Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri musiikki taide teatteri yhteiskunta

Pienen hauen pyydystys Pesäkallion kesäteatterissa

Lahden seudun kesäviihdeperinteisiin kuuluu suoda katsojille leppoisaa, hyvää kesäistä mieltä ja saada nauraa vaikka koko esityksen täydeltä. Tältä pohjalta suomalaiset kesäteatterit toimivat ja saavat yleisönsä tänäänkin.

Satu Säävälä on luonut Pesäkallion kesäteatteriin jo kuusitoista vuotta tuon lahtelaisseudun ihmisten nauramismahdollisuuden kerran kesässä. Sen avulla meidän on edes kerran kesässä mahdollisuus hieman löysätä luontaista kireyttämme ja ahdistustamme. Säävälä on yhtä aikaa myös taitava manipuloija, joka jokaisessa näyttelijässä näkee mahdollisuuden eri tavoin tuoda huumoria ja viihdettä arkeemme.  Teatterissa ei kuitenkaan huvia synny pelkästään huvittamalla, koska nauru syntyäkseen tarvitsee myös vastakohtansa – vakavuuden. Siksi molempien on kuljettava sylipuserruksessa sydämissämme koko ajan koettavanamme.

Pienen hauen pyydystys -romaanin alkuperäisestä näytelmäsovituksesta (Lija Fischer/TTT) Säävälä on valmistanut ohuen, hyvin ymmärrettävän tarinan saadaksemme viihteen lähihistorian, sen iskelmätaivaan tunnelmat ja nykyajan kansanlyriikan  mukaan tähän Pesäkallion kesäteatterin  perinteiseen musikaaliseen kesäviihteeseen. Paljon alkuperäisestä juonesta on jouduttu karsimaan siis kevyen musiikin alttareita laajentaen – ja onnistuttu luomaan täysin uusi, upea musikaalimainen teos vaikuttavasta romaanista.

Juhani Karilan romaani Pienen hauen pyydystys on kansainvälisesti merkittävä suomalaisteos. Se pohtii kansojen perinteisiä henkisiä voimia, taikuutta, noituutta, jotka kautta vuosituhansien ovat liikuttaneet ja elähdyttäneet maailmaa ja ihmisluonnetta selittämässä, outoja ja vaikeita tapahtumia tulkitsemassa. Tällä kertaa päästään Suomen Lappiin, sen harvinaisiin elämänuskomuksiin, tapoihin ja mytologiaan – ylimaallisten voimien perusteisiin, jotka yhä vallitsevat julkisina tai piilotajuisina peruskansan puheissa, muistissa, menneisyydessä, legendoiksi muuttuneissa tositarinoissa.

Tahdon siksi tärkeimpänä esityksen sisältönä arviossani kertoa, miten tämän laajan, mytologisen vakavuuden luomiseksi saamme seurata Elinan, Lapissa syntyneen nuoren naisen kaipuun joka vuosi takaisin synnyinseudulleen kokemaan siellä merkillisen trillerimäisen jännittävän pienen hauen pyydystyksen – pyytäjänsä uhkarohkeuden ja hengen kaupalla. Juuri ohjaus on saanut näyttelijät luomaan kansanhahmoja, käsitettäviä olentoja, lappilaista uskomuksellista vakavuutta ja luonnon järkähtämätöntä lumoa näyttelijätaidoillaan, ideoillaan, paneutumisellaan ja heittäytymisillään teoksen omalaatuisen raikkaan ja älykkään huumorin pohjaksi:

Teen lopuksi omat mielivalintani esityksen runsaasta musiikkitarjonnasta. Toivottavasti myös katsoja löytää esityksestä omalle mielialalleen sopivan kappaleen, hyräillä esityksen jälkeen teatterikokemusta kerraten ja muistellen.

Arvio kirjoitettu 26.6.2025 klo 18.00-21.30  esitetystä Pesäkallion kesäteatterin uuden, uljaan Hollolan Heinsuon suppanäyttämön ensi-illan esityksestä.

 

Lisätietoja esityksestä:

https://lahenuutisia.fi/2025/06/

https://lahenuutisia.fi/2025/06/23/pesakallion-kesateatterin-uuden-kesanayttamon-uljaissa-puitteissa/

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri luonto Teatteriuudistus tiede yhteiskunta

Starman hauskuttaa, vihastuttaa ja ajatteluttaa

Eilen illalla koin Lahdessa käänteentekevän teatterielämyksen, jossa sekä monologiteatteri, dialogimuotoinen puheteatteri että takuuvarma ilmaisun ja vahvan sisällön tuoreus mahtuivat samaan, valloittavaan teatteriteokseen. Eikä siinä vielä kaikki: nautin myös ensi kertaa teatterihistoriassani tekstin genressä rummuin ja kielisoittimin eläytyvän teatteriorkesterin loistavan tarkkavainuisen, ekonomisesti herkästi nyanssoidun osuuden esityksen sanomaan suorastaan sensaatiomaisen osallistuvana, herkkänä teatterielementtinä.

Yhdeksän nuoren pitkälle teatteriin orientoituneen persoonan yhteinen ajatus toteutui vahvana, lämpimällä biologikirjoittajansa Juha Kauppisen ihmisotteella ja esittäjäpersooniensa synnyinvahvuuksilla – hullaannuttavana, luontoa ja kaupallista metsänkäyttöä molempia vuorotellen ylistävänä yhteiskunnallisena moraliteettina.

Laskin uutuushurmoksessani ainakin neljän eri hahmon tuovan oman sanomansa näyttämölle. Eniten valpastuin pitkästä, monijuurisesta varpusen puheenvuoromonologista, jossa hän ylistää ihmisen merkitystä yli kaiken, vaikka tunnustaakin kilpailevansa pienenevästä elinpiiristään juuri ihmisen kanssa. Ymmärsin myös kuukkelin osuuden koko ajan muuttuvassa luonnossamme ja hänen luontolajinsa ahdistuksen käydä rajankäyntioikeutta muuttuvasta metsästä aidon metsätalousammattilaisen kanssa – molemmat elämäntyönsä reviireitä puolustaen.

Eikä todellinen biologihahmokaan jätä meitä evoluutioaikatauluissaan hätkähdyttämättä. Mitä vaikuttaa muutama ilmansaasteiden lisääntymisaikakausi luonnon miljoonien saati biljoonien vuosien saatossa. Ei sitten mitään. Ne ovat pieniä, ihmisen turhamaisuuden aikaansaamia, lyhyen ihmiselämänsä tärkeyden todistamiseksi keksittyjä täysin virheellisiä huomioita. Onhan Suomikin ollut miltei koko nykyelonsa viimeiset lähimiljoonat vuodet merta Hämeenlinnaan saakka. Onpa maailma ollut monelta maapallon osaltaan täysin puuton. Mitä noista puista ja havumetsähiilisykli-ahdistuksista suotta paasata. Luonto elää omissa sykleissään.

