Kategoria: teatteri

Kategoriat
kulttuuri teatteri

Teatteri Vantaan ihmeiden kevät

Teatterielämys on useimmiten onnenkauppaa ja sattumaa, harvoin mitenkään täysin taattu teatterikäynnin tulos.

Teatteri Vantaa on niitä harvinaisia piskuisia ammattiteattereita, jonne voi mennä varman päälle – ajatonta, hyvää ja raikasta viihdettä sekä näyttelijätaiteen tartuttavaa elämänriemua ja elämänuskoa kokemaan.

Tuollaisia suitsutuksia kirjoitin jo monta vuotta sitten tutustuessamme ensi kertaa Teatteri Vantaan Silkkisalin esityksiin. Maamme monet eturivin näyttämö- ja viihdetaiteilijat ovat ottaneet myös eräänlaiseksi oman ammattinsa revanssiksi päästä vähintään kerran vuodessa Teatteri Vantaan estradille vierailemaan. Tuo esitysten taso on joka esityksessä vakuuttanut vähintään omalla intiimillä tenhollaan.

Mukaan on tullut vielä lisää niin suomalaisen työn historiallista vakavuutta kuin suurten kirjailijoiden klassisten tekstien kiehtovuutta ja kontrastiksi sydämellisen lämmintä huumoria, tanssia ja musiikkia.

Näin on täksi kevääksi muotoutunut upea teatterillinen tarjoilu kaikenlaista draamaa koettavaksi.

Tässä Teatteri Vantaan koko kevään ohjelma esittelyineen ja esitysaikatauluineen.

Alla linkki Teatteri Vantaan tämän kevään 20-sivuiseen ohjelmalehteen:

http://teatterivantaa.fi/wp-content/uploads/2024/12/web_valmis_teatterivantaa_kevat_2025_esite_20sivua-4.pdf

Helsingistä matka junalla ei kestä kuin parikymmentä minuuttia, Lahdesta kolme varttia: Tikkurilan asemalta on vajaan kilometrin verran kävelyä – olet tyylikkäässä ja toimivassa Teatteri Vantaan teatteripyhätössä kodikkaine saleineen, hienoine auloineen ja ravintoloineen.

 

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri taide teatteri yhteiskunta

Lahtelainen teatterikevät 2025

  • Kirjoittaja Kirjoittanut Tarmo
  • Julkaisupäivämäärä 6.1.2025

Lahtelainen teatterikevät 2025 sisältää kaikkiaan kolme kantaesitystä ja yhden maailman ensi-illan. Teatterikaupunkina Lahti laajenee ohjelmatarjonnaltaan koko teatterikirjallisuuden  maailmanskaalaan: klassikoista uusien musiikkinäytelmien kantaesityksiin ja lastennäytelmän maailmankantaesitykseen.

Hyvä täällä teatterikaupungissa on näin monipuolista teatteria nauttia. Asialla ovat teatteriin monin eri tavoin kouluttautuneet teatteritaiteilijat ja ammattiohjaajat.

 

LAHDEN  KAUPUNGINTEATTERI

Katso myös allaolevista linkeistä Lahden kaupunginteatterin ylläkuvattujen kevään 2025 ensi-iltojen Lahenuutisia -artikkelien ennakkoesittelyt ja koko kevään näytelmien ohjelmisto:

https://lahenuutisia.fi/2024/10/27/teatterikaupunkimme-lahti-lehdistotilaisuuden-16-10-24-ensimmainen-osa/

https://lahenuutisia.fi/2024/11/02/teatterikaupunkimme-lahti-lehdistotilaisuuden-16-10-2024-toinen-osa/

https://lahdenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto-liput/

 

 

TEATTERI  VANHA JUKO

 

M

JukoKlubi Tätä on toivottu!

M – alias Minja Koski nähdään JukoKlubilla upean orkesterinsa kanssa.

Viiden julkaistun albumin myötä laulaja-lauluntekijälle on sadellut ylistäviä arvioita, ehdokkuuksia Emma- ja Teosto-palkinnoissa sekä keikkoja tärkeimmillä kotimaisilla festivaaleilla.

Lavalle Minjan kanssa nousevat Aleksi Kaufmann, Jussi-Pekka Parviainen, Simo Saukkola ja Miikka Ahlman. Keikalla kuullaan lauluja jokaiselta albumilta.

JukoKlubilla bändit ja artistit aloittavat soittonsa ohjelmistossa ilmoitetulla kellonlyömällä. Huomioithan, että saliin ei pääse enää keikan alettua. Musiikista nautitaan istumakatsomossa. JukoKlubien keikat ovat ikärajattomia.

Pe 31.1.2025 klo 18.00

 

SAIMA HARMAJAN PÄIVÄKIRJA

Kantaesitysmusikaali

Saima ja Maija ovat nuoria ja luovia. He ovat herkkiä, teräviä täydellisyyden tavoittelijoita. He taistelevat riittämättömyyden kanssa ja kertovat päiväkirjoilleen kaiken – sadan vuoden päässä toisistaan.

Saima Harmajan (1913–1937) päiväkirjamerkinnät tuovat Maijan elämään yllättävää turvaa ja inspiraatiota. Runot kannattelevat, lohduttavat ja herättävät musiikin eloon.

Toteutuvatko unelmat? Mitä sitten tapahtuu? Ja mitä tapahtui aikaisemmin? Aika on ja etenee vääjäämättä. Mitä jos voimme nähdä menneeseen tai kuulla tulevaisuuden?

Tervetuloa päiväkirjaan!

Käsikirjoitus ja sävellys: Anni-Maija Koskinen
Ohjaus: Tapani Kalliomäki
Runot: Saima Harmaja
Dramaturgia: Onerva Helne
Musiikin sovitus: työryhmä
Rooleissa: Anni-Maija Koskinen ja Elina Ruti
Muusikot: Niklas Hagmark (sello) ja Matti Hussi (piano)
Tuotanto: Saima-työryhmä, yhteistyössä Teatteri Vanha Juko
Kuva: Maria Mattelmäki

Käsikirjoitus ja osa lyriikoista pohjautuu Saima Harmajan päiväkirjoihin.Toteutettu Päijät-Hämeen rahaston (SKR) kärkihankeapurahalla. Esitys on vierailutuotanto.

Esitykset Teatteri Vanha Jukossa 5.2.–23.2.2025

 

 

TUKI-ILTAMAT – Jukon puolesta, leikkauksia vastaan!

Luvassa on ainutlaatuinen ilta yhdessä Jukon ensemblen ja Jukon rakkaiden ystävien kanssa. Kokoonnutaan yhteen! Ei luovuteta!

Tule mukaan pelastamaan Juko maamme hallituksen lyhytnäköisiltä leikkauksilta! Ohjelmassa laulua, puheita ja teatteritaidetta, väkemme suosikkeja vuosien varrelta! Pyrimme tämän tapahtuman tuotolla kattamaan edes pienen osan tulevista leikkauksista. Jokainen tähän konserttiin ostettu lippu auttaa meitä jatkossakin tekemään tinkimätöntä ja kunnianhimoista teatteritaidetta.

Estradilla Ola Blick, Suvi Blick, Ismo Haavisto, Marko Haavisto, Niklas Hagmark, Matti Hussi, Atte Härkönen, Markus Karekallas, Hannu Kella, Tuomas Korkia-aho, Minja Koski, Anni-Maija Koskinen, Minna Lavaste, Lätsä, Lauri Maijala, Maria Nissi, Matti Pajulahti, Elina Ruti, Mikael Saari, Jarkko Saarinen, Esa-Matti Smolander, Jaska Teuri, Lumikki Väinämö, Liisa Vuori, Lahko ja Lumos-kvartetti.
Mukana menossa ovat Tirra, Ant Brew ja Antti Sepponen.

Kokoonnutaan yhteen! Ei luovuteta! Lämpimästi tervetuloa iltamiin!

Liput oman valinnan mukaan: 50 / 100 / 150 €

Su 9.2.2025 klo 17.00

 

SININEN UNI

Sininen uni – Piinkova roadtrip Lahesta Huippuvuorille

Lahtelainen maaliskuu vuonna 1990. Tuulia, Pleksiä ja Nippeliä odottaa elämän ja kuoleman seikkailu, kun he saavat vihiä Piilaaksolaisten aikeista kaapata laitteillaan ensin ihmislajin huomio- ja keskittymiskyvyn, sitten mielikuvituksen – ja lopulta unet.

Ainut keino taistella ylivoimaa vastaan on viedä mahtidisketti viruksineen Piilaakson laitteiden prototyyppien huippupiiloon, Huippuvuorten jäänalaiseen holviin.

Alkaa eksistentiaalis-eksentrinen matka etelästä pohjoiseen, läpi läänien ja uutta vuosikymmentään aloittelevan puhelinkoppien Suomen.

Tässä maassa luottamuksella saa pankista lainaa, ja huoltoyhtiöt tehokkaine lakaisukojeineen siivoavat katukuvasta vanhat talkkarit harjoineen. Lisäksi Windows 3:n tilaajat saavat kymmenen litran ämpärit kaupan päälle, joten ei ihme, että suomalaiset ovat teknologisen muutoksen eturintamassa.

Mikään ei ole enää kuin ennen ja jokainen muutos on muutos huonomman tulevaisuuden puolesta. Vai onko?

Tuulin veli makaa Päijät-Hämeen Keskussairaalassa uudenkarheassa hengityskoneessa, jollainen ei vanhan maailman tuulin pyörisi. Ja mitä olisi lapsuus ilman 8-bittistä Nintendoa? Pysyykö ihminen elossa ilman huomisen viihdeuutisia?

Esitys saattaa perustua osittain faktoihin ja dataan, vaiko toisaalta mielikuvitukseen ja magiaan. Se, mikä toisille on pahinta, lienee toisille parhainta. Eikä niin monta aamua, kun tämä kaikki saattaa olla liiankin totta. Joka ilta, kun lamppu sammuu, on meidän päätöksemme: jatkammeko sinistä unta?

Sininen uni on Teatteri Vanhan Jukon ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun yhteistuotanto.

Kantaesitys ke 19.3.2025 klo 18

Käsikirjoitus ja ohjaus: Miika Karvanen (Teak)
Näyttämöllä: Ola Blick, Akseli Ilvesniemi (Teak), Ronja Keiramo (Teak), Samuel Onatsu (Teak)
Skenografia: Hanna Erämaja (Teak)
Valosuunnittelu: Antti Haiko
Äänisuunnittelu: Janne Louhelainen

Esitys sisältää vilkkuvia valoja ja teatterisavua.

Esitys on Hanna Erämajan sekä Miika Karvasen taiteellinen opinnäytetyö.

Liput 25 / 20 / 15 €

 

 

Kaupungin rennoin galleria JukoArt

Anna-Liisa Kankaanmäki 

21.1.–22.5.2025 Näyttelyn avajaiset ti 21.1. klo 18

https://teatterivanhajuko.fi/

 

SUPERTEATTERI

KEVÄTLAULU

Tove Janssonin vuonna 1962 julkaistu Kevätlaulu-tarina saa maailman kantaesityksenä SUPER teatterin näyttämöllä!

Nuuskamuikkunen on taas talven jälkeen palaamassa Muumilaaksoon, mutta uusi kevätlaulu antaa vielä odottaa itseään. Laulu kuplii jo Nuuskamuikkusen hatun alla, mutta pieni metsässä kohdattu otus häiritsee Nuuskamuikkusen keskittymistä ja on karkottaa laulun tiehensä.

Näytelmän hahmoina nähdään Nuuskamuikkunen sekä Ti-ti-uu.
Maailman ensiesitys SUPER teatterissa lauantaina 8.2.2025.

TEKSTI: Tove Jansson
SOVITUS & OHJAUS: Tero Porali
MUSIIKKI: Tero Porali
LAVALLA: Anssi Hyvönen & Maria Nissi

NUKENRAKENNUS: (Ti-ti-uu hahmo) Amadeu Vives
PUVUSTUS: Minna Lavaste
LAVASTUS/TARPEISTO: Emilia & Tero Porali

SUOSITUSIKÄ: 3+
​
NÄYTELMÄN KESTO: noin 35 – 40 min. (tarkentuu lähempänä ensi-iltaa)

​ESITYSOIKEUDET: Agency North & Moomin Characters

https://www.superteatteri.fi/ohjelmisto.html

 

LAHDEN  LAUANTAINÄYTTÄMÖ

               HUOKAUSTEN LAAKSO

Huokausten laakso on Antti Raivion kirjoittaman “Skavaböle-trilogian” toinen osa. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1963-1983. Huokausten laakso on itsenäinen jatko-osa näytelmälle Skavabölen pojat.

Orvoiksi jääneet Rupert ja Evert ovat astumassa aikuisuuteen, kun Evert löytää äidin nuoruuden päiväkirjat. Perheen vanhat salaisuudet nousevat päivänvaloon, samalla kun veljekset opettelevat itsenäistymään ja irtautumaan niin lapsuudesta kuin toisistaankin. Vieläkö vanha verivala pitää?

Huokausten laaksossa kulkevat rinnakkain nuorten miesten kipeä kasvu ja heidän vanhempiensa surumielinen rakkaustarina. Skavabölen pojista tutulla tavalla se vyöryttää lavalle värikkään henkilögallerian ja häivyttää maagisella realismilla rajan ulkoisen todellisuuden ja sisäisen maailman väliltä.

Näytelmän ohjaa Lauantainäyttämölle Lahden kaupunginteatterin näyttelijä Tapani Kalliomäki, joka on ohjannut aikaisemmin Lauantainäyttämölle suuren suosion saavuttaneet ja palkitut esitykset Reviisori, Päällystakki, Jäniksen Vuosi sekä Skavabölen pojat.

Näyttämöllä rooleissa nähdään Lauantainäyttämön 17 hengen ensemble. Palkittu työryhmä tuo eteenne fantasian, leikin ja rakkauden voiman, jonka avulla lapsuus ja nuoruus saa jatkoa ja ehkä opimme itsestämme lisää sukupolvien jatkumossa.

