Kuukausi: marraskuu 2025

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kulttuuri teatteri yhteiskunta

MUISTOPÄIVÄ Kansallisteatterin rankka uutuusnäytelmä

KUVA Janne Vasama

Elli Salon kirjoittama ja Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo seitsemästä ihmisestä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla. Salo on kirjoittanut Muistopäivä-näytelmän yhteistyössä *Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa.

Kun 1930-luvun Suomi kamppaili maailmanlaajuisen talouslaman kourissa, työttömyys kasvoi ennennäkemättömiin lukuihin. Puutetta kärsittiin leivän ja asumusten lisäksi empatiasta, sillä Lapuan liike ja äärioikeistolaiset arvot kylvivät yhteiskunnassa pelkoa ja julmuutta. Lohduttoman näköalaton tilanne pakotti kymmenet tuhannet suomalaiset etsimään elämän perusasioita ‒ työtä, leipää ja lämpöä ‒ Neuvostoliitosta. Töitä kaikille ja ruokaa kahdesti päivässä -lupausten sijaan loikkareita odotti ankea ja brutaali todellisuus, jossa ihmisarvo oli lakkautettu. Neuvosto-propagandan onnela osoittautui päämäärättömäksi työorjuudeksi ja pakkosiirroiksi. Kollegoina työskentelivät korventava nälkä, vilu, sairaudet ja kavalkadi syöpäläisiä. Aika ei parantanut tilannetta: Stalinin vainoissa vuosina 1937–1938 teloitettiin keskimäärin 1 500 ihmistä joka päivä.

Salon teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Näytelmän maailman ja henkilöt Salo on koostanut tutkimusmateriaalina käytetyistä aineistofragmenteista ja kutonut ne yhteen mielikuvituksensa avulla. Siten hahmot eivät suoraan edusta ketään olemassa ollutta tai elävää ihmistä.

KUVA Janne Vasama

Oksasen ohjauksessa näyttämölle syntyy poikkeuksellisen vaikuttava teos, jonka yhteiskunnallinen merkitys on huomattavan suuri.

”On demokraattisen yhteiskunnan kannalta välttämätöntä, että viimein on selvitetty se, mitä Neuvostoliittoon lähteneille ihmisille tapahtui. Emme voi sulkea silmiämme siltä, että Suomessa monet ajettiin niin ahtaalle, etteivät ihmiset enää nähneet muuta ratkaisua. Työryhmänä meitä on liikuttanut jokaisen näytelmän henkilön tarina. Olemme pysähtyneet sen valtavan voiman äärelle, jota ihminen sisällään kantaa. Voiman, joka auttaa jatkamaan eteenpäin ja löytämään toiveikkuuden silloinkin, kun todellisuus ympärillä on pilkkopimeä,” ohjaaja Riikka Oksanen sanoo.

 

Työryhmä

Musiikki ja koreografinen liike ovat saumattomat osat esitystä, ja ne molemmat kuljettavat tarinaa eteenpäin pakahduttavan vahvasti ja kauniisti. Muusikot Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen ovat koko ajan näyttämöllä, ja kaksikko on myös säveltänyt esityksen musiikin. Koreografiasta vastaa Lasse Lipponen, joka Louhivuoren ja Tolosen tavoin debytoi Kansallisteatterissa.

Rooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis, Miiko Toiviainen

Ohjaus Riikka Oksanen Teksti Elli Salo Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Livevideosuunnittelu Kalle Mäkelä Naamioinnin suunnittelu Emma Loponen Tekstin dramaturgi Minna Leino

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025

 

*Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus päättyy vuoden 2025 lopussa, ja se on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista. Lue tutkimuksesta lisää täältä Suomalaiset Venäjällä | Kansallisarkisto

Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät (Otava) julkaistiin toukokuussa 2025, ja Salo on teoksellaan noteerattu kaunokirjallisuuden vuoden 2025 Finlandia-palkintoehdokkaana. Teatterin Uusi Alkukirjasto (TUA) julkaisee Muistopäivä-näytelmän 18.11.2025.

Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019). Oksanen aloittaa vuoden 2026 alussa Ryhmäteatterin taiteellisena johtajana.

 

Lahen uutisia palaa esityksen arviointiin 26.11.2025

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri tiede yhteiskunta

LAHTI KOTIMME

Kannen valokuva: Känkäsen ja Saastamoisen perhealbumit

 

Olen nyt viimeinkin jaksanut lukea läpi koko 172-sivuisen Päijät-Hämeen tutkimusseuran 38.vuosikirjan, joka oli saanut nimekseen LAHTI 120 KOTIMME.

Muutama viikko sitten saatuani saman yhdistyksen jäsenenä kirjan kirjoitin siitä seuraavan:

Tarkan, yksityiskohtaisen lukemisen ja pitkään seudullamme asuneen lahtelaisen näkemys kirjasta on edelleen tuon ensivaikutelman värittämä – tieteelle henkilöllisyytensä, useat kirjoittajat koko elämäntyönsä antaneet eivät kykene aina välittämään tietoja meille tavallisille lukijoille. Meille syntyperäisille lahtelaisille aiheen nimi Lahti 120 kotimme on pikemminkin kovin keinotekoinen. Mikä ansio tuo 120 vuotta kaupungille oikein muka on? Se vaikuttaa kovin kaupalliselta: myyntiorganisaatiot, kaupat, taidelaitoksetkin hokevat tuota aihetta, todistaakseen ostajille pakollisia hankintoja tuon 120-vuosiluvun perusteella, samoin taidelaitokset hokevat ohjelmissaan 120-lukua ikään kuin turvatakseen mesenaattiensa myötämielisyyden avustushankkeilleen ja paikallisille rahoituselimilleen.

On kuitenkin tällaisen kriitikkopolon mieluinen pakko poimia kirjasta suurta yleistä tietoa ja totuutta sisältävät artikkelit kuin kermaksi tästä teoksesta, nekin harvapiikkisellä haravalla ja vain luettelomaisesti perustellen. Tuohon haravointiin liittyy myös ne liian monet kirjoitusvirheetkin, joita kirjan sisältö – oikolukijan puutteessa – sisältää sanomalehtien tapaan.

 

Ensimmäinen kirjan herkuista on esipuhe, jonka on laatinut seuran puheenjohtaja Martti Keränen. Se on kerrassaan upean hurttihuumorinen sanomassaan – komea lyijykynäpiirros kaupungistamme symboleineen (sivu 5).