Tekstin seremoniamestari, Starman, tuo näytelmän yhtäaikainen kaikkien maailman herätysliikkeiden belsebuubi ja antikristus, viekoitteleva ja eläytyvä perkele Aino Suosalo,  hullunhauskassa, pirullisessa hahmossa tainnuttaa meidät helposti moneen kertaan vuoroin elämän kaupallisiin realiteetteihin nöyrtymään tai omaan oppositiopäättelyymme käpristymään. Vähintään epäilemään kaikkea tiedettä ja tieteen todisteluvoimaa, aina kuitenkin valitsemaan kahdesta toisen. Suosalon oma karisma vie  mukanaan, tempaa hereille ja antaa teräviä kärkiä mielemme poukkoilla vuoroin missä vain tämä perkele meitä johdatteleekin. Eikä jo hänen alkuilmestyksensä – ammuttu haikara kourassaan, sammakko kädessään – jätä kylmäksi. Haikaran hän ripustaa lähinaulakkoon reviirinsä tunnukseksi ja sammakon syö suihinsa. Ihmisvalta on hänen alkunsa taistella elintilasta ja lajiston herruudesta.

Sama uskottavuuden tyynempi tai vahvasti reagoiva taso on kaikissa teoksen roolitöissä vahvasti läsnä nautittavanamme, uskottavanamme.

Esityksen lopun Starman-Suosalo ottaa täysin omiin käsiinsä. Hän hypnotisoi vaivatta meidät uudenlaiseen, evankelista luterilaisuutta matkivaan karismaattisen uusisanaiseen uskontunnustukseen, sen yhdessä perässä hänen kanssaan nöyrästi ja halusta toistamaan.

Yllättävää siksi onkin, että teräväkärkisen, pistelevän, hauskan, realistisen esityksen loppu nousee koko tulkinnan halveksimaan voimakkaaseen tunteikkuuteen, joka suloisen kauniin Kaj Chydeniuksen ja Aleksis Kiven loppulaulun yhteistulkinnassa miltei peittää koko esityksen terävät asiapistokset – kuin anteeksi pyytäen koko esityksen onnistuneen, hienon sarkaistisen luontomoraliteetin.

 

Teatteri Terra on uusi, kuuden näyttelijän ja kolmen muusikon perustama teatterikollektiivi. Käsittelemme teoksissamme ajattomia aiheita ja tutkimme ihmisyyttä erilaisista näkökulmista. Haluamme tarjota laadukasta teatteria edullisesti ja toivomme mahdollisimman monenlaisten ihmisten
löytävän katsomoomme.

Starman-näytelmän  työryhmän jäsenet:

Aino Suosalo
Emma Härmä
Sylvia Ropponen
Selma Atas
Raul Nyberg
Aaro Strömmer
Emil Kauppinen
Timo Kalliokoski
Touko Manner

 

Lisätietoja:

Sähköposti: teatteriterra@gmail.com
Puh. +358 45 109 0114

 

Arvio kirjoitettu Lahden esityksestä 25.6.2025

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri taide yhteiskunta

Viehättävää tilkkutaidetta

Lahden kulttuurisessa keskustassa, Fellmanniassa, avattiin tänään 25.6.2025 taidenäyttely tilkkutaiteesta ympäri maailman.

Näyttelyn avasi saksofonitaiteilija Martti Peipon  alkufanfaari. Lahden Tilkkukillan puolesta avauspuheen piti seuran vetäjä Pirjo Varumo:

”Arvoisat näyttelyvieraat, hyvät ystävät ja erityisesti meidän tilkkuystävämme, vieraamme Japanista, Etelä-Koreasta ja Ranskasta. Minulla on suuri ilo Lahden Tilkkukillan puolesta toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi tänne Lahteen näyttelymme avajaisiin. Olemme todella iloisia, että meillä on mahdollisuus esitellä tilkkutöitä ja tilkkutaidetta erittäin monipuolisesti. On hienoa huomata, miten ompeleminen ja käsillä tekeminen yhdistää meitä eri puolilta maailmaa. Toivon, että nautitte näyttelystämme ja uskon, että myös vieraamme vastaavat mielellään teitä kiinnostaviin kysymyksiin.”

 

 

Järjestävän tilkkuseuran monivuotinen aktiivi taitaja ja taiteilija Tuija Vähävuori esitteli asiantuntevasti varsin laajan näyttelyn.

 

Näyttely edustaa monenlaista taidokasta, värikästä ja mielikuvitusrikasta tilkkutaidetta. Monet töistä kuvaavat aiheiltaan tekijöidensä taiteellista, usein oman elämänsä läheistä maailmaa tai kansanperinteen ja maan traditioita.

Monissa kymmenissä näyttelyn teoksissa on kerrottu myös teoksen tekijä ja teoksen esittely niin tekijän kielellä kuin myös suomeksi – maallikonkin on nautinto näyttelyyn rakastua.

Värikkäät japanilaiset ja etelä-korealaiset suurikokoiset työt saavat rinnalleen hennon herkät läpikuultavat ranskalaiset työt ja suomalaiset tilkkuasetelmat.

 

Lahden Tilkkukilta järjesti talvella näyttelyä varten oman tilkkutyökurssin. Näyttelyssä on kaikkiaan kuudentoista lahtelaisen tilkkuimprovisoinnin tapaan toteutettuja tekstiilitauluja  – alla yksi niistä.

Näyttely on avoinna vielä torstaina 26.6.25 klo 8-17 ja perjantaina 27.6.25 klo 8-16. Vapaa pääsy.            Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri luonto taide teatteri yhteiskunta

Pesäkallion kesäteatterin uuden kesänäyttämön uljaissa puitteissa

 

Pesäkallion kesäteatterin kuusitoista vuotta kestänyt teatteritraditio on entisestä paikastaan Lahden Alasenjärven tuntumasta siirtynyt nyt keskelle Hollolaa. Aivan kuntakeskuksen Heinsuon koulun kentältä lähtee lyhyt, leveä kävelytie uudenkarheaan suppanäyttämö -teatteriin.

Ensikosketus on hulppea. Maastoerot suorastaan pyörryttävät Salpausselän jylhyydellä, harvinaisella syvällä suppaluonnolla ja kauneudellaan. Uudet juuri valmistuneet kotimaiset puupenkkirivit 330 ihmiselle tuntuu suurenmoiselta katsomolta. Teatterilava ja koko tila on teatterillisesti vaikuttava kokonaisuus.

