1. LUT-yliopisto
Tasavallan presidentti vahvisti 28.12.2018 lain, jonka mukaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston nimi muuttuu. Jatkossa yliopiston virallinen nimi on Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT. Laki astui voimaan vuoden 2019 alusta.
Samalla LUT kahmaisi ottolapsikseen Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Lappeenranta, Imatra, Kouvola).
Lahti haaveili omasta yliopistosta kohta kaupunkioikeudet 1905 saatuaan. Vuonna 1910 Suomalainen Tiedeakatemia kokoontui Lahdessa ja sieltä kaikui tieto, että yliopisto pitäisi saada mahdollisimman lähelle Helsinkiä. Lahti varasi heti tontin torin laidasta ja päätti sievoisen avustussumman yliopiston tuloon. Vuonna 1911 kokeiltiin vaihtaa taktiikkaa ja päätettiin anoa eläinlääketieteellistä korkeakoulua Lahteen ja vielä vuonna 1917 Suomen valtion pääministeri piti Lahtea hyvänä sijaintipaikkana maataloudelliselle korkeakoululle. Lahden kompastuskiveksi koituikin liian läheinen sijainti Helsinkiin, alkuperäinen etu muuttui siis rasitteeksi.
Kuten niin säännönmukaisesti aina ennenkin, historia toistaa vääjäämättömästi itseään. Tänä vuonna 2018 eläkkeelle väistynyt kaupunginjohtajamme Jyrki Myllyvirta oli kymmenvuotisen johtajuutensa aikana vannonut kaiken kehityksen tapahtuvan Helsingin läheisyyden suomalla erikoisasemallamme.
Vaan nytkin, kuten jo vuonna 1917 ainoa yhteistyökumppanimme löytyi mahdollisimman kaukaa, pois Helsingistä, Lappeenrannasta, joka LUT-Lappeenranta -nimisenä konsernina avosylin otti meidän yliopistonälkäiset lahtelaispäättäjämme oman piskuisen säilymisensä pieneksi takeeksi autonomiseen puristusotteeseensa.
Ylläoleva kaavio Suomen 14 yliopiston suosituimmuudesta vuonna 2018. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on yksi maamme pienimmistä yliopistoista.
Yllä organissation keskeiset LUT -konsernin päättäjät, lappeenrantalaiset Liisa-Maija Sainio ja Juha-Matti Saksa
LUT osti Lahden ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön kokonaan omakseen kaikkine osakkeineen ja toimintoineen.
Nyt Lahdella eikä lähikunnilla (Heinola, Orimattila, Nastola, Hollola) ole enää mitään sananvaltaa Lahden ammattikorkeakoulun asemaan, tehtäviin tai rahoitukseen. Sen omistaa siis Lappeenrannan Teknillinen yliopisto. Sama yliopisto, lähinnä sen autonomista valtaa käyttävä rehtori, päättää siis yksin kaikista Lahden ammattikorkeakouluun liittyvistä asioista ja korkeakouluopinnoista. Rahoituksen takaa Suomen valtion opetus- ja kulttuuriministeriö. Lahden kaupunki on pyyhkäisty sivuun kaikesta vastuusta, suunnittelusta ja valtion rahavirroista.
Näin Lahden Lahden viimeisin oman yliopiston villitys alkuaan alkoi:
Lahden kaupunginvaltuuston suuruudenhulluus toteutuu – Suomen suurin 101 -jäseninen (Lahti+Nastola) kaupunginvaltuusto perustaa 20.3.17 omaa Lahden yliopistoa ja taputtaa itselleen.
Lahden kaupunginvaltuusto luuli päättäneensä kokouksessaan 20.3.2017 perustaa Lahteen viimeinkin oman yliopiston. Asia löytyy kaupunginvaltuuston kokousten arkistoista ja nauhoitetuista tallenteista nimellä:
Kuntien omistus Lahden ammattikorkeakoulussa ja LUT-konserniin liittyminen § 37.
Käyn läpi 37 §:n Lahden valtuuston kahden suurimman puolueen ensimmäisten puheenvuoronkäyttäjien valtuustopuheenvuorot.
Ensimmäinen puheenvuoro
Juha Rostedt, ylioppilas, toimitusjohtaja. Lahden kaupunginhallituksen päätoiminen puheenjohtaja 5000 euron kuukausipalkka, veronmaksajien kustantama oma työhuone, vapaamuurari.
