Kategoria: kansainvälisyys

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri taide Tanssi teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Tampereen Teatterikesän tuntoja ja tulevaisuuden hahmotteluja

Tampereen Teatterikesän ohjelmistovalinta on tullut vähitellen taloudelliseen solmukohtaan. Mittavat vierailuesitykset vievät tämän festivaalin kustannuksista niin suuren osan, että suomalaisen ja varsinkin ulkomaisten teatterien merkittävät esitykset suurine henkilökuntineen ja teatterilaitteistoineen on ollut pakko jättää harvoihin valittuihin. Siksi monologeista on tullut toisaalta kyllästyttävä muoto festivaaliohjelman perustaksi toisaalta taas monipuolisuudessaan myös sen taiteilijagallerian rikastajiksi.

Ensi kesän ohjelmavalinnan tekevät lähes Tampereen Teatterikesiin ikonivalitsijaksi kouliutunut Tanjalotta Räikkä ja raikas uusi tuttava teatteritöistään Juho Mantere, joilta voimme odottaa nyt kenties uudenlaistakin valintaperustetta aina kiinnostavaan Tampereen Kansainväliseen Teatterikesään 2027.

Omat viimeiset tuntoni näistä ensi kesän valitsijataiteilijoista rohkenen tähän valita monista heidän saavutuksistaan ihan viime vuodelta 2025. Samalla kriitikkona huomaan havainneeni heissä huipputaitojensa lisäksi myös molempien töistä samat esitysten keskeiset puutteet – ehkäpä teatterielämää yleisemminkin vaivaavina teatteritaiteemme vitsauksina.

 

TANJALOTTA RÄIKKÄ, näyttelijä

https://www.kansallisteatteri.fi/esitys/rakkaudesta-sahkoon

Esitysarvio on kirjoitettu Suomen Kansallisteatterin esityksestä 20.3.2025

Esityksen taikuusmagian lumon lisäksi kokonaisuus kietoi meidät väliepisodeillaan laadukkain Saara Törmän sanoituksin, moderninteknisine liveorkestraali-musiikkisävellyksin, tivolitaituriksi pukeutuneen solistin mukana kreiseihin, meheviin, kaunismelodisiin, sensuelleihin kabareemaisiin tunnelmiin. Vahinko, että aikamme tavan mukaan musiikin ylivolyymi valtasi salin ja tulkinnan ainoan tekstin sekä hemaisevan tumman alttoäänen, Tanjalotta Räikän väkevätunnelmaiset soolot sumentumaan musiikin hälyyn.

 

JUHO MANTERE, ohjaaja, näytelmäkirjailija

https://lahenuutisia.fi/2025/02/26/uusi-eden-suomalaisten-musikaalien-uusmoraalinen-herkku/

Esitysarvio on kirjoitettu Helsingin Kaupunginteatterin 22.2.2025 klo18.30 -esityksestä.

Uusi Eden -esitys oli yksi kevään 2025 ensi-iltatoivomuksistani ja syy valinnalleni perusteltu. Olin valmiiksi myyty jo ohjaaja-käsikirjoittaja Juho Mantereen teatteriuutuuden nähtyäni vuonna 2022 (Linna-Mantere: Tuntematon sotilas )https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2022/11/tuntematon-sotilas-tanaan Teatteri Vanha Jukon pelkistettynä, väkevänä uusversiona tänään ja halusin nyt kokea musikaaleista jotakin kenties sellaista, jonka tämä miettivä ja osaava Q-teatterin teatteriguru voisi tätä teatterilajia tuntemattomalle katsojalle löytää….

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

 

TAMPEREEN TEATTERIKESÄ 2026

Omalta kohdaltani jo siirryttyäni Lahdesta avajaispäivän aamuna junalla Tampereelle ja varaamaani hotellihuoneeseen, sain puhelinviestin, jonka luin avajaisia seuratessani tapahtumapaikan (otsikkokuva) Laikun lavan reunalla. Kuukausia odottamani erikoiskirurgi oli kutsunut jo seuraavaksi päiväksi minut tutkimuksiinsa P-Hämeen Keskussairaalaan. En voinut kieltäytyä.

Omaksi tämän kesän ohjelmakseni olin saanut neuvoteltua hotellin respaan lähetetyt mediakutsuliput:

Tiistai 4.8. 

15.00 AntiG – traaginen painirunoelma yhdelle naisruumiille
19.00 Voces – sisäisiä ääniä
21.30 Stevie Wonder 75V-tribuutti (TelttaLab)

Keskiviikko 5.8. 

13.00 Cowboy försvunnen
15.30 Haapajärven Elvis
19.00 Kolme sisarta

Neljällä eri taksikyydillä pystyin lopulta heikoksi muuttuneen kävelykepillä vahvistetun liikuntani vuoksi katsomaan ainoastaan 4.8. tiistain VOCES -esityksen. Maksetun hotellihuoneenkin jouduin jättämään ja matkaamaan junalla Lahteen, jossa olin klo 1.30 seuraavaa päivää varten.

VOCES olikin Tampereen Teatterikesäni pelastus, jonka onneksi sain nauttia.Näin sen arvioin Teatterikesän pääohjelmassa 4.8.2026 klo 19 Tampere-talon pienen näyttämön esityksenä.

https://lahenuutisia.fi/2026/08/06/voces-sisaisia-aania-elamamme-teatterihuipuksi/

 

Ensimmäinen  teatteriodotukseni liittyi Lahden kaupunginteatteriin, sen vierailevan ohjaajan ohjaustaitoon. Kolme sisarta olisin tahtonut nähdä juuri valmistuvista nykyohjaajista Taideyliopiston ohjaajakandidaatti Alice Polacenkon loistavan Nysä-ohjauksen täällä Lahdessa koettuani.

Näin sen ensi-esityksestä Lahden kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä kirjoitin 31.8.2025

https://lahenuutisia.fi/2025/08/31/ihana/

Olisin halunnut kokea tämän nuoren neron teatteria nyt Tampereen Teatterikesän Kolme sisarta tsehovilaisklassikon ohjaajana.

Luettelen vielä Tampereen Teatterikesän 2026 ohjelmistoon kuuluneet esitykset, jotka olin jo Lahen uutisia –palstoilleni arvioinut – ennen Teatterikesää ne nähtyäni.

Erityisesti olisin halunnut kokea Haapajärven Elvis – Lahden kaupunginteatterin esityksen nyt neljännen kerran, toisenlaisessa, tamperelaisessa lavamiljöössä – esityksen, jonka taso viime viime näytäntokausien näkemistäni suomalaisista ensi-esityksistä on ollut taiteellisesti ja yhteiskunnallisesti ylivoimaisinta suomalaista teatteriuudistusta.

Näin siitä kirjoitin Lahden kaupunginteatterin studionäyttämön ensi-illassa 22.2.2026

https://lahenuutisia.fi/2026/02/22/lahden-kaupunginteatterin-haapajarven-elvis/

 

Kansallisteatterin Muistopäivä

Kansallisteatterin Pienen näyttämön ensi-illasta kirjoitin 26.11.2025

https://lahenuutisia.fi/2025/11/26/muistopaiva-viidelletoistatuhannelle-suomalaiselle/

 

VÄYLÄ

Ella Mettäsen ja Mikko Roihan teatterihurmaavuutta, Lahden kaupunginteatterin Suuri näyttämö 31.10.2025

https://lahenuutisia.fi/2025/10/31/vayla-ella-mettasen-ja-mikko-roihan-teatterihurmaavuutta/

 

Tampereen Teatterikesä kokosi viime viikolla arviolta lähes 56 000 kävijää. Luvussa ovat mukana kaikki festivaalin ohjelmistot ja tilaisuudet. Teatterikesä järjestettiin maanantaista sunnuntaihin, 3.–9. elokuuta.

Pääohjelmiston maksulliset esitykset keräsivät yhteensä lähes 7 600 katsojaa. Näytöksiä oli kaikkiaan 31, ja katsomoiden täyttöaste oli erinomaiset 89,6 prosenttia. Eniten katsojia keräsivät Viron Draamateatterin Rahamaa, Lahden kaupunginteatterin Haapajärven Elvis, Rovaniemen Teatterin ja Piste Kollektiivin Vesisaaren Alma, Kansallisteatterin Muistopäivä sekä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Kolme sisarta.

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri musiikki taide Teatteriuudistus yhteiskunta

VOCES -sisäisiä ääniä elämämme teatterihuipuksi

VOCES Tampereen Teatterikesässä 2026

Tampere-talon pienen, steriilin, kauniin lähes 500 hengen loppuunmyytyyn saliin Tampereen Teatterifestivaaleille on tuotettu Red Nose Companyn kaksikon Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman sekä Meta4-jousikvartetin Antti Tikkanen (viulu) Minna Pensola (viulu), Atte Kilpeläinen (alttoviulu) ja Tomas Djupsjöbacka (sello) musiikkinäytelmä VOCES -SISÄISIÄ ÄÄNIÄ.

 

Esitys on suomalaisen teatterin ja näkemieni yli 40 Tampereen Teatterikesän tyyliharvinaisuutta. Klovniteatteria ja klassista musiikkia yhdistävän teoksen ytimessä soi erityisesti Jean Sibeliuksen säveltämä jousikvartetto Voces intimae – teos syntymävuotensa 1909 kauneutta, kuoleman pelon lempeyttä ja välttämättömyyttä, sibeliaanisen persoonan ainutlaatuisuuden sydämemme sopukoihin sävelin piirtäen aina hänen oikkuihinsa tai sairauksiinsa, kuolemaansa saakka sekä hautajaisiinsa tyylikkäästi meidät kanssaan vieden, vilpittömästi ajatuksiemme, tunnelmiemme täydeltä meidät klovnikaksikon mukana esitykseen vähäeleisesti, niukkapuheisesti johdatellen.

Kaksi satoja vuosia vanhaa taidemuotoa – klovneria ja kamarimusiikki lehahtavat musiikkiteatterillisesti loistavaan uusimuotoisen yhteiseen ja hallittuun tinkimättömään teatterityyliin, näyttämöllisesti tasavahvaan, viisaaseen mutta hauskan totuudelliseen vuoropuheluun maailman huippusäveltäjien ja niiden mestarillisten suomalaistulkkien tunteitamme hellivään kuuloaistimme sävelihanuuteen – kahden äärettömän henkevän lähes kalmankalkkisen klovnineron tuodessa miltei sanattoman totuudellisen visuaalisen antimensa meille täysin uustyylipuhtaana ennenkokemattomana uutuusteatterina.

Ihmeellisen tyylipuhdas teatteri-ilmaisu on löytänyt teatteriin, ajatuksiimme ja mielialoihimme, maailman menoa ja meidän jokaisen tunteita lämmöllä helliväksi teatteritapaukseksi ilman tekokoreuksia tai teorioita: vain vahva, upeasti toteutettu jousikvartetin sävelvivahteita täysi ammattimaisen eläytynyt sävellysten livesoitto korvillemme ja kaksi taitavaa maailmanluokan sympaattista klovnia esityksen hahmogalleriaan vievät seitsemän varttia meitä mukanaan maailman menon yhtälailla selkeisiin kuvioihin kuin myös uppouttavat meitä salakavaliin, meitä jokaista julkisesti tai piilotajuntaamme kokeileviin rituaaleihin, menneitten jos myös nykyaikojen välttämättömiin uusiin yhteiskuntakokeiluihin sekä ennen kaikkea tunnemaailmoihin, henkisiin aatteellisfilosofisiin, vuosisadan taakse silloin kokeiltuihin ismeihin, arvostettujen persoonien lääkärikäynteihin ja hoitoarvausten suurten kansainvälisten lääkärigurujen potilaittensa elämänjatkamisyrityksiin.

Kaiken saimme kokea, ahmia kyllästymättä, itkeä ja nauraa täydeltä ihan ääneenkin kenenkään, edes täysin vieraan katsojan vieressä, esityksestä täysin ymmyrkäisinä ja yllättyneinä nauttien.

 

Jos olisin saanut ja pystynyt kokemaan koko Tampereen Teatterikesän 2026 viikon pääohjelmiston, VOCES asettuisi ensemblemäisen suomalaisen nykyteatterin häikäisevien, vaikuttavien, kauniiden, koskettavien, huumoririkkaiden, näyttelijätaiteellisten, kamarimusiikillisten ja teatteritaiteen kokonaistyyliltään uusimpien, kypsimpien absurdien moraliteettien täysin ennenkokemattomien kokeilujen eturivistöön. Sanon suoraan koketeeraamatta nauttineeni elämäni tyylipuhtaimman, valmiin tulevaisuuden thaliagenren  – häikäisevän timanttisen kulttuurisen uusmajakan, häikäisevän loistavan Red Nose Companyn & Meta4 – jousikvartetin yhteisesityksen SISÄISIÄ ÄÄNIÄ.

Väliajalle meidät toivotetaan hautajaisten kahveille ja pullalle ja luvataan toisessa näytöksessä laskea kukat arkulle ja muistovärssyt lukea.

 

Puheensorina tyylikkyydestä kaikuu ahtaassa lämpiössä esityksen riemastuttavan tunnelman näkyessä ihmismassan hymyinä ja vapautuneina ilmeinä ymmärtää koko esitys huumavassa omapiirteisyydessään.

Kun SISÄISIÄ ÄÄNIÄ vielä meille antaa mahdollisuuden kokea arkussa makaamista, meistä moni sinne mielellään menee kokeilemaan. Tai antaa meille käden nostamisen muodossa mahdollisuuden ilmoittautua jonkinasteiseksi rituaalien noudattajaksi joko vapaamuurariksi, lions-yhdistyksen tai S-liikkeen jäseneksi nousee kädet ja äänekäs riemu lähes sataprosenttisesti ja sydämellinen yhteisöllisyyskin saa riemunnan kattoon saakka kiiriväksi – Sibeliuksen vapaamuurariuskin arvostuksen.  Tai mahdollisuus viedä vainajan arkulle keltainen kukkanen – senkin moni mieluusti tekee. Kaunis keltainen näky ja tunnelma riittää vakuuttamaan kuolemamme pyhyydestä ja näytelmämuodon pelkistetystä kauneudesta, interaktiivisuuden harvinaisen tyylikkäästä ja hauskasta toimivuudesta.

Mutta kaiken – kauniin keltaisen kukituksen, klovnerian huumorin ja itkun taitavan vuorottelun – nostaa korkeisiin sfääreihin hautajaismusiikki, jonka kuuron säveltäjän (Ida Moberg) musiikin koskettavassa tunnelmassa klovnit lopulta aidosti kysyvät, minkälaista elämää me haluaisimme elää, jos meille sallittaisi vielä joitakin hetkiä kuolemamme jälkeen. Ymmärsin aivojeni filmikelauksella, etten oivaltaisi sitä millään tavalla edes kuvailla.

