Suomen Kansallisteatteri on vuonna 1872 perustettu vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Kansallisteatteri on taiteellinen teatteri, jonka ohjelmistossa nähdään uutta kotimaista draamaa, kiinnostavia ulkomaisia näytelmiä ja parhaita klassikoita. Taiteellisuus, yhdenvertaisuus ja keskustelevuus ovat ydinarvomme. Tavoitteemme on olla vastuullisen toiminnan edelläkävijä esittävän taiteen tekijöiden joukossa.
Kansallisteatterin kevään 2025 ensi-illat:
ELÄINTEN VALLANKUMOUS
Kuva Tuomo Manninen
George Orwellin kirjoittama Eläinten vallankumous (Animal Farm) julkaistiin elokuussa 1945, kun toisen maailmansodan taistelut jo olivat ohi Euroopassa ja maailma seisoi kylmän sodan kynnyksellä. Eläinten vallankumous on satiirisen tarkkanäköinen ja historiallinen allegoria, jonka Orwell puki eläinsadun muotoon. Se on pysyvästi ajankohtainen analyysi diktatuurin luonteesta ‒ siitä, kuinka vallankumous pettää jalot ihanteensa ja muuttuu omaksi irvikuvakseen.
Michael Baranin tulkinta tuo tämän modernin klassikon ensimmäistä kertaa Kansallisteatterin näyttämölle. Poliittinen eläinsatu perkaa vallan korruptoivaa luonnetta ja totalitarismin syntymekanismeja ja on ansaitusti kohonnut yhdeksi maailmankirjallisuuden tunnetuimmista teoksista.
Rooleissa Jani Karvinen, Verneri Lilja, Pirjo Luoma-aho, Pirjo Määttä, Antti Pääkkönen, Wenla Reimaluoto ja Marketta Tikkanen sekä Seela Sella (videolla)
Muusikko Juhani Nuorvala / Turkka Inkilä
Ohjaus, dramatisointi ja suomennos Michael Baran Lavastus- ja pukusuunnittelu Tarja Simone Valo- ja videosuunnittelu Mikki Kunttu Musiikki Juhani Nuorvala Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi
Ensi-ilta Taivassalissa keskiviikkona 15.1.2025
OPPITUNTEJA ELÄVILLE
Kuva Katri Naukkarinen
Akse Petterssonin uusi näyttämöteos Oppitunteja eläville on varovaisen optimistinen esitys henkilökohtaisesta tyhmyydestä ja tutkimusmatka ihmisen rajallisuuteen.
1970-luvulla Suomen valtio perusti salaisen tutkimuslaitoksen, jonka tarkoituksena oli valmistella kansaa tulevaisuuden mullistuksia varten. Siellä kolme ihmistä (Joonas Heikkinen, Katariina Kaitue ja Janne Reinikainen) yrittävät suoriutua haasteista, joita valtion tiedemiehet ja kouluttajat (Ringa Manner, Karin Mäkiranta ja Heikki Pitkänen) ovat heille asettaneet. Päivät vaihtuvat vuosiksi, mutta tuoko projekti heidät lähemmäksi tieteellistä sensaatiota ‒ yhteyden saamista tulevaisuuteen, tai edes itseensä?
Freelancerina ja Kansallisteatterin kotiohjaajana toimivan Akse Petterssonin uusi teos käsittelee ajan ulkopuolella olemisen kokemusta, epämukavuutta, hämmennystä ja ymmärtämisen vaikeutta ‒ inhimillistä peruskokemusta omasta tyhmyydestä. Oppitunteja eläville jatkaa Petterssonin suursuosion saavuttaneiden esitysten jäljillä yhdistäen tutun ja epätavallisen, naurun ja melankolian, syvällisen ja banaalin omalakiseksi näyttämöteokseksi.
Näyttämöllä Joonas Heikkinen, Katariina Kaitue, Heikki Pitkänen, Janne Reinikainen
Muusikot Ringa Manner ja Karin Mäkiranta
Ohjaus ja käsikirjoitus Akse Pettersson Lavastussuunnittelu Katri Rentto ja Akse Pettersson Pukusuunnittelu Auli Turtiainen Valosuunnittelu Anna Pöllänen Videosuunnittelu Ida Järvinen Naamioinnin suunnittelu Minttu Minkkinen
Kantaesitys Pienellä näyttämöllä keskiviikkona 12.2.2025
JUMALAT
Kuva Samuli Karala
Merkittävän suomalaisteatterin johtajalla on kovat paineet: rahoitusta leikataan ja muutosneuvottelujen uhka leijuu ilmassa. Onneksi päänäyttämöllä nähdään pian ensi-ilta, joka pelastaa teatterin niin taiteellisesti kuin taloudellisesti!