Puheenvuorossaan hän edustaa paitsi Lahden kaupunginhallitusta myös erityisesti Nastolan ja Lahden yhdistymishallituksen puheenjohtajuutta (Kok).
” Lahden ammattikorkeakoulun omistajakunnat ja Lappeenrannan tekninen yliopisto ovat neuvotelleet todellakin yhdistymisestä ja olemme neuvotelleet ammattikorkeakoulun osakkeiden myynnistä Lappeenrannan yliopistolle. Tämä neuvottelu on sujunut tässä kuukausien aikana äärimmäisen hyvin. Kaupunki asetti tietynlaisia tavoitteita tälle meidän neuvotteluille, keskinäisiä tavoitteita ja olemme saavuttaneet ne tavoitteet varsin hyvin. Lahden kaupungissa oman elämäni aikana on aina harmiteltu sitä, että Lahti jää niin monessa jälkeen, kun meillä ei ole omaa yliopistoa. Tämä on varmasti aika tuttua aika monellekin. Nyt meillä on se mahdollisuus saada oma yliopisto Lahteen. Toteutuessaan tämä neuvottelutulos ja kauppa tarkoittaa sitä, että meillä on tulevaisuudessa vuoden 2018 alusta oma yliopisto, periaatteella yksi yliopisto, kaksi kampusta, Lahdessa ja Lappeenrannassa. Se sisältää myös sen, että nimi tulee muuttumaan. Me emme vielä tiedä, mikä se on, mutta sieltä poistuu se Lappeenranta nimenä. Toivottavasti tulee sellainen hyvä ja vetävä nimi. Meidän kannattaa olla tästä ylpeitä ja toivotaan, että päätökset menee maaliin myös muissa omistajakunnissa. Me voidaan olla siitä ylpeitä, että meille on tulossa oma yliopisto ja varmasti tapahtuu myös niin, että se vetovoima, minkä tämä yliopisto aiheuttaa tähän kaupunkiin, tuo meille uutta työtä, uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä mutta myöskin vetovoimaa sinne yliopiston puolelle ja tarkoittaa sitä, että yliopisto lähtee täällä Lahdessa kasvamaan.”
Rostedtin vilpittömäntuntuinen lahtelaisylpeyden hykertelevä lietsonta ja tyytyväisyys omasta aikaansaannoksestaan, aidosta yliopistostatuksesta, on ennenaikaista ja pelkkää Rostedtin kuvitelmaa. Niihin on helppo saada muutkin asiantuntemattomat lankeamaan, sillä itsekin ihailen Rostedtin sujuvaa, papereista vapaata, miellyttävää puhetaitoa. Lukemalla Rostedtin ylistämien päätösasiakirjojen sopimukset ja liiteasiakirjat huolella saa selkeän ja yksiselitteisen kuvan asiasta: Rostedtin hehkuttelu yliopistostatuksella jää täysin perusteettomaksi.
”LUT jatkaa tiedeyliopistona tehden akateemista, korkeatasoista tutkimusta ja antaen tutkimukseen perustuvaa ylintä koulutusta yliopistolain mukaisesti. LAMK puolestaan antaa ammattikorkeakoululain mukaisesti työelämälähtöistä koulutusta sekä tekee soveltavaa tki-toimintaa ja taiteellista toimintaa. Konsernilla on tarkoitus olla yliopistokampukset Lappeenrannassa ja Lahdessa. Mikäli LAMK liittyy mukaan LUT-konserniin, konsernissa on yhteensä noin 13 000 opiskelijaa, 1500 henkilökunnan jäsentä ja noin 140 miljoonan euron liikevaihto. ”
Vastoin Rostedtin luuloa sopimuksessa yliopiston syntymisestä Lahteen tulee selväksi, miten Lappeenrannan Teknillinen yliopisto LUT toimii yliopistolain mukaan ja Lahden ammattikorkeakoulu LAMK ammattikorkeakoululain mukaan. LUT on konsernin yliopistotasoinen emoyhtiö ja LAMK sen ammattikorkeakoulutasoinen tytäryhtiö. Se, että tekstissä puhutaan yliopistokampuksesta ei tätä lain säätämää asetelmaa muuta. Fuusiossa LAMKille jää ammattikorkeakoululain edellyttämä keskeinen työelämään suuntautuva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (tki). Mitään Lahden omaa yliopistoa ei tässä fuusiossa synny, vaan Lappeenrannan Teknillisen yliopiston monivuotinen yliopistotoiminta Lahdessa vahvistuu, selkiytyy ja vakiintuu.