Ensi-ilta Lahden Pikkuteatterilla Loviisankatu 8 su 9.3.2025

Lippukauppa on nyt auki osoitteessa:

https://lauantainayttamo.eventiolive.fi

 

Kategoriat
taide teatteri Televisio

Yle Areena – Televisioteatterin tämänpäivän herkkua

Suomalainen Televisioteatteri syntynsä radioajoilta ja sen 1950-60 -luvuilta on herännyt nyt melkein sadanvuoden takaisista ensi-ihastuksistaan kotiviihteen katsotuimpien teatterillisten kulttuurinautintojen täydellisen loisteliaaseen, kiinnostavaan eloon – kaikkien, miltei koko perheen katsottavaksi unelmasarjaksi.

Tiina Lymin kirjoittama ja ohjaama televisioelokuvasarja on suomalaisia televisiosarjoja karsastaneelle teatterifriikillekin täydellinen näyte niin tv-sarjan kirjoittamisesta, ohjaamisesta kuin myös erinomaisesta suomalaisesta näyttelijätyöstä: koko teos yltää ja tarttuu suomalaisten kansalaisten tämän päivän elämään, puheenaiheisiin aina ajankohtaisista  asunnonhankinnoista, rahanpaljoudesta ja niissä elämäänsä pyörittävistä ammattilaisista,  kauppatieteilijöistä sekä myös suurista petkuttajista huumeineen. Koko tarina sensualisoituu ja realisoituu keskeiseen hahmoonsa, arvokiinteistönvälittäjä Linda Saarniluotoon, jonka Laura Malmivaara näyttelee valloittavan vereväksi ja tunteikkaaksi suomalaisen ylemmän keskiluokan liikenaiseksi tunteineen ja realismeineen sekä tekee yhden tv-historiamme merkittävimmän naisroolityön. Laura Malmivaara tavoittaa hahmossaan yhtä hyvin herkän naiseuden kuin myös kaupallisen elinkeinon polttopisteeseen myyntimaailmassa erikoistuneen tiukan naisen. Hän elää uskottavasti rikkaan suvun hyvin koulutetun kauppatieteilijänsä ja naiseuden haaveissaan uskollisen ihmisen, jollainen voi tässä kaupallisuuden arjessa joutua rakastumisensa uskollisuudessa bisnesalan lieveilmiöihin – huiputetuksi, puhumattakaan aina kuvaan ilmestyvien miessiipeilijöiden ja huumebisneksen pyörityksiin.

 

Queen of Fucking Everything sai Yle Areenassa 1. tammikuuta 2025 ensimmäisen esityksensä ja monessa perheessä ja yksityisessä ajanvietekatsomossa suomalaissohvilla lienee jo katsottu läpi kaikki kuusi jaksoa. Yksi jakso kestää vajaan tunnin ja kuusijaksoinen tarina sen kuin vain tiivistyy, värittyy, jännittyy ja ihastuttaa niin, ettei hurmaantuneena millään pysty olemaan seuraavaa jaksoa katsomatta.

Kahden peräkkäisen jakson ahmaisu oli jo sellaista hivelevää teatterikatsojan ja kotitöllöttäjän yhteistä kulttuuriherkkua, ettemme hennoneet sarjaa kokonaan ahmia, sillä niin nautittavaa televisioteatteria ei aikoihin ole koettu.

Tiina Lymi on luonut tekstin ja ohjannut tarinan, joka on yhtä aikaa ajankohtainen, hirtehisen hauska, dekkarimaisen jännittävä ja maan mainioimmin näytelty teos, niin ettei ylisanoja sen enempää kriitikkona kuin tavallisen katsojankaan tarvitse kaivella.

Kahden jakson jälkeen oli pakko pitää katsojataukoa. Niin komeaa on Tiina Lymin ja kumppanien television teatteriin luoma ylä- ja keskitason ihmisten elämä, sitä varjostavien todellisten rikollisten tämän päivän maailma ja niin upeasti luovat roolitöitä maan parhaat eturivin teatterinäyttelijät ja teatterintekijät aina alan professoreihin asti.

Lahenuutisia palaa esityksen kokonaisuuteen sen kaikki jaksot katsottuaan.

Tiistaina 7.1.2025 klo 8.00

Nyt tänään kolmena eri päivänä yhteensä kaikki kuusi osaa Queen of Fucking Everything -televisiosarjasta katsottuamme olen yhä entistä vakuuttuneempi suomalaisen televisioteatterin uuteen tulemiseen ja innoissani tv-teatterista. Tiina Lymin näytelmällisen kertomuksen käsikirjoitus on harvinaisella taidolla ja mielikuvituksella tehty ja Lymin päähenkilöiden ja tilanteiden ohjaus jo kansainvälisesti mestarillista laatua. Mutta tuossa alussa innoissani määrittelemäni koko perheen ohjelma se ei suinkaan ole, vaan oikaisen heti: se on viisaudella pohdittu kielletyksi alle 16-vuotiailta.

Kokonaisuudessa lähes kuusituntinen tarina muotoutuu taitavasti kirjoitetuksi ja ohjatuksi dekkariksi, jollaisia todellisuuksia kyllä huumemaailmassa ja kiinteistöbisneksen rahanpesussa Suomenmaassakin riittää, vaikka niistä vain murto-osa paljastuu (jopa pikkukaupungissa kuten Suomen Lahdessa) ja saa lievät rikosrangaistuksensa sakkoineen ja vuosivankeuksineen. Tälle Lymin dekkarille löytyy taatusti runsaasti autenttista totuusaineistoa.

 

Roolitöiden taitavuudesta

Ihastelen ja ylistelen yhä Laura Malmivaaran komeasti, intuitiivisesti, rakastettavasti näyttelevää Linda Saarniluodon hahmoa, joka mieskonnien, miesenemmistöisten rakennuspäättäjien viidakkoisessa maailmassa luovii naisena niiden ja koko bisnesmaailman selättäjäksi, siinä lunnainaan koko psyykkisen ja fyysisen itsensä vähäisiin mieslohtuihin elämän vauhdissaan toveiksi levähtäessä. Luodessaan tuon Lindansa inhimillisen ihmisen ruumiin ja hengen, sen tueksi tässä tarinassa parin läheisen ystävyys tuo lähimmäisyyttä ja hyväksyntää, mutta myös suomalaista naissisua, juonikkuutta, pyrkimystä yhteiskunnan huipulle – vaikka ei riitäkään estämään häntä käyttämästä loppuratkaisuna petoksista ja rikoksista suurinta.

Hänen ystävänään Markena Katja Küttner näyttelee toisenlaisen suomalaisen naisihanteen: kaikenlaisten ihmisten kanssa hyvin toimeentulevan, aktiivisen ja sympaattisen ystävyyden ja kaveruuden perushahmon, vaikka meille miehillekin luontuvaksi, helposti antautuvaksi, kaikessa myöntyväksi inhimillisyyden perusihmiseksi rajattoman kekseliään ajattelunsa ja kehonsa, syntiensäkin alttiudessa. Hieno työ.

Mieshahmoon Tiina Lymi on laittanut valtavan sisältöaineksen tarinan kiinnostavuuteen maailman pahuuden kartoittamiseksi, huumepomo Börjeen – Kristo Salmiseen. Eikä miehen poikkeuksellinen empaattisuus, silmitön rakastuminen voisi enää sydämellisemmin meihin katsojiin tarttua kuin Salmisen taitavasti temperamentikkaaksi ja mielikuvituksellisen houkuttelevaksi luoma Börje-hahmo, joka kantaa esityksen genreä tiiviisti, miltei henkeä salpaavasti väliin täydellisenä väkivaltaisena sadistina ja kohta heti perään charmanttina naisvalloittajana säteillen. Sanna-Kaisa Palo luo maulla ja tyylillä kansakuntamme peruspilariutta seurakunnan päättäjänaisena toimissaan ja päätöksissään vakuuttavana, pyyteettömässä aatteellisuudessa ja totuudellisuudessa, jonka sanaan, ystävyyteen ja viisauteen koko yhteiskuntamme tuntuu perustuvan. Yhtä monista suomalaisista lempinäyttelijöistäni en voi sivuuttaa – Marja Packalénia – dementiassaan sairasta, rikasta, luonteeltaan ylpeää, vanhaa äiti-hahmoa, jonka kohtauksissa suomalaissukujen kuolemisen mustahuumori lemuaa yhtä aikaa sydäntä särkevän hauskuttavasti ja kalmaisen väkevästi. Minna Haapkylän valloittavan touhukas, uskottava kiinteistövälittäjäkollega Anna tuo esitykseen valoisaa ihmisen aina elähdyttävää, luotettavaa sympatiaa, toivonkipinää synkimmissäkin elämämme rotkoissa ja jakaa niistä selviämiseksi katkeamattoman ystävyyden loppumatonta vaikuttavuutta ideoillaan.

Laura Malmivaara ja Katja Küttner näyttelevät Queen of Fucking Everything -sarjassa. Kuva: © Jaakko Kahilaniemi / Rabbit Films / Yle

Pelkkä tarinan näyttelijöiden ja roolinimien luettelo antaa jo viitteitä sarjan sisältöön:

https://areena.yle.fi/1-71672164

Kategoriat
taide teatteri yhteiskunta

Helsingin Kaupunginteatterin kevään 2025 ohjelmisto

  • Kirjoittaja Kirjoittanut Tarmo
  • Julkaisupäivämäärä 3.1.2025

Helsingin Kaupunginteatterin alkukevään ensi-illoissa kotimaisia huipputekstejä, hyytävää jännitystä ja yksi maailmanloppu.

Nyt alkuvuodesta 2025 HKT:lla ensi-iltansa saavat Meri Valkaman menestysromaaniin pohjautuva Sinun, Margot, hillitön ja herkkä draamakomedia Jenny Hill, Agatha Christien mestariteos Eikä yksikään pelastunut sekä maailmanlopun musikaalikomedia Uusi Eden. Lilla Teaternin kevään ensi-iltana nähdään Kjell Westön kirjaan pohjautuva Skymning 41 – berättelsen om Molly och Henry.

Satu Tuuli Karhu    kuva Mitro Härkönen

Suuren näyttämön kevään ensi-iltana nähdään 6. helmikuuta Meri Valkaman palkittuun esikoisromaaniin (2021) pohjautuva Sinun, Margot. Ajankohtaisia kysymyksiä pohtivan, otteessaan pitävän draaman on dramatisoinut Tuomas Timonen ja sen ohjaa Riikka Oksanen.

Vilja Siltasen (Satu Tuuli Karhu) isä Markus (Martin Bahne) on juuri kuollut. Hänen asunnostaan löytyy nippu kirjeitä naiselta nimeltä Margot (Sara Soulié). Viljan äiti (Sanna June-Hyde) ei suostu sanomaan kirjeistä mitään, joten Viljan on matkustettava Berliiniin selvittämään, keneltä kirjeet ovat. Vilja on varttunut DDR:ssä, jossa hänen isänsä työskenteli ulkomaankirjeenvaihtajana 1980-luvun alkupuolella. Perhe piti Itä-Saksaa ihannevaltiona. Sitten Berliinin muuri murtui ja perheonni hajosi. Miksi? Ja kuka kirjeiden Margot oikein on? Sinun, Margot laajenee yksilön ja perheen tarinasta suureksi, kokonaista aikakautta tarkastelevaksi jännitysnäytelmäksi.

Sinun, Margot tuo ensimmäistä kertaa HKT:n näyttämölle elokuvista ja televisiosta tutut näyttelijät Satu Tuuli Karhun, Sara Soulién ja Martin Bahnen. Muissa rooleissa nähdään Helena Haaranen, Vuokko Hovatta, Sanna-June Hyde, Tuukka Leppänen, Lasse Lipponen, Sanna Majuri, Risto Kaskilahti, Samuli Pajunen ja Raili Raitala.

 

Helsingin Kaupunginteatteri – Jenny Hill – Kuvassa Sari Haapamäki – Kuva Mitro Härkönen

Pienellä näyttämöllä ensi-iltansa 13. helmikuuta saa Liisa Mustosen ohjaama Minna Rytisalon samannimiseen romaaniin (2023) pohjautuva Jenny Hill. Näytelmän on dramatisoinut Henna Piirto.

Mäen Jenni eroaa miehestään Jussista ja muuttaa pois espoolaisesta merenrantatalosta yksiöön kantakaupungissa. Lapset ovat jo aikuisia, ja nyt on Jennin aika nähdä, kuka hän on kaikkien odotusten alla. Jenni Mäestä tulee Jenny Hill, nainen, joka alkaa löytää oman äänensä ja oman tapansa elää.

Jenni Mäen roolissa nähdään Sari Haapamäki ja muissa rooleissa näyttelevät Aino Seppo, Merja Larivaara, Rauno Ahonen, Vappu Nalbantoglu, Sauli Suonpää, Ursula Salo, Sanna Saarijärvi ja Elina Hietala.

Helsingin Kaupunginteatteri – Eikä yksikään pelastunut – Kuva Kim Sinisalo

Arena-näyttämön kevään käynnistää 29. tammikuuta ensi-iltansa saava hyytävän jännittävä suljetun tilan mysteeri Eikä yksikään pelastunut. Tehokas, hyvin rakennettu ja perinteinen jännitysnäytelmä on Agatha Christietä parhaimmillaan.

Eikä yksikään pelastunut vie Devonin rannikolle Soldier’s Islandille, jonne kymmenen ihmistä on saanut kutsun. Kun seurue saapuu paikalle, ilmenee, että isäntäpari ei ole vielä saapunut. Takan reunalta löytyy vanha loru kymmenestä sotilaspojasta sekä kymmenen sotilaspatsasta. Lorussa jokainen sotilaspoika kuolee, yksi kerrallaan. Pian käynnistyy äänilevy, jossa jokaista vierasta ja talon palvelijoita syytetään murhista. Sitten seurueen jäseniä alkaa kuolla. Jokaisen kuolemantapauksen yhteydessä häviää yksi kymmenestä posliinisesta sotilaspoikapatsaasta. Kunnes jäljellä ei ole yhtäkään.

Näytelmän ohjaa Sakari Hokkanen. Rooleissa nähdään Anna Ackerman, Jesse Gyllynbögel, Heidi Herala, Pekka Huotari, Juha Jokela, Santeri Kinnunen, Jouko Klemettilä, Pertti Koivula, Jari Pehkonen, Kaisa Torkkel ja Mikko Virtanen.

 

Uusi Eden -Tiina Peltonen, Miiko Toiviainen, Anna-Sofia Tuominen kuva Otto-Ville Väätäinen

Studio Pasilassa ensi-iltansa 5. helmikuuta saa maailmanlopun jälkeiseen Pasilaan sijoittuva karnevalistinen musikaalikomedia Uusi Eden. HKT:n ja Q-teatterin yhteistuotantona toteutetun musikaalin on kirjoittanut ja ohjannut Juho Mantere ja musiikin on säveltänyt Henri Lyysaari.