Toinen hieno ja selkeä artikkeli on Aluksi (sivut 7-9), jossa kirjan toimittajanelikko tekee ansiokkaan selvityksen eri kirjoituksista, jokaisen kirjoituksen sisältökokonaisuuden lyhyesti referoiden. Pelkästään nämä sivut lukemalla kirjan sisältö hahmottuu hyvin.

Markku Kosken kirjoitus (s.11-15) on lyhyessä muodossa ja tarkassa sisällössään sopiva kenen tahansa luettavaksi. Myös kahdessa ainokaisessa asialainausviitteessä se on esimerkillinen teokseen.

Sonja Aarniola–Järvinen tuo yllättävän uuden nimen kaupunkimme historiaan Märtha Herckmanin Valmistavan koulun vaiheita kuvatessaan (s- 45-56). Lahden virallinen koulutoimi saa kirjoituksessa vakuuttavan perusteen yksityiskoulujen ja erityisesti naisoppilaiden koulunkäynnille myös kaupungissamme.

Päivi Ruutiaisen kirjoitus – Suomen kultaseppäkaupunki – on yksi ylivoimaisesti kattavin, asiantuntevin ja todistusvoimaisin teoksen kirjoituksista, kuvaamaan myös sitä, miten näköalattomasti kaupunkimme insinöörikoulutuksen johtamat ajatukset tuhosivat kaupunkimme ja maamme merkittävimmät taideoppilaitokset ja sen yhden timanttisimman, Lahden kultaseppäkoulun, sen elämän lopettamisen ammattikorkeakoulun koulutuksen vetäjien lakkautuspäätöksellä.

Eero Hintsanen: Skull Crown, objekti,21, hopea, koko 33x30x21cm, paino 1063 g. KUVA: Lari Heikkilä

Ruutiaisen alan asiantuntevuus ja kuvat todistavat yhä kultaseppäalan vetovoimaisuutta – jonka Lahti typerässä lähes yksityiseksi koulutukseksi monopolisoituneessa koulutuskonsernimahdissaan lakkautti. Artikkelissa saamme myös asiantuntevat opastukset muutaman Lahdesta lähteneen huipputaiteilijan kultaseppäammattikoulutuksen jalostumisille ja eriytymisille maailmanluokan omasävyisiksi ja ainutlaatuisiksi, tuottaviksi taiteilijoiksi (sivut 70-83).

Kati Honkanen  tuo syystä kovin haikean muistelun Palmeniasta, joka aikanaan oli todellinen lahtelainen yliopisto Helsingin yliopiston toimivana, itsenäisenä hallinnollisena satelliittina ja moniin eri alan tutkintoihin johtaneina yliopistollisina opetuksina opettajineen (sivut 84-93).

 

Taatusti kirjoituksista lahtelaisin, hauskin ja jo urheiluinhimillisyydessään maukkain on Antti Kariston selvitys (s.94-107) mäenlaskun harrastamisen ja mäenlaskun hyppykilpailujen menneeseen maailmaan. Sieltä Karisto marssittaa lahtelaishyppääjiä nimeltä, tyyliltä, taipumuksilta ja saavutuksilta luonnehtien kymmenittäin – suuria maailmanmestareita tai seudun pikkutösien hyppääjäharjoittelijoita eri puolilta kaupunkiamme suuren liudan.

Lahden Iso.Vuoden 1953 Salpausselän kisat menossa. KUVA: E.Blomberg, Museovirasto

Jopa ajan isot hyppyrimäet Lahti-Kouvola-Kaipola-Puijo ja Holmenkollenkin saavat Kariston antamat tyylipisteet mäen kelvollisuudesta ja puutteista tasaväkiseen kilpailuun tai mäkityyliltään liian yksilöllisen kilpailijan mahdollisuuksiin menestyä niissä. Ja Helsingin hyppyrimäille hän antaa niiden pienuudesta makeat naurut. Kovin seikkaperäisen hauska ja tosi on tämä kirjan luku asiantuntevien ja asiantuntemattomienkin lukea. Mutta kuitenkin kaikki miltei jo historiaa, menneitten talvikausiemme historian jäännettä ja juuri suomalaisuuden ainutlaatuista historiaa Lahdestamme.

Aija-Riitta ”Tiitu” Saastamoinen luo lämpimän kirjoitelman perheensä, lapsuutensa ja elämänsä kaaresta yhdessä kaupunkimme lapsirikkaassa, aina mielenjäävässä kaupunginosassa. Soma ja lämmittävästi sydämensopukoista pulpunnut, omakohtainen sisältö on poikkeuksellinen luku teoksessa (s.149-159).(+otsikkokuva)

Lahden kaupunkihistorian laajeneminen sai aikanaan ystävyyskaupunkisopimusten muodossa ensin Pohjoismaissa ja Neuvostoliitossa sitten monessa eurooppalaisessa valtiossa uuden lavennuksen yhteiskuntien kansainvälisyyteen. Ilkka Haapolan laaja (sivut 56-69), yksityiskohtainen ystävyyskaupunkikirjoitus erityisesti unkarilaisen ystävyyskaupungin Pecsin kanssa tehtyyn monivuotiseen, vuorovaikutteiseen yhteistoimintaan on jo täyttä mennyttä historiaa. Ystävyyskaupungit on lahtelaisessa kulttuurikaupungissa nuijittu vihreiden verkojen alle unholaan.

 

Olen tieten tahtoen jättänyt sisällöiltään, viestimistaidoiltaan ja tietoudeltaan teoksen laajimmat kirjoitukset käsittelemättä ja muutamat kirjoitukset anteeksipyytäen sivuuttanut kokonaan – kaupunkikokonaisuuden suunnittelun maan huippuasiantuntija Riitta Niskasen (s.16-33), karjalaisuuden ekspertin Terhi Pietiläisen (s.120-139) ja kaupungin syntyaikojen, teoksen kenties sujuvasanaisimman viestijän Janne Ridanpään (s.34-45) tekstit, joiden katson edustavan nykyisen kaupunkimme syntymisen perustuntoja. Niitä tietenkin rasittaa nuo alussa mainitsemani asiantuntijaviitteiden suuret keot. Taitavina kirjoitustöinä eri tieteiden osalta Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosijulkaisujen kaanoniin ne sopivat historiaamme edustavina otoksina tieteen ja tutkimuksen Lahdesta.