Esityksessä, sen lopun pitkässä jaksossa, esiintyjät antavat hekin vain oman ratkaisunsa. Muusikot soittavat itse valiten nykymusiikin klassikkoja, vielä elävienkin säveltäjien, vähintään Sibeliuksen musiikkiystävinä säveltäneiden, jopa Bethovenin kauneuden säveliä lähes vartin sävelten taivaita ja manaloita kuvittaen. Loistavat, kalpean valkeiksi kalkitut klovnimme niiden rytmien ja omien koreografioidensa perässä tanssivat, tanssivat kuin päättömästi ja liikkuvat täysin päämäärättömästi, jäsentymättömästi, tyylittömästi, hikisiksi yli parituntisen harjaantuneen kehonsa lopuksi uuvuttaen. Siinä on heidän ratkaisunsa, absurdiutensa heidän ja meidän kokea tositarina ja sen sädehtivä, kommentoiva klovnisen viisas elämänhuumorin ja kuoleman vakavuuden taitava vuorottelu.

Niin taitaisi meillekin käydä – ajattelen kun puolituhantinen loppuunmyyty katsojakokonaisuus hulmahtaa loppupimeyden koittaessa kuin salamaisesta iskusta seisomaan ja kättentaputukset moniminuuttisena paukkeena, oman turvakävelykeppinikin kädestä lattialle pompauttamaan.

Tampereen Teatterikesän ja suomalaisen ilmaisevan esitystaiteen huippu on nyt minun ja monensadan katsojan osalta koettu, nautittu ja lähtemättömäksi muistoksi sieluihimme ikuistettu.

 

Artikkelin kuvat  Juha Kukkonen

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri musiikki taide Tanssi teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Tampereen Teatterikesän 2026 avajaiset

Tampereen ihmiset ovat ottaneet perinteeksi jättää muut askareensa ja tulla kuulemaan, mitä tulevalla teatteriviikolla on uutta koettavana ja meille katsojille annettavana.

Kansanpaljouden näky on aina sykähdyttävä ja todistaa jotakin pysyvää ja perinteitten taattua uskollisuuden palvontaa suomalaisista, ja tässä tapauksessa juuri tamperelaisista, kulttuurin kuluttajista.

 

TERVETULOA TEATTERIKESÄÄN!
Avajaisten juontaja, Tampereen teatterin näyttelijä Elisa Piispanen totuttuun miellyttävään tapaansa ohjelmanumerot ja esiintyjät esitellen.

 

CIRCUS SIMON
Sirkusartisti Simon Llewellyn toi avajaisiin sopivan maistiaisen pääohjelmistossa nähtävästä teoksestaan, jossa yhdistyvät Kirsi Kunnaksen runot, Silja Palomäen musiikki ja taidokas sirkuskoreografia. Jonglöörien mestaruutta ei oikein ehtinyt tavoittaa katsomon sivustoille ja reunustan vehreän puiston lehvien autuuteen..

 

AVAJAISTERVEHDYS
Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja, näytelmäkirjailija ja ohjaaja Mika Myllyaho.

”Kun Kokkolan kaupunginteatteriin ohjaamani esitys kutsuttiin Teatterikesään vuonna 1995 yli kolmekymmentä vuotta sitten, se  oli minulle suuri tapaus kuin lottovoitto. Kesä meni jotenkin kuin ilmassa leijuen, kun tiesi että tulen esittämään sitä täällä.  Se oli jollain tavalla erilainen kutsu ja pääsylippu – päästä oikeiden teatterintekijöiden yhteisöön. Tuntui, että se taide, jota teen, on arvostettua. Kaikkein hauskinta taas on se, että ohjaamassani esityksessä naispääroolia näytteli Tanjalotta Räikkä, joka nyt on kuulunut jo monia vuosia Teatterikesän taiteelliseen johtoryhmään. Näin ympyrät sulkeutuvat jollakin tavoin hauskasti. Teatterikesä on myös se teatterilaisten kohtaamispaikka. Se on foorumi, jonne kutsu merkitsee paljon.

Täällä vaihdetaan kuulumisia ja ajatuksia. Muistan Nekrosiuksen Hamletin tai Thomas Ostermaierin teatteriesitykset teatteriestetiikan edelläkävijöinä koko maailmassa ja ensimmäisinä Tampereen teatterikesistäni – ne ovat olleet merkityksellisiä ennen kaikkea siksi, että jokaisessa niissä on ollut se vahva, oma estetiikkansa, oma teatterikielensä….

Se, että teatterikesä kykenee jatkamaan laadukkaana ja merkittävänä taiteellisena foorumina, tarvitsee myös tukea. Olen ollut huolissani siitä, että tukia on leikattu. Ulkomaalaisten esitysten tuominen Suomeen on kallista. Suomenlahti täytyy ylittää, ja se nostaa esitysten hintoja huomattavasti. Kuitenkaan Tampereen Festivaalin budjetti ei ole kovin suuri, jos sitä verrataan ulkomaisten festivaalien budjetteihin. Juuri nyt kun maailma palaa, me tarvitsemme uusia ajatuksia. Itse uskon taiteelliseen teatteriin ja sen voimaan. Teatterikesämme toimii pienellä asiantuntijajoukolla, toiminnanjohtajalla ja kahdella asiantuntijalla: Hanna Rosendahl, Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä katsovat huikean määrän esityksiä ja matkustavat eri festivaaleille ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Se on vaativaa työtä ja siitä isot kiitokset heille. Eikä pidä unohtaa tamperelaisia teattereita, jotka antavat elokuun ensimmäiseksi viikoksi kaikki tilansa teatterikesän käyttöön. Teattereiden henkilökunta on toimivaa, taitavaa ja yhteistyöhaluista toteuttaa tämäkin vuotuinen festivaali. Tähän on hyvä lopettaa. Hyvää festivaalia ja Suomen kesää! ”

 

VÄYLÄ
Näyttelijä Ella Mettänen esitti otteen pääohjelmiston esityksestään Väylä. Olin jo alkuperäisen esityksen nähnyt ja siitä kirjoittanut.

Kuva Juho Uusitalo

https://lahenuutisia.fi/2025/10/31/vayla-ella-mettasen-ja-mikko-roihan-teatterihurmaavuutta/
Merkittävää esityksessä oli, että Ella Mettänen on niitä  suurenmoisia näyttelijätaiteilijoita, jonka ilmaisu pystyi tavoittamaan intensiivisyydellään, eläytymisellään ottamaan koko suuren yleisönsä haltuunsa.

 

TAITEELLISEN JOHTORYHMÄN PUHEENVUORO

Teatterikesän taiteellinen johtoryhmä:

Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä.

Taiteellinen johtoryhmä kertoi kiinnostavasti jälleen teatterivalinnoistaan, vain kolmen ulkomaisen vierailun merkityksestä, erityisesti virolaisten jo pari vuoden takaisesta suurtyöstä Rahamaa-esityksestä, joka ottaa tiukasti kantaa Euroopan ja maailman sotaiseen kehityksen ja joka kyllä harmiksemme oli jo ennen Tampereen Teatterikesän avautumista esityksistä loppuunmyyty.

Teatteriteoriassa he havainnollistivat useita näkökulmia tavallisen kansalaisen teatterinälän tarjontaan. Yhtenä mahdollisuutena tulla tarjolla olevan ulkomaanmatkan, tuttava-illan, seksiseuran tai oman harrastuksen ja ajanvietteen rinnalle tulevana kilpailevana vaihtoehtona Teatterikesän valitsemaan esityksiä ja tapahtumia kokonaisen viikon harvinaisena laajana tarjontana itselleen ja ystävilleen.

Tässä heidän päävalintatarjontansa:

 

 

KIITOS KOTIMAISESTA NÄYTELMÄSTÄ -TUNNUSTUSPALKINNON & NUOREN NÄYTELMÄKIRJAILIJAN ORIGO-PALKINNON JAKO

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (Sunklo) jakoi Tampereen Teatterikesän avajaisissa kaksi palkintoa: Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuksen ja Nuoren näytelmäkirjailijan Origo-palkinnon.
Teatterin tiedotuskeskus palkittu Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuksella

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on myöntänyt Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuksen Teatterin tiedotuskeskus TINFO:lle kiitokseksi kotimaisen näytelmän hyväksi tehdystä työstä Göteborgin kirjamessuilla vuonna 2025. Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain teatterille tai taholle, joka on ohjelmistopolitiikassaan tai muuten tukenut kotimaista näytelmää. Palkinto jaettiin Tampereen Teatterikesän avajaisten yhteydessä 4.8.2026.

Palkinto myönnettiin Teatterin tiedotuskeskukselle seuraavin perusteluin:

Teatterin tiedotuskeskus TINFO on vienyt ansiokkaasti suomalaista ja suomenruotsalaista näytelmäkirjallisuutta kansainvälisen yleisön ja teatterivaikuttajien saataville Göteborgin kirjamessuilla, jotka ovat Pohjoismaiden merkittävin ja suurin kirjallisuustapahtuma. Vuonna 2025 messujen teemana oli draama, mikä antoi puitteet Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyölle. Messuille vietiin Suomesta yhdeksän näytelmäkirjailijaa, jotka pääsivät esittelemään teoksiaan ja kertomaan työstään ruotsalaiselle ja muulle kansainväliselle yleisölle.

TINFO on sitkeästi edistänyt näytelmän näkyvyyttä osana tapahtumaa. Messuja varten on valmistettu ohjelman ja käytännön järjestelyiden lisäksi yhdeksän näytelmän fyysiset painokset, esitteitä, yksityiskohtaiset aikataulut sekä kohtaamisia näytelmäkirjailijoiden ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. TINFO:n luomat puitteet mahdollistivat myös suomalaisia näytelmäkirjailijoita edustavien agentuurien tehokkaan verkostoitumisen eri maiden teatterinjohtajien ja näytelmäagentuurien kanssa.

Kansainvälisen viennin edistämisen lisäksi TINFO tekee korvaamattoman arvokasta työtä esittävän taiteen alan tilastoinnin ja tiedonvälityksen parissa. Tämän pitkäjänteisen työn ansiosta suomalaisen esittävän taiteen vaikuttavuus, laajuus ja kehitys saadaan näkyväksi koko kentän eduksi ja viedään luotettavana tietona suoraan päättäjien ulottuville.

 

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry edistää teatteria, tv-sarjoja ja elokuvia kirjoittavien jäsentensä ammatillisia, tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Yhdistyksessä on noin 600 jäsentä.

 

Nuoren näytelmäkirjailijan Origo-palkinto Veikka Heinoselle

Vuoden 2026 Origo-palkinto myönnettiin näytelmäkirjailija ja dramaturgi Veikka Heinoselle Tampereen Teatterikesän avajaisissa 4.8.2026. Heinonen on vuonna 2022 Teatterikorkeakoulusta valmistunut freelancer-näytelmäkirjailija ja dramaturgi, joka on kirjoittanut näytelmiä ja audiodraamaa.

https://lahenuutisia.fi/2022/03/07/sukset-ristissa-hiihtourheilun-elamanhaaveissa/

 

MASTERPIECE ORCHESTRA
Tilaisuuden päätteeksi TelttaLab -ohjelmistossa vieraileva tribuuttiyhtye tulkitsi Stevie Wonderin tuotantoa solisteinaan Antti Kleemola ja Emma Balbatsu.

Lahen uutisia aikoi vielä avajaispäivän lopuksi käydä LiveLabin konsertissa tätä jo yli seitsemänkymmenvuotiasta syntymästään saakka sokean maailmanluokan monipuolista musiikin taituria ja rotusortoa vastustaneen ihmelapsen Stevie Wonderin musiikkia ihastelemassa.

Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri musiikki taide tanssi teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Tampereen Teatterikesää 2026 vietetään koko viikko

Eesti Draamateater Rahamaa, kuva Heikki Leis|

Pohjoismaiden suurin teatteritapahtuma Tampereen Teatterikesä järjestetään ensi viikolla 3.–9. elokuuta 2026. Vuorossa on festivaalin 57. kerta. Tänä vuonna pääohjelmistossa on 16 produktiota, joista kolme on kansainvälisiä. Lisäksi pääohjelmisto sisältää kaksi katuteatteriesitystä. Pääohjelmiston on suunnitellut taiteellinen johtoryhmä Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä yhdessä toiminnanjohtaja Hanna Rosendahlin kanssa.

Teatterikesän ohjelmakokonaisuuteen sisältyvät pääohjelmiston lisäksi TelttaLab -esitykset G Livelab ‑klubilla sekä oheisohjelmistot OFF Tampere ja torstain Tapahtumien Yö. Festivaaliviikon aikana järjestetään myös alan keskusteluja sekä kokoontumisia.

Pääohjelmiston kansainväliset vierailutuotannot tulevat Virosta, Ruotsista ja Norjasta.

Festivaaliviikonloppuna nähdään Viron Draamateatterin Rahamaa-esitys, joka on yksi suurimpia kansainvälisiä tuotantoja, mitä Teatterikesässä on esitetty. Kansainvälisestä rahanpesuskandaalista kertovan teoksen on kirjoittanut Mehis Pihla ja ohjannut Hendrik Toompere junior. Esityksen molemmat näytökset ovat loppuunvarattuja.

Ruotsalaistaiteilija Iggy Malmborg vierailee Tampereella toista kertaa. Kesäkuussa ensi-iltansa saaneessa Sortistyckenissä esiintyvät Malmborgin lisäksi Göteborgin kaupunginteatterin näyttelijät Mia Höglund-Melin ja Jesper Söderblom.

Kansainvälistä väriä festivaalille tuo myös näyttelijä-käsikirjoittaja Kate Pendry esityksellään My Dinner with Putin. Tosipohjainen yhden naisen show kuvaa näyttelijän unelmaa lopullisesta läpimurrosta ja antaa katsojan kurkistaa vallan sisäpiiriin. Esitys on hurmannut katsojia ympäri Norjaa, jossa lontoolaistaustainen Pendry nykyisin asuu.

Tampereella vierailee tuttuun tapaan myös lukuisia kotimaisia taiteilijoita. Isoimmista teattereista pääohjelmistossa ovat mukana Suomen Kansallisteatteri (Muistopäivä), & Espoon teatteri (Arakhne), Svenska Teatern (Förgät mig), Lahden kaupunginteatteri (Haapajärven Elvis), Kotkan kaupunginteatteri (Häiriö maisemassa) ja Rovaniemen Teatteri yhdessä Piste Kollektiivin kanssa (Vesisaaren Alma).

Kuva esityksestä Haapajärven Elvis

Pääohjelmiston esityksistä lisää: https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/paaohjelmisto/

 

Festivaalitunnelma näkyy myös kaduilla

Teatterikesän pääsymaksuton katuohjelmisto riemastuttaa yleisöä kahdella esityksellä: Circus Simonin SIRKUKSEEN! ja Sara Twisterin Ready.Aim.Fire! nähdään festivaaliviikolla tiistaista torstaihin.