Anneli von Griechen, kansainvälisesti ylistetty ohjaaja, on saapunut tekemään näkemyksellisen tulkintansa Sofokleen Kuningas Oidipuksesta. Jo etukäteen tapaukseksi julistettu teos on määrä esittää Ateenan Akropoliilla ‒ osana Suomen ja Kreikan välisiä velkajärjestelyjä.
Oidipuksen näyttämöharjoituksissa käy kuitenkin ilmi, että esitys on jotain ihan muuta kuin mitä teatteri on luullut tilanneensa. Ja kun Anneli sattuu olemaan teatterinjohtaja Basil ”Pasi” von Griechenin äiti, taiteelliset erimielisyydet ajautuvat vääjäämättä henkilökohtaiselle tasolle.
Annelin tytär ja Pasin siskopuoli Krista on myös mukana produktiossa. Kolmikon selvittämättömät perheasiat, kunnianhimo ja yhteensopimattomat näkemykset sotkeutuvat juonenkäänteiden vyyhdiksi, joka alkaa hämmästyttävästi muistuttaa antiikin Kreikan jumaltarustoa.
Jussi Moilan kirjoittama ja Juhana von Baghin ohjaama Jumalat on karnevalistinen komedia eurooppalaisesta identiteetistä tässä ja nyt. Sen ytimessä ovat muinaiset kreikkalaiset myytit, jotka edelleen elävät ja hengittävät meissä.
Jäävätkö länsimaisen sivistyksen pylväät pystyyn, kun ne törmäytetään nykyajan kanssa? Missä kulkee kulttuurisen omimisen raja? Kenelle antiikin traditio lopulta kuuluu? Onko meille enää mikään pyhää? Voittaako sivistys väkivallan?
Jumalat tuo näyttämölle ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät koreografinen liikekieli, Minttu Vesalan puvut, Kati Lukan lavastus, Kalle Ropposen valot ja Tatu Nenosen musiikki ja äänisuunnittelu. Energisen ja visuaalista glamouria säteilevän esityksen rooleissa nähdään suurenmoinen näyttelijäensemble.
Rooleissa Wanda Dubiel, Aksa Korttila, Anni Koskinen, Inke Koskinen, Pyry Nikkilä, Alen Nsambu, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi, Otto Rokka
Kantaesitys Suurella näyttämöllä torstaina 13.2.2025
Kuva Samuli Niittymäki
Jäähyväiset eläimille (Adieu aux bêtes) on sveitsiläisen Antoine Jaccoudin kirjoittama surumielisen hauska monologi katumuksesta peruuttamattoman edessä. Eläin, tuo ihmisen paras ystävä, alistettu, mysteeri, kulkuväline, rakas, proteiinin lähde, luonnonvara. Nyt ne ovat kadonneet ja jättäneet ihmisen yksin. Miten tässä näin kävi? Voivatko he antaa meille anteeksi?
Jäähyväiset eläimille on yritys puhua ihmisen tekemä tekemättömäksi. Se kantaesitettiin Théâtre de Vidyssa, Lausannessa vuonna 2017.
Näyttelijä Marja Salo vastaa esityksen näyttämöllepanosta ja roolityöstä.
Suomen kantaesitys Omapohjassa tiistaina 18.2.2025
LAURA
Kuva Stefan Bremer
Pasi Lampelan uutuusdraama Laura on ajankohtainen näytelmä vastuusta ja täynnä intohimoa ja rakkautta kaikissa sen muodoissa.
Harri on paiskinut koko ikänsä rakennusalan töitä kohoten apupojasta menestyväksi yrittäjäksi. Huipulla kilpailu on kuitenkin kovaa, stressi ja unettomuus painavat. Harrin vaimo Reetta on ollut miehensä tukena ja kumppanina jo viisitoista vuotta, mutta Harrin todellinen intohimon kohde on hänen nuoruutensa rakastettu Laura. Raskaiden vuosien paino harteillaan Harri haluaa repäistä itsensä irti vanhoista kuvioista, kääntää elämässään uuden sivun, kokea jotain todellista. Todellisuudessa on kuitenkin valuvika: se on arvaamaton.
Jyväskylän kaupunginteatterin ja Kansallisteatterin yhteistuotantoa tähdittävät valovoimaiset näyttelijät molemmista teattereista.