 

lahenuutisia.fi

lahenuutisia@gmail.com

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri musiikki taide teatteri yhteiskunta

Helsingin Kaupunginteatterin vuoden 2026 ohjelmistoa

Helsingin Kaupunginteatteri – Hildur – Kuvassa Elena Leeve – Kuva Mitro Härkönen

 

Alkuvuodesta 2026 Helsingin Kaupunginteatterissa ensi-iltansa saavat Samuel Harjanteen ohjaama farssikomedia Komedia pankkiryöstöstä, lämminhenkinen näytelmä ystävyydestä, rakkaudesta ja ikääntymisestä Kurtturuusut sekä Satu Rämön menestyskirjaan pohjautuvan Hildurin uusi dramatisointi. Lilla Teaternin kevään ensi-iltana nähdään absurdi työelämäkomedia Status quo. Suurella näyttämöllä jatkavat nykyaikaisen työelämän haasteita hykerryttävällä otteella käsittelevä Let’s Play Business sekä klassikkosatu Veljeni Leijonamieli. Pienellä näyttämöllä jatkaa suomalaisen ammattisotilaan tositarinaan perustuva Aleksi Suomesta ja Studio Pasilassa Mauri Kunnaksen kirjaan pohjautuva koko perheen musiikkinäytelmä Kuka kaappasi auringon.

 

Helsingin Kaupunginteatteri – Komedia pankkiryöstöstä – Kuvassa Samuel Pajunen, Linnea Leino, Sauli Suonpää, Risto Kaskilahti – Kuva Otto-Ville Väätäinen

Suuren näyttämön kevään ensi-iltana 5. helmikuuta nähdään timanttinen farssikomedia Komedia pankkiryöstöstä (The Comedy About a Bank Robbery), samoilta tekijöiltä kuin hittikomedia Näytelmä, joka menee pieleen. Näytelmässä nostalginen entisajan Helsinki yhdistyy kekseliääseen juoneen ja hauskoihin käänteisiin. Kyseessä on menestysohjaaja Samuel Harjanteen ensimmäinen puhenäytelmäohjaus Suurelle näyttämölle.

Ollaan 1950-luvun Helsingissä ja vanki Roger Rahikainen on suunnitellut kaikkien aikojen ryöstön yhdessä vanginvartija Tauno Kyykän kanssa. Tarkoitus on murtautua Hakaniemen Osakepankkiin, jossa säilytetään valtavaa timanttia. Samaan aikaan Hakaniemen Osakepankissa pankinjohtaja Jorma Kuusikko alaisineen virittää pankin turvajärjestelmiä äärimmilleen, jotta mittaamattoman arvokas timantti pysyisi turvassa. Pankinjohtajan tytär Aino on tavannut uuden hurmaavan poikaystävän, Veikan. Ongelmat alkavat, kun Veikka päätyy mukaan Roger Rahikaisen ryöstöporukkaan, varsinkin kun Rahikainen sattuu olemaan myös Ainon ex-heila. Huijareita kaikki, ja siksi koko suunnitelmasta tulee uskomaton odottamattomien sattumien sarja.

Rooleissa nähdään Rauno Ahonen, Risto Kaskilahti, Jouko Klemettilä, Samuel Kujala, Merja Larivaara, Linnea Leino, Lasse Lipponen, Kai Lähdesmäki, Martti Manninen, Samuli Pajunen, Sauli Suonpää, Kaisa Torkkel.

X

Helsingin Kaupunginteatteri – Kurtturuusut – Kuvassa Sari Havas, Aino Seppo, Leenamari Unho, Helena Haaranen – Kuva Otto-Ville Väätäinen

Pienellä näyttämöllä ensi-iltansa 4. helmikuuta saa Miika Murasen dramatisoima ja ohjaama Pirjo Tuomisen samannimiseen myyntimenestysromaaniin (Tammi, 2024) pohjautuva Kurtturuusut.

Kurtturuusut eli Paula, Eini, Erika ja Sirkka ovat neljä seitsemänkymppistä leskinaista ja ystävystä, jotka jakavat yhdessä elämäänsä. He eivät jää vaivojansa valittelemaan, vaan elävät itsensä näköistä elämää, nauttivat täysillä ja pitävät hauskaa yhdessä. Mutta jotain puuttuu. Rakkaus. Kurtturuusut syöksyvät rakkaudenetsintään rohkeasti, sillä jos haluaa jotain tehdä, se on tehtävä nyt. Naiset alkavat tapailla erilaisia miehiä, joukossa niin vanhoja tuttuja kuin netin kautta löytyneitä uusia tuttavuuksia.

Päärooleissa nähdään Helena Haaranen, Sari Havas, Aino Seppo ja Leenamari Unho. Muissa rooleissa näyttelevät Pekka Huotari, Lasse Karkjärvi, Santeri Kinnunen, Vappu Nalbantoglu ja Mikko Vihma.

Arena-näyttämön kevään ensi-iltana nähdään 28. tammikuuta Satu Rämön suositun dekkarisarjan ensimmäiseen ja samannimiseen osaan (WSOY, 2022) pohjautuva Hildur. Näytelmän uuden dramatisoinnin on tehnyt Satu Rasila ja sen ohjaa Tuomas Parkkinen

X

Arena-näyttämön kevään ensi-iltana Hildur

Hildur kertoo rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttirista ja vie katsojat Islannin myyttisille Länsivuonoille, jossa Hildur selvittää kotikaupungissaan tapahtuneita murhia yhdessä suomalaiskollega Jakobin kanssa. Traumojensa kanssa taisteleva Hildur ja menneisyyttään pakeneva Jakob joutuvat keskelle omituista rikosvyyhtiä, joka kytkeytyy Hildurin omaan lapsuuteen.

Hildurin roolissa nähdään Elena Leeve ja Jakobin roolissa Paavo Kinnunen. Muissa rooleissa näyttelevät Sari Haapamäki, Sanna-June Hyde, Linda Hämäläinen, Unto Nuora, Jari Pehkonen, Ursula Salo ja Mauno Terävä.

X

Lilla Teatern – Status quo – På bilden Alexander Wendelin – Foto Otto-Ville Väätäinen

Lilla Teaternissa 12. helmikuuta ensi-iltansa saa Jakob Höglundin ohjaama absurdi työelämäkomedia Status quo. Maja Zaden kirjoittama näytelmä pohtii sitä, mitä tapahtuu, kun yhteiskunnan valtarakenteet käännetään ylösalaisin.