 

TelttaLabin ohjelmistossa runoutta, teatteria ja konsertteja

https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/telttalab/

Teatterikesä ja G Livelab Tampere toteuttavat TelttaLab-ohjelmiston festivaaliviikolla tiistaista lauantaihin. Ohjelmisto pitää sisällään niin runoutta, pienimuotoisia teatteriesityksiä kuin konsertteja.

Estradille nousevat muun muassa näyttelijäkaksikko Esko Roine ja Seela Sella, laulaja Kirsi Poutanen sekä näyttelijä Timo Tuominen. Lämminhenkisiä musiikkihetkiä tarjoavat myös sisarukset Laura ja Oona Airola sekä taiteilijaystävykset Miiko Toiviainen ja Sinikka Sokka. Vauhdikkaammasta keikkamenosta vastaa esimerkiksi Masterpiece Orchestra Stevie Wonder ‑tribuutillaan.

OFF Tampere -oheisohjelmistossa 40 produktiota

Teatterikesän oheisohjelmisto OFF Tampere kokoaa yhteen ammatti- ja harrastajaryhmien esitykset. Tänä vuonna mukana on 40 erilaista produktiota ja tilaisuutta. Ohjelmistossa nähdään esimerkiksi Tampereen ja lähiseutujen suurimpien kesä- ja harrastajateattereiden esityksiä sekä vierailevia kokoonpanoja muualta Suomesta, kuten Turusta ja Imatralta.

Turkulainen Tehdas Teatteri ja Alma Rajala vierailevat festivaalilla esityksellä Pandora – Opening, joka yhdistelee esine- ja nukketeatteria sekä fyysistä teatteria. Imatralainen harrastajateatteri Vaientamaton vierailee puolestaan Riina Tanskasen sarjakuvateoksiin pohjautuvalla esityksellä Syrjäseutujen tytöt Kulttuuritalolla. Helsinkiläiseltä nuorisoteatterilta Tämän Päivän Teatterilta nähdään Minä olen Sanna Marin ‑esitys, joka tarkastelee politiikan, median ja vallankäytön kysymyksiä.

Tapahtumien Yö valtaa kaupungin festivaaliviikon torstaina – luvassa noin 150 erilaista tapahtumaa

Tapahtumien Yö valtaa Tampereen festivaaliviikon torstaina 6.8. Luvassa on monipuolinen kattaus erilaisia tapahtumia, joista suurin osa on yleisölle maksuttomia.

Ohjelmisto sisältää musiikkia, kuvataidetta, tuli- ja LED-taidetta, pihakirppiksiä, elokuvanäytöksiä sekä uusina tulokkaina esimerkiksi Onda Arts & Music ‑kulttuurikahvilassa toteutettavan Alakulttuurifestin sekä Kulttuurikeskus Nekalabin tapahtuman.

Muu ohjelmisto tarjoaa tekijähaastatteluita ja alan kokoontumisia

Teatterikesän Muu ohjelmisto kokoaa yhteen festivaaliviikon aikana järjestettävät tekijähaastattelut, teatterialan keskustelut sekä ammattilaisten kokoontumiset.

Pääohjelmiston näytösten yhteydessä järjestetään kaikille avoimia tekijähaastatteluita, joiden avulla syvennytään tarkemmin esityksiin. Lisäksi tarjolla on esimerkiksi mahdollisuus tutustua uusiin romaanidramatisointeihin sekä pohtia teatterin inklusiivisuuden kysymyksiä.

Avajaiset Laikunlavalla tiistaina 4.8.26

Teatterikesän avajaisia vietetään perinteiseen tapaan Laikunlavalla festivaaliviikon tiistaina klo 12–13. Avajaistervehdyksen tapahtumalle tuo tänä vuonna Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja, näytelmäkirjailija ja ohjaaja Mika Myllyaho. Yleisölle avoimessa tilaisuudessa kurkistetaan festivaalin eri ohjelmistoihin sekä jaetaan Kiitos kotimaisesta näytelmästä ‑tunnustus ja Nuoren näytelmäkirjailijan Origo-palkinto.

Tampereen Teatterikesä

Teatterikesän festivaalilehti on ilmestynyt!

Tapahtumien Yön ohjelma on nyt julkaistu!

OFF Tampere ja Muu ohjelmisto täydentävät Teatterikesän tarjontaa

Festivaalitunnelma näkyy myös kaduilla!

Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri luonto taide tanssi teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Kansallisteatterin syksyn 2026 ohjelmiston kertaus

Suomen Kansallisteatterin tulevan syksyn 2026 uusimmat ensi-illat ja koko syyskauden taiteellisesti monipuolinen ja vahva ohjelmisto teatterivierailuineen ovat upeita.

Satu Linnapuomin ohjaama satuseikkailu Taru hohtavasta helmestä hurmaa Suurella näyttämöllä. Pienellä näyttämöllä nähdään L. Onervan aikansa kohuromaaniin pohjautuva Mirdja, jonka ohjaa Liila Jokelin. Nuorten Kansallisteatterin improvisoiden syntyvän uutuuden, jos meiltä kysytään, konsepti ja ohjaus ovat Tamara Searlen käsialaa. Suuri näyttämö täyttyy musiikista, kun Timo Tuomisen Rendez-vous avec Brel sekä Veera Salmen Puluboi-kirjoihin perustuva ja Maija Ruuskasen säveltämä Puluboin ja Ponin lauluja -konsertti valloittavat näyttämön. Janne Reinikaisen ohjaama Viides askel palaa ohjelmistoon yleisön pyynnöstä. Vierailuesityksinä nähdään Lahden kaupunginteatterin Haapajärven Elvis, käsikirjoitus ja ohjaus Lauri Maijala, näyttelijä Miiko Toiviaisen monologi Kepeä elämäni ja tammikuussa 2027 Sirkku Peltolan kirjoittama ja ohjaama Kärpäset.

Taru hohtavasta helmestä on täynnä mielikuvituksen ja teatterin taikaa


Kuva: Tuomo Manninen, grafiikka Marko Kovero. Pajukaaren luomisessa apuna käytetty tekoälyä.

Taru hohtavasta helmestä perustuu Aili Somersalon (1887–1957) rakastettuun satuklassikkoon Mestaritontun seikkailut. Kiehtovalla tavalla suomalaisia kansantaruja ja satujen taikamaailmaa yhdistelevä teos kertoo tarinan rohkeudesta. Esitys on Minna Leinon dramatisoima ja Satu Linnapuomin ohjaama. Luvassa on jännittävä mutta lämminhenkinen seikkailu, joka hehkuu mielikuvituksen ja teatterin lumoa.

Tarina esitetään näyttämöllä nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Upeasti visualisoidun esityksen rooleissa nähdään timanttinen näyttelijäensemble vahvistuksenaan taitava joukko nuoria tanssinharrastajia. Mestaritontun roolissa loistaa Sari Puumalainen.

Ensi-ilta Suurella näyttämöllä 18.11.2026

Suosittelemme esitystä yli 7-vuotiaille.

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.

Työryhmä

Rooleissa Yasmin Ashanullah, Jesse Gyllenbögel, Jani Karvinen, Maria Kuusiluoma, Raoul Mahjneh, Harri Nousiainen, Sari Puumalainen ja Wenla Reimaluoto

Tanssija-avustajat Alva Ervasti, Elsa Färkkilä, Gisele Konttinen, Sara Kuusela, Vivian Kuusinen, Vivienne Lemmetty, Almi Luostarinen, Iisa Melaluoto, Hilma Nieminen, Tilda Oljemark, Anna Reijonen ja Levi Vettenranta

Mirdja – aikansa kohuromaani vihdoin näyttämölle

Kuva: Mitro Härkönen

L. Onervan esikoisromaani Mirdja vuodelta 1908 (SKS) on kotimaisen kirjallisuuden harvinainen helmi – dekadentti romaani, joka kertoo omaa itseään kiihkeästi etsivän naisen elämäntarinan. Sovinnaisen roolin hylkäävä ja seksuaalisuudestaan nauttiva nainen olivat aiheita, jotka herättivät suuren kohun aikalaisten keskuudessa. Teoksen ydintä ovat naisen identiteetti, nähdyksi tulemisen tarve ja pyrkimys itsemääräämisoikeuteen.

Kansallisteatterissa ensi kertaa esitettävä Mirdja on vaikuttava, elegantti näyttämöteos, jossa visuaalinen maailma, musiikki ja koreografinen liike sulautuvat valovoimaiseen näyttelijäntyöhön. Mirdjaa eri elämänvaiheissa esittävät Inke Koskinen ja Kristiina Halttu. Esityksen on dramatisoinut Eva Buchwald, joka on myös hiljattain kääntänyt alkuteoksen englanniksi (Mirdja: A Decadent New Woman, 2025). Mirdja on ohjaajana, kirjailijana, dramaturgina ja muusikkona tunnetun Liila Jokelinin debyyttiohjaus Kansallisteatterissa.

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 25.11.2026

Työryhmä

Rooleissa Kristiina Halttu, Kasper Korpela, Aksa Korttila, Inke Koskinen, Esa-Matti Long, Pyry Nikkilä, Ilja Peltonen ja Timo Tuominen

Ohjaus Liila Jokelin Dramatisointi Eva Buchwald Lavastussuunnittelu Salli Kari Pukusuunnittelu Riikka Mäntymaa Valosuunnittelu Elli Maria Kujansuu Musiikki Veli-Ville Sivén Äänisuunnittelu Jani Peltola Koreografia Niina Rajaniemi Naamioinnin suunnittelu Joonas Lampi

 

Nuorten Kansallisteatterin esitys jos meiltä kysytään syntyy improvisoiden

Kuva: Henni Hyvärinen

Nuorten Kansallisteatteri on ryhmä nuoria teatterintekijöitä, jotka haastavat käsitystämme siitä, kuka saa tehdä teatteritaidetta ja kenelle sitä tehdään. Ryhmässä on mukana Afganistanista, Bangladeshista, Suomesta, Kurdistanista, Somaliasta ja Syyriasta kotoisin olevia nuoria tekijöitä, jotka työskentelevät yhdessä kokeneiden taiteilijoiden kanssa.

Nuorten Kansallisteatterin uutuusesitys jos meiltä kysytään ei perustu valmiiseen näytelmään. Se on rakennettu työryhmän kesken harjoitushuoneessa improvisaation keinoin ja pohjautuu nuorten itse tuottamaan materiaaliin. Esitys käsittelee kielen, totuuden, perinteiden ja nykymaailman kysymyksiä.

Esitys sisältää suomen, englannin, somalin, bengalin, arabian, turkin ja darin kieltä. Tekstitykset ovat saatavilla englanniksi ja suomeksi.

Esitys on osa Lähettiläät | Ambassadors -projektia, johon kuuluu myös työpajoja maahanmuuttajataustaisten nuorten yhteisöissä.

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 14.10.2026

 

Työryhmä

Rooleissa Ridwan Ahmed, Asma Akbari, Zahra Akbari, Maria Akter, Sabrina Ali, Adnan Almousa,
Maryam Barbery, Juho Hagan, Iiris Linna, Tilma Lucenius, Yusra Mohali, Iftah Mohamed, Arvand Rasul, Ada Safdari ja Kaneli Samola

Konsepti ja ohjaus Tamara Searle Konsepti ja esiintyminen Nuorten Kansallisteatterin esiintyjät Konsepti ja dramaturgia Ville Vuorikoski (TeaK) Video- ja äänisuunnittelu Olli Valkola Valosuunnittelu Miika Suomalainen Tuottaja Roosa Vaverka

 

Pakahduttavia tunteita Suurella näyttämöllä – Timo Tuominen: Rendez-vous avec Brel

Kuva: Tomi Palsa

Timo Tuomisen rakastetut Brel-tulkinnat keräävät ilta illan jälkeen katsomot täyteen. Syksyllä hän valloittaa yleisön pyynnöstä jälleen Suuren näyttämön.

Tuomisen Brel-repertuaari on kasvanut jo yli sataan, ja jokainen chanson on kuin näytelmä, pakahduttava kohtaaminen Pariisin taivaan alla, rendez-vous niin ystävien kuin kuoleman kanssa; kaipausta, rakkautta ja iloa, lohduttomuutta, tuskaa ja naurua. Tuominen on suomentanut kolmekymmentä uutta laulua, ja useimmat uutuuksista kuullaan myös Suurella näyttämöllä, joukossa todellisia harvinaisuuksia, kuten He’maman, jota Brel ei koskaan itse taltioinut jälkimaailmalle.

Brel ei koskaan kavahtanut kantaaottavuutta, joten joukossa kuullaan nyt myös ravistelevia lauluja, jotka käsittelevät tänäänkin yhteiskunnassamme raivoavia kipeitä ongelmia, kuten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai oikeistoradikalismin salakavalaa nousua.

Tuomista säestää huippuunsa hioutunut orkesteri: Tomi Rikkola (kitara, busuki ja alttoviulu), Jori Huhtala (kontrabasso), Tuomas Timonen (rummut) ja Marko Roininen (piano ja haitari).

Ensi-ilta Suurella näyttämöllä 7.11.2026

 

Puluboin ja Ponin lauluja –konsertti läiskyy ja pölisee

Kuva: Emmi Jormalainen

Hakaniemen toripulu nimeltänsä Puluboi lennättää kuulijansa musiikkimatkalle keskelle torihulinaa. Tapaamme hänen ystävänsä Minimillan ja Ponin. Saamme myös kuulla karkumatkasta ja siitä miten Puluboi pääsi naimisiin!

Luvassa vähän ÄLLIÄ ja paaaljon LAKKAUTTA!

Veera Salmen Puluboin ja Ponin kirjaan perustuva, Jukka Rantasen dramatisoima ja ohjaama musiikkinäytelmä Puluboin ja Ponin teatteri oli yleisön suursuosikki Kansallisteatterissa 2015. Musiikin esitykseen sävelsi Maija Ruuskanen ja lauluista julkaistiin seuraavana vuonna vauhdikas levy Puluboin ja Ponin lauluja (2016).

Puluboin ja Ponin lauluja on myös Kansallisteatterin Kulttuurin kummilapset -esitys syksyllä 2026.

Suosittelemme esitystä yli 4-vuotiaille.

Suurella näyttämöllä 3.10.2026 klo 13:00

Työryhmä

Näyttämöllä Jani Karvinen (Puluboi), Helena Haaparanta (Poni, laulu), Maija Ruuskanen (Minimilla, piano & laulu), Jaakko Kämäräinen (basso & laulu), Anssi Salminen (kitarat & laulu), Ville Salminen (kitarat Kulttuurin kummilapset -näytännöissä) ja Markus Malin (rummut)

 

Veljekset Treat ja Phillip ovat orpoja.