Pienen hauen pyydystys on kansainvälisesti merkittävä suomalaisteos. Se pohtii kansojen perinteisiä henkisiä voimia, taikuutta, noituutta, jotka kautta vuosituhansien on liikuttaneet ja elähdyttäneet maailmaa ja ihmisluonnetta – selittämässä ja tulkitsemassa outoja ja vaikeita tapahtumia. Tällä kertaa päästään Suomen Lappiin, sen harvinaisiin elämänuskomuksiin, tapoihin ja mytologiaan – ylimaallisten voimien perusteisiin, jotka yhä vallitsevat julkisina tai piilotajuisina peruskansan puheissa, muistissa, menneisyydessä, legendoiksi muuttuneissa tositarinoissa.

Juhani Karilan kirjoittama tarina on värikäs aikuissatu, jossa kohtaamme Lapin laajan ja omalaatuisen luonnon, kielen, kiroukset, monikymmeniä lappilaisia hyönteispiruja, ihmiskiusaajia, ennen kokemattomia tapahtumapaikkoja – nevoja, suonsilmäkkeitä, vaarallisia hetteitä ajatusten tai jalkojen upota ja juuttua niihin lopullisesti. Saamme kokea voimallisesti näkin houkuttelevan ja juonittelevan voiman viedä meidät juonillaan veteen ja ennen kaikkea saamme seurata yhden Lapissa syntyneen nuoren naisen kaipuun joka vuosi takaisin synnyinseudulleen ja kokemaan siellä merkillisen trillerimäisen jännittävän pienen hauen pyydystyksen – pyytäjänsä uhkarohkeuden ja hengen kaupalla.

Romaanin luettuani odotan teatterillisesti siitä sovitettua näytelmää entistä kiinnostuneempana: miten näin moneen suuntaan, moneen intressiin, lähes kolmeensataan sivuun, moneen henkilöön ja perhekuntaan tarinan luonteet, mutkat, vaarat ja elämänkuvioiden piiloansat onkaan meille kompastuksiksemme viritetty!  Löytääkö teos meille etelän ihmisille sanomansa, joka vakuuttaa? Jännitän tarinan totuudellista ja seikkailullista vaikuttavuutta jo etukäteen. Ainakin lappilaisen ihmisen persoonallisuus, hänen järkähtämätön uskonsa ihmisen tekemisistä ja niiden seurauksista on vahvaa sanomaltaan: kuin ennustavan pelottavaa nykyisinä sotaisten maailmantilanteiden aikoina. Palaako entisaikojen pahoista teoista langetettu kirous aidosti takaisin uskomuksiimme ja käytäntöihimme.

Onneksi teos esittelyssään todisti myös viihdyttämisen ja viihtymisen kuuluvan elämämme perusnautintoihin kuten teatteriin – sen Pesäkallion kesäteatterilaiset osaavat tyypittelyinä, huumorina, musiikkinumeroina, yhteisnäyttelemisenä ja rooliheittäytymisinä yhä väkevästi ja uskottavasti.

 

Tässä lopuksi lehdistön ennakkoesittelyssä tämän kesän 2025 Pesäkallion kesäteatterinäytelmän koko esittäjäensemblen omat  kuvaukset rooleistaan ja tehtävistään:

 

LISÄTIETOJA:
pesakallio@gmail.com
https://www.pesakallionkesateatteri.fi
Lahen uutisia palaa esitykseen ensi-illan 26.6.2025 jälkeen.

https://lahenuutisia.fi/2025/06/19/pienen-hauen-pyydystys-pesakallion-kesateatterissa/

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri taide yhteiskunta

Kansainvälinen Tilkkunäyttely Kumppanuustalo Fellmanniassa 25.-27.6. 2025

Näyttelyssä on esillä noin kahdenkymmenen korealaisen, japanilaisen ja ranskalaisen tilkkutöiden taitajan ja tekstiilitaiteilijan teoksia sekä Lahden Tilkkukillan tilkkuimprovisoinnin tapaan toteutettuja tekstiilitauluja. Tilkkutöiden tekeminen eri puolilla maailmaa on perinteistä käsityötaitoa, joka on kehittynyt moderniksi tilkkuilmaisuksi. Harmony-näyttely avartaa näkemyksiä tilkkutöiden työtapojen moninaisuudesta. Korean tekstiiliperinnettä edustaa bojagi-tilkkutyöt (kutsutaan myös pojagi), joista myös ranskalainen tekstiilitaiteilija on saanut vaikutteita henkäyksen ohuisiin tekstiileihinsä.

Harmony tarkoittaa harmoniaa, sopusointua ja yhteisymmärrystä. Yhteisnäyttely on hieno mahdollisuus ylläpitää ystävyyssuhteita, tavata toisia tilkkutöiden taitajia sekä laajentaa näkemyksiä ja lisätä kulttuurin ja taiteen ymmärrystä. Harmony-näyttely on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä yli 60 tilkkutyötä, bojagia ja taidetekstiiliä samalla kertaa Lahdessa, Kumppanuustalo Fellmanniassa. Näyttelyn järjestelyistä vastaa Lahden Tilkkukilta.

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri taide yhteiskunta

Lahtelaisen taideopiskelun keväisistä herkuista

Alla vielä kolme esimerkkiä näyttelyn sisältörikkaudesta:

-Koko laajan seinän täyttävä Elias Jimenezin teos  Pressu

-Hurme Virtasen tunnelmatehokas kuva Nimetön

-Armi Utriaisen oma esitesivu näyttelyn hienossa ohjelmalehtisessä: monitaiteellista ilmaisua, videotekniikkaa, soittoa ja ympäristön havainnointia täynnä oleva teos kaikille aisteille Elämää vai Teatteria

Kategoriat
luonto

Juhannuksen suomalaista huumaa

Rantakallion suosilmäkkeessä huumaa väkevätuoksuinen suopursu koko tienoon. Suomen kesän hurmos ympäröi kaikki aistimme.

Aamuisin vielä yllättää käen kukunta, ilmeisesti idänkäki äänen käheästä väristä päätellen on myöhästyneenä tiedottavassa kukuntavuorossaan. Koko metsä linnustoineen on täydessä konsertissaan aamun vahaisuudesta iltaan: tosin päivän koleus tuo määrätynlaista sordiinoa konsertin ilmapiiriin. Elämä on tässä rajallisuudessaankin nautintoa luonnon hellivässä syleilyssä.

 

Hyvää juhannusta Suomelle ja kaikille ihmisille!

Kategoriat
kotiseutu kulttuuri taide teatteri yhteiskunta

Pienen hauen pyydystys Pesäkallion kesäteatterissa

Pesäkallion kesäteatterin näytelmän Pienen hauen pyydystys esityskausi käynnistyy teatterin uudessa kotipesässä Hollolassa, Heinsuon suppanäyttämöllä, Terveystie 10, Hollola. Ensi-ilta on torstaina 26.6.25 klo 18.