Status quo -teoksessa naiset ovat johtajia ja miehet kahvinkeittäjiä. Näytelmä seuraa uransa alkuvaiheessa olevaa nuorta Mikaelia, joka navigoi useiden eri ammattien läpi – kiinteistönvälittäjästä apteekkariharjoittelijaksi ja teatterinäyttelijäksi. Kaikkialla hän kohtaa samoja kaavoja: syrjintää, manipulointia ja seksuaalista lähentelyä. Kotona Mikael hoitaa kodin ja yrittää olla hyvä kumppani, mutta yhteiskunnassa, jossa naiset hallitsevat, jokainen Mikael on vain Micke. Näytelmä kääntää yhteiskunnan nykyisen status quon ylösalaisin ja kuvaa nokkelasti, kuinka tutut roolit ja maailmat muuttuvat absurdeiksi, kun naiset ottavat miehen paikan.

Mikaelin roolissa nähdään Alexander Wendelin ja muissa rooleissa Vuokko Hovatta, Peter Kanerva, Tiina Peltonen, Pia Runnakko, Joachim Wigelius.

 

Kevätkaudella Kaupunginteatterin ohjelmistossa jatkavat Suurella näyttämöllä työelämäkomedia Let’s Play Business sekä klassikkosatu Veljeni Leijonamieli. Pienellä näyttämöllä jatkaa tositarina suomalaisesta ammattisotilaasta Aleksi Suomesta ja Studio Pasilassa koko perheen musiikkinäytelmä Kuka kaappasi auringon sekä stand up -klubi Club act!one. Lisäksi Studio Pasilassa vierailee maaliskuussa Minna Kivelän ja Ria Katajan komedia Tuula ja Pirkko – Meil on aina Toro. Arena-näyttämöllä jatkaa ikisuosittu Kiviä taskussa, joka nähdään ohjelmistossa enää vuoden 2026 loppuun saakka. Lilla Teaternissa 13. marraskuuta ensi-iltansa saava Våldets historia jatkaa ohjelmistossa myös kevätkaudella. Lisäksi yleisön rakastamat Kahvilla kirjailijan kanssa -tapahtumat jatkuvat keväällä suuren näyttämön parvekelämpiössä.

 

Lue uusi Teatteriin-lehti täällä.

 

Seuraavat ensi-illat Helsingin Kaupunginteatterissa

12.11.2025 Project No. 2191, kor. Adrienn Hód

13.11.2025 Våldets historia, ohj. Jakob Höglund

  1. ja 3.12.2025 Peter Pan, ohj. Jyri Numminen X

28.1.2026 Hildur, ohj. Tuomas Parkkinen

4.2.2026 Kurtturuusut, ohj. Miika Muranen

5.2.2026 Komedia pankkiryöstöstä, ohj. Samuel Harjanne

12.2.2026 Status quo, ohj. Jakob Höglund

 

Keväällä 2026 ohjelmistossa jatkavat

Let’s Play Business, ohj. Juha Jokela

Veljeni Leijonamieli, ohj. Jakob Höglund

Aleksi Suomesta, ohj. Tuomas Rinta-Panttila

Kuka kaappasi auringon, ohj. Liila Jokelin

Kiviä taskussa, ohj. Pentti Kotkaniemi

Club act!one

Kalenteri

X = Lahen uuttisia käy esitykset kokemassa

Kategoriat
Koulutus yhteiskunta

Lahden kaupunginvaltuusto 10.11.2026 vajaa yhdeksän minuuttia

Allakuvatut kaupunginvaltuutetut kävivät lausumassa omat käsityksensä esitetystä § 119 aloitteesta. Kaikki he aloitetta omalla tavallaan kehuivat ja puolueista vain sosialidemokraatit (3 kpl), yksi vasemmistoliiton ja yksi kristillisdemokraattien edustaja  kävivät sanomassa yhteensä nuo muutamat minuutit asiasta.

Kokoomus ja muut puolueryhmittymät eivät pukahtaneet asiasta sanaakaan. Mitään ei päätetty eikä ainakaan julkisesti kirjattu  asian toteutumiseksi.

Puheenjohtaja ennen kokouksen käsittelyä nuiji asian otsikkotekstin oikeaksi.

Vähäinen on siis kiinnostus valtuustollamme koko asiaan.

https://lahenuutisia.fi/2025/11/06/hallavalia-oppimisesta-ja-suomenkielesta/

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri musiikki taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Kansallisteatterin kevään 2026 ohjelmistoa

Esa Leskisen Toinen tasavalta jatkaa Leskisen demokratiaa käsittelevien näytelmien sarjaa ja nyt keskiöön nousee Kekkosen valtakauden Suomi.

Michael Baranin uutuusnäytelmä Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta kertoo monologien kautta kolmen naisen tarinat, joista jokainen kietoutuu Israel-Palestiina –tilanteeseen.

Isän maa on Jussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama tragikoominen esitys nykymiehen hämmennyksestä.

Simon Stephensin Vanja on tuore sovitus Anton Tšehovin klassikosta. Esityksen ohjaa Johanna Freundlich ja kaikki kahdeksan roolia näyttelee Ilja Peltonen.

Nämä juhlat jatkuvat vielä on Kati Kaartisen kirjoittama ja Laura Mattilan ohjaama esitys sukupolvet ylittävästä ystävyydestä.

Näyttelijä Timo Tuomisen tulkintoja Jacques Brelin lauluista kuullaan Suurella näyttämöllä.

Toinen tasavalta – tarinoita pelon ja toivon vuosikymmeniltä

Kuva: Mitro Härkönen

Esa Leskisen Toinen tasavalta on tarina kansakunnasta, joka vastoin kaikkia todennäköisyyksiä kykeni torjumaan itseensä kohdistuneet uhat, sopimaan keskinäiset riitansa ja samalla rakentamaan tasa-arvoisen, kaikki kansalaiset huomioon ottavan hyvinvointiyhteiskunnan.

Älykäs, viihdyttävä ja elävän ajankuvan värittämä esitys vyöryttää kansalliselle päänäyttämölle historian äkkikäänteitä ja henkilöitä sodanjälkeisistä vaaran vuosista 1980-luvun juppiaikaan ja neuvostoimperiumin romahdukseen.

Dokumentaarisen esityksen keskushenkilönä ja aikakautensa itseoikeutettuna symbolina toimii Urho Kekkonen. Nuoren Kekkosen roolissa nähdään Janne Reinikainen, vanhempaa valtiomiestä esittää Vesa Vierikko. Toinen tasavalta on jatkoa huippusuositulle Ensimmäinen tasavalta -teokselle (2022) ja se on Leskisen demokratia-aiheisen esityssarjan neljäs osa.