Toinen puheenvuoro
Jarkko Nissinen, tradenomi, Lahden kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen, sen Elinvoima- ja työllisyysjaoston puheenjohtaja sivutoimisella kuukausipalkalla 2500€/kk (Sdp).
”Täällä erityisesti kaupunginhallituksen Elinvoima- ja työllisyysjaoston puheenjohtajan roolissa. Lappeenrannan teknisen yliopiston eli LUT, sen rehtori Juhis eli Juha-Matti Saksa kirjoitti muutama viikko sitten, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen brändit ovat tarkasteltavana, myös LUTin nimi on suurennuslasin alla. LUT-konsernin yhteydessä tarkastellaan, kuten arvoisa kaupunginhallituksen puheenjohtaja totesi, tarkistamaan konsernin nimi, mikä tulee tukemaan toiminnan uutta luonnetta. Muutama huomio tästä kokonaisuudesta, jota kaupunginhallituksen Elinkeino- ja työllisyysjaosto on työstänyt jo pitkään.
1. Jatkossa on LUT-yliopistollamme ja konsernilla kaksi yliopistokampusta. Yksi Lappeenrannassa ja toinen Lahdessa tai toisinpäin. LUTin yksi vahvuus on yritysrajapinta. Kiertotalous löytyy niin LUTin strategiasta kuin Lahden kaupunkiseudun viime vuoden loppupuolella hyväksytystä kilpailukykystrategiasta. Ja hieno asia, että meillä on yhteiset strategiset kärjet jo tässä vaiheessa, liekö sitten sattumaa.
2. Jatkossa Lahdessa aloittaa 80 diplomi-insinööriä ja 40 kauppatieteen maisteriopiskelijaa vuodessa. Ja professoreja on noin kymmenen tutkimusryhmineen.”
Lehtileike Etelä-Suomen Sanomista 28.3.17, viikko jälkeen Nissisen puheenvuoron
”3. LAMKin ja eteläkarjalaisen Saimaa-ammattikorkeakoulun siirtyminen LUT-konserniin merkitsee nimen tarkastelua. Apuna käytetään kansainvälisiin brändeihin erikoistunutta mainostoimistoa. Rehtori Juhiksen mukaan brändi tulee olemaan päräyttävä. Lahden ammattikorkeakoulussa on omat vahvuutensa kuten Muotoiluinstituutti. Tilanne voidaan nähdä muotoilun kannalta mahdollisuutena. Muotsikan osaaminen täydentää LUT-konsernin vahvuuksia. Kuten todettu, LUT työstää uutta nimeä, jossa brändiin liittyvät vahvuudet pääsisivät nykyistäkin paremmin esille. Uuden brändin ennakoidaan julkistuvan syksyllä -18. Nimenmuutos päätetään eduskunnassa, onhan yliopiston nimet määrätty laissa. Suuntaviivoja nimeksi löytyy esimerkiksi Aalto-yliopistosta.
4. ja lopuksi. Suomessa oli Porvoon valtiopäivät. Niissä on tulkittu Suomen nousseen kansakunnaksi kansakuntien joukossa. Päätettävänä oleva pykälä toimii vastaavana isona askeleena, suorastaan jättiloikkana Lahden kaupungin matkassa yliopistokaupungiksi, valtiopäivien nimitystä odotellessa. Arvoisat valtuutetut, hyvä puheenjohtaja.
Noin neljännesvuosisadan alueellinen yhteistyö siirtyy uudelle tasolle siirtyessämme alueyksiköstä kampuskaupungiksi. Siirrymme yliopistokaupungiksi yliopistokaupunkien joukkoon.”