Pienen hauen pyydystys on omintakeista huumoria, suomalaista mytologiaa, fantasiaa, rikosdraamaa ja ihmisyyttä. Juhani Karilan hittiromaaniin perustuvassa esityksessä soi Pesäkallion kesäteatterissa tietenkin myös kotimainen musiikki.

Elina Ylijaako palaa kotiseudulleen vuosittaiselle hauenpyydystysreissulle. Tällä kertaa kaikki ei sujukaan odotetusti, sillä mahtava Näkki puuttuu peliin ja estää hauen pyydystyksen. Jos Elina ei saa haukea, hän on vaarassa menettää henkensä vanhan kirouksen vuoksi. Elina saa apua kyläläisiltä, jotka ovatkin varsin eriskummallista väkeä. He elävät rinnan metsän olioiden kanssa vaihtelevalla menestyksellä. Oman lusikkansa soppaan sekoittaa vielä ylikonstaapeli Janatuinen, joka epäilee Elinaa murhasta ja jahtaa tätä Itä-Lapin perukoille.

Pesäkallion kesäteatterin koko henkilökunta  esityksen tiedotustilaisuudessa 18.6.2025 Hollolan Heinsuon suppanäyttämön estradilla:

Kategoriat
kulttuuri luonto tiede yhteiskunta

Eläimen ja ihmisen välisiä ongelmia älyllä ratkaisten

Muutamia vuosia sitten tuttu lahtelainen valtuutettu, korkeakoulumies kertoi saaneensa pienet perintörahat yksinäiseltä tädiltään, kävi ostamassa Eestin Saarenmaalta pienen rantatontin ja rakennutti sinne soman kesämajan. Vain pari kertaa hän oli ehtinyt mökkiä eestivisiiteillään käyttää, kunnes kolmannella kerralla mennessään vielä uutukaiseen majaansa koko sisätila oli sekaisin, ulosteita täynnä, sotkettu ja pahanhajuinen. Vierailijat olivat ilmeisesti tiirikoineet itsensä majaan, vaikka lukot olivatkin koskemattomia? Siivoamisen jälkeen iltamyöhällä makuulle käydessä majanhaltija havaitsi katonrajasta kurkistelevan ilkeäilmeisen sahahampaisen, pitkäkyntisen karvaisen kissankokoisen eläimen pään: eläin kumppaneineen oli vallannut paljon tyhjänä olleen majan vintin ja osan huoneestakin. Se vierailija oli näätä, selvitti vakituisesti lähellä  asustava naapuri. Eikä näätävieraan jälkien siivoaminen ja reikien tukkiminen auttanut vieraiden karkottamiseen. Piti kutsua naapuri uudelleen. Aito maatalousammattilainen pamautti metsästysaseella kutsumattoman päävieraan muihin, ihmiselämältä salattuihin ilmapiireihin.

Lahdesta muutama kilometri Iitin suuntaan – viitisen vuotta sitten – kuului samanlaisia sadatteluja. Vuorossa oli nyt pitkäaikainen lasten ja nuorten kanssa paljon ahertanut monien kasvatusalojen ja lastenasioiden yhdistysaktivisti, jonka kesämökille, järven rannalle oli samansukuinen vierailija tehnyt siivoa ja tuhoa. Uusi suurehko kesähuvila oli täysin sotkettu, irtaimisto tuhottu ja sotku, haju ja jäljet olivat niin totaalisen tuhoisat, että suuri osa rakennuksen sisäpinnoista jouduttiin täysin uusimaan. Pelkästään taloudellisesti tapahtunut oli omistajilleen varsin kallis menetys ja myös henkinen järkytys: hävitys ja siivottomuus on ällöttävänä, vastenmielisenä elämän kokemuksena kuin yhä läsnä. Riistanhoitoyhdistys taisi olla jonkinlainen pelastus karkottaa vierailija viimein. Miten – en tiedä.

 

Opettajaseminaarin luokkakaverini omisti vielä viimeisten kolmen vuoden ajan Päijät-Hämeen itäisillä reunarajoilla sijainneen pienen vanhan metsämökin, josta harvoin mökkiään käyttäneenä löysi kutsumattoman vierailijan tekemät sotkut, repimiset, ulosteet mökin sisältä ja vinttitiloista. Kolmena vuonna riistanhoitoyhdistys yritti näätävierailijat nujertaa. Omistajatuttavani ei lopulta tiedä, päättyikö tämän luontokappaleen kilpailu ihmisen kanssa eläimen vai ihmisen voittoon. Joka tapauksessa hän yksinäisenä naiseläjänä oli jo muutenkin aikonut myydä kovin vajaakäyttöisen mökkipahasensa yhdelle läheistuttavalleen, joka tarkoin ennen ostoaan tiesi tästä haisevasta ja pelottavasta vieraasta ja sen tavoista.

 

Viimeisen vuoden sisään minulle valjennut tapaus on oikein sitten videoin, kuvin sekä kuvavälähdyksin todistettu näätätaistelu ihmisjärkeä vastaan. Lahden alueen laajentaminen Vierumäen suuntaan, itää kohti on ollut jatkuvaa. Siellä rauhaisessa asuinmiljöössä kaupunkimme rajan reunamilla on asustanut pitkään maalaismaista taloa ystävämme. Viime kesänä tuo samainen näätäröyhkimyssuku perheineen oli valloittanut asuintalon kattojen räystäsrakenteiden sopet ja meluisuudellaan ihmisen rauhalliset yöunet. Miten? Päivisin oli hiljaista, mutta jo hämärissä ja varsinkin pimeässä alkoi monen eläimen vauhti, trapetsiset kiipeilyhurjastelut pitkin villiviinejä ja seiniä sekä kolina ja yömölinä, jatkuva roskaaminen, ulostaminen ja haiseminen. Sama sahahampainen teräväkyntinen otus irvisteli jatkuvasti milloin mistäkin rakenteisiin tekemästään reikäikkunasta kuin herruutensa osoitukseksi ja etuoikeuteensa tässä kiinteistössä. Mikä avuksi? Ei mikään virallinen taho ainakaan asiaan puuttunut.

Talonomistaja perehtyi alan luontokirjallisuuteen ja tuttuna, tarkkana ja huolellisena otti selvää, miten moinen luontokroisos elää – yksiselitteisesti siten, ettei sitä ihmisten normaalitoimintojen aikana päivisin näy ja ihminen saa viettää päivänsä melko rauhassa vältellen yön ulosteita ja roskaa talon reunoilla. Mutta sitten hämärässä ja pimeässä on näädän työvuoro saalistaa sekä leikkiä ja silloin vauhti ja meteli on aivan hurjaa.