Ensi-ilta Suurella näyttämöllä 12.2.2026

Työryhmä

Rooleissa Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Petri Liski, Esa-Matti Long, Taisto Oksanen, Heikki Pitkänen, Jukka Puotila, Sari Puumalainen, Antti Pääkkönen, Janne Reinikainen, Valtteri Simonen, Vesa Vierikko

Muusikko Jussi Tuurna

Ohjaus Esa Leskinen Lavastussuunnittelu Kati Lukka Pukusuunnittelu Tarja Simone Musiikki Jussi Tuurna Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Paula Lehtonen Livevideosuunnittelu Ida Järvinen Äänisuunnittelu Esa Mattila Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi Taustoittava tutkija Riku Luostari Ohjaajan assistentti Helena Vierikko

X

 

Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta

 

Kuvan suunnittelu Kimmo Viskari, toteutus Marko Kovero

Michael Baranin uutuusnäytelmä, Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta, on hätkähdyttävä aikalaiskuvaus, jossa henkilökohtainen kohtaa maailmanpolitiikan. Monologien kautta se kertoo kolmen naisen tarinat, joista jokainen kietoutuu tavalla tai toisella Israel-Palestiina –tilanteeseen.

Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta puhuu lähihistorian julmimmista ja surullisimmista tapahtumista kiertoteitse, yksilön näkökulmasta. Esitys on kunnianhimoinen yritys käsitellä aiheita, jotka järkyttävyydessään ja monimutkaisuudessaan pakenevat hahmotuskykyämme, ymmärrystämme ja helppoja totuuksia.

 

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 4.2.2026.

Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille

 

Työryhmä

Rooleissa Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto, Sofia Smeds

Muusikko Mariola Aniolek / Niina Ranta

Ohjaus Michael Baran Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari Musiikki Juhani Nuorvala Valosuunnittelu Kalle Ropponen Äänisuunnittelu Jani Peltola Naamioinnin suunnittelu Anna Pelkonen

X

Isän maa

Kuva: Mitro Härkönen

Jussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Isän maa kertoo isistä ja lapsista, mielestä ja sen hauraudesta, sukupolvelta toiselle siirtyvistä traumoista, kaunasta ja anteeksiantamisesta. Se näyttää, miten Suomen sotien historia vaikuttaa edelleen yllättävin tavoin jokapäiväiseen elämäämme ja miten yksilön ongelmia ei voi erottaa laajemmista kysymyksistä, jotka koskevat ihmislajia ja sen tulevaisuutta.

Kirjoittajan omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä näytelmä tutkii miehistä itsestä kertomisen perinnettä tavalla, jossa minä ei ole voittamaton sankari, vaan tunteidensa kanssa elävä ihminen – sekä lapsi että vanhempi. Näyttämöllä nähdään armottoman inhimillinen ja lennokkaan humoristinen kuvaus yksilön kamppailusta itseään suurempia ongelmia vastaan.

Pesosen ja Moilan viimeisin yhteistyössä syntynyt esitys on Kuningatarnäytelmä Helsingin Kaupunginteatterissa (2025).

Kantaesitys Taivassalissa 14.1.2026

Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.

Isän maa on kirjoitettu osana Teatteri 2.0:n Uuden näytelmän ohjelmaa. Näytelmän kirjoittamista / esityksen valmistamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin kaupunki.

Työryhmä

Rooleissa Jani Karvinen, Kaisa Leppänen, Harri Nousiainen, Ilja Peltonen

Ohjaus Sini Pesonen Skenografia Camilla Nenonen Musiikki Tony Sikström Valosuunnittelu Eetu Hiltunen Äänisuunnittelu Pauli Riikonen Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

 

Vanja

Kuva: Nico Backström

Brittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin klassikosta. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023.

Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026

Työryhmä

Näyttämöllä Ilja Peltonen

Ohjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva Buchwald

 

Nämä juhlat jatkuvat vielä

Kuva: Satu Kemppainen

Nämä juhlat jatkuvat vielä on elämänviisautta rönsyilevä, vuoroin terävä, vuoroin lempeä tapauskertomus kansalliskirjailija Eeva Kilven ja kustannustoimittaja Anna-Riikka Carlsonin sukupolvet ylittävästä ystävyydestä.

Kati Kaartisen kirjoittama näytelmä pohjautuu Carlsonin vuonna 2024 ilmestyneeseen kaunokirjalliseen tietokirjaan Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä (WSOY). Esityksen ohjaa Laura Mattila, Maija Ruuskanen on säveltänyt musiikin, joka soi läpi teoksen. Tekstin ja kappaleet herättävät eloon rakastetut näyttelijät Jonna Järnefelt ja Eija Ahvo. Esitys on Turun Kaupunginteatterin ja Suomen Kansallisteatterin yhteistuotanto.

Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 26.2.2026.
Kantaesitys Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 23.10.2025.

Työryhmä

Näyttämöllä Eija Ahvo, Jonna Järnefelt, Maija Ruuskanen

Alkuperäisteos Anna-Riikka Carlson Teksti Kati Kaartinen Sävellys Maija Ruuskanen Lyriikat Eeva Kilpi ja Kati Kaartinen Ohjaus Laura Mattila Visualisointi ja valosuunnittelu Veli-Ville Sivén

 

Timo Tuominen avec Brel!

 

Kuva: Tomi Palsa

Näyttelijä Timo Tuomisen voimalliset tulkinnat Jacques Brelin lauluista saavuttivat niin suuren suosion loppuunmyydyllä Lavaklubilla, että keväällä Tuominen astuu yleisön pyynnöstä jälleen Suurelle näyttämölle!

 

Tuomisen alati kasvava Brel-repertuaari sisältää rakastetuimpien klassikoiden lisäksi yllättäviäkin jalokiviä chansonin mestarin laajasta laulukirjasta, jossa jokainen laulu on itsessään kuin kokonainen maailma.

Tuomista säestää huippuunsa hioutunut orkesteri: Tomi Rikkola (kitara ja alttoviulu), Jori Huhtala (kontrabasso), Tuomas Timonen (rummut), Marko Roininen (piano ja haitari) ja Juho Kanervo (sello).

Esitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 13.2.2026

https://www.kansallisteatteri.fi/ohjelmisto/ohjelmistokalenteri

X= Lahen uutisia käy kokemassa  esityksen

Kategoriat
Historia kotiseutu kulttuuri yhteiskunta

Isänpäivänä 2025

 

Isä

 

 

Tiedätkö

miten käy ihmisruumiin

joka saa palella kolmekymmentäkolme vuotta

olutpanimon kosteassa hiilihappokellarissa?