Heidän ailahteleva isänsä on häipynyt ja äiti kuollut poikien ollessa pieniä. Koko tähänastisen elämänsä nuoret miehet ovat asuneet kahdestaan rivitalomurjussa Pohjois-Philadelphiassa. Lapsenkaltainen Phillip (Juho Uusitalo) ei koskaan poistu asunnosta, koska hän potee hengenvaarallista allergiaa. Tai niin ainakin hänen isoveljensä Treat (Pyry Nikkilä) väittää. Elämä ikkunan takana on Phillipille kiehtovaa, pelottavaa ‒ ja ehdottomasti kiellettyä. Epävakaa ja väkivaltainen Treat hankkii heille elannon rikoksilla.

Eräänä iltana Treat tuo asunnolle humalaisen Haroldin (Petri Liski), jolla on mukanaan kallisarvoinen osakesalkku. Myös Harold on orpo, joka on viettänyt lapsuutensa laitoksessa. Treat ottaa Haroldin panttivangiksi aikomuksenaan vaatia miljoonalunnaat tämän ystäviltä. Pian paljastuu, ettei Harold olekaan ihan tavallinen kaduntallaaja, eivätkä sitä ole myöskään Haroldin oletetut ystävät. Harold tekee veljeksille yllättävän tarjouksen, joka mullistaa heidän elämänsä. Mutta voiko rikkinäinen sielu päästä karkuun menneisyyttä, saati omaa itseään?

Moderni amerikkalaisklassikko kertoo koskettavan tarinan isättömistä ja äidittömistä pojista

Lyle Kesslerin Orvot (The Orphans, 1983) on uudemman amerikkalaisen näytelmäkirjallisuuden klassikko, tummanpuhuva draamakomedia, jonka rosoinen rehellisyys ei ole menettänyt lainkaan teräänsä. Yhä edelleen ympäri maailmaa esitettävä näytelmä on koskettava ja intensiivinen, trillerimäisesti etenevä tarina vailla vanhempia kasvaneiden poikien rakkauden kaipuusta, hylätyksi tulemisen traumasta, syrjäytymisestä ja pelkojen voittamisesta. Sami Parkkisen uusi suomennos tuo Kesslerin nokkelasti sanailevan dialogin tuoreena näyttämölle.

Tapani Kalliomäen ensimmäinen ohjaustyö Kansallisteatterissa on tarkasti ajateltua näyttelijöiden teatteria, jonka rooleissa esiintyy vaikuttava kolmikko: Petri Liski, Pyry Nikkilä ja Juho Uusitalo. Auli Turtiaisen visuaalinen suunnittelu, Ville Virtasen valot ja videot sekä Sami Hassisen äänimaailma luovat tiivistunnelmaisia vaikutelmia kasvottoman suurkaupungin ympäröimästä yksinäisyydestä.

Ensi-ilta Taivassalissa 2.9.2026

 

Kepeä elämäni -monologi hurmaa ja riipaisee

Kuva: Rauni Kajo

Kepeä elämäni on näyttelijä Miiko Toiviaisen omakohtainen tarina siitä, miten transtausta voi kääntyä onnellisuuden lähteeksi. Se on runollista ja laulullista, leikkisää näyttelijäntyön ilotulitusta, kertomus kodin löytämisestä omasta itsestään.

Ensi-iltansa (2019) jälkeen ’Kepeällä’ on ollut esityksiä kymmenillä paikkakunnilla Tukholmaa myöten. Helmikuussa 2020 Kepeä elämäni nimettiin Valtakunnallisen Monologikilpailun voittajaksi ja samana keväänä Toiviainen sai monologista Vuoden teatterinäyttelijä -palkinnon. Palkittu, rakastettu, riipaiseva ja hurmaavan vastaansanomaton monologi Kepeä elämäni saapuu Kansallisteatteriin juhlimaan 100. esitystään.

Esityksen laulut ja musiikin on säveltänyt Eeva Kontu, ohjaajana Riikka Oksanen, dramaturgina Aino Pennanen.

 

Lahden kaupunginteatteri esittää: Haapajärven Elvis

Kuva: Janne Vasama

Suuren yleisösuosion saavuttanut Haapajärven Elvis kantaesitettiin Lahden Kaupunginteatterissa ja esitys vierailee nyt Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Esitys on true crime -draama, joka perustuu Katariina Vuoren kirjaan Erään tapon tarina (Like, 2018). Se kertoo yhdestä Suomen rikoshistorian tunnetuimmasta ja hätkähdyttävimmästä rikoksesta. Näytelmän on kirjan pohjalta kirjoittanut Lauri Maijala, joka on myös ohjannut esityksen.

Yksi näytäntö Suurella näyttämöllä 26.11.2026, liput tulevat myyntiin toukokuun aikana.
Kantaesitys oli Lahden Kaupunginteatterin Studionäyttämöllä 18.2.2026

Suosittelemme esitystä yli 16-vuotiaille.

Työryhmä

Rooleissa Jori Halttunen, Tapani Kalliomäki, Vilma Kinnunen, Anna Pitkämäki, Teemu Palosaari, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen, Liisa Vuori ja Lumikki Väinämö

Käsikirjoitus, ohjaus ja lavastus Lauri Maijala Pukusuunnittelu Tiina Hauta-aho Valosuunnittelu Jouni Nykopp Äänisuunnittelu Jukka Vierimaa Naamioinnin suunnittelu Kati Keronen

 

Sirkku Peltolan Kärpäset vierailee tammikuussa 2027 Suurella näyttämöllä

Kuva: Kari Sunnari

Sirkku Peltolan uusin näytelmä on merkityksellinen tarina toisensa löytävistä veljeksistä sekä siitä, mikä elämässä todella on arvokasta.

Äidin hautajaisissa veljekset kohtaavat, mutta puhuvat ohi. Kärpäsen veljeksiä yhdistää lapsuus, mutta aikuisena elämä on kulkenut tyystin erilaisia polkuja – toisella bussikuskina, toisella oopperatähtenä.

Kantaesitys oli Tampereen Työväen Teatterissa 23.1.2025.

Kansallisteatterin esitysajankohta on tammikuu 2027. Vierailun tuottaa ATR-tuotanto.
Liput tulevat myyntiin toukokuun aikana.

Työryhmä

Rooleissa Petra Ahola, Aimo Räsänen ja Martti Suosalo

Näytelmäkirjailija ja ohjaus Sirkku Peltola Lavastus- ja pukusuunnittelu Pirjo Liiri-Majava Koreografiat Reetta-Kaisa Iles Valosuunnittelu TJ Mäkinen Äänisuunnittelu Kyösti Kallio

Jatkavien ja palaavien esitysten syksyn liput myynnissä:

Kevätkaudelta jatkavien esitysten kaikkien näytäntöjen liput on nyt avattu myyntiin. Suuren yleisö- ja arvostelumenestyksen keränneet esitykset Toinen tasavalta (käsikirjoitus ja ohjaus Esa Leskinen), Muistopäivä (käsikirjoitus Elli Salo, ohjaus Riikka Oksanen) ja Lady T (käsikirjoitus ja ohjaus Tiina Puumalainen) jatkavat syyskaudella. Lisäksi syyskaudella 2025 ensi-iltansa saanut Viides askel (kirj. David Ireland, ohjaus Janne Reinikainen) palaa ohjelmistoon yleisön pyynnöstä.

Alla Kansallisteatterin koko syyskauden 2026 esityskalenteri:

https://www.kansallisteatteri.fi/ohjelmisto/ohjelmistokalenteri

Lisätiedot:

Pääjohtaja Mika Myllyaho
Sähköpostiosoite mika.myllyaho@kansallisteatteri.fi

Lisätietoja: 

Viestintäpäällikkö Karoliina Masalin
Sähköpostiosoite karoliina.masalin@kansallisteatteri.fi
Puhelinnumero 040 833 7382

Suomen Kansallisteatteri on vuonna 1872 perustettu vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Kansallisteatteri on taiteellinen teatteri, jonka ohjelmistossa nähdään uutta kotimaista draamaa, kiinnostavia ulkomaisia näytelmiä ja parhaita klassikoita. Ydinarvomme ovat taiteellisuus, yhdenvertaisuus ja keskustelevuus.

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri taide teatteri yhteiskunta

Helsingin Kaupunginteatterin syksyn 2026 ohjelmistoa

Näin teattereiden viettäessä ansaittua kesätaukoa lienee uskolliselle lukijalleni tarpeellista – ehkä mieluistakin – lukea menneen teatteriesityskauden numeraalisia tuloksia näytännöistä ja yleisömääristä sekä tulevan syksyn 2026 ohjelmiston olennaista sisältöä.

 

…………………………………

Helsingin Kaupunginteatterissa yli 270 000 katsojaa näytäntövuonna 2025–2026 

Helsingin Kaupunginteatteri – Kurtturuusut – Kuvassa Sari Havas, Aino Seppo, Leenamari Unho, Helena Haaranen. Kuva Otto-Ville Väätäinen

Helsingin Kaupunginteatterissa kävi näytäntövuonna 2025–2026 yli 270 000* katsojaa. Lisäksi yleisötyötoimintaan ja erilaisiin tapahtumiin osallistui yhteensä yli 13 400 henkilöä. Teatterin viidellä näyttämöllä nähtiin kaikkiaan 764 esitystä ja 32 eri tuotantoa, joista 17 oli ensi-iltoja. Myös syksyn 2026 ohjelmisto on kiinnostanut teatteriyleisöä. Maan suurin teatteri on myös vienyt ympäristötyötään eteenpäin.

”Onnistuneen näytäntövuotemme taustalla on jälleen suuri joukko osaavia, sitoutuneita ja luovia ihmisiä. Haluan kiittää lämpimästi koko henkilökuntaamme, taiteilijoita, yhteistyökumppaneita sekä yleisöämme. Vaikuttavien ja mieleenpainuvien esitystemme valmistamisen rinnalla olemme ottaneet määrätietoisia askeleita kohti kestävämpiä tuotantotapoja ja kehittäneet toimintaamme Teatterin vihreän kirjan mukaisesti. Tänä keväänä julkaisimme kehitystyötämme ohjaavan Ilmastotiekartan vuosille 2026–2030. Haluamme varmistaa, että teatteri ei ainoastaan kuvaa maailmaa, vaan myös toimii vastuullisesti osana sitä”, sanoo teatterinjohtaja Kari Arffman.

Lahen uutisia –arviot Helsingin kaupunginteatterin kevätkauden 2026 näytelmistä on merkitty tässä artikkelissa nimellä ja ne löytyvät kirjoittamalla esityksen nimi julkaisun etusivun Etsi-ruutuun.

Alla Helsingin Kaupunginteatterin tulevan syksyn ohjelmisto. Linkistä voit seurata näytelmien sisältöjä, aikatauluja ja taiteilijoita.

Edellisen vuoden tapaan eniten katsojia näytäntövuonna keräsi Suuren näyttämön ohjelmistossa syksystä 2024 alkaen jatkanut Moulin Rouge! Musikaali (50 000 katsojaa), jonka kokonaiskatsojamäärä nousi lähes 170 000 katsojaan. Myös Suuren näyttämön kevään 2026 ensi-ilta Komedia pankkiryöstöstä kiinnosti yleisöä (34 400), samoin Veljeni Leijonamieli (19 700), joka niin ikään jatkoi ohjelmistossa edelliseltä näytäntövuodelta keräten kaikkiaan 45 900 katsojaa.

Arena-näyttämön molemmat ensi-illat saivat yleisön liikkeelle: keväällä Satu Rämön menestysdekkariin pohjautuva Hildur (26 700) ja syksyllä Sandy Rustinin komedia Sutinaa ja säätöä (23 800). Pienen näyttämön vetonaula oli riemukas ja lämminhenkinen Kurtturuusut (10 000), joka jatkaa ohjelmistossa myös syksyllä. Eikä kannata unohtaa upeaa Kuningatarnäytelmää, vaikkei sen numeraaliset saldot tästä tiedotteesta löydykään.

Ruotsinkielisellä Lilla Teaternin näyttämöllä eniten katsojia sai Édouard Louis -dramatisointi Våldets historia (3 600), Studio Pasilan katsotuin esitys oli koko perheen musiikkinäytelmä Kuka kaappasi auringon (11 367). Teatterin tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn katsomoita täytti Fernando Melon painovoimaa uhmaava Out of Order (3 413).

Nykyesityksen näyttämön kaksi tuotantoa keräsivät yhteensä 2 300 katsojaa, yleisön suosikki oli 2000-luvun internettiin sukeltava, little_star95 – ooksä online? (1 623), joka on myös Nykyesityksen näyttämön kaikkien aikojen eniten katsojia saanut esitys.

………………………………………………

Syksyn 2026 uutuudet kiinnostavat yleisöä – lähes 80 000 lippua myyty

Syksyn 2026 ohjelmisto houkuttelee yleisöä, sillä esityksiin on myyty jo lähes 80 000 lippua ja kaikkien näyttämöiden tämänhetkinen täyttöaste on 44 prosenttia.

 

Syyskausi käynnistyy elokuussa ensin Studio Pasilassa soidintansseista ja showpainista ammentavalla teoksella Birds of Paradise .

Birds of Paradise tarkastelee maskuliinisuutta ajassa, joka korostaa vahvuuden ihannetta 

Paratiisilintujen soidintansseista, showpainista ja sukupuolistereotypioista inspiroituva koreografi Tiia Kasurisen uusi tanssiteos Birds of Paradise pohtii, millaisia maskuliinisuuden malleja kulttuurimme palkitsee. Millaisia koreografioita linnut ja ihmiset rakentavat tullakseen huomatuiksi, hyväksytyiksi ja valituiksi? Helsingin Kaupunginteatterin Nykyesityksen näyttämön kesäresidenssissä valmistunut teos saa ensi-iltansa 6. elokuuta studio Pasilassa.

”Sain teoksen alkukipinän värikkäiden uroslintujen luontodokumenteista tutuista kosintatansseista. Lintujen kosintarituaalien kautta halusin tarkentaa ihmiseen ja sukupuolinormeihin. Miten kohtaamme toisemme? Miten etsimme hyväksyntää tai rakkautta? Olen utelias tarkastelemaan soidinmenojen kautta ihmistä huumorilla ja lempeydellä, kuitenkaan kaihtamatta painavia teemoja, kuten valtaa, suostumusta ja äärimaskuliinisuutta”, teoksen kokonaiskonseptista, koreografiasta ja ohjauksesta vastaava Tiia Kasurinen kuvailee.

Lavalla nähdään neljä utopistista paratiisilintua, joiden näyttävät asut ovat pukusuunnittelija Leevi Ikäheimon hypermaskuliinisuutta tutkivasta No Pain No Glamour -mallistosta. Supersankarimaiset, voimakkailla väreillä ja muodoilla leikittelevät asut saavat pohtimaan, millaista maskuliinisuutta ja kehonkuvaa pojille ja miehille lapsuudesta saakka tarjotaan.