Globaali ydinsota on pyyhkinyt planeetan yli, mutta sattuman oikusta eräs teatteri Pasilassa henkilökuntineen on säästynyt tuholta. Kun teatterilaisten vanhat ammatit osoittautuvat hyödyttömiksi post-apokalyptisessä todellisuudessa, he aloittavat neuvokkaan talkkarinsa johdolla uuden elämän rakennusprojektin. Vanhan teatterin raunioille syntyy yhteisö, jota he kutsuvat Uudeksi Edeniksi. Yhdessä he vannovat, etteivät koskaan toista menneisyyden virheitä — mutta pian käy ilmi, ettei paratiisissakaan kaikki ole täydellistä.

Mustan huumorin, ajankohtaiset teemat ja sykähdyttävän musiikin yhdistävässä musikaalissa esiintyvät Miiko Toiviainen, Anna-Sofia Tuominen, Tiina Peltonen, Niki Rautén, Ushma Olava, Leenamari Unho, Unto Nuora ja Mikko Vihma

 

Agora – kaksi merennneitoa tyhjässä altaassa

Uuden sukupolven seuratuimpiin ohjaajiin lukeutuva Minna Lund tuo työryhmänsä kanssa Helsingin Kaupunginteatterin Nykyesityksen näyttämölle kurittoman esityksen, jossa yleisö kutsutaan osaksi uudet mittasuhteet saavaa juhlatilaisuutta.

Agora – kaksi merenneitoa tyhjässä altaassa alkaa arvoituksellisista lähtökohdista. Helsingin Kaupunginteatterin eteen on ilmestynyt tuntemattoman taiteilijan taidelahjoitus, ja tämän myötä teatteriin on perustettu myös patsastoimikunta. Toimikunnan jäsenet ovat päättäneet pitää veistoksen ja pystyttää sen vain väliaikaisesti studio Pasilan näyttämölle. Veistoksen mielleyhtymät radikaalista ystävyydestä ovat uineet toimikunnan sydämiin ja teos päätetään julkistaa ja omistaa Kaupunginteatterin uskolliselle yleisölle.

Esitys vie yleisön kohti yllättävää ja arvaamatonta tilaisuutta, joka juhlii solidaarisuutta ja ystävyyttä.   “Olen ollut inspiroitunut julkisen tilan patsaista ja niitä ympäröivästä elämästä. Millaista kuvaa kansakunnasta on haluttu rakentaa ja mille on annettu monumentaaliset mittasuhteet? Haluan tehdä teoksen, jossa monumentaalista olisi resurssien jako ja ystävyys, ja jonka muotokieltä leimaa platoninen rietastelu ja leikkimielinen keveys. Hajottavan politiikanteon aikana yhdessäolo on edellytys sille, että muutamme sen, mikä aiheuttaa surua. On yllättävän paljon helpompi olla kurjassa jamassa yhdessä kuin yksin”, kertoo esityksen ohjaaja Minna Lund.

Rooleissa nähdään Emelie Zilliacus, Salla Loperja Leenamari Unho. Teoksen lavastuksesta vastaa RikuSuvitie, puvustuksesta EllaSnellman, valosuunnittelusta Tuomas Honkanen, äänisuunnittelusta Axel Ridberg ja naamioinnista Noora Laukkanen. Esityksen dramaturgi on Martta Jylhä.

 

Agoran esityksissä on anniskeluoikeudet katsomossa, ja siksi esitys on kielletty alle 18-vuotiailta.

Agora – kaksi merenneitoa tyhjässä altaassa -ensi-ilta 29.4.2025 ja esitykset 10.5.2025 saakka studio Pasilassa

Lilla Teatern – Skymning 41– kertomus Mollysta ja Henrystä, kuvassa Elmer Bäck ja Saga Sarkola –  kuva Kasper Darkal

Lilla Teaternissa 8. helmikuuta valmistuu ensi-iltansa David Sandqvistin ohjaama Kjell Westön kirjaan (2023) pohjautuva Skymning 41 – berättelsen om Molly och Henry. Sodassa olevasta kansakunnasta, rakkaudesta ja moraalista sodan aikana kertovan teoksen on dramatisoinut Annina Enckell.

On vuosi 1939, kun vastarakastuneet Molly ja Henry ymmärtävät, että Suomi on ajautumassa sotaan. Henry on liian vanha värvättäväksi, mutta hän matkustaa rintamalle raportoimaan sodan kauhuista. Näyttelijä Molly puolestaan lähtee kiertueelle Ruotsiin keräämään rahaa Suomelle. Henryn rehelliset tekstit sodasta jäävät julkaisematta, sillä lehti kaipaa tarinoita suomalaisista sankareista, jotka kuolevat rohkeasti isänmaan puolesta. Samaan aikaan Molly joutuu tyytymään kevyisiin komediarooleihin, vaikka hän oikeasti haluaisi käsitellä oikeiden ihmisten elämää ja sodan todellisuutta. He yrittävät löytää tiensä takaisin entiseen elämäänsä, mutta sota uhkaa imeä kaiken ilon ja toivon.

Rooleissa nähdään Elmer Bäck, Saga Sarkola, Vivi Lindberg, Pia Runnakko, Antti Timonen, Alexander Wendelin ja Joachim Wigelius.

Maalikuussa Lilla Teaterniin palaa Sally Salmisen klassikkoromaaniin (1936) perustuva musikaali Katrina, jota esitettiin täysille katsomoille Lilla Teaternin näyttämöllä keväällä 2024.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2024/02/katrina-laulaa-meren-tyrskyjen-elaman-rakkaudesta

 

Keväällä Helsingin Kaupunginteatterissa jatkavat:

Suurella näyttämöllä Moulin Rouge! Musikaali sekä Veljeni Leijonamieli -seikkailunäytelmä. Pienellä näyttämöllä ensi-iltansa saanut Lempi jatkaa myös kevätkaudella. Studio Pasilassa jatkaa stand up -klubi Club act!one ja Arena-näyttämöllä ikisuosittu Kiviä taskussa. Myös yleisön rakastamat Kahvilla kirjailijan kanssa -tapahtumat jatkuvat keväällä suuren näyttämön parvekelämpiössä ja pienen näyttämön lämpiössä jatkuu lasten teatteriesitys Mollin iltahepuli.

 

Lue uusi Teatteriin-lehti täällä.

 

Seuraavat viisi ensi-iltaa Helsingin Kaupunginteatterissa

29.1.2025 Eikä yksikään pelastunut, ohj. Sakari Hokkanen

5.2.2025 Uusi Eden, ohj. Juho Mantere

6.2.2025 Sinun, Margot, ohj. Riikka Oksanen

8.2.2025 Skymning 41 – berättelsen om Molly och Henry, ohj. David Sandqvist

13.2.2025 Jenny Hill, ohj. Liisa Mustonen

29.4.2025 Agora – kaksi merenneitoa tyhjässä altaassa ,ohjaus minna Lund

 

Lisää:

hkt.fi

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri taide teatteri viro yhteiskunta

Suomen Kansallisteatterin kevään 2025 ensi-illat

Suomen Kansallisteatteri on vuonna 1872 perustettu vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Kansallisteatteri on taiteellinen teatteri, jonka ohjelmistossa nähdään uutta kotimaista draamaa, kiinnostavia ulkomaisia näytelmiä ja parhaita klassikoita. Taiteellisuus, yhdenvertaisuus ja keskustelevuus ovat ydinarvomme.  Tavoitteemme on olla vastuullisen toiminnan edelläkävijä esittävän taiteen tekijöiden joukossa.

Kansallisteatterin kevään 2025 ensi-illat:

 

ELÄINTEN VALLANKUMOUS

Kuva Tuomo Manninen

George Orwellin kirjoittama Eläinten vallankumous (Animal Farm) julkaistiin elokuussa 1945, kun toisen maailmansodan taistelut jo olivat ohi Euroopassa ja maailma seisoi kylmän sodan kynnyksellä. Eläinten vallankumous on satiirisen tarkkanäköinen ja historiallinen allegoria, jonka Orwell puki eläinsadun muotoon. Se on pysyvästi ajankohtainen analyysi diktatuurin luonteesta ‒ siitä, kuinka vallankumous pettää jalot ihanteensa ja muuttuu omaksi irvikuvakseen.

Michael Baranin tulkinta tuo tämän modernin klassikon ensimmäistä kertaa Kansallisteatterin näyttämölle. Poliittinen eläinsatu perkaa vallan korruptoivaa luonnetta ja totalitarismin syntymekanismeja ja on ansaitusti kohonnut yhdeksi maailmankirjallisuuden tunnetuimmista teoksista.

 

Rooleissa Jani Karvinen, Verneri Lilja, Pirjo Luoma-aho, Pirjo Määttä, Antti Pääkkönen, Wenla Reimaluoto ja Marketta Tikkanen sekä Seela Sella (videolla)

Muusikko Juhani Nuorvala / Turkka Inkilä

Ohjaus, dramatisointi ja suomennos Michael Baran Lavastus- ja pukusuunnittelu Tarja Simone Valo- ja videosuunnittelu Mikki Kunttu Musiikki Juhani Nuorvala Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi

Ensi-ilta Taivassalissa keskiviikkona 15.1.2025

 

 

OPPITUNTEJA ELÄVILLE

Kuva Katri Naukkarinen

Akse Petterssonin uusi näyttämöteos Oppitunteja eläville on varovaisen optimistinen esitys henkilökohtaisesta tyhmyydestä ja tutkimusmatka ihmisen rajallisuuteen.

1970-luvulla Suomen valtio perusti salaisen tutkimuslaitoksen, jonka tarkoituksena oli valmistella kansaa tulevaisuuden mullistuksia varten. Siellä kolme ihmistä (Joonas Heikkinen, Katariina Kaitue ja Janne Reinikainen) yrittävät suoriutua haasteista, joita valtion tiedemiehet ja kouluttajat (Ringa Manner, Karin Mäkiranta ja Heikki Pitkänen) ovat heille asettaneet. Päivät vaihtuvat vuosiksi, mutta tuoko projekti heidät lähemmäksi tieteellistä sensaatiota ‒ yhteyden saamista tulevaisuuteen, tai edes itseensä?

Freelancerina ja Kansallisteatterin kotiohjaajana toimivan Akse Petterssonin uusi teos käsittelee ajan ulkopuolella olemisen kokemusta, epämukavuutta, hämmennystä ja ymmärtämisen vaikeutta ‒ inhimillistä peruskokemusta omasta tyhmyydestä. Oppitunteja eläville jatkaa Petterssonin suursuosion saavuttaneiden esitysten jäljillä yhdistäen tutun ja epätavallisen, naurun ja melankolian, syvällisen ja banaalin omalakiseksi näyttämöteokseksi.

Näyttämöllä Joonas Heikkinen, Katariina Kaitue, Heikki Pitkänen, Janne Reinikainen

Muusikot Ringa Manner ja Karin Mäkiranta

Ohjaus ja käsikirjoitus Akse Pettersson Lavastussuunnittelu Katri Rentto ja Akse Pettersson Pukusuunnittelu Auli Turtiainen Valosuunnittelu Anna Pöllänen Videosuunnittelu Ida Järvinen Naamioinnin suunnittelu Minttu Minkkinen

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä keskiviikkona 12.2.2025

 

JUMALAT

Kuva Samuli Karala

Merkittävän suomalaisteatterin johtajalla on kovat paineet: rahoitusta leikataan ja muutosneuvottelujen uhka leijuu ilmassa. Onneksi päänäyttämöllä nähdään pian ensi-ilta, joka pelastaa teatterin niin taiteellisesti kuin taloudellisesti!

Anneli von Griechen, kansainvälisesti ylistetty ohjaaja, on saapunut tekemään näkemyksellisen tulkintansa Sofokleen Kuningas Oidipuksesta. Jo etukäteen tapaukseksi julistettu teos on määrä esittää Ateenan Akropoliilla ‒ osana Suomen ja Kreikan välisiä velkajärjestelyjä.

Oidipuksen näyttämöharjoituksissa käy kuitenkin ilmi, että esitys on jotain ihan muuta kuin mitä teatteri on luullut tilanneensa. Ja kun Anneli sattuu olemaan teatterinjohtaja Basil ”Pasi” von Griechenin äiti, taiteelliset erimielisyydet ajautuvat vääjäämättä henkilökohtaiselle tasolle.

Annelin tytär ja Pasin siskopuoli Krista on myös mukana produktiossa. Kolmikon selvittämättömät perheasiat, kunnianhimo ja yhteensopimattomat näkemykset sotkeutuvat juonenkäänteiden vyyhdiksi, joka alkaa hämmästyttävästi muistuttaa antiikin Kreikan jumaltarustoa.

Jussi Moilan kirjoittama ja Juhana von Baghin ohjaama Jumalat on karnevalistinen komedia eurooppalaisesta identiteetistä tässä ja nyt. Sen ytimessä ovat muinaiset kreikkalaiset myytit, jotka edelleen elävät ja hengittävät meissä.

Jäävätkö länsimaisen sivistyksen pylväät pystyyn, kun ne törmäytetään nykyajan kanssa? Missä kulkee kulttuurisen omimisen raja? Kenelle antiikin traditio lopulta kuuluu? Onko meille enää mikään pyhää? Voittaako sivistys väkivallan?

Jumalat tuo näyttämölle ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät koreografinen liikekieli, Minttu Vesalan puvut, Kati Lukan lavastus, Kalle Ropposen valot  ja Tatu Nenosen musiikki ja äänisuunnittelu. Energisen ja visuaalista glamouria säteilevän esityksen rooleissa nähdään suurenmoinen näyttelijäensemble.

Rooleissa Wanda Dubiel, Aksa Korttila, Anni Koskinen, Inke Koskinen, Pyry Nikkilä, Alen Nsambu, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi, Otto Rokka

Kantaesitys Suurella näyttämöllä torstaina 13.2.2025

 

JÄÄHYVÄISET ELÄIMILLE

Kuva Samuli Niittymäki

Jäähyväiset eläimille (Adieu aux bêtes) on sveitsiläisen Antoine Jaccoudin kirjoittama surumielisen hauska monologi katumuksesta peruuttamattoman edessä. Eläin, tuo ihmisen paras ystävä, alistettu, mysteeri, kulkuväline, rakas, proteiinin lähde, luonnonvara. Nyt ne ovat kadonneet ja jättäneet ihmisen yksin. Miten tässä näin kävi? Voivatko he antaa meille anteeksi?