Isäni sen tiesi

viimein sen tiesi tohtori Airaksinen

ja sitten rovasti Partanen.

 

Nyt sen tietää saa koko maailma:

se on merkitty kullattuna ristinä

hautakivessä

 

Metelinmäessä

 

tuossa.

 

 

2.

Tiedätkö

miltä tuntuu

ajaa kuolemaantuomitun isänsä parta

vähän ennen sitä kuolemaa?

Minä sen tiedän

ja unessa ajan sen parran

tuhat kertaa uudestaan.

 

 

3.

Tiedätkö mitä on

kuoleminen käytännössä

suuressa kaupunkiyhteisössä?

Se on sairaalan suihkuhuone

se on mahdollisen kultahampaan irroitus

se on sormuksen repäisy sormesta

ennen pulssin taukoamista.

 

 

4.

Tiedätkö että

 

ne karheat kourat

se veikeä hymy

se jämerä käynti

se täsmällisyys

se rehellisyys

se työnteon taito

ja kaikki se elämän lämpöisyys

se kaikki

jäljelle jää

 

Kategoriat
kotiseutu Koulutus yhteiskunta

Hälläväliä oppimisesta ja suomenkielestä

 

LAhen vaakuna.jpg


https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/lautakunnat/sivistyslautakunta/

https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/kaupunginhallitus/

https://lahti-prod.oncloudos.com//cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20251222-5

Kategoriat
kotiseutu kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Teatteri Vanha Jukon vuoden 2026 uutuudet

 

I LOVE NELLY!

Kevätkaudella Jukossa nähdään tragikomedia näyttelijä Nelly Lovénista (1936–2003), joka muistetaan suuresta persoonastaan sekä elokuvista Neiti talonmies ja Pieni luutatyttö. Helmikuussa ensi-iltansa saava I LOVE NELLY! on esitys identiteetistä, epäsovinnaisuudesta ja intohimosta sekä kohtuuton kertomus maailmasta, jossa elämme.

Esityksen käsikirjoittaa Suvi Blick ja lavastaa Ola Blick ja he molemmat myös näyttelevät teoksessa. Lahtelaistaustainen Nelly Lovén oli Ola Blickin isotäti, jonka elämää taiteilijapari on pitkään tutkinut.

”Olemme saaneet kuulla mitä erikoisempia tarinoita Olan isotädistä, jota ei hävettänyt tai estänyt mikään. Nelly oli omassa ajassaan erityisen rohkea nainen ja outo tyttö, joka eli kuten itse halusi. Esityksemme ei kuitenkaan ole henkilökuva vaan ajankuva. Se kertoo yhtä paljon meistä kuin Nellystä”, kertoo Suvi Blick.

Esityksen tapahtumat saavat alkunsa, kun taiteilijapariskunta päättää perehtyä isotäti Nellyn elämään. Humoristinen esitys kertoo Nelly Lovénista, mutta on myös dystopia kulttuurin tilasta säästöjen keskellä.

Taiteilijapari Blick & Blick muistetaan erityisesti suositusta Olen yhä täällä -esityksestä, jonka tapahtumat sijoittuivat kuuluisalle Seilin saarelle. Esitys nähtiin Jukossa vuonna 2023.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2023/03/seilin-saaren-mielta-parantavissa-syleilyissa

 

Suvi Blick on ollut osa Jukon ensembleä vuodesta 2021 ja Ola Blick liittyi mukaan vuonna 2023. Molemmat ovat freelance-taiteilijoita, jotka työllistävät Jukon lisäksi itseään myös muissa projekteissa. Jukossa heidät on viimeksi nähty näyttämöllä Esa-Matti Smolanderin ohjaamassa Veriruusuissa sekä yhä ohjelmistossa olevassa Anna Jaanisoon Kohussa. Suvi Blick on näytellyt Jukossa myös teoksissa Kaksi sisarta ja Kajastus. Lisäksi Suvi on näytellyt mm. Ryhmäteatterissa, Suomen Kansallisteatterissa ja elokuvassa Tottumiskysymys. Lahtelaistaustainen Ola Blick on näyttelemisen lisäksi myös lavasterankentaja sekä skenografi ja työskennellyt mm. Suomen Kansallisteatterissa ja Q-teatterissa. Jukossa hänen lavastuksiaan ovat olleet mm. Veriruusut ja Kohu.

I LOVE NELLY! saa kantaesityksensä Teatteri Vanhassa Jukossa keskiviikkona 18.2.2026 ja esitykset jatkuvat 11.4.2026 asti. Blickien lisäksi taiteellisessa työryhmässä ovat dramaturgi Anna Jaanisoo, valosuunnittelija Antti Haiko sekä äänisuunnittelija Janne Louhelainen. Esityksen valmistumista on tukenut Teaterstiftelsen Vivicas Vänner.

Lisätiedot:
Suvi Blick p. 040 718 7145, blicksuvi@gmail.com

Ola Blick p. 044 509 5914, ola.blick@gmail.com

 

Teatteri Vanha Jukon vuoden 2026 ensi-illoista toinen on kolmen teatterin yhteistyönä syntyvä Rosa Liksomin romaaniin perustuva Everstinna. Esityksen tuottavat yhdessä Jukon kanssa Lappeenrannan kaupunginteatteri sekä helsinkiläinen Teatteri Avoimet Ovet.

Esityksen ensi-ilta on Helsingissä tiistaina 3.3.2026 ja esitykset ovat 9.5.2026 asti. Esityskausi Lahdessa on syksyllä 2026 ja Lappeenrannassa keväällä 2027.

Esityksen ohjaa ja dramatisoi Jukon taiteellinen johtaja Esa-Matti Smolander, jonka ohjauksia Jukossa ovat olleet Veriruusut ja Kaksi sisarta. Smolanderin ohjauksia ovat myös mm. Q-teatterin Rikos ja rangaistus sekä Lahden kaupunginteatterin Lokki.

Näyttämöllä ovat Maria Nissi, Minja Koski ja Matti Pajulahti Jukosta sekä Netta Salonsaari Lappeenrannan kaupunginteatterista.