Ystävämme päättikin muuttaa vierailijansa elintapoja. Vuorokauden päiväajoiksi, kun näätä elintapojensa mukaan nukkui, hän varasi parasta suomalaista, melurumpuista Suomirokkia. Sopivan harvaanasutussa kaupunkimme osassa, syrjäisessä talossaan ystävämme soitti rajua rokkia reiluin vahvistimin koko valoisan päivän. Miten kävi?

Ei edes luonto jaksa ilman vuorokauden kelpo unta kauan toimia. Parin päivän Suomi-popp -hirvityksestä väsyneenä, unta vailla, näätä perhekuntineen sen enempää kertomatta häipyi maisemista.

 

Kaikki neljä tässä kertomaani tapausta on sattunut perheemme tutuille ihmisille, jotka työn ja vapaa-ajan toimissaan ovat eläneet kasvatus- ja opetusmaailman luonnolle lojaaleissa tehtävissä.

 

Artikkelin kuvamateriaali on luonnonystävä Matin kuvaamaa.

Kategoriat
kotiseutu kulttuuri luonto

Kesän 2025 Kultasade

Kultasade (Laburnum alpinum) Lahden Pyhättömänmäellä on taas aloittanut loistonsa lähes juhannukseen saakka. Kannattaa jälleen tehdä kävelyretki tänne mäelle, sillä myös monet valkeat juhannusruusut ovat jo kukassa.

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Tampereen Teatterikesän hienoa ilmaistarjontaa

Tampereen Teatterikesän tarjontaan voi antautua monella tavoin. Maksullisten teatteriesitysten lisäksi viikko on täynnä myös ilmaisesityksiä – tässä esimerkkejä laadukkaista sellaisista.

Kannattaa pitää tämä ohjelmalehtinen esillä, sillä perinteisesti pelkkä torstaipäivä on myös laajasti erilaista teatteritarjontaa koko päivän aamusta yöhön saakka täynnä, paljon myös ilmaisia teatterillisia esityksiä.

Festivaaliviikolla tapahtuu myös teatterisalien ulkopuolella, kun pääohjelmistossa nähdään katuteatteriesityksiä Suomesta ja ulkomailta. Esitykset nähdään Kulttuuritalo Laikun edustalla sekä Väinö Linnan aukiolla Teatterikesä-viikolla. Kaikkiin pääohjelmiston katuesityksiin on vapaa pääsy ja ne sopivat koko perheelle!
 

Sorin Sirkus

Kuva: Kristian Wanvik
Sorin Sirkuksen nuoret taiteilijat viihdyttävät katsojia energisellä ja mukaansa tempaavalla katuesityksellä.
Sorin Sirkus täyttää 40 vuotta ja merkkipaalua juhlistetaan läpi vuoden eri tapahtumissa nostamalla esiin yhteisön historiaa, nykyisyyttä ja tulevaa. Vuosikymmenten kuluessa tamperelainen nuoriso- ja sosiaalisen sirkuksen edelläkävijä on tullut tunnetuksi tasokkaasta ja omaleimaisesta esitystoiminnastaan. Sorin Sirkus on tarjonnut arvokasta esiintymiskokemusta taitaville nuorille esiintyjille, joista moni on ponnistanut lopulta sirkusalan ammattiin – ja maailmalle!
Sorin Sirkuksen katuesitykset festivaaliviikolla mahdollistaa Ransu ry.
Esitykset Kulttuuritalo Laikun edustalla
Ti 5.8. klo 15.00 & 16.00
Ke 6.8. klo 15.00 & 16.00
To 7.8. klo 17:00 & 18.45

Kate & Pasi

Kuva: Mia Bergius
Kansainvälisesti palkittu kaksikko Kate & Pasi luo korkeatasoista, vauhdikasta ja huumorilla höystettyä sirkusohjelmaa. Teatterikesään duo tuo kaksi katusirkusesitystään Rafla ja Suhde – taistelu tuolista.
Rafla on nykysirkuksen keinoin kerrottu tarina kiertävästä ravintolasta ja kahdesta ravintoloitsijasta, jotka rakastavat työtään ja toisiaan kommelluksista huolimatta. Raflassa kaikki ei aina mene niin kuin pitää, mutta ilo ja riemu on aina taattu.
Kevyen komediallinen ja elämäniloinen teos kaappaa katsojat mukaan akrobatian ja jongleerauksen maailmaan, jossa pizzat, sipulit ja ihmiset lentävät, kun Raflan ravintoloitsijat käyvät toimeen!
Rafla-esitykset Kulttuuritalo Laikun edustalla
Ke 6.8. klo 18.00
To 7.8. klo 18.00
Suhde – taistelu tuolista on nykysirkusesitys, joka käsittelee luottamuksen merkitystä ihmissuhteissa. Sirkuksen tekniikat, kuten pariakrobatia ja jongleeraus, auttavat ymmärtämään, miten luottamus rakentuu toiseen ihmiseen ja miten sooloilu voi vaikuttaa suhteeseen.
Suhde – taistelu tuolista -esitykset Kulttuuritalo Laikun edustalla
Ke 6.8. klo 19.30
To 7.8. klo 19.30

Bubble on Circus: Man in Bubble

Kuva: Bubble on Circus

Man in Bubble on uniikki esitys, joka yhdistää saippuakuplien taianomaisuuden ja klovnerian. Tuloksena on kaikenikäisiä katsojia viehättävä runollinen seikkailu.

Fantasian ja huumorin täyteisten kohtausten sarja johdattaa yleisön jättimäisten kuplien, heijastusten ja värien maailmaan, jossa kaikki on mahdollista. Yleisö saa osallistua esitykseen eikä yksikään esitys ole samanlainen. Nauru ja ihmetys on kuitenkin taattua. Tule ja koe Man in Bubble -esityksen lumoava maailma, jossa visuaalinen runous ja hauskanpito yhdistyvät täydellisessä harmoniassa.
Taiteilija Mariano Guz on pitänyt hallussaan kahta Guinnessin maailmanennätystä vuodesta 2018 lähtien.
Esitykset Väinö Linnan aukiolla
Ti 5.8. klo 17.00, 18.00 & 19.00
Ke 6.8. klo 11.00, 12.00 & 13.00

 

Katen & Pasin esitykset sekä Man in Bubble -esityksen Teatterikesässä mahdollistaa Majaoja-säätiö.

Jo teatterikesän virallinen avaus tiistaina 5.8.2025 klo 12.00 keskellä kaupunkia Laikun lavalla on kokemus: nähdä koko Tampereen kansa täyttämässä penkkirivit ja seuraamassa tunnin pituisten avajaisten antia – näytelmien esittelyjä sekä avajaisten poikkeuksellisen omaperäisiä teatteriohjelmanumeroita.