Jäähyväiset eläimille on yritys puhua ihmisen tekemä tekemättömäksi. Se kantaesitettiin Théâtre de Vidyssa, Lausannessa vuonna 2017.

Näyttelijä Marja Salo vastaa esityksen näyttämöllepanosta ja roolityöstä.

Suomen kantaesitys Omapohjassa tiistaina 18.2.2025

 

 

LAURA

Kuva Stefan Bremer

Pasi Lampelan uutuusdraama Laura on ajankohtainen näytelmä vastuusta ja täynnä intohimoa ja rakkautta kaikissa sen muodoissa.

Harri on paiskinut koko ikänsä rakennusalan töitä kohoten apupojasta menestyväksi yrittäjäksi. Huipulla kilpailu on kuitenkin kovaa, stressi ja unettomuus painavat. Harrin vaimo Reetta on ollut miehensä tukena ja kumppanina jo viisitoista vuotta, mutta Harrin todellinen intohimon kohde on hänen nuoruutensa rakastettu Laura. Raskaiden vuosien paino harteillaan Harri haluaa repäistä itsensä irti vanhoista kuvioista, kääntää elämässään uuden sivun, kokea jotain todellista. Todellisuudessa on kuitenkin valuvika: se on arvaamaton.

Jyväskylän kaupunginteatterin ja Kansallisteatterin yhteistuotantoa tähdittävät valovoimaiset näyttelijät molemmista teattereista.

Rooleissa Maria Kuusiluoma (SKT), Hannu Lintukoski (JKT), Esa-Matti Long (SKT), Piia Mannisenmäki (JKT) ja Jukka-Pekka Mikkonen (JKT) sekä pankkimiehen rooli videolla Juha Varis (SKT)

Ohjaus ja käsikirjoitus Pasi Lampela Lavastussuunnittelu Markus Tsokkinen Pukusuunnittelu Tellervo Syrjäkari (JKT) Valosuunnittelu Japo Granlund (JKT) Sävellys ja äänisuunnittelu Juuso Voltti Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Niina Vattulainen (JKT) Videosuunnittelu Ville Virtanen (SKT)

Kantaesitys oli Jyväskylän kaupunginteatterissa 31.10.2024

Helsingin ensi-ilta on Kansallisteatterin  Pienellä näyttämöllä keskiviikkona 26.2.2025

Yhteistuotanto Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa

 

RAKKAUDESTA SÄHKÖÖN

Kuva Marko Djeska

Marc Gassot’n ja Karl Sinkkosen Rakkaudesta sähköön on kuolettavan hauska fyysinen komedia. Esitys sisältää slapstickiä, pelkoa, vihaa, naurua, tanssia, elävää musiikkia, lisää naurua, sekä miimistä splätteriä. Mikä piilee päähenkilön vihan taustalla? Onko hänen kohtalonaan vapaus vai kuolema? Mikä on hänen tarkoituksensa tällä tyhjyydessä pyörivällä avaruuskivellä, jota Maaksi kutsutaan?

Rakkaudesta sähköön -esityksen ohjaa maailmankuulu klovni Aitor Basauri brittiläisestä Spymonkey-teatterista. Näyttämöllä nähdään Marc Gassot, Tanjalotta Räikkä ja Karl Sinkkonen, joka on myös säveltänyt esityksen musiikin. Laulujen sanoista vastaa Saara Törmä ja valosuunnittelusta Mikko Hynninen. Upeat puvut ovat Saija Siekkisen käsialaa. Naamiointi Petra Kuntsi Ohjaajan assitentti Susanna Pukkila

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä keskiviikkona 19.3.2025

Yhteistyössä mukana Tampereen Teatteri.

 

KAARLO BERGBOMIN KOOTUT KÄRSIMYKSET

Kuva Teppo Järvinen, grafiikka Elina Vilpakka

Tiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan historiallinen draamakomedia Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset sukeltaa suomenkielisen teatterin kiehtoviin varhaisvaiheisiin. Suuri päivä on koittava huhtikuussa 1902: suomenkielisen sivistyksen kulmakivi, Suomalainen Teatteri, saa vihdoin oman rakennuksen! Avajaisjuhlan aattona ovat valmistelut tosin vielä pahasti kesken niin ohjelmiston kuin teatteritalon osalta.

Teatterinjohtajat Kaarlo ja Emilie Bergbom saavat kaiken kukkuraksi tietoonsa, että painoasiain ylihallituksen virkamies on saapumassa tarkastuskäynnille. Tämä tietää ongelmia, sillä virkaintoisten byrokraattien kanssa ei pelleillä. Jos lupaa ei saada sensuuriviranomaisilta, uhkana ei ole vain avajaistilaisuuden peruminen, vaan vaakalaudalla on koko teatterin tulevaisuus. Asia päätetään salata henkilökunnalta, joten pian sen tietävät kaikki.

Näin viihdyttävää esitystä suomalaisesta teatterihistoriasta et ole ennen nähnyt!  Tiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan kirjoittama Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset on hilpeänhaikea ylistyslaulu teatterille ja suomenkieliselle kulttuurille. Musiikkia, visuaalista teatteria ja koreografiaa mielikuvitukselliseksi spektaakkeliksi yhdistävä esitys marssittaa näyttämölle enemmän tai vähemmän tunnettuja historian merkkihenkilöitä, jotka taistelivat sivistyksen puolesta sortokauden Suomen vihamielisessä ilmapiirissä.

Tutkimuskirjallisuudesta inspiroitunut mutta fantasian siivin lentävä näyttämöteos kohdistaa valokeilan niin arkkidiiva Ida Aalbergiin ja näyttelijä-pedagogi Kaarola Avellaniin kuin myös jokapaikanhöylä Jalmari Finneen ja vapaaherra Sebastian Gripenbergiin. Erityisen puheenvuoron saa taustalle jättäytynyt, mutta vaikuttajana olennainen Emilie Bergbom. Luvassa on näyttelijäntyön riemujuhlaa ja kenties kaikkien aikojen viihdyttävin esitys suomalaisesta teatterihistoriasta.

Tiina Puumalaisen ohjaaman esityksen lavastuksen on suunnitellut Teppo Järvinen. Puumalaisen ja Järvisen perustama The Wild Company -teatterikollektiivi on tunnettu ja tunnustettu kokonaisvaltaisesta näyttämöestetiikastaan.

Rooleissa Kristiina Halttu, Maria Kuusiluoma, Linnea Leino, Petri Liski, Esa-Matti Long, Harri Nousiainen, Sari Puumalainen, Carl-Kristinan Rundman, Paula Siimes, Timo Tuominen, Joakim Berghäll

Ohjaus Tiina Puumalainen  Lavastus Teppo Järvinen  Puvut Heli Hynynen  Musiikki Joakim Berghäll Valot Kalle Ropponen  Ääni Esa Mattila Koreografia Osku Heiskanen Naamiot Anna Pelkonen

Kantaesitys Suurella näyttämöllä keskiviikkona 2.4.2025

 

LEIKIN LOPPU

Kuva Gabriela Urm

Samuel Beckettin Leikin loppu on absurdi klassikkonäytelmä, joka nähdään Heikki Huttu-Hiltusen ohjaamana Maalaamosalissa.

Samuel Beckettin absurdissa klassikkonäytelmässä sokea Hamm ja häntä palveleva Clov pelaavat loputtomalta tuntuvaa valtapeliä. Näytelmä on tuttu ja tunnettu eikä sen tekstistä saa muuttaa piiruakaan. Kuitenkin kun teokseen nyt tarttuvat liikenneonnettomuudessa halvaantunut näyttelijä Pekka Heikkinen ja pakolaisena maahan tullut näyttelijä Bakr Hasan, on palvelijan ja palveltavan roolien lisäksi kysymys monesta muusta tasosta ‒ eikä kaikki ole niin ilmeistä kuin päältä näyttää. Kaksikon alkuasetelma on selkeä: maahanmuuttaja palvelijana ja ”eurooppalainen” pyörätuoliin vaipunut valittaja palveltavana.

Esitys jakaantuu kahteen osaan: johdantoon ja Leikin loppu -näytelmään. Johdanto on dokumenttiteatterin keinoin tehty kuvaus Bakr Hasanin kokemuksista Beckettin näytelmien työstämisestä Irakissa. Hänen ohjatessaan Beckettiä Bagdadissa työtä sabotoitiin monin tavoin. Yksi työryhmän jäsen katosi jäljettömiin ja on kaikella todennäköisyydellä jo kuollut. Toinen saman ryhmän näyttelijä pahoinpideltiin, häpäistiin ja lopulta tapettiin. Bakr Hasanin omat kokemukset taiteen tekemisestä Bagdadissa ovat karmeita. Niistä on edelleen hengenvaarallista puhua Irakissa, jossa sanan- ja taiteenvapautta ei ole.

Produktio on työryhmän, Teatteri Siperian ja Kansallisteatterin yhteistyö.

Näyttämöllä Bakr Hasan, Pekka Heikkinen, Marika Heiskanen, Tuukka Huttunen

Ohjaus ja valosuunnittelu Heikki Huttu-Hiltunen Musiikki ja äänisuunnittelu Sanna Salmenkallio Lavastus- ja pukusuunnittelu työryhmä Vastaava tuottaja Teatteri Siperia/Marika Heiskanen

Ensi-ilta Maalaamosalissa keskiviikkona 9.4.2025

 

ETIOPIALAINEN YSTÄVÄ

Kuva Harri Hinkka

Etiopialainen ystävä on yhtä aikaa kantaaottava ja ajankohtainen, esteettisesti kaunis ja karkea. Erityisen hieno esimerkki siitä, mitä tärkeä teksti, hieno tanssiesitys ja svengaava musiikki yhdessä voivatkaan olla.

Etiopialainen ystävä 2 on ajankohtaista ja koskettavaa musiikkiteatteria, johon Sanna Kekäläinen on luonut uuden ohjauksen ja koreografian juuri Taivassalin esitystilaa varten.

Etiopialainen ystävä 2 käsittelee omaleimaisella ja tuoreella tavalla meidän kaikkien yhteistä todellisuuttamme rinnastaen pakolaisuuden ja paperittomuuden ilmastokriisiin ja joukkosukupuuttoon. ”Jokainen ihminen tulee Etiopiasta”, on ajatuksellinen kertosäe, joka kiteyttää teoksen ydinajatuksen.

Etiopialainen ystävä 2 yhdistää useita taiteenlajeja ja lajityyppejä: nykytanssia, esitystaidetta, musiikkia ja kirjallisuutta. Teoksessa kohtaavat Sanna Kekäläisen käsitteellinen, uusmaterialistinen ajattelutapa, Jussi Tuurnan musiikkiteatteri ja Kari Hukkilan jälkidraamallinen, näyttämölle kirjoitettu teksti.

Näyttämöllä Suvi Eloranta, Sanna Kekäläinen, Anniina Kumpuniemi, Janne Marja-aho, Samuli Roininen, Esko Grundström, Sara Puljula, Jussi Tuurna

TYÖRYHMÄ

Rakenne, kokonaisdramaturgia, ohjaus, koreografia ja tila Sanna Kekäläinen Teksti Kari Hukkila Musiikki Jussi Tuurna Äänisuunnittelu Jaakko Kulomaa Valosuunnittelu Lauri Sirén

Ensi-ilta Taivassalissa torstaina 8.5.2025. Näytännöt 17.5.2025 asti.

 

LALLUKKA, KAUPPANEUVOS KARJALASTA

Vesa Vierikon kuva Tuomo Manninen, Karlo Haapiaisen kuva Laura Malmivaara.

Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakotisäätiön satavuotisjuhlaesitys kertoo valovoimaisten näyttelijöiden tähdittämän tarinan kauppaneuvos Juho Lallukasta, suuresta suomalaisesta mesenaatista.

Petri Liskin ohjaama esitys perustuu Inkeri Kilpisen näytelmään, jonka on sovittanut Eva Buchwald. Historiallinen henkilökuva karjalaisen paimenpojan kasvusta menestyväksi suurliikemieheksi ja merkittäväksi taiteen tukijaksi vie katsojat värikkäälle aikamatkalle 1900-luvun alun Karjalaan ‒ Räisälään, Käkisalmeen ja Viipuriin.

Jo paimenessa ollessaan Juho osoittaa poikkeuksellisia lukuhaluja ja vankkaa pyrkimystä kohti parempia elinoloja. Räisäläläisen räätälioppilaan matka johtaa ompeluspöydältä kohti kasvavia haasteita: puukhollariksi Käkisalmeen ja ensirakkauden hetkiin, nöyryytykseen ja häpeälliseen paluuseen synnyinkonnuille. Sisuuntunut Juho löytää rinnalleen Marian. Yhdessä he perustavat ensimmäisen oman maalaispuotinsa, siirtyvät sitten isommille markkinoille takaisin Käkisalmeen ja sieltä kansainväliseen Viipuriin. Yhteiskunnallisen ja kansallisen heräämisen myötä Juho Lallukasta kasvaa monipuolinen vaikuttaja, suurliikemies, hyväntekijä ja taidemesenaatti. Raha ei koskaan ollut hänelle itsetarkoitus, vaan kulttuuri ja sivistys, jotka raha mahdollisti.

Juho Lallukka (1852‒1913) oli ensimmäisiä menestyneitä suurliikemiehiä Karjalan Kannaksella. Hänen työllään oli ratkaiseva vaikutus suomenkielisen väestönosan mahdollisuuksiin edetä Venäjän keisarinvallan alaisessa yhteiskunnassa. Nuoren Juhon roolissa nähdään nouseva tähti Karlo Haapiainen ja varttuneempana Juhona kaikkien tuntema Vesa Vierikko.