Everstinna on riipaiseva, mutta myös riemua, lämpöä ja inhimillisyyttä täynnä oleva tulkinta Liksomin romaanista. Se on yhden naisen koko elämä ja pienen Suomen tarina tähän päivään saakka. Esitys käsittelee militarismia, fasismia ja vallan lumovoimaa. Liksomin kieli ja ihminen haastavat meitä katsomaan, millaiseen Suomeen olemme matkalla.

Nuori tyttö asuu juuri itsenäistyneen Suomen pohjoisimmassa kolkassa ja kasvaa aikuiseksi maailmassa, jossa eletään kahden totalitaarisen valtion, natsi-Saksan ja Neuvostoliiton, puristuksessa. Kun hän rakastuu itseään kymmeniä vuosia vanhempaan Everstiin ja menee naimisiin, kaikki unelmat käyvät toteen! Mies on täydellinen; jääkärin koulutus, sadistinen luonne, hyvä viinapää ja huono itsetunto. Alkaa eloonjäämistaistelu.

Lisätiedot:
Esa-Matti Smolander, p. 045 181 0855,
esa-matti.smolander@teatterivanhajuko.fi   

Kategoriat
kotiseutu kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Lahden kaupunginteatterin kevätkauden 2026 näytelmät

MAMMAL – Kati Outinen

Lahden kaupunginteatterin dramaturgi Veikko Nuutisen kirjoittama MAMMAL saa ensi-iltansa 24.1.2026 Suurella näyttämöllä. Näytelmä kertoo lapsuuden viimeisestä kesästä ja kahden yksinäisen ihmisen hetkestä reunalla, elämän ja kuoleman rajalla, sukupolvien leikkauspisteessä.

On vuosi 1999. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva Poika saapuu huonossa hapessa ja itsetuhoisin ajatuksin isoäitinsä Mamman luo. Mamman terveys on alkanut reistailla ja pää on jo hapero. Molemmilla on omat harhansa, joihin he uskovat. Vielä pitäisi ehtiä tehdä yksi yhteinen reissu Astuvansalmen kalliomaalauksille.
Mammalin ohjaa viime syksynä Lahdessa esitetyn Thelma&Loviisa -kantaesityksen käsikirjoittanut ja ohjannut Minna Harjuniemi. Mamman roolissa esiintyy Teatteri­korkea­koulun näyttelijätyön professorina työskennellyt, mm. kolmella Jussi-palkinnolla sekä Betoni-Jussilla palkittu Kati Outinen, Poikana Nenna Tyni.

 

Sinna Virtanen  MAAN JA VEDEN VÄLILLÄ

Tammikuu aloitetaan rakkauslaululla runotyttöydelle, suomalaiselle sanataiteelle, kesyttömyydelle, keskeneräisyydelle eli hymnillä Marja-Liisa Vartion persoonalle, elämälle ja taiteelle. Tänä syksynä Espoon teatterissa kiitetyn ja huikean Arakhne-näytelmän käsikirjoittanut ja ohjannut Sinna Virtanen tulee ohjaamaan Pienelle näyttämölle kirjoittamansa Maan ja veden välillä. Ensi-ilta  21.1.26.

Marja-Liisa Vartio oli 1950-60 -lukujen merkittävä kirjailija, jonka teokset rikkoivat perinteitä ja uudistivat suomalaista kirjallisuutta. Maan ja veden välillä sukeltaa tämän karismaattisen ja ristiriitaisen ikonin unenomaisiin teoksiin visuaalisen ja runollisen teatterin keinoin. Lavastus ja pukusuunnittelu on Samu-Jussi Kosken, jonka ensimmäinen teatterille tehtävä lavastussuunnittelu tämä on. Päärooleissa ovat Aurora Manninen ja Heidi Herala, joka palaa nuoruuteensa ja vierailemaan Lahden kaupunginteatteriin noin 40 vuoden jälkeen.

 

Juha Itkonen    SIVURAIDE

Suomen Kansallisteatterin, Turun kaupunginteatterin ja Lahden kaupunginteatterin yhteistyönä on syntynyt Sivuraide. Suomen eturivin kirjailijoihin kuuluvan Juha Itkosen kiiteltynä audiodraamana kuultu Sivuraide saa ensi-iltansa Lahdessa 12.2.26 Pienellä näyttämöllä. Yhteistuotanto tuo lavalle Jussi-palkitun ja näyttelijäntyön professorina toimivan Jarkko Lahden ja mm. KOM-teatterissa ja Ryhmäteatterissa näytelleen ja romaanikirjailijana debytoineen Eeva Soivion. Lahden kaupunginteatterin ensemblesta on mukana Annukka Blomberg. Esityksen ohjaa lahtelaisia Vihervaaran Annalla ihastuttanut Laura Mattila.

 

Tositapahtumiin perustuva draama

Katariina Vuori & Lauri Maijala HAAPAJÄRVEN ELVIS

Teatterinjohtaja, ohjaaja Lauri Maijala on tarttunut Katariina Vuoren kirjaan Erään tapon tarina, joka kertoo Suomen rikoshistorian yhdestä tunnetuimmasta ja hätkähdyttävimmästä rikoksesta. On syntynyt näytelmä Haapajärven Elvis.

Ala-asteikäisellä Askolla on kaksi sankaria: mummo – ja Elvis. Molemmat suojelevat Askoa omalla tavallaan kotiolosuhteilta, joissa Askon isä käyttäytyy väkivaltaisesti niin poikaa kuin äitiäkin kohtaan. Askon perheen todellisuus on kaikilla haapajärveläisillä tiedossa. Kukaan ei kuitenkaan tee asialle mitään – ennen kuin on liian myöhäistä. Kantaesitys on ensi-illassa 18.2.26 studionäyttämöllä. Rooleissa Lahden kaupunginteatterin ensemblestä Jori Halttunen, Tapani Kalliomäki, Vilma Kinnunen, Anna Pitkämäki, Teemu Palosaari, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen, Liisa Vuori ja Lumikki Väinämö.

Keväällä jatkavat syksyn ohjelmistosta tutut
Nysä, jättiläismäisen pieni seikkailu 2.5.2026 saakka
Loistava ystäväni 16.5. saakka
Tule kotiin, tähtityttö! 28.3. saakka
Kiljupunkkarityttö 11.4. saakka

Kaikkien kevään mainoskuvien parissa on jatkanut palkittu valokuvaaja Antti Sepponen.