Teoksessa tanssivat Tiia Kasurinen, Kaisu Koittola sekä Lauri Lohi. Videokuvauksesta lavalla vastaa Samu Hakomäki. Pukusuunnittelusta vastaa Leevi Ikäheimo. Musiikin sävellyksestä ja äänisuunnittelusta vastaavat Iida Hägglund ja Tiikka Drama. Valosuunnittelusta vastaa Mikko Kaukonen. Lavastussuunnittelusta vastaavat Aino Koski ja Mikko Kaukonen.  Videosuunnittelu on Tiia Kasurisen ja Mikko Kaukosen. Christa Ropponen toimii teoksessa harjoittelijana.

Birds of Paradise -teoksen varhainen versio herätti kansainvälistä kiinnostusta jo vuonna 2024, jolloin se valittiin Danse Élargie -koreografiakilpailun finaaliin Pariisissa – ensimmäisenä suomalaisteoksena kilpailun historiassa. Helsingin Kaupunginteatterin esityskauden jälkeen Birds of Paradise tullaan näkemään myös muualla Pohjoismaissa.

Kasurinen valmistui Tukholman taideyliopistosta tanssitaiteen koulutusohjelmasta vuonna 2017. Hänen koreografioitaan on esitetty muun muassa Dance Basessa Yokohamassa Japanissa, One Dance -festivaalilla Bulgariassa, Inkonstissa Ruotsissa sekä Helsingin juhlaviikoilla ja Zodiak – Uuden tanssin keskuksessa.

Studio Pasilassa toimiva Nykyesityksen näyttämö tuo uusia esittävän taiteen muotoja osaksi Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistoa. Nykyesityksen näyttämön tarkoitus on tehdä monimuotoisia nykyesityksiä suuremmille näyttämöille ja laajemmille yleisöille sekä luoda ainutlaatuisia kohtaamisia kiinteän ammattiteatterin ja vapaan kentän toimijoiden välille.

Birds of Paradise -ensi-ilta 6.8.2026 ja esitykset 19.8.2026 saakka Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5).

 

 

Suuri näyttämö aloittaa syksyn odotetulla & Julia -musikaalilla, jossa soivat 90- ja 2000-luvun alun hitit.

Syyskuun viidestä ensi-illasta neljä on kotimaisia kantaesityksiä: Niina Lahtisen ja Joonas Nordmanin komediauutuus Kotijoukot Arena-näyttämöllä, Iida Turpeisen menestysromaanin dramatisointi Elolliset Pienellä näyttämöllä, Lilla Teaternin aikalaissatiiri De obehöriga, huipputekijätiimin hauska lasten musiikkinäytelmä Fretti Mercury etsii onnea Studio Pasilassa ja Vesa-Matti Loirin elämästä kertova musiikkidraama Nauravan kulkurin tarina Suurella näyttämöllä.

Santeri Kinnunen

Suomalainen taide- ja viihdekenttä olivat 1970- ja 1980-luvuilla voimakkaasti erillään. Kunnes tuli taiteilija, Vesa-Matti Loiri, joka valloitti molemmat.

Nauravan kulkurin tarina on Paavo Westerbergin ohjaama musiikkidraama, jossa varttunutta Loiria näyttelee Santeri Kinnunen ja nuorta Oliver Kollberg. Näytelmän ensi-ilta on Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä 30. syyskuuta 2026.

Syksyn ehdoton tanssitapaus on Kenneth Kvarnströmin ikonisen, 30-vuotiaan tanssiklassikon no-no paluu ensi-iltaan 19. marraskuuta Pienellä näyttämöllä.

Yli tuhat esitystä saanut kestosuosikki Kiviä taskussa jatkaa ohjelmistossa vielä marraskuulle saakka. Myös Kurtturuusut ja Club act!one jatkavat ohjelmistossa syyskaudella.

Lisäksi vierailuesityksenä nähdään Iikka Kivi – Protestinauru stand up show Arena-näyttämöllä marraskuussa.

 

Alla olevasta linkistä löytyy suurin osa Helsingin Kaupunginteatterin syksyn ohjelmistoa – siitä voit seurata esitysten ensi-illat, esitysajankohdat ja esiintyjät.

https://hkt.fi/esitykset/

Loput syksyn 2026 ensi-illat julkistetaan elokuussa.

 

Helsingin Kaupunginteatterin vuosikertomus 2025 on luettavissa teatterin verkkosivuilla:

*Vertailuna edellisten näytäntövuosien katsojaluvut: 2024–2025: 327 000, 2023–2024: 267 000.

Helsingin Kaupunginteatterin lipunmyynti ja asiakaspalvelu puhelimitse (09) 394022 ma-pe klo 10-17. Lippumyymälät Ensi linja 2, ma-pe klo 12-17, Eläintarhantie 5, la (esityspäivinä) klo 11-18 ja tuntia ennen esitystä (lippumyymälät kesätauolla 16.5.-26.7.) sekä Lippu.fi, ma-la klo 9-19, su klo 12-16, puh. 0600 900 900 (2 €/min+pvm) www.hkt.fi

…………………………

Tämän artikkelin tiedot on teatterin viestintäpäällikkö Kaisa Pelkonen toimittanut medialle ja Lahen uutisia on ne kursoorisesti tähän muotoillut.

Yhteydet viestintäkoordinaattori Heta Tuppurainen, 050 475 7563   heta.tuppurainen@hkt.fi  31.7.26 saakka ja 3.8.26 alkaen viestintäpäällikkö Kaisa Pelkonen, kaisa.pelkonen@hkt.fi,   040 552 3788
Helsingin Kaupunginteatteri, Ensi linja 2, 00530 Helsinki

 

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri Matkailu taide Tanssi teatteri Teatteriuudistus viro yhteiskunta

Tampereen Teatterikesän 2026 ohjelmisto

Kuva esityksestä Haapajärven Elvis – kuvaaja Janne Vasama

Lahden kaupunginteatteri on valittu Tampereen 57. Teatterikesän 2026 Pääohjelmistoon Lauri Maijalan ohjaaman Haapajärven Elvis näytelmällään, sen esitykset ovat Tampereen Teatterin lavalla ti 4.8.26 klo 18 ja ke 5.8.26 klo 15.30.
Tampereen Teatterikesä 2026, taiteellinen johto
Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä
Pohjoismaiden suurin teatteritapahtuma Tampereen Teatterikesä tuo kotimaista ja kansainvälistä näyttämötaidetta elokuussa Tampereelle. Pääohjelmistossa on tänä vuonna yhteensä 16 produktiota, joista kolme on kansainvälisiä. Esitykset on valinnut pääohjelmiston taiteellinen johtoryhmä Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä yhdessä toiminnanjohtaja Hanna Rosendahlin kanssa. Festivaali järjestetään 3.–9. elokuuta, nyt 57. kertaa.

Pääohjelmisto

Kansainväliset tuotannot Ruotsista, Norjasta ja Virosta

Ruotsalaistaiteilija Iggy Malmborg hurmasi Teatterikesä-yleisön vuonna 2024 ja palaa nyt Tampereelle uuden teoksensa kanssa. Sortistycken saa ensi-iltansa kesäkuussa Schauspiel Leipzigin residenssissä. Malmborgin kanssa teoksessa esiintyvät Göteborgin kaupunginteatterin näyttelijät Mia Höglund-Melin ja Jesper Söderblom.

Kansainvälistä väriä festivaalille tuo myös näyttelijä ja käsikirjoittaja Kate Pendry yhden naisen ja yhden live-kameran show’llaan. My Dinner with Putin -esityksessä Pendrylle tarjoutuu yllättäen rooli Robert De Niron tähdittämässä elokuvassa – jonka ohjaaja kuuluu Vladimir Putinin lähipiiriin. Sitten iskee pandemia, seuraavaksi Ukrainan sota. Esitys kuvaa näyttelijän unelmaa lopullisesta läpimurrosta ja se on valloittanut katsojia ympäri Norjaa, jossa lontoolaistaustainen Pendry nykyisin asuu.
Lisäksi festivaaliviikolla nähdään Viron Draamateatterin suosittu Rahamaa-esitys, joka on yksi suurimpia kansainvälisiä tuotantoja, mitä Teatterikesässä on esitetty. Kansainvälisestä rahanpesuskandaalista kertovan teoksen on kirjoittanut Mehis Pihla ja ohjannut Hendrik Toompere junior.

Kotimaista teatteritaidetta kantaesityksin ja klassikkotulkinnoin

Kotimaisista teattereista pääohjelmistossa ovat mukana Suomen Kansallisteatteri, Svenska Teatern, & Espoon teatteri, Lahden kaupunginteatteri, Kotkan kaupunginteatteri ja Rovaniemen Teatteri. Lisäksi esityksiä nähdään pienemmiltä teatteritoimijoilta, kuten 20-vuotisjuhliaan viettävältä Teatteri Siperialta sekä Red Nose Companylta, joka esiintyy Teatterikesässä yhdessä Meta4-jousikvartetin kanssa. Ohjelmistossa vierailee myös työryhmiä sekä nähdään taiteellisia lopputöitä.

 

Kansallisteatteri tuo Tampereelle Elli Salon kirjoittaman ja Riikka Oksasen ohjaaman Muistopäivä-esityksen. Kiitetty teos kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.
Svenska Teaternilta nähdään Milja Sarkolan kirjoittama ja ohjaama Förgät mig, Espoon teatterilta puolestaan Sinna Virtasen teos Arakhne, jossa kohtaavat kudonta, showpaini ja hämähäkit.
Lauri Maijalan Lahden kaupunginteatterille ohjaama Haapajärven Elvis on tositapahtumiin perustuva esitys teosta, joka jäi suomalaiseen rikoshistoriaan – ja musiikista, joka voi pelastaa kokonaisen elämän. Näytelmä pohjaa Katariina Vuoren kirjaan Erään tapon tarina.
Kotkan kaupunginteatteri vierailee Tampereella Inke Dahlin ohjauksella Häiriö maisemassa, joka pohjautuu Raija Siekkisen samannimiseen romaaniin. Näyttämöllä nähdään Pirjo Lankinen.
Taija Helmisen Rovaniemen Teatterille kirjoittama Vesisaaren Alma kertoo lappilaisen kuvataiteilija Reidar Särestöniemen äidin elämäntarinan. Teatteria ja sirkusta yhdistävän esityksen on ohjannut Riku Innamaa ja sirkusosuuksien suunnittelusta vastaa Henna Kaikula. Esitys on tehty yhteistyössä Piste Kollektiivin kanssa.
Tornionjokilaakson maisemiin ja Lapin sotaan kuljettaa Mikko Roihan sovittama ja ohjaama Väylä, joka pohjautuu Rosa Liksomin romaaniin. Monologin tulkitsee Olavi Veistäjä -palkittu näyttelijä Ella Mettänen. Tuottajina ovat Vapaa Teatteri, Teatteri Jurkka, Lahden kaupunginteatteri ja Tampereen Työväen Teatteri.
Näyttelijä Hanna Raiskinmäki loistaa AntiG-esityksessä, joka ammentaa Sofokleen Antigone-tragediasta. Työryhmän ja Teatteri Takomon tuottaman esityksen dramaturgiasta ja ohjauksesta vastaa Pauliina Hulkko.
Työryhmätaustainen esitys on myös näytelmäkirjailija Otto Sandqvistin palkittu Cowboy försvunnen, joka käsittelee muun muassa maniaa, masennusta ja vieraantumista sekä jaettua kokemusta yksinäisyydestä.
Yhteistyössä Tampere-talon kanssa festivaalille tuotetaan Red Nose Companyn kaksikon Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman sekä Meta4-jousikvartetin Voces-esitys. Teatteria ja klassista musiikkia yhdistävän teoksen ytimessä soi Jean Sibeliuksen säveltämä jousikvartetto Voces intimae.
Paikallista väriä festivaalille tuo juhlavuosiaan viettävä Teatteri Siperia, joka tarjoaa katsojille klassikkotulkinnan Samuel Beckettin näytelmästä Leikin loppu. Tiivistunnelmaisen esityksen pääroolit tulkitsee näyttelijäkaksikko Pekka Heikkinen ja Bakr Hasan, ohjauksesta vastaa Heikki Huttu-Hiltunen.
Klassikkoteokseen on tarttunut myös Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta valmistuva ohjaaja Alise Polacenko, jonka taiteellinen opinnäyte Anton Tšehovin Kolmesta sisaresta on toteutettu yhteistyössä Q-teatterin kanssa.
Pääohjelmistossa nähdään lisäksi toinen taiteellinen opinnäyte: Asko ”aamo!” Halosen lopputyö Tampereen yliopiston teatteritaiteen tutkinto-ohjelmaan Nätyyn kantaa nimeä medium rare.

TelttaLab

Tampereen Teatterikesän TelttaLab-ohjelmisto pitää sisällään runoutta ja pienimuotoisia estradiesityksiä sekä leikkisää, groovempaa energiaa. Lämminhenkisiä musiikkihetkiä tarjoavat sisarukset Laura ja Oona Airola, jotka palaavat nuoruusmuistoihin ja teinivuosiensa keikkaohjelmistoon.
Taiteilijaystävysten Miiko Toiviaisen ja Sinikka Sokan konsertti on ylistys toveruudelle ja unelmille.
Eino Leinon kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta ja runokonsertti Näin unta kesästä kerran kokoaa yhteen Leinon kuolemattomat runot näyttelijä Seela Sellan, sopraano Pia Freundin, sellisti Louna Hosian sekä pianisti Taina-Maaria Rautasuon voimin.
**
Seela Sella esiintyy niin ikään TelttaLabin avajaisesityksessä Rakkauskirjeitä yhdessä Esko Roineen kanssa.
Teatterillisempaa ohjelmistoa TelttaLabissa edustaa lisäksi Dave Malloyn säveltämä, sanoittama ja käsikirjoittama Kummituskvartetti, jonka kerroksellinen tarina on lumonnut yleisöjä ympäri maailmaa. Rooleissa nähdään tamperelaisen Näästi Teatterin monilahjakkaat musikaalikonkarit Pia Piltz, Niina Alitalo, Jaakko Wuolijoki ja Pyry Smolander.
Drag-taiteilija Pola Ivankan lavashow yllättää,
naurattaa ja liikuttaa. Mitä nyt, Lea? -esitystä rytmittävät Lea Lavenin ikivihreät laulut.
Soul-painotteisemman klassikkojen kimaran tarjoilee Jyväskylästä saapuva Masterpiece Orchestra ylistetyssä Stevie Wonder -tribuutissaan. Festivaaliviikon energiat pitää katossa myös suomalaisen funkin uranuurtaja Eternal Erection.
Mukaan ohjelmistoon mahtuvat yleisön hartaasti toivomat konsertit: Kansallisteatterin näyttelijä Timo Tuomisen 15-vuotinen työ Jacques Brelin chansonien parissa saa Teatterikesän lavalla ansaitun paikan.
Kirsi Poutanen puolestaan kutsuu katsojat pysähtymään maailman kaaoksen ja muutosten keskellä tarjoillen sielunhoitoa fadomusiikillaan.
Lipunmyynti Tampereen Teatterikesän esityksiin on parhaillaan käynnissä.
Lippuja myyvät Lippu.fi ja Teatterikesän oma lipunmyynti osoitteessa Finlaysoninkuja 21 A.