 

Teatterikesän kaikki tarkemmat esitysajankohdat löytyvät täältä:
https://www.teatterikesa.fi/ajankohtaista/paaohjelmistossa-yleisolle-ilmaisia-katuesityksia/

Kategoriat
kotiseutu yhteiskunta

Uusi Lahden valtuusto innostui omakehuun

Kuntalain mukaan uuden valtuuston puhetta johtaa valtuuston ikäpresidentti. Pertti Arvaja hoiti tehtävänsä tyylikkäästi, kunnes valtuusto valitsi uuden valtuuston puheenjohtajan koko toimikaudelleen.

Lahden seuraavat neljä vuotta (2025-2029) asioistamme päättävä kaupunginvaltuusto tuntui pesseen jumittuneet kasvonsa, uusia kasvojakin näkyi toiveikkain ilmein valtuustossa. Pääsyy hymyileviin kasvoihin oli kuitenkin 15-sivuinen puolueiden sopima Valtuustosopimus, jossa eri puolueryhmittymät olivat allekirjoittaneet yhteiset ajatuksensa miltei yksimielisesti – toimia sovussa ja Lahden kaikkinaiseksi parhaaksi.

En aio nyt arvostella sinänsä hyvää tarkoittavaa, monipuolisesti laadittua vihkosta, josta useat valtuutetut kävivät lausumassa oman ylpeytensä aikaansaannoksestaan. Sen tekijälle Kimi Uosukaiselle on tietenkin annettava tunnustus suuresta urakasta ja pyrkimyksestä nostaa Lahden kaupungin imagoa. Valitettavasti Lahti on sen sisällössä itseisarvo ja sen asukkaaat kovin toisarvoisessa asemassa. Mutta hyvä alku tämä muutamine valuvikoineenkin on piiloissa olleen järjen palauttamiselle valtuustoomme.

Otan valtuustosopimuksen rinnalle yhä kyseenalaisen nokkimisjärjestystavan jatkumisen valtuustossamme – tuon rahalle kumartamisen ja demokratialle pyllistämisen. Se tuntui selviävän meille asukkaille selatessamme juuri uudistettua lähes 100-sivuista Lahden kaupungin Hallintosääntöä, jossa lain mukaan valtuusto itse määrittelee euromäärinä poliitikkokavereidensa arvokkuuden ja aseman.

 

Vuosipalkkiolaiset

KAUPUNGINHALLITUS

Pj. Pekka Komu 60000 € sdp

1.vpj. Milla Bruneau 30000 € kok

2.vpj. Marju Markkanen 30000 € sdp

3.vpj. Toni Putula 30000 € (v. 2025-2026) kok

3.vpj. Kimi Uosukainen 30000 € (v. 2027-2028) sdp

 KAUPUNGINVALTUUSTO

Pj. Francis McCarron 9000 € kok

1.vpj. Mika Kari 3600 € sdp

2.vpj. Lasse Pakkanen € 3600 kesk

3.vpj. Mira Nieminen 3600 € ps

 

Kokouspalkkiot

Kaupungin toimielinten ja niiden jaostojen kokouksista suoritetaan jäsenille seuraavat kokouspalkkiot:

  1. kaupunginvaltuusto ja sen valiokunnat, kaupunginhallitus sekä tarkastuslautakunta    170 €

 

  1.  Lautakunnat

 

-keskusvaalilautakunta

– elinvoima- ja hyvinvointilautakunta

– sivistyslautakunta

– kaupunkiympäristölautakunta

– rakennus- ja ympäristölupalautakunta

– Lahden seudun jätelautakunta

– Lahden seudun joukkoliikennelautakunta

– vaalilautakunta

140 €

  1. Johtokunnat ja toimikunnat

120 €

 

Valtuustosopimuksen humaani yhteistyötarkoitus kalpenee, kun lukee Hallintosäännöstä täsmentyvät  Lahden valtuutettujen itselleen ja kavereilleen nyt kokouksessaan päättämät palkkiot ja vuositaksat.

Lahden kaupunginvaltuuston kaikki 59 valtuutettua olivat nimenhuudossa paikalla uuden valtuustomme ensimmäisessä kokouksessa 9.6.2025.

Kategoriat
Koulutus kulttuuri taide

TAITEEN MAISTERIEN KEVÄTNÄYTTELY 2025

Kuvan Kevät -taidenäyttely 2025 on avoinna 15.6. saakka Taideyliopiston Kuvataideakatemian Mylly-rakennuksessa (Sörnäisten rantatie 19). Ti–su 11–18.

Oletko vielä koskaan käynyt maamme ammattikuvataiteilijoita kouluttavassa, heille ammattitaiteilijan, taiteen maisterin ammattipätevyyden antavassa oppilaitoksessa – lähes uudenuutukaisissa, käytännöllisissä, laajoissa ja kansainvälisestikin varsin moderneissa hulppeissa koulutustiloissa. En vielä ennen viime viikkoa tätä taiteen suomalaista synnytyslaitosta ollut kokenut: tein Helsinki-matkani tarkoituksella illan teatterin lisäksi alkupäivän tutustua Kuvan Kevät -näyttelyyn.

Mitä vielä? Pääsymaksuton näyttely on kaikille avoin, esteetön, hienohissillinen kuusikerroksinen pyhättö, uljas näky ja itse näyttely tulevien taiteilijoittemme valmiuksista tuottaa meille taidetta, eläviä taiteen oivalluksia ja jo valmiita, pieniä sekä aivan jättiläiskotoisia teoksia. Koin kuvataide-elämyksen, joka inspiroi ihastuksista mykistymään ja nauttimaan. Ajattelin vain käväistä tässä komistuksessa, mutta aikaa vierähti lähes kolme tuntia enkä vielä ehtinyt nähdä ja kokea kuin murto-osan kokonaisuudesta.

 

Taideyliopiston Kuvataideakatemian Mylly-rakennuksen tilat ovat poikkeuksellisen suuret: kookas kerrostalo, jonka kaikkiaan kuudessa varsinaisessa eri kerroksessa löytyy tuoretta, juuri valmistunutta taidetta silmälle, korvalle ja mielelle nautittaviksi. En aio yrittääkään tässä kertoa maistereiksi valmistuvista neljästäkymmenestäkuudesta taiteilijasta kuin vain parista ja heidän teoksistaankin oman, rajatun käsitykseni.