Lue lisää ohjelmistosta ja työryhmistä sekä osta liput nettisivuiltamme lahdenkaupunginteatteri.fi

www.lahdenkaupunginteatteri.fi

Kategoriat
kotiseutu kulttuuri taide yhteiskunta

Lahtelaisen kulttuurituntemuskisan tulokset

Tässä lahtelaisuuttasi testaava kilpailu kulttuurituntemuksesta.

Kilpailun kysymykset oli kirjoitettu vihreällä ja vastaukset pyydetty lähettämään sähköpostiin – osoitteeseen lahenuutisia@gmail.com

 

Anna vastauksesi kysymyksiin liittyvässä aakkosjärjestyksessä pelkin numeroin 0 -10  (nollasta kymmeneen).

Osanottajien nimiä ei paljasteta, mutta pyysin lähettämään vastausrivin yhteydessä sähköpostiosoitteen, jonne voin ottaa yhteyden kilpailun jälkeen. Oikein vastanneiden kesken lupasimme arpoa vaikuttavan kirjapalkinnon.

Kilpailu alkoi 24.10.25 ja päättyi 31.10.25. Oikea vastausrivi ja lopputulos luvattiin julkaista 2.11.25, jolloin myös kertoa oikean vastausrivin antaneiden määrä (ja arvonnan tulos voittajalle).

Kulttuurituntemuskisani osoittautui kovin vaikeaksi. Vastauksia tuli niukasti, ei yhtään ihan oikeaa vastaustulosta, mutta peräti kaksi vastaajaa erehtyi vain yhdessä kysymyksessä. Heille lähetän lähempänä joulua lohdutuspalkinnon. Muutamat vastaajat totesivat luovuttavansa, toiset taas arvaavansa loput.

 

Lahden kulttuurituntemuksen kilpailu

Aito lahtelaisuutemme voidaan mitata myös kaupunkimme hallinnoista ja taiteista. Katselin kymmenen kaupunginjohtajan, kymmenen teatterinjohtajan, kymmenen Lahden kaupunginorkesterin kapellimestarin, kymmenen kuvataiteilijan ja kymmenen lahtelaiskirjailijan nimiluettelot. Ruksasin, kuinka monen hallinnossa tai taiteessa olen saanut olla mukana.

Kaupunginjohtajien hallintokiemuroissa olen ollut mukana kahdeksan eri kaupunginjohtajan johtamassa Lahdessa. Teatterinjohtajien kohdalla saan arvosanakseni täyden kymmenen eri johtajien ohjauksia ja tapaamisia. Kapellimestareiden kohdalla päädyn sitä vastoin tyydyttävään numeroon seitsemän. Kuvataiteilijoista saan numerokseni täyden kympin muistaessani heidän näyttelynsä ja tapaamisensa – heidän taiteensa hankinnoista saan vain välttävän kutosen. Kirjailijoista olen kaikkien kymmenen teoksia lukenut, kahdeksan heistä myös tavannut. Huomaan siis puutteeni vakavan musiikin kohdalla. Syntyperäisenä jo melko varttuneena lahtelaisena lienen kuitenkin melkoinen kulttuuripalvelujen käyttäjä – ja myös osaltani niiden toteuttaja.

 

Alla sinipunaisella värillä kysymysten oikeisiin vastauksiin liittyvät henkilöt ja vastauksen oikea numero.

 

LAHDEN KAUPUNGINJOHTAJIA

Teemu Hiltunen   Kari Salmi   Olavi Kajala   Niko Kyynäräinen   Uuno Takki   Jyrki Myllyvirta   Tarmo Pipatti   Pekka Timonen   Seppo Välisalo   Otto Lyytikäinen

A. Montako kaupunginjohtajaamme toimi myös ministerinä? Uuno Takki   Teemu Hiltunen 2

B. Kuinka moni heistä on syntynyt Lahdessa? Kari Salmi 1

 

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN JOHTAJAT

Fritz-Hugo Backman   Raija-Sinikka Rantala   Aimo Hiltunen   Veikko Manninen   Kari Rentola     Maarit Pyökäri  Ilkka Laasonen   Lauri Maijala   Sakari Jurkka   Lasse Lindeman

C. Montako teatterinjohtajistamme on syntynyt Lahdessa? Lauri Maijala 1

D. Tällä hetkellä pääkaupunkimme merkittävimmät taiteelliset teatterit ovat Suomen Kansallisteatteri, Helsingin Kaupunginteatteri ja Q-Teatteri. Montako luetelluista teatterijohtajistamme on saanut ohjata noissa kaikissa kolmessa teatterissa? Lauri Maijala 1

 

LAHDEN KAUPUNGINORKESTERIN KAPELLIMESTARIT

Dalia Stasevska   Martti Similä   Urpo Pesonen    Jouko Saari  Ulf Söderblom   Osmo Vänskä    Jukka-Pekka Saraste   Okko Kamu   Dima Slobodeniouk  Hannu Lintu

E. Montako kapellimestareistamme on syntynyt Lahdessa?     0

 

 

LAHDESSA TYÖSKENNELLEITÄ KUVATAITEILIJOITA

Olavi Lanu   Tuomo Lukkari   Veikko Leppänen   Ritva Leinonen   Olavi Ryyppö   Soile Yli-Mäyry    Thelma Salo   Martti Keränen   Matti Vesanen   Jorma Karden

F. Kuinka monella heistä on ollut tai on ateljee Lahden Pyhättömänmäellä?

Thelma Salo    Soile Yli-Mäyry 2

 

LAHTELAISIA KIRJAILIJOITA

Kalle Veirto   Seppo Jääskeläinen   Kerttu-Kaarina Suosalmi   Markku Koski   Risto Ahti   Timo Sandberg   Toivo Kauppinen    Reino Helismaa   Aune Peippo   Mila Teräs

G. Moniko ylläluetelluista kirjailijoista on syntynyt Lahdessa?

Kalle Veirto   Kerttu-Kaarina Suosalmi   Markku Koski   Risto Ahti   Timo Sandberg   Mila Teräs 6

H. Kuinka monen draamamuotoisia näytelmiä on esitetty Suomen Kansallisteatterissa?

Aune Peippo   Kerttu-Kaarina Suosalmi 2

 

(Yllä olevista luetteloista vain esittävän taiteen luettelot ovat täydellisiä – orkesteri ja teatteri. Muut luettelot ovat sattumanvaraisesti, eri vuosikymmeniltä kerättyjä, otsikkoon liittyviä lahtelaisnimiä.)

 

Oikeat vastaukset siis:

 

A.2    B.1   C.1   D.1   E.0   F.2   G.6   H.2

Kiitokset osanotosta!

TV