Pääohjelmisto laajemmin esiteltynä Teatterikesän verkkosivuilla:
https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/paaohjelmisto/

 

YLEISÖLLE  ILMAISTA OHJELMAA

Järjestyksessään 57. Tampereen Teatterikesä käynnistyy perinteisesti Festivaalien avajaistilaisuudella tiistaina 4. päivä elokuuta klo 12-13 Laikun lavalla, jonka jälleen täyttää  monituhatpäinen katsojakansa. Festivaaliviikolla on yleisölle luvassa myös ilmaista katusirkusta ja -teatteria, joista vastaa muun muassa Circus Simon. Tiistain koko katuohjelmisto esitysaikoineen sekä festivaalin muut oheisohjelmistot julkistetaan kesän mittaan.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, p. 040 594 4600
Tiedotus- ja markkinointivastaava Tiina Hurskainen,                          p. 040 865 5852 | tiina.hurskainen@teatterikesa.fi

Artikkelin kuvamateriaali teatterien kuvapankeista ja Tampereen teatterikesän lehdistökuvista.
Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri luonto taide tanssi teatteri yhteiskunta

Kotivävy – kesän hehkuvassa kuumuudessa

Fiia Nurmen Utu- ja Essi Karjalaisen Meri-rooliluomukset antavat näytelmään uudenlaisen rakkauden voimaa ja luontevuutta ja sydämellistä aitoutta.

 

Lahden kansanopiston suurella näyttämöllä täysin uusi kevyen musiikin näyttämöteos innostusta sädehtivin, sielukkain ja osaavin näyttelijöin, puhdasäänisin, itsekoetuin tunnelmin, eläytynein lauluvoimin roolitettuina, live-orkesterin (kosketinsoittimet, puhaltimet, rumpupatteri **, kitarat, trumpetti, viulukin) rytmittämänä ja taitavan lavastaja-puvustajan visualisoimana lahtelaisharvinaisuutena sai maailman ensi-iltansa 10.7.2026.

KOTIVÄVY-queersuurmusikaali antoi ainutkertaisen kauniin ja lämmintunnelmaisen, musikaalisesti herkkämelodisten sävelkuvioiden ketään tai mitään jäljittelemättömän, sisällöltään tätä aikaamme nykyaikaisemman kuin koskaan näillä pohjoisen maapallon leveyspiireillä viestivän taidekokonaisuuden.

 

Mihin muottiin pukeutuisin omassa hahmossani maailman menossa? Perinteiseen maailmaa maskuliiniseksi kuviteltuun machouteen vaiko paljasihoiseen kosketukseen, lihallisen seksuaalisen himokkaaseen ympäröivän maailman mieltämiseen. Vietteihimme iskostunutta perimäämme meistä jokainen jo eri vuosisadoilta ja vuosikymmeniltä on ainakin salaa miettinyt, mutta tänä äärimmäisen mielipidevapauden ja yhteisöttömyyden aikana vasta uskaltanut antaa elämäänsä virrata.

Queer on poliittinen ja usein akateeminen näkökulma, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä normeja. Queer on myös identiteetti, jonka kuvaamiseksi perinteiset sukupuolta tai suuntautumista määrittelevät sanat ovat liian rajoittavia. Queer on alkujaan myös haukkumasana, joka on otettu käyttöön voimauttavana terminä ja jonka merkitys on viime vuosikymmeninä laajentunut.

 

Tarvitaan rohkeutta toistemme ymmärtämiseen aidon ihmisrakkautemme loksahtaa siihen armottoman ihanaan tunteenvoimaan, rakastumiseen ja rakkauteen estoitta, sukupuolisuuden perinteiden saada keskeinen tarkoitus elämässämme sen kosketusten ja kokemusten mukana. Vietti, raha, kauneus ja rumuus löytävät inhimillisissä hahmoissamme toisen aseman ja arvon pyrkiä ja nauttia elämästä.

Eppu Meriö luo mielikuvissaan, kokemuksissaan tekstimuodot, riimit ja koko sinfonianomaisen sävellystyönsä kuin toisiinsa kaikista taiteista liittyvän maailman jäsentämisen musiikkinsa näytelmäisiin teoksiinsa, tarina ja sanoma istuvat ajatuksiimme kuin salamana myös omiin sielunmaisemiimme. On turvallista luottaa suorapuheisuuteen, tunteeseen, joka voi salaisuutena muuten kaivella koko minäämme siellä miltei karrelle palaen. Kunnes uskallamme olla rohkeita.

Tosin jotakin aikakausien menneisyyteen vielä tuosta suomalaisesta patriarkaalisesta yhteiskunnasta saimme herkullisesti maistella kunnioittavasti miltei epookkisella huumorilla roolityöluomuksina edellisiltä sukupolvilta perisuomalaisista maatalousammattia ylistävistä hersyvän sympaattisista rooliotteista. Mutta sitäkin vahvemmin jo vilpitöntä sisäistynyttä sielunmaisemakuvaa näyttelijän siirtyä järkeilyyn, intohimojensa ja sieluntuntojensa syvyyksiin.

Toinen toistaan Meriön laulelmat seuraavat  elokuvamusiikin kaltaisin sävelkuviovariaatioin ja yhteisesityksin sekä sooloin (Anna Koukku, Päivi Nikkanen) koko esitysensemblen hillityin tulkinnoin aina stemmoihin saakka osaavasti, herkästi.

 

Muodollisesti varsin kevyeksi elämäksi esitys välittyy tansseiksi harjoiteltujen koko ensemblen usein ihanan jatsahtavin vauhdikkain askel- ja säärikuvioden rennon kevyin tanssahteluin (Meeri Karri), täydellinen pienten tarkkojen esineistöjen, kalusteiden, värien, huolitellun puvustuksen ja naamioinnin sekä koko skenografian  miljöövaihtumisten nerokkaan kauniisti rajaavat atmosfäärivaihdot, persoonien omaperäisyyksistä viestivät toimivat, väritykseltään tyylikkäät puvut ja lavasteet  ja rekvisiitta (Outi Wright), valo- ja äänitunnelmoinnit sekä yllättävän ammattimaisesti toimiva äänentoisto ja valotunnelmointi ovat yhdessä keskeisen elementin -esityksen taitavan ohjauksen (Maija Antikainen) kuvanveistollisissa käsissä luoneet eheän visuaalisen ja jännitteisen kokonaisuuden, jonka sylissä on nautinto jokaisen katsojan kuvitella tätä jo päälle vyöryvää uudenlaista maailmaa, sen eri valinnoissa saada elää ja rakastua uudelleen elämään ja ihmisläheisyyteen.

 

Varsinainen näyttelijätyö keskittyy poikkeukselliseen queermaihinnousua vastustavien kansanryhmien joukkohtausten  (Leidit, Kiusaajat, Öykkärit, Ukot ja Opettajat) rajuihin kannanottoihin  ja muutaman keskushenkilön roolityön hienoihin ja koskettaviin, eläytyviin tulkintoihin.

Pieta Kivirannan Aatos – vahva, vakuuttava ja tekstiä kantava keskeishurmaava roolityö yhdessä Teemu Kalliokosken näyttelemän Onnin kanssa luovat esitykseen yllättävää tarinan sukupuolista menneisyyden vastakkainasettelua. Fiia Nurmen Utu- ja Essi Karjalaisen Meri -rooliluomukset antavat näytelmään aitoa uudenlaisen rakkauden voimaa ja luontevuutta ja sydämellistä aitoutta. Kati Rättö edellisen sukupolven saavutuksiin pinttynyt mummovoima virittää tarinaan länsisuomalaisten murreherkkua ja suomalaisluonteen taattua yksinkertaisuutta.

Pieta Kivirannan Aatos – vahva, vakuuttava ja tekstiä kantava keskeishurmaava roolityö yhdessä Teemu Kalliokosken näyttelemän Onnin kanssa luovat esitykseen yllättävää tarinan sukupuolista menneisyyden vastakkainasettelua.

KOTIVÄVY

Rooleissa:

AATOS Pieta Kiviranta
MERI Essi Karjalainen
RAUHA Kati Rättö
UTU Fiia Nurmi
ONNI Teemu Kalliokoski
TOIVO Eppu Meriö
SKENEÄIJÄ Owen Emmons
LEIDIT/KEIJUT Teemu Kalliokoski, Meeri Karri, Anna Koukku, Päivi Nikkanen, Fiia Nurmi

KIUSAAJAT Meeri Karri, Eppu Meriö, Fiia Nurmi

ÖYKKÄRIT Essi Karjalainen, Meeri Karri, Fiia Nurmi
UKOT ja OPETTAJAT Anna Koukku, Päivi Nikkanen

Käsikirjoitus & Sävellys: Eppu Meriö
Ohjaus & Käsikirjoitus: Maija Antikainen (Teak, ohjauksen koulutusohjelma)

Apulaisohjaus: Fiia Nurmi
Koreografia: Meeri Karri
Tekstidramaturgia: Roope Tervonen
Tuotanto: Minttu Viitamäki, Virva Järvelä
Lavastus & Puvustus: Outi Wright (Teak, lavastuksen koulutusohjelma)
Valosuunnittelu: Peppi Sorsa
Äänisuunnittelu: Aida Autio

Esityskuvat: Pauliina Tasala

** Kolmannella esityksen katsojakerrallani 25.7.26 klo14.00 esitys tuntui entisestäänkin lumoavammalta mielikuvissaan, roolihahmokärjistyksissään ja kokonaisvalmiudessaan -myös lyömäsoitinten Owen Emons vakuutti tarkalla herkkyydellään.

Katso esityksen aikataulut:

Ensi-ilta 10.7. kello 19.00
11.7. kello 14.00 & kello 19.00
14.7. kello 19.00
15.7. kello 19.00
16.7. kello 19.00
17.7. kello 19.00
22.7. kello 19.00
23.7. kello 19.00
24.7. kello 19.00
25.7. kello 14.00 & kello 19.00

Esityksen kesto n. 1t 40 min

https://www.teatterikoulutus.fi/uutisia/kotivavy-musikaali-kesaproduktio-2026

Lisätiedot esityksen harvinaisesta tehokkaasta moni-ikäisestä esittäjäkokoonpanosta enakkojutuissa:

 https://lahenuutisia.fi/2026/07/03/kotivavy

 

Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri musiikki taide tanssi Teatteriuudistus yhteiskunta

Kotivävy astuu ensi-iltaan 10.7.2026 klo19.00

Esityskuva Pauliina Tasala

Lahtelainen kesäinen teatterimaailma löytää jälleen kihelmöivän omatekoisen muotonsa ja sisältönsä, kun osana Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tuotetaan upouusi, suomalainen musikaali.

Lahden kansanopiston suurella Aleksanterinkadun näyttämöllä täysin uusi musikaali innostusta sädehtivin, sielukkain ja osaavin näyttelijöin, raikaavan musikaalisin, puhdasäänisin ja kouliintunein lauluvoimin roolitettuna, live orkesterin (kosketinsoittimet, puhaltimet, rumpupatteri ja kitarat) rytmittämänä ja taitavan lavastaja-puvustajan visualisoimana lahtelaisharvinaisuutena KOTIVÄVY-queersuurmusikaali on juuri tulossa maailman ensi-iltaansa perjantaina 10.7.2026.

Esityksen  monisisältöinen valmistaminen oli täydessä käynnissä ja skenografi ehti tervehdyksensä vain huikata vierailijalle. Näkemäni kohtaukset olivat pieni murto-osa kokonaisuudesta, siksi keskitynkin tässä jutussa esityksen tekijöihin ja heistä saamaani käsitykseen.

 

Eppu Meriön, säveltämä ja käsikirjoittama musikaali tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta sekä käsittelee itsensä etsimistä.

-Mistä lähtökohdista musikaali syntyi, Eppu Meriö:

” Mulla oli ideassa alunperin tekstifraaseja ja fragmentteja. Mä kirjoitan runoja ja kuvailen paljon, ne olivat kuin valokuvia tulevasta näytelmällisestä esityksestä. Sitten keräsin materiaalia. Kaikki ne käsitteli jollakin tavoin sukupuolisia asioita. Löysin dramaturgi Roope Tervosen tuekseni, lähdettiin siitä koostamaan tarinaa. Sitten tässä keväällä mukaan löytyi loistava ohjaajakumppani Maija Antikainen. Ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että me lähdettäisiin kahdestaan tekemään tätä teosta. Lopulta tästä on tullut entistä tarinavetoisempi ja kokonaisempi – niistä alkuperäisistä kuvitelmapohdinnoista ja sukupuolirooleista, muoteista, joihin ihmisiä painostetaan. Ajatukseni tuntuikin kuin lähteneen jostain omakohtaisesta kokemuksesta.

Omat teatterityöni: Kaksi lyhyttä näytelmää, tämä on ensimmäinen kokoillan juttu. Kaikkein eniten olen tehnyt lauluja pöytälaatikkoon ja nyt niitäkin saan esityksellä julki. Tässä näytelmässä olen säveltänyt kaikki ja ollaan ohjaajan kanssa ne sanoitettu ja työryhmän kanssa yhdessä tarkennettu joitakin sanamuotoja soveltuvammiksi tulkintoihin.”

 

Teatterikorkeakoulun ohjaajaopiskelija Maija Antikainen ohjaa teoksen opiskelynäytetyönään. Hän pohtii, millaista elämä voisi olla ilman isäntäkeskeistä eli patriarkaalista hierarkiaa. Jokainen katsoja voi tunnistaa lavalta kaipuuta rakkauteen, himoon ja vapauteen.

-Maija Antikainen:

”Sen jälkeen kun menin produktioon mukaan, esitys on tullut enemmän juonivetoisemmaksi, aikaisemmasta fragmentaarisen maalailevasta teoksesta. Nyt se on tiukempi rytmiltään ja tarinaan on tullut enemmän sukupuolia kuin vain yksi. Ehkä olen korostanut siihen semmosta näkökulmaa, että: miten niin kuin kaikkia sukupuolia painostetaan usein samaan muottiin, siihen miehen ja maskuliinisuuden muottiin painostaen, et pitää olla kova ja pärjätä, kova muija et pärjää tässä maailmassa, ja sitä miten nämä kaikki hahmot sitten yrittää olla aika kovia muijia tai sitten ne ei oikeasti oo, vaan jotkut löytää tapoja myös olla herkkiä ja haavoittuvaisia – se on myös tärkeä tässä teoksessa kertoa.

Omia ohjauksia: Isolde-näytelmä Teatterikorkeakoulussa 2025. Tämä Kotivävy on ensimmäinen suurmusikaali-ohjaukseni.

