Näin vuoden lopussa on ollut tapana poimia kokemuksistamme kuluneen vuoden merkittävimmät seutumme kulttuurikukkaset. Kovin vähäisiksi ne ovat jääneet, vaikka arviolta lähes viidessäkymmenessä pelkästään kulttuuriksi luettavassa tapahtumassa olenkin käynyt ja niistä kirjoitellut.
Nysä
Kulttuurikriitikkona nostan lahtelaisen kulttuurin ehdottomaksi ykköstapaukseksi Kaupunginteatterimme ja sen koko näytäntövuoden. Esitys, joka vielä tulevan kevään aikana on koettavana, on vuoden 2025 ylivoimaisin lahtelaiskulttuurin loistavan ihana kukinto.
Latvialaisen 1900-luvun alun maansa tunnetuimman sadunkertojan Anna Brigaderen (1861–1933) kirjoittama teos on tullut suomalaislahtelaiseen ilmapiiriin komeana, hurmaavana ja valloittavana näytelmäharvinaisuutena. Suomalaisen kantaesityksen on latvialaisten synnyinsiipiensä kannattamana suomentanut, sovittanut ja ohjannut suomalaisen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjaajakandidaatti Alise Polacenko niin tuoreena, värikkäänä ja mielikuvitusrikkaana, ettei satua voisi esityksenä enää maittavammin meille eri-ikäisille satuja rakastaville sekä myös niitä vieroksuville tarjoilla.
Lahden kaupunginteatterin Nysä-teatteriesityksestä voidaan puhua täydellisenä kansainväliset mittasuhteet täyttävänä syksyn teatteritapauksena.
Lue esityksen arvio ja riennä se kokemaan.
https://lahenuutisia.fi/2025/08/31/ihana/
Kulttuurirehvit
Minulle lähes tuntemattomat henkilöt olivat lähettäneet kulttuurisen treffikutsun. Siihen oli präntätty treffien kestoksi koko lauantaipäivä 13.9.2025 klo 9.30-15.30. En muista ihan tarkkaan, minkä pituisia ihmisten ensimmäiset treffit ovat olleet, kauhistelin koko päiväksi aiottuja treffejä. Luin hiljattain yhden lappilaisen taiteilijan ensimmäisten treffien kestäneen koko yön.
Työryhmässä mukana:
Etelä-Suomen klubitalot ESKOT ry/ Kulttuuripaja Huippu, Kariniemi-Seura ry, Kauno ry; Lahden Taiteilijaseura ry, Lahden Taidegraafikot ry ja Lahden valokuvataide ry, Lahden Kansainvälinen Urkuviikko ry, Lahden Lauantainäyttämö ry, Lahden Runomaraton ry, NNKY ry, Lahden Taideyhdistys ry, Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys ry, Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry, Päijät-Hämeen liitto, Yhdessä Päijät-Häme -hanke.
Elina Laavi – kuva Lahen uutisia
Arvoitukseksi jää, jatkuvatko tällaiset liian tiiviiseen ohjelmakokonaisuuteen muotoillut, kuulijoille raskaat kokopäivän tilaisuudet tulevanakin vuonna. Enemmän yleisöä ja hieman käyttökelpoisempaa keskusteluareenaa, aktiivisia kulttuurista kiinnostuneita nuoria ne ainakin tarvitsisivat joitakin kulttuurin uusia tuulia lahtelaiskeskeiseen kulttuurikenttään tuottaakseen.
Suomalaiset Historiapäivät sponsoroituna
Oireellista aikanamme on, että maailmanhistoria vyöryy joka päivä sotaisina päiviemme tapahtumina myös pienen Lahti-kaupungin asukkaiden elämään tiedotusvälineiden uutisina.
Köyhä Lahti ei kansallista historiaamme ymmärrä juurikaan esimerkkinä ja ennustuksena arvostaa suuren naapurimme Venäjän nykyisen vihollismaan, Suomen, kaupunkina.
Ihmeeksemme jokin taho, nimetön kulttuurimesenaatti, oli asian oivaltanut ja antoi yllättäen varat näiden jo perinteisten Suomalaisten Historiapäivien järjestämiseen. Kovin suurta kunniaa ei Lahden kaupunki tästä koko valtakuntamme kulttuuritapahtumasta saa, kun pelkkä järjestelykoneistokin toimi vapaaehtoisuuden pohjalta.
https://lahenuutisia.fi/2025/10/06/kaikille-vapaa-paasy-suomalaisille-historiapaiville/
Nyt löytyi ilmeisesti Lahdesta sopivan varakas ja kulttuuria ymmärtävä sponsori. Miten on jatkossa?