Näyttämöllä Petri Bäckström, Akseli Ferrand, Karlo Haapiainen, Sari Havas, Juha Kandolin, Lasse Karkjärvi, Kristian Koskenvirta, Lotta Kuusisto, Antti Laukkarinen, Esa-Matti Long, Pirjo Luoma-aho, Mathias Löfstedt, Jaakko Mero, Irina Pulkka, Marketta Tikkanen, Helena Vierikko ,Vesa Vierikko

Pukusuunnittelu Laura Malinen Lavastussuunnittelu Katri Rentto Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Äänisuunnittelu Esa Mattila  Koreografia Lotta Kuusisto Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

Näytännöt Suurella näyttämöllä 16.5.-17.5.2025

Esitys on Helsingin Juhlaviikkojen esitys ja osa Juho ja Maria Lallukan Taitelijakotisäätiön satavuotisjuhlaohjelmaa.
Lisätietoja: www.taiteilijakoti.fi

 

MEFISTO

Kuva: Gabriela Urm

Helsingin juhlaviikot tuo Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle Viron draamateatterin huikaisevan tulkinnan Klaus Mannin Mefisto-romaanista. Mannin yhä ajankohtainen teksti perkaa vallan, moraalin, politiikan ja taiteen ristiaallokkoa intensiivisellä otteella. Kertu Moppel sai Mefiston ohjaustyöstä Viron valtion kulttuuripalkinnon vuonna 2022 ja oli ehdolla Viron teatteriliiton ohjaajapalkinnon saajaksi. Juhan Ulfsak sai Mefiston pääosasta Viron valtion kulttuuripalkinnon.

Ollaan 1930-luvun Saksassa. Hendrik Höfgen on loistava näyttelijä, yhdistelmä suurta taiteilijaa ja huikeaa showmiestä. Kun kansallissosialistit pääsevät valtaan, Höfgen joutuu vaikean valinnan eteen: jatkaisiko hän nousujohteista näyttelijänuraansa, vaikka se edellyttäisi yhteistyötä hänen vastustamiensa poliittisten tahojen kanssa, vai pysyisikö uskollisena periaatteilleen ja heittäisi uralleen hyvästit?

Esitys perustuu Klaus Mannin romaaniin Mefisto (1936). Saksalainen Klaus Mann (1906–1949), kirjailija Thomas Mannin vanhin poika, aloitti kirjailijanuransa jo 19-vuotiaana ja kirjoitti näytelmiä, romaaneja ja esseitä. Hendrik Höfgenin esikuva oikeassa elämässä oli kuuluisa saksalainen teatterintekijä Gustaf Gründgens (1899–1963), joka muistetaan karismaattisena näyttelijänä. Gründgensin legendaarisia rooleja olivat Mefistoteles ja Hamlet, joissa hänet nähtiin satoja kertoja. Kaikkiaan hän ehti tehdä 250 roolia. Nuorena Gründgens oli Klaus Mannin läheinen ystävä (ja oli lyhyesti naimisissa tämän siskon Erikan kanssa). Henkilökohtaiset ja ideologiset hankaukset kuitenkin erottivat ystävykset. Natsihallinnon aikana Gründgens teki loistokasta uraa ja vietti ylellistä elämää. Hänet nähtiin usein kansallissosialistien juhlissa. Gründgens oli homoseksuaali, mutta välttyi vainoilta, sillä oli Göringin suojeluksessa. Vuonna 1933 Gründgensistä tuli Preussin valtionteatterin johtaja, kun taas Klaus Mann joutui pakenemaan Saksasta pelastaakseen henkensä.

Vironkielinen esitys tekstitetään suomeksi.
Vierailua tukee Viron kulttuuriministeriö sekä Viron suurlähetystö Helsingissä.

Esitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä pe 15.8. klo 19 ja la 16.8. klo 13.
Ensi-ilta oli 12.2.2021 Viron draamateatterin Suurella näyttämöllä.

Näyttämöllä Sandra Ashilevi, Lauri Kaldoja, Guido Kangur, Markus Luik, Hilje Murel, Karmo Nigula, Merle Palmiste, Teele Pärn, Gert Raudsepp, Inga Salurand, Indrek Sammul, Britta Soll, Hendrik Toompere Jr ja Juhan Ulfsak sekä Viron kansallisooppera Estonian poikakuoro Juhanid, Kuoronjohtajat Jaanika Kuusik ja Maret Poll

Ohjaus ja dramatisointi Kertu Moppel Alkuteos Klaus Mann Romaanin käännös saksasta viroon Rita Tasa Lavastussuunnittelu Arthur Arula Koreografia Jüri Nael Valosuunnittelu Priiasdu Adl Äänisuunnittelu Lauri Kaldoja Videosuunnittelu Epp Kubu Esityksen suomennos ja tekstitys Varja Arola Järjestäjä Johannes Tammsalu Äänisuunnittelussa käytetyt tallenteet Joel Remmel, Heikko Remmel, Ahto Abner

 

Kansallisteatterin koko kevään ohjelmistokalenteri:

https://www.kansallisteatteri.fi/ohjelmisto/ohjelmistokalenteri

https://www.kansallisteatteri.fi/palvelut/lipunmyynti

Lisätietoja:

Pääjohtaja Mika Myllyaho
Sähköpostiosoite mika.myllyaho@kansallisteatteri.fi
Puhelinnumero 044 593 8130

Viestintäpäällikkö Karoliina Masalin
Sähköpostiosoite karoliina.masalin@kansallisteatteri.fi
Puhelinnumero 040 833 7382

Kategoriat
kulttuuri taide teatteri

Vauriomanian Haavemaan naurumyrskyissä

Kun kunnioitettavassa Suomen sivistyneessä pääkaupungissa Helsingissä istuu ensi kertaa sen alkuaan ruotsinkielisen Viirus-teatterin täpötäydessä nousevassa katsomossa parin tunnin esitysrupeaman, koko esitysajan makeasti naureskellen, tirskahdellen, hörähdellen, myhäillen ja myötä nyökytellen esitysensemblen älyhoksottimien luomasta nokkelasta hauskuudesta, herää katsomisurakan jälkeen luontaisesta synkkyydestään uudelleen valaistuneena myönteisenä ja elämänhaluisena ihmisenä.  

Katsoja tajuaa ruotsin kielen vaihtuneen entismaailman murteisen aidoksi muhevan möyheäksi savonmuan kieleksi sekä seuranneensa maailman nokkelinta, kekseliäintä, taitavinta ja hauskinta perisuomalaista puppetshow-teatteriesitystä, sen tarinan ihanan lämminhenkistä, härskinkin vauhdikasta, kornin maalaismaisemaista menoa, suvereenien alan näyttelijätaitureiden mielemme täydellisesti valloittanutta esitystä. Hämmästyneesti tajuan oman hauskuushermoni saaneen kertakaikkisen rikassisältöisen terapiasäkillisen elämisen riemun tuomaa esityksen nauttimisterapiaa. Ei tätä iloa ja riemua, hoksaamiskyvyn malttamatonta jatkuvaa onnistumista voisi enempää enää kestääkään, vaan tuntee olevansa jo nyt ihanasti höhlä. Mitenkä teatteriesitys oikein voikaan löytää itsekkyydestäni huumorijänteeni tänne fiiniin saliin, vaivata, veivata ja rassata hurjalla menolla ajatuksiani, mielikuviani, munaskujani ja koko suomalaista arkista perusmaailmaa, sen maaseudun alkukantaiseen perusolemukseen niin vietävän viekoittelevasti meidät mukaansa temmata.

 

Visuaalinen, brutaali, sydämellinen, häikäilemätön ja emotionaalisen suomalaismurteellinen tarina ihmisen kokoisilla nukkehahmoilla räjähti harvinaisen uudistavasti jo kolmannen kerran Vauriomanian viestimänä suomalaiseen teatteri-ilmaisuun, ilotulitteiseen, omatehoiseen riemuunsa taas kerran täydellisenä kahden esittäjänsä sielukkaana aikuisnukketeatterina.

 

Huipputeatterin lumoa lisää sen upean tarinallinen Mäyräveden kyläkunnan elämän arjen ajankulutus olutkapakallisessa yhteisössään, elämänfilosofointi sekä yhteisöllinen tarinaniskemisen ja kuuntelemisen onni noissa jutteluissaan. Vauriomania vie meidät yhtälailla näyttämöpuheensa savonmurteiseen menneen ajan Haavemaailmaan kuin sen hauskan haastavaan näyttämötekstiin ikään kuin nykyhetken aatteettomuutta ja yltäkylläisyyttä menneiden aikojen romantiikalla tarkastellen.

Jonnakaisa Riston ja Paavo Kääriäisen nuketusdialogit itsensä ja toistensa sekä nukkeluomustensa Mikun, Joukon, Helvin ja Maisan kanssa on aikuisnukketeatterin suurta unelmaista mestarillista teatteritodellisuutta.

Nukkien toimivuus, niiden liikuttajien huippuharjaantunut taitavuus, nukkien ilmeiden merkitsevä koomisuus, ele- ja puhekieli ja joukkokohtaukset sekä kansalliseen viihteeseemme esityksen ytimiin maulla kytketty parin vuosikymmenen hittinen, suomalaisen iskelmämusiikin taustakirjo luovat elämänsykettä pumppaavan ja hallitsevan kapakoiden ja oluttuoppien suomalaisen karaokemusiikin kulissit niin soman tunnistettaviksi.

Monipersoonaiset nuket pystyvät Jonnakaisa Riston ja Paavo Kääriäisen luovissa otteissa ilmaisemaan meitä ihmisiä paljon selkeämmin, tajuttavammin, tunteikkaammin kuin me ihmiset. Paljon parjattu luulomme ihmisestä, joka ajatellessaan haavi auki kuuntelee, onkin oman ajattelumme virhepäätelmä: nuket osoittavat, että pienikin suun avaus, saati suuri, erittäinkin suun erirytmiset liikkeet ovat sittenkin se yksi unohtunut, tärkein ihmislajin mielialojen ja unelmien ilmaisumuoto. Suun ilmaisun rajattomuus on upea opetus, kiitos taitavan monipuolisen teatteriryhmä Vauriomanian. Mutta nyt tuon ilmaisun vieläkin ihanammaksi skarppaa Juuso Timosen hämmentävä, korvan värekarvojen tarkkavaistoinen ohjaus, jossa äärimmäisen pienin sävyin henkilögalleria vaihtuu esittäjän äänivärinässä täysin toiseksi henkilögallerian yksilöissä muuntuen. Tai yhteisohjauksen yhteisnäyttelemisen osumatarkka komediarytmi paukahtelee nautinnoksemme entistäkin yllättävämmin mielikuviamme käännellen ja pommitellen. Tuon kaiken ronskiuden sekaan saatu äänimaailman ja liikkeiden sadasosasekunnin tarkkaiskuinen komediallisuus ihastuttaa taitavuudellaan.

 

Esityksen meille sivilisaation kloonaamille ihmisille välittämä kiehtovan rujonromanttinen mennyt maailma yllätyksineen, monine ennalta-arvaamattomine hurmaavine tehosteineen (synkän karhea jääsade) takaa osaltaan koko suomalaisen teatteriestetiikkamme tarpeellisen jatkuvan mullistuksen. Ihmistä tulkitsevat, mutta paljon rakastettavammat, rujon sympaattiset, älynystyröiltään veitsenterävät nukkepersoonallisuudet sekä koronoissa ja sen sulkemassa ankeudessa rampautunut ajattelumme luovat yhdessä vapautuneen naurumme mukana jopa puhuttelevan kuvan maailmasta – nähdäksemme ja hätkähtääksemme sen lähes hirtehisen antautuneen olomuodon.

Vauriomania on tämänpäiväisen teatterin gurullisessa kultaisimmassa suomalaisessa keskipisteessä poikkeuksellisella teatterimuodollaan. Esityksestä jää raikas, uusiutuvan teatteri-ilmaisun tuore elämys teatteria tuntevalle ja puhuttelevan hauska, mainio teatterikokemus ihan meille kaikille.

 

 

VAURI0MANIAN  HAAVEMAA

Käsikirjoitus: Jonnakaisa Risto, Paavo Kääriäinen ja Juuso Timonen

Ohjaus: Juuso Timonen

Näyttelijät: Paavo Kääriäinen ja Jonnakaisa Risto

Valosuunnittelu ja lavastus: Ada Halonen

Äänisuunnittelu ja musiikki: Janne Masalin

Nukenrakennus, nuketuskoreografia: Jonnakaisa Risto

Puvustus: Jonnakaisa Risto

Käsiohjelma ja piirustukset: Jonnakaisa Risto

Teaser ja valokuvaus: Juuso Timonen

Tuottaja: Wilhelmina Sederholm

Esitysajaja: Pinja Kokkonen

 

                   Yllä 1. sivu tyylikkäästä esityksen käsiohjelmasta

 

Kantaesitys Viirus-teatterissa 11.12.2024

Alla lisää tekstin tarinasta ja teoksen esityspaikoista:

https://www.vauriomania.com/

Kategoriat
Koulutus kulttuuri teatteri yhteiskunta

Teatterin sykkivää ilmaisun taitoa ja sisältöä

Kohtaustunnelma näytelmästä MIELENPUHDISTUS

 

Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen ykkösluokkalaisten syyslukukauden päätti viime viikonvaihteessa esitys Kannanotto.

Puolen vuoden päätoiminen opiskelu Lahden kansanopiston teatterilinjalla antoi nyt viikonvaihteessa kolmen esityskerran muodossa täyssalillisille yleisöä varsin nykyaikaiset teatterinäytteet työstään ja sen tasosta. Teatteriopiskelijat oli jaettu neljään ryhmään ja joukosta oli valikoitunut neljä ohjaajaa. Yleisö koki Kannanotto -kokonaisuuden aikana neljä noin 20 minuutin mittaista pienryhmäesitystä, joihin jokainen ohjaaja oli valinnut itseään puhuttelevan aiheen.

Yli kaksituntinen neljän täysin erilaisen näytelmällisen tuokion välittämät teatteriestradin hallinnan, puheilmaisun, eläytymisen roolitehtäviin ja ohjauksen kokonaistulkinnatkin sujuivat varmaotteisesti sovittuun, selkeään päämäärään esityksessä päätyen. Ilmassa oli ainakin selvää raikasta sukupuolikeskustelun otetta monissa esityksissä tai niiden henkilöluomuksissa, tv-median jo kyllästyttävien kuka putoaa -pärjäämistendenssi-ohjelmaformaatin herkullisen oivaltavaa kritiikkiä, suomalaisen mielialahoidon akuuttia hoitamattomuutta ja itsehoitoa, itsenäisen Suomen kalkkeutuneiden itsestäänselvyyksien raikasta tuuletusta ja Tove-muumiajatusten myönteistä esiintanssia suomalaisuuteen, naiseuden vuosisatoja salatun tunnusmerkkivirstapylvään avoimeen keskusteluun johtavaa perusteellista dramatisointia ja terveydenhoidon julkista avaamista. Yhteiskunnan päivän tapahtumissa ja puheenaiheissa liikuttiin nyt – ei vain huulta ja taitavia repliikkejä heitellen – vaan täydellisesti niihin paneutuen. Katsomossa teatteri käynnisti monipäiväisen, moniviikkoisenkin? itsetutkistelun, itsestäänselvyyksien ja juuri omien asenteiden pöyhimisen.