Ensimmäiseksi menen valokuvauksen yhteen tulevaan, helposti käsitettävään taiteilijaan. Hän on  Mari Mäntynen, jonka valokuviin taiteilija on saanut itsensä kanssa kuvaan täysin tuntemattoman kanssaan, jopa ympäri maailmaa otetuissa otoksissa. Mäntynen on ihmisrakas taiteilija ja kaikki mikä viittaa ihmiseen on hänelle selvästi taiteen lähtökohta, Mäntysen kuvissa tuntuu maailma olevan avoin ja tukeva kaikenlaisille lähimmäisillemme. Teokset ovat kookkaita, suuret seinät täyttäviä tunnelmallisia otoksia, joista kuvaajan ja kuvattavan tunnelmat kuin läpäisevät ajatuksemme tajuamaan kameran ja valokuvan toimivan kansainvälisenä kommunikointilaitteena loistavasti. Mäntysellä on myös valmiin kuvataiteilijan oma ajatus kirkkaana näytettävissä spontaanein asennoin ja henkilöidensä ilmeiden kertomana.

Mari Mäntysen poikkeuksellinen lapsuusatmosfääri vanginvartijan lapsena on päässyt suomalaisvankilaan pihalle vierailemaan nyt myös aikuisena, valmiina videotaiteilijana ja tehnyt nautinnollisen kymmenminuuttisen sirkusnumeron Keravan suomalaisvankien kanssa. Yhdessä Marin kanssa rauhallisesti, äärimmäisen keskittyneesti he harjoittelevat jännittävästi hidastettua ihmispyramidia, jonka dramaattista hehkuvuutta, kursailemattomuutta ei voi olla toistamiseenkaan seuraamatta.

Otsikkokuvassa Mäntysen esimerkillinen kamerataide näyttää kamerataiteen monialaisuuden, tuomalla jopa oman lapsuusmaisemansa ja kokemuksensa rohkean sympaattisesti ja puhuttelevan ihmisläheisesti esille.

Alla Milja Havaksen puumateriaaliin perustuva suuri Installaatio

En voi olla ohittamatta huonetta, jossa on miltei kaikkea mahdollista kuvataiteesta: Installaatioita, hienoja maalauksia, aktiivisuuteen houkuttavia makailutasoja erikoispehmeine pintoineen levähdellä ja unohtaa aika ja maailman murheet. Näyttelyn suurten salien luonnonvalo tulee monikymmenneliöisistä lattiasta kattoon ulottuvista pokattomista laseista – teho on vaikuttava. Useat tilat tuovat myös pimeyden mahdollisuuksia kokea taidetta aivan eri tavoin kuin valossa.

 

Näyttelyn ehdottomasti kookkain, komein ja hallitsevin on Elias Langin teos tältä vuodelta, Uncle. Sen suuruus hallitsee koko valtavaa tilaa. Katsellessa ja kierrellessä salin erilaisia teoksia tutkien Langin teos on aina katsojan silmiinpistävä joka puolelta salia. Mustaksi poltettu puu, alumiiniset ja betoniset rakenteet yhdistyvät mielikuvituksellisesti tässä seitsenmetrisessä teoksessa näkemään myös tulevaisuuden toisin kuin vain muotokypsänä taiteena; taide on monipuolisuudessaan sittenkin kiinnostavinta, arvaamattominta, yllättävintä sellaisena, jolle on ihana nöyrtyä alistumaan ja päästä jälkikuvina näyttelystä vielä ihmettelemään.

 

Materiaaleja ja niihin erikoistuneita, ajattelevia valmiita taitelijoita teoksillaan on koko valtava näyttely tulvillaan.

 

Yksi on vielä ideana ja toteutuksena kerrottava – Johanna Sulalammen keramiikka ja  suurikokoisten veistosmaisten teosten suhde luontoon: voimakkaasti koristeltu, lasitettu keramiikka saa parikseen, loisekseen, vihreän, elävän, sitä kiertävän humalakasvin.

Jälleen teos, jonka meistä jokainen voi ymmärtää ja ehkä mielikuvitusrikas löytää lisää loppumattomasti syvyyksiä teoksen konstikkaan hallitulle tekniikkaneroudelle, sen muotokielelle ihastua. Tässäkin keramiikkaveistoksessa, sen sivuilla ja yläpuolellla, ympäri teosta katsoja löytää taiteilijan toteuttamina erilaisia, erimateriaalisia esineitä kuin lapsuudesta viestivinä erilaisten materiaalien henkinä.

Kategoriat
kotiseutu Koulutus kulttuuri luonto taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Nuoren sukupolven uusi, tuore Teatteri Terra

Teatteri Terra on uusi, kuuden näyttelijän perustama teatterikollektiivi. Käsittelemme teoksissamme ajattomia aiheita ja tutkimme ihmisyyttä erilaisista näkökulmista. Haluamme tarjota laadukasta teatteria edullisesti ja toivomme mahdollisimman monenlaisten ihmisten löytävän katsomoomme.

Starman -näytelmä luontokadosta

Ongelma luonnonsuojelijoissa on, että heillä on hyvin vähän ymmärrystä ja aivan liikaa valtaa.

Galaktisen Keskustoimiston virkamiehet seuraavat valppaina maapallon tapahtumia. Luonnonsuojeluksi kutsuttu ilmiö lisää suosiotaan, ja se ei Keskustoimiston suunnitelmiin sovi. Paikalle lähetetään Starman laittamaan asiat kuntoon. Starman-näytelmässä luuppi siirtyy paikkoihin, joissa luonnon tilasta ja ihmiskunnan kohtalosta keskustellaan kiihkeästi. Puheenvuoronsa saavat niin Metsätalousmies, Aktivisti, Varpunen kuin Biologi. Päällimmäisenä hämmentää tähtienvälinen viskaali Starman, joka vain ei saa keikkaa sujumaan haluamallaan tavalla. Kyseessä on luontokadon problematiikkaa pohtiva satiirinen näytelmä Starman, joka sai kantaesityksensä viime syksynä teatteri Sirkus Suosalossa, Martti Suosalon monologinäytelmänä. Teatteri Terra tarttuu nyt ajankohtaiseen teokseen nuoren sukupolven voimin. Esityksessä tullaan kuulemaan myös kolmen taitavan muusikon livemusiikkia. Terran Starman laskeutuu kesäkuussa Helsinkiin, Lahteen ja Tampereelle.

Projekti on ollut jo tähän asti uskomattoman antoisa kokemus. Ollaan löydetty yhteinen tapa tehdä teatteria, opittu nauramaan itsellemme ja vaikututtu Kauppisen tekstistä. Ensimmäinen lukukerta pysäytti – tää teksti pitää tulla kuulluksi. Näytelmän teemat ja kirjailijan asiantuntijuus puhuvat puolestaan. Aikamme tarvitsee teatteria. Me toivotaan, että Starman löytäisi myös niiden ihmisten luokse, joille teatteri ei ole perinne. Kiertueen alkuun on enää hetki, olkaa uteliaita ja ostakaa liput! – Teatteri Terran väki

ESITYSPÄIVÄT kesällä 2025:

14.6. ja 15.6. Klo 18 Teatteri Tuike, Ormuspellontie 1, HELSINKI

23.6. ja 24.6. Klo 19 Tampereen Ylioppilasteatteri, Itsenäisyydenkatu 12-14, TAMPERE

25.6. Klo 19 Lahden Kansanopiston Teatterikoulutus, Aleksanterinkatu 4, LAHTI

26.6. ja 27.6. Klo 19 Helsingin Kellariteatteri, Liisankatu 27, HELSINKI

KESTO: 2h + 20 min väliaika

 

LIPUT OSOITTEESTA: https://linktr.ee/teatteriterra (Huomioithan, että lippuja myydään kahdessa eri paikassa. Katso siis tarkkaan mihin kaupunkiin ostat liput!)