Lahtelainen aito kulttuuri ei loista kukkasillaan uudehkon kaupunginjohtajamme päätösehdotuksissa.
Niko Kyynäräinen – kuva Lahen uutisia
Tuntuu, että entinen hyvä ja tasapuolinen sosialidemokratia, jonka siipien suosiossa hänet kaupunginvaltuustomme niukalla enemmistöllä valitsi, ei näkisi kaupunkimme kulttuurista merkittävyyttä. Ainutlaatuinen suomalainen maisema järvineen, mäkineen, metsineen, luonnonpuistoineen, elinkeinoineen, sivistyksineen on hänelle yhdentekevä. Hän ajattelee muiden kaupunkien rinnalla kilpaillen jonkinlaisesta oudosta keskinäisestä voittamisen meriitistä nyt uusien kampusten rakentamisessa, mikä ihan oikeissa yliopistokaupungeissa on jo taaksejäänyttä elämää. Ehkä hän yhtyy par´aikaa televisiossakin jatkuvasti esiintyvän ravintolajärjestöguru Timo Lapin puheisiin:
Timo Lappi – kuva YLEn
Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi arvioi, että yökerhojen määrä on vähentynyt murto-osaan parinkymmenen viime vuoden aikana. Hänen mielestään yksi selkeä syy tähän on alkoholin korkea hinta ravintoloissa. Kaupunki, jossa on yliopisto, menestyy myös yökerhojen määrässä, niissä kun käyvät nuoret yliopisto-opiskelijat viihtymässä. Kaupunki, jossa on vain vanhoja, ei ole nykyajan menestyvä kaupunki.
Me aidot lahtelaiset taas olemme aika tavalla eri mieltä kulttuurista. Elämän sisältö ja kulttuuri on ennen kaikkea asuinseudun ymmärtämistä, sen ainutlaatuisten vesien ja puistojen sekä luonnonrauhan tajuamista, työn tekemistä, työpaikkojen luomista ja jokaisen kaupunkilaisen mahdollisuuksiensa mukaan koko kaupunkiyhteisön toimintaan osallistumista.
3 vastausta aiheeseen “Lahtelaisen kulttuurin harvojen kukkien loisto”
Mitä se on tuo kulttuuri – tätä sietäisi Lahdessa alkaa pikku hiljaa miettimään – onko se henkeä vai pytinkejä?!:) Parempaa uutta vuotta!
Hyvä kun kaupunki ym. ainakin jotain keskustelua on yritettänyt kokonaisvaltaisesti viritellä! Tätä pitäisi jatkaa ja jaksaa kutsua vaikka yleisesti asukkaita keskustelemaan! Olisikohan aihetta ensin myös keskustella, mikä on koko nykyajan kehityksessä tärkeintä ottaa huomioon Lahdessakin ja miten! Onko se ilmastonmuutos, luontokato, arvokas maisema vai mikä ehkä? Jonkinlaista laajempaa näkemystä, mihin Tarmo Virtanen hyvin viittasi, sitä todella tarvitaan.
Kaupunki on se tärkein yhteisö, jossa jokaisen ihmisen kyvyt ja toiveet pystytään toteuttamaan alkuopetuksesta aina yliopistoon saakka opiskelussakin. Kaupunginjohtajan kuvitelmat Lahden yliopistostatuksen rakentamisesta pelkän kuoren eli kampuksen avulla ovat kaukana itse asian sisällöstä: monipuolisesta opiskelukaupungista, mahdollisimman monen eri tiedekunnan opiskeluahjo-yliopistosta. Siihen kampushaaveet ovat vain pinnallisia ajatuksia. Sen sijaan neuvottelut useamman yliopiston, opetusministeriön ja valtiovallan kanssa toisivat onnistuessaan tänne mahdollisuuksia laajempaan, monitieteellisempään korkeakouluopiskeluun ja samalla huomattavan suuremman opiskelijavyöryn kasvupunkimme henkiseksi rikkaudeksi. Nyt saamme nauttia Lappeenrannan yliopistoväen kovin rajatuista ajatuksista ja niiden hallinnoimasta ja rajaamasta korkeimmasta opiskelusta kaupungissamme. Missä viipyy rohkeus puhkaista moinen kovin niukka opiskelusisältö kaupungissamme?