Seuraavassa täysin oman teatterinäkemykseni tuomia huomioita ja ajatuksia Kannanotto-esityksen kokonaisuudesta – neljään esityksensä eri näytelmälokeroon kirjoiteltuna.

 

Teatteri oli mennyt perille tarkoituksessaan. Myös se yksi teatteriesityksissä aina tärkeimmistä – älykkyyden pilkahdus huumorin muodossa – antoi jokaisessa neljässä esityksessä meille katsojille vallan ilman otsakurttuja nauttia teatterista. Nautinnollisia teatterihetkiä sai teatterikatsoja kokea niin monikirjoisesti, vahvasisältöisesti kuin teatterin tänään pitääkin: saada katsojan omat kykynsä ja filosofiansa käynnistymään täysteholliseen, usein jopa pulmaiseen pohdintaan esitysten laukaisemina.

Ohjaava opettaja: Aleksi Lavaste

Valokuvat: Jani Enqvist

https://www.teatterikoulutus.fi/oppilaat/teatteri-1-2024-2025

Kategoriat
kulttuuri teatteri

Jouluisia matkalaukkusatuja

Jos Lahden seudun syyskauden teatteritarjonnasta saa valita luontevimman, hauskimman, lämmintunnelmaisimman ja kaikille ikäryhmille sopivimman, niin vuorenvarma valinta on SUPERTEATTERIn Matkalaukkusatujen Joulutarinoita. Jouluisessa esityksessä monet tärkeimmät joulutarinat tulevat nyt satuakin ihanammin kerrotuiksi tuosta vain. Varsinkin tonttujen arvoituksellinen koko, voima ja merkitys koko joulua sivuavissa valmistelujen ja lahjojen tärkeissä, henkisiä ja erikoisesti ruumiillisia voimia vaativissa tehtävissä – meidän toiveidemme täyttämisessä – saa nyt läpivalaisun. Ihmisvoimat sellaisiin ihmetekoihin eivät pysty, tarvitaan tontuille annettua metsänvoiman ylimaallista hallintakykyä.

Jännitystä lisää viiden aivan uskomattoman matkalaukun kannen avaaminen: aarteista ja lahjatavaroista suorastaan loistaa suurten aarrekätköjen salaisuudet hetkeksi paljastava valohohto jokaisesta tavarasta. Silmä ei enää edes muista kaikkea näkemäänsä, kun nuo metsänhaltiat touhussaan toisilleen raottavat matkalaukkujensa sisältöjä. Saamme mekin nähdä ja ymmärtää, miten ne kimaltelevat ja loistavat osumatarkasti juuri meidän toiveittemme mukaisia lahjoja ja toiveita valaisten.

Tai entäpäs ne joulua ennustavat äänet, metsän salaperäinen jouluhämärä, valot, kuu, tähdet ja vuorenvarmasti pöllön näky kuusen latvassa – sen aavemainen huhuiluääni talviyön kelmeässä kuutamossa. Huhuu…huhuu. Tai metsän oma orkesteri kilinöineen, sointeineen…aah. Ihan mieletön on tuttujen joululaulujen määrä, mitä nuo pari metsän tarinavelhoa tämän tästä touhuissaan heläyttelevät ja tanssahtelevat – mieli tekee tuttuudessaan niihin ja banjon hauskan letkeään kielinäppäilyyn sekä rummutuksen karkeloon mukaan yhtyä.

Uudenlaisia joulutapauksiakin puurovalmistusta myöten saamme nyt ensikertaa seurata ja ymmärtää vasta nyt: miksi tontuille aina viedään hieman syötävää jouluksi vaikkapa vanhan navetan oven viereen tai miksi kaikkia kuusia metsästä ei saa joulukuusiksi kaataa. Tajuamme myös ihmisten nukkumisaikana metsän vasta todella kuhisevan toimintaa: siellähän metsän asukkaat käyvät ahkeroimassa ihmisten unienajanrauhassa töitään ahertaen.

Entäs vaikkapa nälissään navettaan eksynyt tontuille tarkoitettuja ruokaherkkuja ahmiva kettu. Ei oikeastaan hurjempivauhtista takaa-ajoa ole kuunaan nähty, kun kettu joutuu navettaan kanaherkkua nenäänsä haistellessaan kekseliäisyytensä ylivoimaiseen tehtävään pyydystäessään sitä pilkkaavaa vikkelää hiirtä ja väsyy lopulta takaa-ajaessaan moista vintiötä. Saapahan myös opetuksen ja lähes lupautuu jättämään toiste yrittämästä herkkupaloilleen navetankanalaan.

 

Sydämellisintä esityksessä on kuitenkin tarinoiden vallaton selkeys, monipuolisuus, kymmenien joululaulujen kavalkadi, hauskasti salamana vaihtuvat monet tarinan jouluhahmot, äkkimuutoksin taikuuden lailla toisiksi olioiksi parissa sekunnissa paljastuen; se on teatterin toimivaa, haltioittavaa suurta magiaa! Harvemmin ymmärtää kahden loisteliaan näyttelijän suurenmoisen muuntautumiskyvyn lahjat – rojaltina taidon katsoa suoraan meitä yleisöä silmiin, sadusta toden tehden vilpittömän valloittavalla eläytymisellään.

Kyllä tämä satu myös opettaa meitä säilyttämään metsän tärkeitä puita, sillä ymmärrämme vasta nyt – vielä kaatamattomien kuusien juurella on joulutonttujen sisäänkäynnit ihmeellisiin asumuksiinsa ja kymmeniin lahjapajoihinsa.

 

SUPERTEATTERI

MATKALAUKKUSATUJA: Joulutarinoita
kiertue-esitys

SATUJEN SOVITUS/KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS: Tero Porali
LAVALLA: Tero Porali ja Anssi Hyvönen
PUVUSTUS/TARPEISTO/ESITYSKUVAT: Emilia Porali​

Esityksen kesto noin puoli tuntia

Ensi-ilta: lauantai 7.12.2024 klo 13.00

ESITYSKALENT,
SKSY
SUPERTEATTERIN JOULUKUU

LA 7.12. Matkalaukkusatuja: Joulutarinoita klo 13
​SU 8.12. Iloinen joulukonsertti klo 16 (LOPPUUNMYYTY!)

KE 11.12. Matkalaukkusatuja: Joulutarinoita klo 10
KE 11.12. Matkalaukkusatuja: Joulutarinoita klo 18
SU 15.12. Matkalaukkusatuja: Joulutarinoita klo 16 (LOPPUUNMYYTY!)

KE 18.12. Matkalaukkusatuja: Joulutarinoita klo 18
PE 20.12. Matkalaukkusatuja: Joulutarinoita klo 18
LA 21.12. Matkalaukkusatuja: Joulutarinoita klo 16

Kategoriat
kulttuuri taide teatteri yhteiskunta

Lahden kaupunginteatterin näytelmien runsaudessa

Lahden kaupunginteatterin syysnäytäntökautta 2024 on jäljellä enää reilu viikko. Kaikki syksyn esitykset paitsi Orlando jatkavat keväällä 2025.

Vielä ennen joulua on mahdollisuus kokea seuraavat esitykset [suluissa Lahen uutisia -palstoilta löytyvät kritiikit]:

THE BLACK RIDER to 5.12. klo 18.30 | to 12.12. klo 18.30 | la 14.12. klo 18

[https://lahenuutisia.fi/2024/09/09/lauri-maijalan-teatteri-on-suurenmoisinta-teatteria-vuosikymmeniin/]

 

THELMA & LOVIISA ke 4.12. klo 18.30 | pe 13.12. klo 18.30

[https://lahenuutisia.fi/2024/10/13/rohkea-uutuusnaytelma-lahden-kaupunginteatterissa/]

 

ORLANDO ke 4.12. klo 18.30 | la 7.12. klo 18 | pe 13.12. klo 18.30 (viimeinen näytös)

[https://lahenuutisia.fi/2024/10/20/lahden-orlando-hurmaavaa-virginia-woolfia/]

 

FEDJA-SETÄ, KISSA JA KOIRA la 7.12. klo 13 | to 12.12. klo 18 | la 14.12. klo 13

[https://lahenuutisia.fi/2024/09/03/fedja-seta-taman-paivan-maailmassa]

 

 

Uuden vuoden 2025 tammi- ja helmikuu tuovat tullessaan kolme uutta näytelmää.

KEVÄÄN 2025 ENSI-ILLAT:

Ylläolevista ensi-illoista löydät Lahen uutisia -ennakkoesittelyartikkeleita:

https://lahenuutisia.fi/2024/10/27/teatterikaupunkimme-lahti-lehdistotilaisuuden-16-10-24-ensimmainen-osa/

https://lahenuutisia.fi/2024/11/02/teatterikaupunkimme-lahti-lehdistotilaisuuden-16-10-2024-toinen-osa

 

Tiitiäisen satupuu -esityksistä saa nauttia seuraavan kerran jo tammikuussa – viisi kertaa!

[https://lahenuutisia.fi/2024/09/25/tiitiaisen-satupuun-riiminerokkaassa-teatterissa/]

Katso Lahden kaupunginteatterin koko esityskalenteri, josta selviää kaikkien kevään esitysten ajankohdat:

https://lahdenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto-liput/esityskalenteri/

Kategoriat
Koulutus kulttuuri teatteri

Syksyn tuoreinta lahtelaisteatteria

Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen ykkösluokkalaisten syyslukukauden päättää esitys Kannanotto.

Teatteriopiskelijat on jaettu neljään ryhmään ja joukosta on valikoitunut neljä ohjaajaa. Yleisö näkee illan aikana siis neljä noin 20 minuutin mittaista esitystä. Kannanotot ovat aihelähtöisiä pienryhmäesityksiä, joihin jokainen ohjaaja on valinnut itseään puhuttelevan aiheen. Tule, koe ja nauti!

 

Kannanotto

to 5.12. klo 19 (ensi-ilta)
la 7.12. klo 13
su 8.12. klo 13

Arvioitu kesto n. 2 h.

Esitykset Lahden kansanopiston teatterissa (Aleksanterinkatu 4).

Ovet avataan 30 min. ennen näytöksen alkua.

Liput: Peruslippu 3€, maksu vain kortilla.

Varaa lippusi laittamalla sähköpostia osoitteeseen
teatteri@lahdenkansanopisto.fi  Kerro viestissä nimesi ja kuinka monta lippua haluat!

Ryhmät

Ohjaaja: Aaro Strömmer
Näyttelijät: Aino Suosalo, Roope Keski-Korpela, Meeri Karri & Silja Poskiparta

Ohjaaja: Netta Herranen
Näyttelijät: Mikko Wilmi, Elina Pentinsaari, Efe Elo & Fiia Nurmi

Ohjaaja: Wiivi Väänänen
Näyttelijät: Viola Nyyssönen, Sakke Sikiö, Emma Härmä & Maija Melender

Ohjaaja: Selma Atas
Näyttelijät: Sylvia Ropponen, Helmiina Kauhanen, Siiri Sulkakoski & Ellen Westberg

Ohjaava opettaja: Aleksi Lavaste

https://www.teatterikoulutus.fi/oppilaat/teatteri-1-2024-2025

Esitystilat eivät valitettavasti ole esteettömät. Toinen tila sijaitsee toisessa kerroksessa ja sinne pääsee vain portaita. Avustajat avustettavan lipulla ilmaiseksi. Olethan meihin yhteydessä, mikäli esteellisyydestä tai mistä tahansa muusta on kysyttävää – teatteri@lahdenkansanopisto.fi

Tervetuloa nauttimaan!

Kategoriat
kansainvälisyys teatteri

Teatteri on löytänyt viihteen pelastuksekseen

Moulin Rouge! Musikaaliin myyty jo yli 110 000 lippua – esitykset jatkuvat syksyllä 2025

 

Helsingin Kaupunginteatteri jatkaa suursuosion saaneen Moulin Rouge! Musikaalin esityskautta syksylle 2025. Musikaali rikkoi Kaupunginteatterin ennakkomyyntiennätyksen ennen ensi-iltaansa elokuussa 2024 ja nyt lippuja on myyty ja varattu jo yli 110 000.

”Yleisö on todella löytänyt Moulin Rouge! Musikaalin ja olemme tästä valtavan iloisia ja kiitollisia. Tämän syksyn esitysten täyttöaste on huikeat 99 % ja myös kevään lipuista on jo myyty ja varattu 83 %. Valtaisan kysynnän takia päätimme jatkaa musikaalin esityskautta ja avata esitykset myyntiin syksylle 2025”, sanoo teatterinjohtaja Kari Arffman.

Moulin Rouge! Musikaali sai odotetun ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä 29. elokuuta 2024. Upean yleisömenestyksen ja ylistäviä arvioita keränneen musikaalin on ohjannut Anders Albien ja sen päärooleissa nähdään Jennie Storbacka (Satine), Martti Manninen (Christian) ja Risto Kaskilahti (Harold Zidler).

 

John Loganin käsikirjoittama musikaali perustuu Baz Luhrmannin ohjaamaan Oscar-palkittuun Moulin Rouge! -klassikkoelokuvaan vuodelta 2001. Yleisön ja kriitikot hurmannut musikaali sai ensi-iltansa Broadwaylla vuonna 2019. Se on voittanut kymmenen Tony-palkintoa, mukaan lukien Parhaan musikaalin -palkinnon. Mukana on yli 70 musiikkihistorian suurinta hittiä.

