina, opiskeluajoistaan saakka päivänpoltteinen, elävä ja hehkuva, originelli näyttelijäahkeruus ja -ihanuus.

Kolmas Tila – Tredje Rummet ry.: Seppo Parkkinen, Tuomas Rinta-Panttila, Kristina Vahvaselkä & Kaisa Ilmonen

Myös turkulainen eri kultttuurieksperttejä teatterityössä edustava uusi kokoonapano Kolmas Tila sai oman Veistäjä -kymppitonnisen. Onnitelut myös heille – uusia ilmaisukokonaisuuksia tarvitaan aina tuoreuden takuuksi.

TAPIO LIINOJA & OLLI AHVENLAHTI
Tilaisuuden päätti pitkänlinjan taiteilijakaksikko Tapio Liinoja ja Olli Ahvenlahti musiikillisella maistiaisella TelttaLabin juhlakonsertistaan, josta sitten myöhemmin konserttikokemuksen jälkeen muutama ajatus lisää.

***

Pohjoismaiden suurin ja pitkäikäisin teatteritapahtuma Tampereen Teatterikesä järjestetään tänä vuonna 4.–10.8.2025. Lisätietoa tapahtumasta täällä.