 

Työryhmä on täynnä eri-ikäisiä, upeita taiteilijoita eri lähtökohdista. Osa näyttelijöistä ja työryhmästä suorittaa Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tämän produktion kautta.

Musiikkiteatteri kaappaa huomaansa monella eri tavalla tekijänsä ja esittäjänsä ja tietenkin myös meidät katsojansa!

Rooleissa:

AATOS Pieta Kiviranta
MERI Essi Karjalainen
RAUHA Kati Rättö
UTU Fiia Nurmi
ONNI Teemu Kalliokoski
TOIVO Eppu Meriö
SKENEÄIJÄ Owen Emmons
LEIDIT/KEIJUT Teemu Kalliokoski, Meeri Karri, Anna Koukku, Päivi Nikkanen, Fiia Nurmi

KIUSAAJAT Meeri Karri, Eppu Meriö, Fiia Nurmi

ÖYKKÄRIT Essi Karjalainen, Meeri Karri, Fiia Nurmi
UKOT ja OPETTAJAT Anna Koukku, Päivi Nikkanen

Käsikirjoitus & Sävellys: Eppu Meriö
Ohjaus & Käsikirjoitus: Maija Antikainen (Teak, ohjauksen koulutusohjelma)

Apulaisohjaus: Fiia Nurmi
Koreografia: Meeri Karri
Tekstidramaturgia: Roope Tervonen
Tuotanto: Minttu Viitamäki, Virva Järvelä
Lavastus & Puvustus: Outi Wright (Teak, lavastuksen koulutusohjelma)
Valosuunnittelu: Peppi Sorsa
Äänisuunnittelu: Aida Autio

 

Kuva esityksestä Lahden markkinoilla Minttu Viitamäki

 

Katso esityksen aikataulut:

Ensi-ilta 10.7. kello 19.00
11.7. kello 14.00 & kello 19.00
14.7. kello 19.00
15.7. kello 19.00
16.7. kello 19.00
17.7. kello 19.00
22.7. kello 19.00
23.7. kello 19.00
24.7. kello 19.00
25.7. kello 14.00 & kello 19.00

Esityksen kesto n. 1t 40 min

https://www.teatterikoulutus.fi/uutisia/kotivavy-musikaali-kesaproduktio-2026

Juliste  Virve Järvelä

Palaamme ensi-illan tunnelmiin.

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu Koulutus kulttuuri musiikki taide tanssi teatteri yhteiskunta

Kotivävy

Julisteen toteutus Virve Järvelä

Lahtelainen kesäinen teatterimaailma löytää jälleen kihelmöivän omatekoisen muotonsa ja sisältönsä, kun osana Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tuotetaan upouusi, suomalainen musikaali.

Lahden kansanopiston suurella Aleksanterinkadun näyttämöllä sain viime keskiviikkona kolme varttia haukkoa henkeä ihastuksesta ja teatteritaiteen elävyydestä kymmenen näyttämötaiteilijan tulkitessa kolmea pientä kohtausta kera tyylikkäiden koreografisten tanssahdusten viikon päästä valmistuvan aidon, uuden musikaaliharvinaisuutensa tiedotustilaisuudessa.

Täysin uusi musikaali, innostusta sädehtivin, sielukkain ja osaavin näyttelijöin, raikaavan musikaalisin puhdasäänisin ja kouliintunein lauluvoimin roolitettuna, live orkesterin rytmittämänä ja aidon lavastaja-puvustajan visualisoimana lahtelaisharvinaisuutena KOTIVÄVY-queersuurmusikaali on tulossa maailman ensi-iltaansa perjantaina 10.7.2026.

Esityksen  monisisältöinen valmistaminen oli täydessä käynnissä ja skenografi ehti tervehdyksensä vain huikata vierailijalle. Näkemäni kohtaukset olivat pieni murto-osa kokonaisuudesta, siksi keskitynkin tässä jutussa esityksen tekijöihin ja heistä saamaani käsitykseen.

 

Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen alumnin, Eppu Meriön, säveltämä ja käsikirjoittama musikaali tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta sekä käsittelee itsensä etsimistä.

Eppu Meriö:

” Mulla oli ideassa alunperin tekstifraaseja ja fragmentteja. Mä kirjoitan runoja ja kuvailen paljon, ne olivat kuin valokuvia tulevasta näytelmällisestä esityksestä. Sitten keräsin materiaalia. Kaikki ne käsitteli jollakin tavoin sukupuolisia asioita. Löysin dramaturgin tuekseni eli Roope Tervosen, lähdettiin siitä koostamaan tarinaa. Sitten tässä keväällä mukaan löytyi loistava ohjaajakumppani Maija Antikainen. Ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että me lähdettäisiin kahdestaan tekemään tätä teosta. Lopulta tästä on tullut entistä tarinavetoisempi ja kokonaisempi – niistä alkuperäisistä kuvitelmapohdinnoista ja sukupuolirooleista, muoteista, joihin ihmisiä painostetaan. Ajatukseni tuntuikin kuin lähteneen jostain omakohtaisesta kokemuksesta.

Omat teatterityöni: Kaksi lyhyttä näytelmää, tämä on ensimmäinen kokoillan juttu. Kaikkein eniten olen tehnyt lauluja pöytälaatikkoon ja nyt niitä saan esityksellä julki. Tässä näytelmässä olen säveltänyt kaikki ja tässä ollaan ohjaajan kanssa ne sanoitettu ja työryhmän kanssa tarkennettu joitakin sanamuotoja soveltuvammiksi tulkintoihin.”

 

Teatterikorkeakoulun ohjaajaopiskelija Maija Antikainen ohjaa teoksen, joka pohtii, millaista elämä voisi olla ilman isäntäkeskeistä eli patriarkaalista hierarkiaa. Jokainen katsoja voi tunnistaa lavalta kaipuuta rakkauteen, himoon ja vapauteen. Myös perunoita kasvatetaan.

Maija Antikainen:

”Sen jälkeen kun minä menin mukaan, esitys on tullut enemmän juonivetoisemmaksi, aikaisemman fragmentaarisen maalailevasta teoksesta. Nyt se on vähän tiukempi rytmiltään ja sitten tarinaan on tullut enemmän sukupuolia siihen kuin vain yksi. Ehkä mä olen korostanut siihen semmosta näkökulmaa, että: miten niin kuin kaikkia sukupuolia painostetaan usein samaan muottiin, siihen miehen ja maskuliinisuuden muottiin painostetaan, et pitää olla kova ja pärjätä, kova muija et pärjää tässä maailmassa, ja sitä miten nämä kaikki hahmot sitten yrittää olla aika kovia muijia tai sitten ne ei oikeasti oo, vaan jotkut löytää tapoja myös olla herkkiä ja haavoittuvaisia – se on myös tärkeä tässä teoksessa kertoa.

Omia ohjauksia: Isolde-näytelmä Teatterikorkeakoulussa 2025. Tämä Kotivävy on ensimmäinen suurmusikaali-ohjaukseni.

 

Työryhmä on täynnä eri-ikäisiä, upeita taiteilijoita eri lähtökohdista. Osa näyttelijöistä ja työryhmästä suorittaa Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen kesäopintoja tämän produktion kautta.

Musiikkiteatteri kaappaa huomaansa monella eri tavalla tekijänsä ja esittäjänsä ja tietenkin myös meidät katsojansa!

Rooleissa:

AATOS Pieta Kiviranta
MERI Essi Karjalainen
RAUHA Kati Rättö
UTU Fiia Nurmi
ONNI Teemu Kalliokoski
TOIVO Eppu Meriö
SKENEÄIJÄ Owen Emmons
LEIDIT/KEIJUT Teemu Kalliokoski, Meeri Karri, Anna Koukku, Päivi Nikkanen, Fiia Nurmi

KIUSAAJAT Meeri Karri, Eppu Meriö, Fiia Nurmi

ÖYKKÄRIT Essi Karjalainen, Meeri Karri, Fiia Nurmi
UKOT ja OPETTAJAT Anna Koukku, Päivi Nikkanen

Käsikirjoitus & Sävellys: Eppu Meriö
Ohjaus & Käsikirjoitus: Maija Antikainen (Teak, ohjauksen koulutusohjelma)

Apulaisohjaus: Fiia Nurmi
Koreografia: Meeri Karri
Tekstidramaturgia: Roope Tervonen
Tuotanto: Minttu Viitamäki, Virva Järvelä
Lavastus & Puvustus: Outi Wright (Teak, lavastuksen koulutusohjelma)
Valosuunnittelu: Peppi Sorsa
Äänisuunnittelu: Aida Autio

PS

Lehdistötilaisuuden jälkeen ensemble riensi välittömästi Lahden heinäkuun kuukausimarkkinoille sen runsaalle yleisölle tiedottamaan esityksestään – muutaman laulelman Kotivävy-musikaalista tulkiten.

Kuva Minttu Viitamäki

Katso lisää esityksen aikataulusta ja lipuista:

https://www.teatterikoulutus.fi/uutisia/kotivavy-musikaali-kesaproduktio-2026

Palaamme ensi-illan jälkeen esitykseen.

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri luonto yhteiskunta

Heinäkuu 2026 on tänään alkanut

Kategoriat
Historia kansainvälisyys Koulutus kulttuuri Matkailu taide tiede viro yhteiskunta

Tallinnan uusia menneisyyden näkymiä

Lahtelaiset vironkielen puolitoistatusinaa harrastajaa on taas joka viikko koko lukuvuoden ajan kokoontunut pariksi tunniksi kertaamaan ja ajantasaistamaan eestinkieltään keskelle Lahtea varaamaansa Lahden kaupungin monikielisten tapahtumien kokoustila Multi-Cultiin.

Heille on tullut tutuksi myös varsin tuore maailmanluokan virolainen taidenainen, Maarja Merivoo-Parro, joka on käväissyt Lahdessa kertomassa Suomi-Eesti -tutkimusprojektistaan Jyväskylän yliopistossa, sen vaiheista ja muita kuulumisiaan.

Okupatsiooni ja Vabadusvõitluse Muuseum – Viron miehitysmuseo, Toompea 8, Tallinna

Kuluneena keväänä museota johtamaan on valittu siis tuttavamme Maarja Merivoo-Parro.  Hän  on kansainvälisesti tunnustettu historioitsija, joka pyrkii tuomaan yhteen tiedemaailman ja laajemman yhteiskunnan. Maarja aloittaa työnsä elokuussa 2026.

”Odotan innolla, että pääsen mukaan Vabamu-kollektiiviin, jotta voimme yhdessä testata uusia asioita, tapoja välittää Viron tarinaa rehellisesti, selkeästi ja inspiroivasti. Silmissäni Vabamuseo ei ole vain talo, vaan samalla isolla kirjaimella sukupolvien yli menevä keskustelu kansallisista rajoista ja identiteeteistä. Ajatukseni on uusia museossa sen jo vanhentunutta sisältöä pieni osa kerrallaan ja museo on koko uudistusajan myös avoinna.

Johtajan vaihto tapahtuu aikana, jolloin Vabamun viesti vapauden tärkeydestä on niin laajalle levinnyt Baltiassa. Tavoitteena on tarjota Viron tasavaltajuhlavuonna 2028 vierailijakokemus, joka vetoaa ja kutsuisi myös uuden sukupolven mukaan,” kuvaili tulevaa työtään Maarja.

Vuodesta 2024 museota johtanut Ivo Lille jättää tehtävänsä ja haluaa siirtyä uusiin haasteisiin: ”Kokemukseni Vabamun johtajana on ollut positiivinen ja monipuolinen, tunsin, että oli aika luovuttaa ohjat jollekin, joka vie museon seuraavaan kehitysvaiheeseen. Maarja on yksi kuraattoreista, joiden alaisuudessa nykyinen pysyvä näyttely avattiin lähes kymmenen vuotta sitten. Odotan innolla, kuinka hän vapauttaa Vabamun fyysisen tilan ja kulttuurisen roolin kehittyä.”

 

Liitän tähän pienen katkelman Lahen uutisia -artikkelistani vuodelta 2008:

Viron lähimenneisyydestä Tallinnassa

Tallinnankävijälle on uudenlainen kokemus löytää Eestin miehitysajasta kertova pieni, arkkitehtuuriltaan tyylikkään moderni museo. Viron neuvosto- ja natsimiehityksen pitkistä, kansalle tuhoisista ajanjaksoista museo välittää ihmisen arkipäivän. Alkusyksyn kokemuksena se oli yksi elämäni puhuttelevimpia museokäyntejä.

Sisälle astuessasi vastassasi on monta kymmentä matkalaukkua: jokaisella niistä on oma tarinansa. Jokaisen niistä on tuonut takaisin Siperian vuosiltaan Eestiin sen omistaja, joka sitten on lahjoittanut laukkunsa museolle. Laukut ovat kokeneet kymmenien vuosien pakkotyötuskat, toiveet, pitkät matkansa, omistajansa kotikaipuun, unelmat, itkut ja kuitenkin kotiinpaluun. Nimiluettelot Siperiaan karkotetuista museon monissa asiakirjoissa muuntuvat yksityisiksi ihmisten elämänkohtaloiksi.

Museon keskellä on rivi eestiläisille tuttuja vankiloiden ovia. Ne ovat avautuneet useasti ja eristäneet pitkiksi, tuskallisen määräämättömiksi ajoiksi eestiläiset sukulaisistaan, ystävistään ja yhteisöstään. Ne merkitsevät viikkokausien kuulusteluja, painajaisia. Vallankäytön symboleina ne vakavoittavat, puistattavat. Rikokseksi kun on riittänyt olla eestiläinen.

Lohtua tänä painostavana aikana ovat antaneet nautintoaineet. Tupakkalaatujen valikoima on nykyaikaan verrattuna kymmenkertainen. Nikotiinihuumeessa on ollut aikakauden lohtu.

Miehitysvallasta kertovia painotuotteita, propagandajulkaisuja, rahaa, käyttöesineitä ja asepukuja on museossa mittava vitriinimäärä.

Häivähdyksen miehitysajan hurjista tapahtumista aistii veneestä, joka kertoo paosta meritse turvaan Gotlantiin vieressä kelluvia ajomiinoja vältellen.

Eihän vaikeista ajoista voi selvitä ilman huumorin kaikkitehoavaa lääkettä. Museossa on kymmenittäin esillä miehitysvallan insinööritaidon keksintöjä ja luomuksia, kookkaimpana invalidiauto.

Satiirikon ajatuksin, vakavan ja puhuttelevan museokäynnin lopuksi, rohkenen minäkin kuiskata muutaman valikoidun mielipiteen museon hämärään kellarikerrokseen päätyneen ideologin korvaan.