 

Teos on osa pohjoismaista yhteistuotantoa, jossa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja. Musikaalin on ohjannut siis ruotsalainen Anders Albien ja apulaisohjaajana on toiminut Kirsi Karlenius. Vastaavana kapellimestarina toimii Eeva Kontu ja hänen työparinaan kapellimestari Ville Myllykoski. Lavastuksen on suunnitellut kansainvälisesti palkittu suunnittelija takis. Puvustuksen on suunnitellut Astrid Lynge Ottosen ja naamioinnin Maija Sillanpää. Valosuunnittelusta vastaa Palle Palmé ja äänisuunnittelusta Kai Poutanen. Koreografia on Jennie Widegrenin, Anja Gaardbon, Kirsty McDonaldin ja Zain Odelstålin käsialaa. Musikaalin on suomentanut Paavo Leppäkoski ja dramaturgina on toiminut Henna Piirto.

Musikaalin esityskieli on suomi. Kaikki esitykset tekstitetään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Myös Lahen uutisia pyrkii lähimmän puolen vuoden sisällä lunastamaan liput tähän maailman teatteritaivaan ihme-esitykseen.

Helsingin Kaupunginteatterin lipunmyynti ja asiakaspalvelu puhelimitse (09) 394022 ma-pe klo 9-17. Lippumyymälät Ensi linja 2, ma-pe klo 12-17, Eläintarhantie 5, la (esityspäivinä) klo 11-18.30 ja tuntia ennen esitystä sekä Lippu.fi, ma-la klo 9-21, su klo 10-18, puh. 0600 900 900 (2 €/min+pvm) www.hkt.fi

Kategoriat
kulttuuri teatteri yhteiskunta

Lempi

Helsingin Kaupunginteatteri – Lempi – Kuvassa Sauli Suonpää, Vappu Nalbantoglu – Kuva Sami Heiskanen

Minna Rytisalon palkittuun romaaniin perustuva näytelmä Lempi on dramatisoitu Sodankylässä syntyneen ja Kuusamossa asuvan Minna Rytisalon samannimisestä esikoisromaanista (2016). Esitys sisällöltään, ohjaukseltaan, näyttelijätyöltään, lappilaiselta näyttämövisualisoinniltaan muodostui avaran, aavan jänkäisen Lappimme täystunnelmaiseksi aikamme esittävän puheteatterin harvinaisen hienovireiseksi, vaikuttavaksi tilitykseksi pienen, syrjäisen perhekunnan elämästä sodan aikaansaamien yllättävien ratkaisujen todellisuudessa.

Kolmen vahvan näyttelijän tiheätunnelmaiseksi, kiinteäksi ja koskettavaksi draamaksi tekee esityksen dramatisointi ja esityksen ytimeksi paljastuva uussävyisen tuore, kiehtova näyttämöpuhe: se ei ole rooleiksi kirjoitettua perinteistä dialogia, vaan jokaisen läsnä olevan rooliluomuksen suusta pulppuavaa kirjan epiikan kertomista, rooliin liittyvän henkilön sisäistettyä ajattelua. Puhe tuntuu täyttävän koko esityksen, mutta niin taitavasti näyttelijälle kirjoitetulta sanomiselta, hyvältä, ilmaisevalta, jokaisen rooliluomuksen suuhun sopivalta, että näyttämö on täynnä eläviä ihmisiä elämäntoiveineen ja pettymyksineen – vaikkei heitä näyttämöllä olekaan kolmea enempää.

 

Näytelmän yhteiskunnallisissa kehyksissä sota tuo sen ensin Suomen Lapin sodan aikoihin (1944-45), vie perhekunnan miehen sotaan ja toisen siskoksista Lapin miehittäneen Hitlerin miesten mukaan ensin Norjaan töihin, sittemmin vielä Saksaan. Tositarina heijastaa sisältönsä sodan arvaamattomilla seurauksilla tähän päiväämme entistäkin koskettavammin kaikkialla maailmassa. Se kertoo ihmiset lähentävästä rakkauden voimasta ja elämänpyrkimyksistämme, jotka sota sekoittaa riistäen meidät eroon toisistamme ja seuraukset ovat arvaamattomat. Elämäntavoitteemme murentuvat, elämämme yhteisissä pyrkimyksissä petymme ja alamme elää arkeamme kuin yksin ajatuksinemme – oman elämämme sivuhenkilöinä. Pienessäkin yhteisössä syntyy osallisten ja osattomien taistelu mielekkäästä elämästä – näin myös Lempi-näytelmässä.

Helsingin Kaupunginteatteri – Lempi – Kuvassa Ursula Salo – Kuva Sami Heiskanen

Ursula Salon näyttelemässä Siskossa on esityksen voima, vauhti, raikkaus, käytännön ja olosuhteiden realismi ja ihmisluonteen vilpitöntä herkkäuskoisuutta. Hän Sisko-roolissaan todistaa sodan mielettömyyden muuttavan oman ja toisten ihmiskohtalot. Roolityöstä välittyy meitä kaikkia aina elähdyttävä synnynnäinen elämän iloinen touhukkuus ja riemukkuus, rakastumisen ihmistä uudistava voima, jota kannattelee unelmatapainen usko kaiken muuttumisesta vielä paremmaksi suurten vaikeuksienkin jälkeen, toisaalta Salon luoma pettynyt ja petetty ihminen paljastuu sieluihimme saakka koskettavaksi – sodan rikkoneen ihmisen naiivin pyyteettömän pinnallisen onnen kokeneen valheellisen todellisuuden.

Helsingin Kaupunginteatteri – Lempi – Kuvassa Sauli Suonpää – Kuva Sami Heiskanen

Sauli Suonpää Viljamina näyttelee miltei hurmaavan myhäilevän, suomalaisen perusmiehen elämän tavallisuutta, onnellisen perheen perustamisen ja miehen onnentunnetta juurikaan salaamatta. Suonpään näytteleminen on äärimmäisen keskittynyttä, luontevaa läsnäoloa elämän pienten ilojen hehkuun ja elämän toiveikkuuden korkeuksiin – mutta sodan jälkeen, sen hajalle repimän, päämäärää vailla olevan ihmisen masennuksen syvyyksiin saakka, pelottavan omasisäisesti, vahvasti eläytyneenä, herkästi ja antaumuksella suhteissaan pieniin toivonrippeisiin takertuen.

Vappu Nalbantoglu tekee osattomasta Ellistään kaikessa, unelmissaan epärealistisen, salatussa onnentunteessaan ja arkisuudessaan luontevan lähimmäisrakkauden täydellisen hahmotelman. Samalla hänestä välittyy esitykseen vahvaa sisäistä pienen perhekunnan taka-alalla kytevää, tulehduttavaa jännitteisyyttä, jonka sotainen maailmantilanne, yksilön pakostakin itse tukahduttamat tunteet nostavat keskiöön. Jotakin perinteistä lappilaista ratkaisua ja luonteenlaatua Nalbantoglun tulkitsema Elli välittää pohjois-suomalaiseen ihmisluonteeseen muodostuneeksi ominaisuudeksi – väkivaltaisella ratkaisullaan.

Upeat kankaiset, elävät luontointeriööriheijasteet ja tapahtumien koko teosta sävyttävät suuren näyttämön täyttävät taustat varsinkin syvien suurten vesien ja miltei karrelle karsituin suomaisemin mustavalkoisten tyrskyjen ja raivoavien sodan äänien ajankuviin meidät kytkien. Tuo äänimaailman enteellisyys variaatioineen on koko ajan läsnä kohtausten ilmapiirejä taitavasti allegroiden. Selkeä puvustus, niukka rekvisiitan viitteellisyys tuovat esitykseen tarvittavaa kauneutta, pelkistystä, karheutta ja suomalaista syvyyttä.

Kokonaisohjauksessa suurehko lava näyttää avaran väljältä, mutta esityksen tunnelmien väkevyys, voima, rakkaus ja pettymys todentuvat niin inhimillisen vaikuttavasti näiden kolmen hahmon täyttäessä elämänpyrkimyksillään ja elämänonnettomuuksillaan tuon karun pohjoisen kolkan koko maailmanpiirin.

 

Suomen Lapin tunnelmat sotiemme tärkeinä ihmisten tunteiden ja rakastumisten tilityksinä saavat Helsingin Kaupunginteatterin Lempi-näytelmässä hienon tulkinnan – niille, jotka asioista ovat jo lukeneet ja erityisesti niille, jotka eivät koskaan niiden todellisuudesta ole mitään tienneet.

Kuva  Otto-Ville Väätäinen

 

TYÖRYHMÄ

Alkuperäisteos: Minna Rytisalo
Dramatisointi: Miika Muranen ja Sinikka Sanelma
Ohjaus: Miika Muranen
Lavastus: Projisointi- ja pukusuunnittelu sekä lavastuksessa käytetyt kuvat ja videot Reija Hirvikoski

Autenttinen sotavideomateriaali: Kavi  

Valot: Kari Leppälä

Sävellys ja äänisuunnittelu: Aleksi Saura

Naamiointi: Tuula Kuittinen

 

Rooleissa:

SISKO, Lempin sisko Ursula Salo    

VILJAMI, Lempin aviomies Sauli Suonpää       

 ELLI, Lempin ja Viljamin piika Vappu Nalbantoglu

 

 

Äänirooleissa:

LEMPI, Krista Kosonen    

LEMPIN JA SISKON ISÄ Risto Kaskilahti

AARRE, Lempin ja Viljamin lapsi Alvar Paloniemi

ANTERO, Lempin ja Viljamin ottolapsi Lenno Paalanen

MIEHET LÄÄKÄRINTARKASTUKSESSA, Pekka Huotari, Jouko Klemettilä

VUORIMAA, kuulustelija  Miika Muranen

YLILÄÄKÄRI, Santeri Kinnunen

NAISET KADULLA, Helena Haaranen, Leenamari Unho

NAINEN VIDEOLLA, Paula Miettinen

hkt.fi/esitykset/lempi/

Kategoriat
Koulutus kulttuuri teatteri

Raikasta teatteriestetiikkaa rakkauden tarjottimella

Beyoncé – Albertta Leppäniemi

Vuonna 2019 ilmestyneen Liv Strömquistin sarjakuva-albumin Den rödaste rosen slår ut, Helena Kulmalan suomennoksesta dramaturgi Ona Korpirannan luoma näytelmä Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan, eilen nähty, koettu ja nautittu Elina Kilkun ohjaama Lahden kansanopiston teatterikoulutus II:n tulkitsema esitys on häikäisevän loisteliasta, sisällöllisesti meitä jokaista liikuttavaa sekä taiteellisesti vahvaa, esityksellisesti poikkeuksellisen lahjakkaiden taiteilijoiden luomaa tuoreinta, raikkainta ja omavoimaisinta teatteriestetiikkaa tämän päivän suomalaisella teatterikentällä.

 

Sisällöltään teos tuo elävän inhimillisesti ajattelumme keskipisteeseen entisen romanttisen rakkauden, sen nyt konkreettisiin palasiin järjellä ja tietämyksellä viipaloiden. Teos tarjoilee meille jokaiselle kuin oman henkilökohtaisesti kokemamme osan rakkaudesta ja rakastumisesta maisteltavaksi, muisteltavaksi, uudelleen koettavaksi tai kokeiltavaksi – ja omat tuntemuksemme rakkaudesta tieteellisesti aina antiikista populaarikulttuuriin saakka viisaiden tämän aikamme suurten tutkijoiden, sosiologien, psykiatrien, aivotutkijoiden, kirjailijoiden, muusikoiden, filosofien ja käyttäytymistieteilijöiden – sivistyneen maailman taiteilija- ja tutkijakuuluisuuksien ymmärryksin todistaen.

Teoksessa on kaikkiaan 19 kohtausta ja niissä koemme yli kahdeksankymmentä erilaista nykyaikamme tai menneisyytemme henkilöä, heidän hahmonsa voimakkaan vaikuttavasti tai äärimmäisen herkästi luonnostelluiksi ja tyylitellyiksi – täysin henkiin herätetyiksi persoonallisuuksiksi. Tuo hahmokavalkadi on jo sinänsä suurta nuoren ja etevän näyttelijätaidon luomaa teatteri-illuusiota nauttia ja herkutella vaikkei koko tarinasta mitään ymmärtäisi.

Liv Strömquist – Lina Juusela

Niinpä tähän kirjan dramaturgiaan on hienosti oivallettu kirjoittaja Liv Strömquistin hahmo, joka on koko ajan läsnä tapahtumissa ja niitä myös kommentoimassa. Varsinaista Liv- kirjailijan luonteen kirjoa saadaan taitavasti, kun kaikkiaan viisi eri näyttelijää on esityksen eri kohtauksissa hänen roolissaan.

Otan vielä kolme kohtausta tähän esimerkiksi:

Kun mennään syvälle teoksen sisältöön, itse rakkauden aina arvoitukselliseen, selittämättömään voimaan, tositapahtumiin, vaikkapa ensin nykyaikaan suuren maailmanluokan julkkisten, don juanien nykykuvaan, filmitähti Leonardo DiCaprion seurusteluun kymmenien uimapukumallien kanssa, ollaan jo täydellisessä ekstaasissa, viihdelehtien ja somen luomassa todellisuudessa. Näin esitys alkaakin mitä mielikuvituksellisimpien Leonardon mallien marssiessa vuorollaan esitysestradille ja pian myös vauhdikkaasti hänen elämästään kadotessa. Miksi tämä kaiken elämässään hahmollaan, kuuluisuudellaan saanut upporikas persoonallisuus ei sitten osaa rakastua? Sitä esitys kanssamme pohtii ja ajatusnystyröitämme ihanasti kuumiksi kiehuttaa.

  Leonardo DiCaprio – Heikki Hoppania

Tai toisinpäin. Kun kuuluisa yhdysvaltalainen maailmankuulu rakkausrunoilija Hilda Doolittle (1886-1961) vielä 74-vuotiaana jo kuolemansairaana rakastuu palavasti. Miten ihmisen maailma silloin ja koko elämä, sen mielenkiinto mullistuu. Sen kohtauksenkin koemme seksisen huumorimyrskyisen vauhdikkaana, monin kohtaukseen liittyvien erilaisten tapahtumien rikastamina – yhtenä muiden kymmenien rakastumisesimerkkikohtausten kanssa vertaansa vailla mieleen taatusti jäävänä.

 

Entä vielä vanhempi tositarina maailmanhistoriamme 1800-luvun Don Juaneista, kuten Lordi Byronin ja koko maailman yhteisön seuraaman Lady Caroline Lambin kielletystä, monivuotisesta myrskyisestä suhteesta. Tässä Kansanopiston teatteri II luo yhden yli 40-vuotisen historiansa kenties ikimuistettavimman ehyen ja valloittavan upeasti näytellyn draamatuokion.