Nissisen pitkä, sinnikäs työura erilaisissa kaupunkimme työllisyyteen liittyvissä tehtävissä, toimikunnissa ja projekteissa nollautuu nolosti oheisessa ESS:n lehtileikkeessä. Hänellä ei tunnu olevan realismia edes siitä, mitä ammatteja maassa pitäisi lisätä ja mitä vähentää. Jo pitkään Lahden ammattikorkeakoulu on kouluttanut insinöörejä ja tradenomeja liudoittain suoraan työttömiksi. Nyt Nissinen vielä pröystäilee oikein yliopistollisella diplomi-insinöörien ja kauppatieteiden maisterien lahtelaiskoulutuksella. Nissisen ilmaisulle tuttu leuhkiminen ja puujalkavitsisyys eivät tässä asiassa peitä hänen asiantuntemattomuuttaan. Olisiko tulevassa kaupunginhallituksessa viimein jo nopeasti vaihdettava työllisyysasioiden korkein poliittinen johto.
SUMMA SUMMARUM
Näiden kahden herran puheenvuoroja leimaava omakehu tuntuu kovin naiivilta ja lapsekkaalta ja paljastaa heidän tietämättömyytensä koko yliopistomaailmasta. Heitä on ollut helppo vetää nenästä, sillä tittelit ja instituutioiden ylätasot ovat aina kiinnostaneet näitä miehiä. Brändäys on juuri nyt näiden kahden poliitikon yhteinen, pinnallinen keino pysyä poliittisen kentän kirkkaimmassa valokeilassa. Asioita ei kuitenkaan pelkästään brändäämällä hoideta.
Olisi luullut heillä olleen palkkansa edestä paljon tärkeämpääkin tehtävää omassa pesässä. He eivät edes taida tietää, että Lahden ammattikorkeakoulun hallinnollinen, strateginen sekä ennenkaikkea opetuksellinen tila on kaoottinen. Sen tärkeä ja ansiokas yritysmaailman edustaja erosi vastalauseena huonolle johdolle. Sen opetus on epäonnistuneiden säästötoimien seurauksena pudonnut tehottomiksi suurryhmäluennoiksi ja tärkeä tki-tehtävä yskii toimimattomuuttaan. Muotoiluinstituutti on joutunut jättämään omat hienot tilansa yhdenkään Lahden kaupunginvaltuuston jäsenen sen toimintaedellytyksiin puuttumatta. Näiden asioiden hoitamisessa kuntoon olisi ollut Rostedtille ja Nissiselle paljon akuutimpaa ja relevanttisempaa työsarkaa ennen yliopistohaihatteluja. Ja olisi vieläkin.
Asiassa käyttivät vielä puheenvuoroja mm. Francis McCarron, Antti Holopainen, Ville Skinnari ja Onerva Vartiainen – kaikki omalla panoksellaan, ja tavallaan tunnustautuivat ajaneensa, toimineensa ja nyt kannattavansa Lahden yliopiston syntymistä. Lopuksi kokouksen puheenjohtaja Mika Kari esitti koko valtuuston antamaan valtuustolle itselleen ja asian § 37 yksituumaiselle päätökselle aplodit. Niin tapahtui.
Tätä vuodatusta tänään kirjoittaessani edellisistä tapahtumista on kulunut jo puolitoista vuotta. Juha Rostedtin vakuuttelu, että tulevan uuden yliopiston nimestä poistuu sana Lappeenranta tai Jarkko Nissisen vannominen, että kansainvälisiä brändejä käyttävä mainostoimisto muokkaa Lahden oman yliopiston nimen ja Nissisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksalta lainaama varmuus, että nimi on päräyttävä – eivät pidä paikkaansa.
Nimi kun on tällä hetkellä kovin tavanomainen, vähemmän päräyttävä ja aika vaisu Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT – Lahden omaa yliopistoa emme siis saaneet.
PS
Miksi olisimmekaan, sillä meillähän on ollut yksi maamme parhaimpia, monipuolinen, toimiva ja tuloksellinen yliopisto jo vuodesta 1963 alkaen ja se toimii edelleen.
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/12/lahden-laajavaikutteisin-yliopisto
https://lahdenyliopistokampus.fi/lahden-yliopistokampuksen-koordinaatioyksikko/
https://www.hamewiki.fi/Lahden_Yliopistokampus
2. LAB-ammattikorkeakoulu:
(allaoleva linkki asiasta on Lahen uutisia -artikkelista 4. huhtikuuta 2019 -aiheena LAB-ammattikorkeakoulun nimen keksiminen)
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2019/04/kis-kis-kippurahanta
Timo Lappi – kuva YLEn