Kategoriat
Historia jännitys kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri musiikki teatteri yhteiskunta

Lahden seudun kesäteatterien huippuavaus

Nimiroolissa Kärppänä Stefan Andersén

Pesäteatteriksi nimensä muuttanut, entinen Pesäkallion kesäteatteri, tuo torstaina 25.kesäkuuta 2026 näyttämölle veijarimaisen komedian ja vauhdikkaan dekkarin. Matti Röngän romaaniin perustuva esitys Uskottu mies – Viktor Kärppä vie katsojat lähihistoriaan, Suomen ja Itänaapurimme sopuisaan aikaan, jolloin rajat olivat vielä auki.

Matti Röngän kirjan pohjalta tarinan ovat näyttämölle dramatisoineet Tapio Aarre-Ahtio ja Kalle Sulalampi, joka myös ohjaa esityksen. Matti Röngän tuttu ääni johdattaa tarinaa kertojana.

Näyttämöllä Mikko Laine, Anna Pukkila, Ilmari Myllynen, Pekka Airos, Mirva Myllynen, Einari Toiviainen, Julius Jansson, Astrid Blomqvist, Ranssi Toiviainen. Lavastus Minna Lavaste, puvustus Auli Kokkonen sekä tarpeisto Auli Kokkonen ja Myrsky Jääskeläinen, äänisuunnittelu Erkka Helenius, koreografia Mikko Laine, tuottaja Jenni Saario.

Kuten ”Pesiksen” perinteisiin kuuluu, esitystä tahdittaa teatteribändin tarjoilema kotimainen livemusiikki ja roima annos huumoria! Mukana on niin lännen kuin itäisen naapurimmekin iskelmää ja laulelmaa aina Ilkka Talasrannan sanoituksesta Seksipommi kaihoisaan Abramovich Frenkelin laulelmaan Kurjet ja vaikkapa Olavi Uusivirran Rakastajat  ja Arvo Koskimaan Syyspihlajan alla.Koskettimet Ilmari Myllynen ja Astrid Blomqvist
Kitara Einari Toiviainen
Basso Pekka Airos
Rummut Julius Jansson

Heinsuon suppanäyttämöllä ensi-ilta ja kantaesitys on siis torstaina 25.6.2026. Näytöksiä on 33 pääosin heinäkuussa.

Näytöskalenteri 2026:
to 25.6. klo 18 Ensi-ilta
su 28.6. klo 13 & 18
ti 30.6. klo 18
ke 1.7. klo 18
to 2.7. klo 13 & 18 (klo 18 näytös on loppuunmyyty)
su 5.7. klo 13 & 18
ti 7.7. klo 18
ke 8.7. klo 18
to 9.7. klo 13 & 18
ti 14.7. klo 18
ke 15.7. klo 18
to 16.7. klo 13 & 18
su 19.7. klo 13 & 18
ti 21.7. klo 18
ke 22.7. klo 18
to 23.7. klo 13 & 18
su 26.7. klo 13 & 18
ti 28.7. klo 18
ke 29.7. klo 18
to 30.7. klo 13 & 18
su 2.8. klo 13 & 18
to 6.8. klo 20 (Huom. myöhäinen kellonaika)
su 9.8. klo 13

Pesäteatteri
Heinsuon suppanäyttämö
Terveystie 10, Hollola

p. 044 279 0333
lipunmyynti@pesateatteri.fi
pesakallio@gmail.com

www.pesateatteri.fi
Facebook & Instagram

 

Lahen uutisia palaa esitykseen ensi-illan arvioin.

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri taide

Heinola, residenssikaupungin harvinaiskulttuuria

Heinolan seminaarin arvorakennukset ovat vielä juuri ja juuri pystyssä.

”Heinolan seutu oli pitkään eränkäyntialuetta, jossa liikkui säännöllisesti metsästäjiä ja kalastajia. Pysyvää asutusta Heinolan alueelle tuli vasta Keskiajalla. Hämeen Härkätien varteen syntyi Vierumäen kylä, jota seurasi vakituisten asumusten synty Jyränköön ja Lusiin. Ensimmäinen kirkko valmistui pitäjään vuonna 1755.

Heinola nousi Pohjoismaiden kartalle vuonna 1776, kun kuningas Kustaa III uudisti lääninjakoa ja perusti uuden hallintopaikan, maaherran residenssin Heinolaan. Heinolasta tuli talouden ja hallinnon keskus, jonne ryhdyttiin rakentamaan hallintorakennuksia ja palveluja. Mahtikäskystä syntyneen residenssin asukasluku nousi 1800-luvulla jo lähelle tuhatta asukasta.”

Näin on Heinolaa aikanaan kuvattu kulttuurisena houkutuksena, keskeisenä suomalaiskaupunkina maaherroineen. Yksi Ruotsi-Suomen kuuluisimmista suomalaiskaupungeista sai sittemmin kuuluisan Heinolan kylpylaitoksen (1892) ja Heinolan opettajaseminaarin (1899) ja valtakunnallisen Reumasairaalan (1946) ja syntyihän siellä myös suomalaisen lyriikan poikkeuksellinen nero Uuno Kailas (1901).

 

Mitä tuosta residenssiydestä on jäljellä? Velkainen kaupunki, vailla kylpylöitä, seminaaria, Reumasairaalaa sekä maakunnallisia ja lääniin liittyviä hallintoviskaaleja – kaupunki, joka retuuttaa arvokiinteistöjensä rasittamana kurjuuttaan ja mennyttä arvokasta rakennuskulttuuriaan velkaisena kerjäläisenä.Vain raikasvirtanen Kymi-joki virkistää tummelmia kaupungin menneisyydetä sekä nykyisyydestäkin silmien ja ajatuksien täydeltä.

 

Taiteesta ja residenssiajoista siellä loistavat enää Taidemuseo ja Kaupunginmuseo Kivalterintaloineen sekä Käkisalmimuseo. Taidemuseolla on menneen ajan vahvaa residenssimerkitystä, se tarjoaa vaihtuvia näyttelyjä ympäri vuoden. Sen omia kokoelmia esitellään nk. Heinola-galleriassa, jossa on yksi harvinainen kirjastokokonaisuus-lahjoitus pysyvästi esillä – Ministeri P. J. Hynnisen kirjasto, lähes 5000 nidettä, jossa kirjaharvinaisuuksia, jopa kaksi kappaletta Kalevalan alkuperäispainosta. Spranger ja Henry Lönnforsin kokoelmat esittelevät eurooppalaista posliinia 1700–1900 -luvuilta. Taidemuseon saleissa kävellessä harvinainen historiallinen havina ja miljöötuntuma kahden korkean kakluunin muodossa viestii säilyneestä residenssiajan loistosta.

 

On siksi surrealistista kokea Heinolan historian loisto vasten moderneja abstrakteja taidemaalauksia talo täynnä: mennyt ja nykyaika läiskivät irvokkaasti toisiaan.

Näyttely: Maallisia iloja. Mari Rantasen maalauksia

Maallisia iloja. Mari Rantasen maalauksia. Heinolan taidemuseo, Heinola. 23.5.2026 – 6.9.2026. Mari Rantanen: Remake the world, 2021
Annankin maallikkouteni suosiolla Mari Rantasen taiteilijamäärityksen alan huippututkija, tohtori  Marja Sakarille. Hän toimi Ateneumin taidemuseon johtajana 2018–2023. Aikaisemminn Sakari oli Kiasman intendentti ja Suomen Ranskan-instituutin johtaja:

 

 

Heinolaan kannattaa mielenvirkistykseksi mennä huumaavaa menneisyyttä ja käsittämätöntä nykyisyyttä kokemaan ja istahtaa vielä Kailaan Uunon patsaan reunalle, kentän viereen tuttuja säkeitä kertaamaan. Linja-autokyyti ei maksa Lahden seudun perusmaksua (3€) enempää! Ja museokortilla pääsee kaiken ylläkerrotun visuaalisen ja tunnelmallisen kokemaan.

 

Uuno Kailas

Pallokentällä

Näin: pallokentän laitaan
eräs rampa poikanen
oli seisahtunut alle
sen suuren lehmuksen.
Hän seisoi nurmikolla,
nojas kainalosauvoihin;
pelin tiimellystä katsoi
hän silmin kuumeisin.
Yli aurinkoisen hiekan,
johon lehmus varjon loi,
moni riemukas huuto kiiri,
moni kirkas nauru soi.
Pojat juoksivat notkein säärin
yli pallokentän sen.
Eräs seisoi hievahtamatta,
eräs raajarikkoinen.
Vaan hänkään totisesti
ei muistanut sauvojaan.
Oli haltioitunut hehku
hänen kalpeilla kasvoillaan.
Ilost’, innosta värähtelevän
hänen sieraintensa näin
joka kerta, kun maila pallon
löi puiden latvoja päin.
Rajaviivan takaa milloin
joku rohkeni juosta pois,
oli niinkuin lehmuksen alta
eräs myöskin juossut ois –
kuin jättänyt ramman ruumiin
olis sielu poikasen
ja syöksynyt kilpasille
kera toisten, riemuiten.
Hän askelen astui – mutta
kuin unesta havahtain
näki itsensä… Oikea jalka
oli kuihtunut tynkä vain.
Pojat juoksivat notkein säärin
yli pallokentän sen,
mut lehmuksen alla seisoi
eräs raajarikkoinen,
joka, ruumis tärisevänä,
iho harmaana kääntyi pois
kuin ruskean nutun alla
sydän pakahtunut ois.
Yhä riemukas huuto kiiri,
yhä kirkas nauru soi
yli aurinkoisen hiekan,
– johon lehmus varjon loi.

Kokoelmasta Paljain jaloin, 1928.

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri luonto Matkailu taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Kesän 2025 upein teatterielämys myös tänä kesänä koettavana

Rakkauden tekoja

Monologi taiteesta, naiseudesta ja naistaiteilijuudesta Laila Pullisen sanoin

 

Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo
Sotungintie 4, 01200 Vantaa
www.lailapullinen.fi

 Katso esityksen traileri

Näytöspäivät 2026:

to 4.6. klo 17.30
pe 5.6. klo 17.30
la 6.6. klo 17.30
su 7.6. klo 17.30
to 11.6. klo 17.30
pe 12.6. klo 17.30
la 13.6. klo 17.30
su 14.6. klo 17.30
to 25.6. klo 17.30
pe 26.6. klo 17.30
la 27.6. klo 17.30
su 28.6. klo 17.30
Lisäesityksiä elokuussa:
pe 7.8. klo 17.30
su 9.8. klo 17.30
to 13.8. klo 17.30
pe 14.8. klo 17.30
la 15.8. klo 17.30
su 16.8. klo 17.30

 

Laila Pullinen – veistospuisto & kotimuseon uraauurtava ja ennakkoluuloton projekti Rakkauden tekoja on Laila Pullisen säätiön, Teatteri Vantaan ja Vantaan kaupungin yhteistuotanto.

Haastattelumateriaaliin pohjaava dramatisoitu monologi herättää henkiin Laila Pullisen hahmon totta ja tarua sekoittavalla tavalla. Teatteri Vantaan voimanainen Anne Nielsen pukee yllensä Laila Pullisen työhaalarit antaen samalla äänen kymmenen vuotta sitten kuolleelle taiteilijalle tässä ja nyt, silmiemme edessä – hänen oman luomisensa tilassa. Nissbackan ateljeessa esitettävä teos hyödyntää ateljeessa esillä olevia Laila Pullisen työkaluja ja veistämisen eri prosesseihin liittyvää esineistöä.

Ohjaaja Osku Heiskanen:
”Lähtökohtana tehdä monologiesitystä taidelegendasta hänen omalla työhuoneellaan, omassa elinympäristössään ja poikansa kirjoittaman tekstin kautta tuntuu haastavalta. Tutustuimme Jeanin kautta syvemmin Lailaan ihmisenä, saimme oppitunnin Lailan työmenetelmistä ja kuuntelimme Lailan lempimusiikkia. Nissbackan luonto ja lukuisat teokset ympärillämme saimme luoda oman tarinamme hänestä. Lailan alkuperäisessä työhaalarissa Anne Nielsen herättää Lailan ajatukset ja tunteet eläväksi hetkeksi. Nämä ovat hienoimmat hetket ohjaajan elämässä, kun saa tuoda katsojille jotain ainutlaatuista.”

Arvioita:
”Teksti ja esitys ovat parhaimmillaan, kun ne ovat henkilökohtaisimmillaan. Kirjoittajat eivät usein pääse kirjoittamaan omasta syntymästään niin kuin Jean Ramsay tässä. Laila Pullisen ristiriitaiset tunteet synnyttämäänsä lapseen on esityksen huippukohtia. Vastasyntynyt oli ”kuin nyljetty jänis”.
-Timo Erkki-Heino / Taidelehti

”Jean Ramsayn rehellinen, sydämellinen, työnkunnioituksellinen hurmaavan ihmisläheinen käsikirjoitus vakuuttaa hienolla sisällöllään.
Rakkauden tekoja -esityksen voima ja lataus on ennen muuta suuren Laila Pullinen -taiteilijapersoonan tavoittava Anne Nielsenin häikäisevän vaikuttava, yhtä aikaa arkisen järkevä, unelmoiva, rehellinen ja aito näyttelijätyö – joka elää ja räiskyy henkilökuvansa ehdottomuudessa, koskettavassa äitiydessä, taiteellisessa ajattelussa – kohoaa vuosikymmeniemme taiteita yhdistäväksi huipputeokseksi.
Eivätkä teatteriohjaaja Osku Heiskasen tarkkanyanssinen draamakokonaisuus tai esityksen harvinainen esitystila, uniikin sisältörikas taiteilija-ateljee työkaluineen, veistosaihioineen, ehjine, tunnelmallisine puitteineen jätä enää mitään toivomusten sijaa. Kymmenen vuotta sitten kuolleelle taiteilijalle tässä ja nyt, silmiemme edessä – hänen oman luomisensa tilassa Vantaan Sotungin Nissbackan kartanon ateljeessa esitettävä näytelmä on kesän taiteellinen, innostava, unohtumaton kokemus.”
-Tarmo Virtanen / Lahen uutisia

Heidi Santosen / Himo Matkustaja blogikirjoitus 5.6.2026 esityksestä:
https://www.himomatkustaja.fi/2026/06/07/rakkauden-tekoja-nissbackassa-kun-naytelma-muuttuu-elavaksi/

Lue myös Kaisa Virtasen/ Naiseloblogikirjoitus la 13.6.2026 esityksestä:
https://www.lily.fi/blogit/naiselo/2026/06/14/rakkauden-tekoja/

Ohjaus: Osku Heiskanen
Teksti: Jean Ramsay
Laila Pullinen: Anne Nielsen

Kesto: n. 1h
Paikkoja 45 (1 pyörätuolipaikka, varaus teatterin toimistolta 09 836 1919. Tilaan ei valitettavasti voida ottaa sähköpyörätuolia.)
Liput: 45 / 42 / 35 €, sis. Netticketin palvelumaksut

Tervetuloa Nissbackaan!

Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo
Sotungintie 4, 01200 Vantaa