 

On tietenkin repliikillisesti vaativia rooleja kaikki, kuten vauhdikas, puhelias maailmankuulu sosiologi Eva Illouz, jonka puheenvuorot täyttävät monet esityksen tietoaineistot. Myös yksi poikkeava rooli – äiti – tuo esitykseen sopivaa emotionaalista varmuutta, sukupolvien ja aikakausien viestimää parisuhteen pysyvyyttä lempeydellään ja empaattisuudellaan. Esitys on täynnä mielettömän nerokkaita yhteisnäyttelemisen rooliluomuksia, kuten Doolittlen näkemät valtameren delfiinit pyörimiskuvitelmissaan laivan ympäri, saati  norjalaiset merimiehet miehisyysuhossaan….

   Alkibiades – Tino Karttunen     Sokrates – Peetu Savolainen

Tai nykypariutumisen tyyliin vastavuoroisesti tässä kuvassa, kun Alkibiades yrittää käännyttää intiimiksi seurustelukumppanikseen Sokratesta siinä onnistumatta.

Esityksen kokonaistarinassa tuoksuu lopussa tarpeellista pateettisuutta kuorolausuntana muistuttaen aikakausien tuomista perinteisistä rakkauden käsityksistä, mutta sitäkin modernisti yhteisin rytmein sekä äänenpainoin ja pienin sävelkuluin tulkiten. Noihin perinteisiin viittaa myös lopun tanssillinen tuokio ja sävelletty nimilaulun herkkä yhteisesitys.

Näytelmä rakkaudesta, sen synnystä, lopusta ja aikakausien rakkauskäsitysten muuttumisesta ja parinmuodostumispelosta on tänään kansakuntien pienentyessä ajankohtainen esitys.

Sen teatteritenho on vauhdikasta, pysähtymätöntä, tunnelmarikasta kohtausten vivahteita osumatarkasti ohjausnäkemyksellä, komediallisella näkökulmalla ja tarkkaiskuisella replikoinnilla, hienosti oivalletuilla uudenlaisilla persoonakohtaisilla painotuksilla teatteritekstiä elävöittäen ja värittäen: koko esitys kuin suuri täydellinen tarjotin eläviä elämänkohtaloita samalla rakkaustarjottimella tieteen maustamina nautittavanamme.

Esitykset – Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan

PUNAISIN RUUSU PUHKEAA KUKKAAN

Käsikirjoitus: Liv Strömquist

Ohjaus: Elina Kilkku

Ohjaajan assistentti: Katri Leppälaakso

Musiikin opetus: Elsi Bergroth

Koreografiat ja tanssin opetus: Katri Liikola

Puheen opetus: Heini Nikander

Dramatisointi: Ona Korpiranta

Suomennos: Helena Kulmala

Käsiohjelma: Lina Juusela ja Minka Kosonen

Promokuvaus, valokuvat ja tekninen apu: Jani Enqvist

Tekniikan ajo: Netta Herranen, Elina Pentinsaari, Sakke Sikiö, Aaro Strömmer, Mikko Wilmi

https://www.teatterikoulutus.fi/oppilaat/teatteri-2-2024-2025

Kategoriat
Koulutus kulttuuri teatteri

Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan 15.11.2024 klo 19.00

Liv Strömqvistin samannimiseen sarjakuva-albumiin perustuva esitys on nautittavana perjantaina 15.11.2024 klo 19.00 Lahden kansanopiston Teatterin II teatterikoulutusvuoden ensi-illassa.

Hauska, feministinen ja villin karnevalistinen teos ottaa selvää siitä, miksi rakkaussuhteet eivät enää nykymaailmassa kestä. Hahmokavalkadin, kuten menneiden aikojen filosofien, antiikin Kreikan jumalien, Beyoncén,

muutaman norjalaismiehen sekä Leonardo DiCaprion avulla katsoja kuljetetaan aikamme olennaisimpien kysymysten äärelle: miksi otan mieluummin kuvan omista kuin rakastettuni kasvoista?  Miksi emme osaa enää rakastaa?

 

Ohjaaja Elina Kilkku:

”Rakkaudesta kertovat teatteriesitykset olen tuominnut hyväosaisten ihmisten heteroparisuhdeongelmissa vellonnaksi, ja sitä on maailmassa jo ihan liikaa. Olen aina ajatellut, että teatterin tulisi käsitellä yhteiskunnallisia teemoja niinkin tylsän ja yksityisen asian kuin rakkauden sijaan. Aiemmat ohjaukseni Lahden kansanopistossa ovat käsitelleet globaalia köyhyyttä (Fast Food Kathakali) ja globaalia pandemiaa (Tappoleikit, tosin sen esityksen tuhosi eräs globaali pandemia.)

Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan -näytelmää lukiessani aloin kuitenkin miettiä. Onko lopulta mitään yhteiskunnallisempaa kuin rakkaus, sen laajassa merkityksessä? Polarisoituva keskusteluilmapiiri, planeetan tuho, sodat: eikö kaiken taustalla olekin rakkauden puute? En muista kertaakaan yhteiskunnalliseksi mainostetusta teatteriesityksestä lähdettyäni muuttaneeni ajattelussani tai käytöksessäni oikeastaan mitään, koska olen jo lähtökohtaisesti ollut samaa mieltä esityksen kanssa.

Sen sijaan tämä näytelmä on opettanut minulle paljon nykyaikaisesta rakastamisesta ja pakottanut minut pohtimaan käytöstäni ja omia tapojani rakastaa ja tuntuu laittaneen sisäiset mannerlaattani etsimään uutta järjestystä. Olen siis vihdoin oppinut arvostamaan sarjakuvaa taidemuotona ja pystynyt myöntämään, että rakkaus on tärkeä aihe. Kuten Liv Strömquist sanoo näytelmässä:

”Tämän laivan voi vielä kääntää ympäri! Yhteiskuntamme ei ole tuhon oma! Kunhan harjaannumme rakkauden antamisen taidossa.”

 

Apulaisohjaaja Katri Leppälaakso:

”Ohjaajamme Elinan jalanjäljissä minäkin haluan tehdä tunnustuksen:
minä R-A-K-A-S-T-A-N rakkaustarinoita!  Rakkaus on ikuisuuskysymys, jota palaan toistuvasti pohtimaan taiteilijana sekä oman elämäni keittiöpsykologina. Erityisesti rakkaus puree, jos tarinaan liittyy jokin tajuntaa laajentava tai yhteiskunnallinen twist! Ja mikäs sen parempaa – se tuntuu  olevan Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan – pähkinänkuoressa…

Kun luin teosta ensimmäistä kertaa, minusta tuntui kuin se artikuloisi omat kelani rakkaudesta, mutta järjestäen ne ymmärrettävään muotoon. Aivan kuin tarina olisi saanut kiinni pettymyksestä, mitä tuli itse potemaani sydänsuruun. On myös hauskaa, että pohjimmiltaan näytelmä pilailee meidän kaikkien kustannuksella. Voimme olla sekä hylättyjä näytelmän Ariadneja, kusipää DiCaprioita että voimaantuneita Beyoncéita tilanteesta riippuen. Sellainenhan se rakkauden pyörä on….

Tämä apulaisohjaukseni on osoittautunut todella hyväksi päätökseksi. Ääni ja musiikki ovat isossa osassa esitystä ja siksi olen päätynyt vähän vahingossakin äänipöydän taakse. Minun ja äänipöydän välille ei ole kehittynyt mitä lämpimintä suhdetta, mutta olen kiitollinen saamistani opeista.

Oma arvostus suunnittelijoita ja teknikkoja kohtaan on kasvanut valtavasti. Jokaiselle ohjaajalle ja näyttelijälle tekisi hyvää istua joskus äänipöydän takana ymmärtääkseen paremmin työn realiteetteja. Hyötyajattelun hylkäämisellä on ollut myös toinen mieluisa seuraus: olen saanut vastaanottaa sen, mitä hetki antaa.

On ollut ihanaa vain katsoa kakkosvuoden teatterilaisia ja ihailen aidosti sitä, kuinka taitavia he ovat. Nyt minuun on viimeistään iskostunut, kuinka tärkeää katsominen on. Uskon, että se tekee meistä parempia taiteilijoita ja yksinkertaisesti parempia ihmisiä.”

[Ylläolevat ohjaajien tiivistelmät olen tähän artikkeliin lainannut referoiden esityksen tyylikkäästi muotoillusta ohjelmalehtisestä.]

 

Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan

KÄSIKIRJOITUS: Liv Strömquist
OHJAUS: Elina Kilkku
OHJAAJAN ASSISTENTTI: Katri Leppälaakso
MUSIIKIN OPETUS: Elsi Bergroth
KOREOGRAFIAT JA TANSSIN OPETUS: Katri Liikola
PUHEEN OPETUS: Heini Nikander
DRAMATISOINTI: Ona Korpiranta
SUOMENNOS: Helena Kulmala

LAVALLA: Lahden kansanopiston Teatterikoulutuksen II vuosikurssin
Elli Arstila, Heikki Hoppania, Kaisla Jaakonaho, Lina Juusela, Teemu Kalliokoski, Elias Kaukkila, Tino Karttunen, Minka Kosonen, Martta Kukkonen, Aino Kuronen, Albertta Leppäniemi, Aapo Loimalahti, Jade Manner, Minea Mantsinen, Katinka Ritvanen, Ville Saastamoinen ja Peetu Savolainen

Lehdistötilaisuudessa 13.11.2024 klo13 teoksen ohjaajat ja näyttelijät kertoivat vaikutelmistaan omista tuntemuksistaan teatteriesityksensä annista meille median edustajille. Merkitsin tuosta vilkkaasta, viisaan hauskasta keskustelusta näiden taitavien teatterintekijöiden hienoista kokemuksista ja ajatuksista sekä vastauksista joitakin tähän luettelomaiseen yhteenvetokyhäelmääni:

Esitystila on valitettavasti esteellinen, mutta pyörätuolipaikat on järjestettävissä. Olethan meihin etukäteen yhteydessä sähköpostitse, mikäli tarvitset apua esitykseen saapumisessa tai haluat lisätietoja. Avustajan lippu on ilmainen.

Noudatamme tiloissamme turvallisemman tilan periaatteita, joihin toivomme myös yleisön sitoutuvan. Lämpiössä on sukupuolineutraalit WC-tilat.

Esitys sisältää teatterisavua, välkkyviä valoja ja kovia ääniä.

Esitykset 15.11.-8.12.2024 Lahden kansanopiston teatterissa (Aleksanterinkatu 4).
Varaa lippusi täällä: Esitykset – Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan

 

Lahen uutisia palaa esitykseen sen ensi-illan jälkeen.

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri teatteri

Tove Janssonin Kevättuulesta maailman ensi-ilta

SUPERTEATTERIN  Titiuu ja Maria Nissi

Pienen lahtelaisen Superteatterin seinät tarvitsisivat mittavampia tiloja, sillä eilen sen intiimin  kodikkaat teatterilämpiön seinät ja nurkat eivät oikein riittäneet, kun ne täyttyivät ansaituilla leveillä hymyillä ja myhäilyillämme maailmanluokan teatteriyllätyksen paljastuttua. Superteatteri on astumassa kansainvälisten teatteriuutuuksien keskiöön, Tove Janssonin koskaan aikaisemmin esitettyjen kertomusten esitysherkun yksinoikeutettuun omatekoiseen maailman kantaesitykseen.

Tulevan kevään helmikuussa on Tove Janssonin Näkymätön lapsi -kertomuskokoelman tarina Kevättuuli maailman kantaesityksenä kaikille 3-100 -vuotiaille koettavissa Mariankadun teatteri-ihmeessä nimeltä Superteatteri.

Paikalla olivat itse Nuuskamuikkunen Superteatterin hurmaava esittäjäkonkari Anssi Hyvönen, jolle jo nyt oli määrätty teosta varten pitkän tukan kasvattaminen ja viiksien poistaminen sekä tarinan toista päähenkilöä ennen koskaan Muumitarinoissa esiintyneen satuhahmon Titiuun tulkitsija lahtelaisteatterien tämän syksyinen loistava näyttelijäkomeetta Maria Nissi.

Teatteria ja kirjallisuutta ja muita taiteita tuntevat tietävät, miten esittäviä ja kirjallisia taiteita määrittelevät tarkat yksinoikeudet niitä valvovine asianmukaisine toimistoineen. Koko Muumien virallinen maailma on jo täysin kansainvälinen toimisto ja Muumeilla tarkka tekijänoikeuksien oma kansainvälinen byroo. Sieltä näin pienen suomalaisen teatterin mahdollisuudet saada omat oikeutensa Janssonin Muumitarinoiden esittämiseen tuntuvat mahdottomilta, mutta niin vaan on käynyt: mahdottomuus on mahdolliseksi jo ihan sopimuspapereilla tapahtunut.

Tero Poralin luomat käsikirjoitus, musiikki ja lavasteetkin ovat jo saaneet esihyväksynnät – kirjalliset sopimukset on allekirjoitettu tarkkoine muumiorganisaation yksinoikeusehtoineen, hyväksymisineen, sopimusmaksuineen.

 

Eikä siinä vielä kaikki tästä teatteriyllätyksen kokonaisuudesta. Hyväksytty on myös aikaisemmin vain pienenä mustavalkoisena piirroksena esiintynyt ja nyt ihan Superteatterin omassa nimikasteessa nimen saanut Titiuu-hahmo. Ja tietenkin vielä itse nastolalaisen lavastusihmetaituri Amadeu Vivesin luoma ihana hahmo on käynyt sekin itsensä hyväksyttämässä maailman teatterihahmojen harvinaisten luomusten joukkoon mukaan.

Esityksessä yhdistyvät perinteinen näyttelijäteatteri ja nukketeatteri.

Kevättuuli-esitys täyttää koko Superteatterin kevään 2025 ohjelmatarjonnan helmikuusta kesään saakka. Tarkoituksena on vielä sitä ennen laajentaa Superteatterin katsomoa muutamalla paikalla.

 

Kevättuuli

Teksti Tove Jansson

Näytelmäteksti, sovitus, ohjaus, lavastus ja musiikki Tero Porali

Puvut ja tuotanto Emilia Porali

Esittäjät Maria Nissi ja Anssi Hyvönen

Ensi-ilta 8.2.2025

http://www.superteatteri.fi/