Sähköposti: teatteriterra@gmail.com

Puh. +358 45 109 0114

 

Kategoriat
kotiseutu yhteiskunta

Lahden valtuusto salasopimusten ansoihin

Helsingin Sanomat on ollut omassa ajatuskuviosuppeudessani pitkään puolueeton ja tasapuolinen suomalaisyhteiskunnan vaikuttaja.

Viime viikon ajan on sopivasti puhjennut julkiseksi myös Etelä-Suomen Sanomissa Lahden kaupunginvaltuuston valtuutettujen jo puoliksi sovitut (DEM+KOK) päätöstehtailun tärkeiksi nostettujen nokkanimien ennakkotiedot. Näitä puolueiden ehdotuksia tulee pienemmistä puolueryhmittymistä vielä lisää ensi viikonvaihteeseen asti.

Myönnän, että olin ollut heti kuntavaalien 2025 jälkeen lähes tyytyväinen vaalitulokseen kaupunginvaltuustomme saatua äänestyksessämme vaihteeksi piirun verran vasemmistolaisen ilmeen tuleviksi neljäksi vuodeksi – Suomen hallituksen jatkuvan ylimielisen määräämismallin katkettua ainakin edes tulevissa lahtelaisessa päätöstehtailussa – kuvittelin.

Ajaessani ihan tavallisella perheautolla Lahden keskustasta Launeella sijaitsevaan ainoaan lahtelaiseen paperitarvikekauppaan tienristeyksessä näkemäni uusi mainos KYMI RING pelästytti jo etukäteen.

Ensi maanantain 9.6.2026 Lahden valtuustokokouksessa valittavien puolueiden nimeämien henkilöiden kykyjä selvitä heille jo etukäteen korkeimmille palleille pönkitetystä päättäjäasemasta voimme lukea ennusteen vaikkapa Lahen uutisia  -artikkelista vuodelta 2022:

Valtuusto%2013.5..jpg
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2022/07/uusintanaytoksia-valtuustostamme-yleison-pyynnosta

Tuossa jutussa, parhain lukijani, on kerrottu, miten  valtuustomme enemmistö (äänin 32-26) pani reilut kaksi miljoonaamme taivaan tuuliin suoraan Iitin Kymi Ring –maisemiin niitä koskaan missään muodossa takaisin saamatta.

Siinä päätöksessä kammoksuin jo etukäteen pääpuolueiden (SDP, KOK) osallistumista tuohon rahaseikkailuun, jossa vain vähemmistö demarinaisista ja kaksi kokoomusnaista osoitti ymmärrystä kansalaisten käsitykseen kaupunginvaltuustolle kuuluvista asioista ja antoi äänestyksessä jyrkän ei-äänen Kymi Ring –tuhlailulle.

Ensi maanantain valtuustokokous voisi ottaa tästä jo menneestä valtuutettujemme virhepäätöksestä onkeensa – jopa pohtia korkeimmille palleille valittavat valtuutetut paljon huolellisemmin kuin ennen.

 

Helsingin Sanomien  (25.5.2025) suhteellisen tuoreessa jutussa haastatellaankin jälleen Kymi Ringin kuin piiloista esiin putkahtanutta lahtelaisedustusta. Kuinka pitkälle salasuhmuroinneissa taas on menty, kun meidän oma matkailuyhtiö johtajineen on siinä mukana. Eikö KOKO-Lahti yhtiön epäonnistuminen mitään opettanut?

Toukokuun Hesarista otteen lainaten:

Kornél Öry on Kymiringiä pyörittävän yhtiön toimitusjohtaja. Taustalla on 36 pilttuun varikkorakennus, jossa on myös kaikki muut radan sisätilat. Kuva: Johannes Wiehn

”Unkarilaisen TRP Hungaryn omistama Kymiring valmistautuu ensimmäiseen kilpailukauteensa Iitissä. Toimitusjohtaja Kornél Öry esitteli medialle ja yhteistyökumppaneille radan parannuksia ja tulevan kesän tapahtumia.
Kymiringillä on tehty merkittäviä kunnostustöitä, kuten asfalttitie, varikkorakennuksen korjaus ja rallicrossradan rakentaminen. Kesällä radalla järjestetään kolme kansainvälistä kilpailua: rallicrossin euroliiga, motocrossin MM-osakilpailu ja rallicrossin MM-osakilpailu.

Useat tahot jäivät nuolemaan näppejään eivätkä saaneet sijoittamiaan rahoja takaisin. Esimerkiksi Lahden kaupunki menetti vähintään kaksi miljoonaa euroa, mutta kaupungin matkailuyhtiö, Visit Lahti, on yhteistyökumppanina myös uudessa ratayhtiössä.
”Me olemme nyt yhteistyökumppani, jolla ei ole taloudellista riskiä”, sanoo Visit Lahden toimitusjohtaja Raija Forsman.
”Haluamme, että Kymiringistä tulee menestystarina. Meillä täytyy olla matkailussa tapahtumia eri vuodenaikoina. Tämä tuo hyvän lisän meidän kesämatkailukysyntäämme.”
Myös Kouvolan kaupunki ja Iitin kunta ovat Kymiringin yhteistyökumppaneita.”

kyn%C3%A4.jpg

Suurin osa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n LAKESin toiminnoista siirtyi tammikuussa 2013 uudelle Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy -elinkeinoyhtiölle.[5] Maaliskuussa Lakesin matkailuun liittyviin toimintoihin keskittynyt yhtiö otti uudeksi nimekseen Lahden seutu – Lahti Region Oy.[1]
Vuonna 2023 yhtiön omistajia olivat Lahti (53 %), Hollola (12 %), Heinola (10 %), Orimattila (8 %), Asikkala (4 %), Iitti (4 %), Kärkölä (3 %), Padasjoki (2 %), Hartola (2 %) ja Sysmä (2 %).[2]
Tässä yhtiössä 53 % eli budjetin enemmistö on Lahden kaupungin rahoittama.
https://visitlahti.fi/etusivu/yhteystiedot/