Rooleissa Maria Kuusiluoma (SKT), Hannu Lintukoski (JKT), Esa-Matti Long (SKT), Piia Mannisenmäki (JKT) ja Jukka-Pekka Mikkonen (JKT) sekä pankkimiehen rooli videolla Juha Varis (SKT)
Ohjaus ja käsikirjoitus Pasi Lampela Lavastussuunnittelu Markus Tsokkinen Pukusuunnittelu Tellervo Syrjäkari (JKT) Valosuunnittelu Japo Granlund (JKT) Sävellys ja äänisuunnittelu Juuso Voltti Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Niina Vattulainen (JKT) Videosuunnittelu Ville Virtanen (SKT)
Kantaesitys oli Jyväskylän kaupunginteatterissa 31.10.2024
Helsingin ensi-ilta on Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä keskiviikkona 26.2.2025
Yhteistuotanto Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa
RAKKAUDESTA SÄHKÖÖN
Kuva Marko Djeska
Marc Gassot’n ja Karl Sinkkosen Rakkaudesta sähköön on kuolettavan hauska fyysinen komedia. Esitys sisältää slapstickiä, pelkoa, vihaa, naurua, tanssia, elävää musiikkia, lisää naurua, sekä miimistä splätteriä. Mikä piilee päähenkilön vihan taustalla? Onko hänen kohtalonaan vapaus vai kuolema? Mikä on hänen tarkoituksensa tällä tyhjyydessä pyörivällä avaruuskivellä, jota Maaksi kutsutaan?
Rakkaudesta sähköön -esityksen ohjaa maailmankuulu klovni Aitor Basauri brittiläisestä Spymonkey-teatterista. Näyttämöllä nähdään Marc Gassot, Tanjalotta Räikkä ja Karl Sinkkonen, joka on myös säveltänyt esityksen musiikin. Laulujen sanoista vastaa Saara Törmä ja valosuunnittelusta Mikko Hynninen. Upeat puvut ovat Saija Siekkisen käsialaa. Naamiointi Petra Kuntsi Ohjaajan assitentti Susanna Pukkila
Kantaesitys Pienellä näyttämöllä keskiviikkona 19.3.2025
Yhteistyössä mukana Tampereen Teatteri.
KAARLO BERGBOMIN KOOTUT KÄRSIMYKSET
Kuva Teppo Järvinen, grafiikka Elina Vilpakka
Tiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan historiallinen draamakomedia Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset sukeltaa suomenkielisen teatterin kiehtoviin varhaisvaiheisiin. Suuri päivä on koittava huhtikuussa 1902: suomenkielisen sivistyksen kulmakivi, Suomalainen Teatteri, saa vihdoin oman rakennuksen! Avajaisjuhlan aattona ovat valmistelut tosin vielä pahasti kesken niin ohjelmiston kuin teatteritalon osalta.
Teatterinjohtajat Kaarlo ja Emilie Bergbom saavat kaiken kukkuraksi tietoonsa, että painoasiain ylihallituksen virkamies on saapumassa tarkastuskäynnille. Tämä tietää ongelmia, sillä virkaintoisten byrokraattien kanssa ei pelleillä. Jos lupaa ei saada sensuuriviranomaisilta, uhkana ei ole vain avajaistilaisuuden peruminen, vaan vaakalaudalla on koko teatterin tulevaisuus. Asia päätetään salata henkilökunnalta, joten pian sen tietävät kaikki.
Näin viihdyttävää esitystä suomalaisesta teatterihistoriasta et ole ennen nähnyt! Tiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan kirjoittama Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset on hilpeänhaikea ylistyslaulu teatterille ja suomenkieliselle kulttuurille. Musiikkia, visuaalista teatteria ja koreografiaa mielikuvitukselliseksi spektaakkeliksi yhdistävä esitys marssittaa näyttämölle enemmän tai vähemmän tunnettuja historian merkkihenkilöitä, jotka taistelivat sivistyksen puolesta sortokauden Suomen vihamielisessä ilmapiirissä.
Tutkimuskirjallisuudesta inspiroitunut mutta fantasian siivin lentävä näyttämöteos kohdistaa valokeilan niin arkkidiiva Ida Aalbergiin ja näyttelijä-pedagogi Kaarola Avellaniin kuin myös jokapaikanhöylä Jalmari Finneen ja vapaaherra Sebastian Gripenbergiin. Erityisen puheenvuoron saa taustalle jättäytynyt, mutta vaikuttajana olennainen Emilie Bergbom. Luvassa on näyttelijäntyön riemujuhlaa ja kenties kaikkien aikojen viihdyttävin esitys suomalaisesta teatterihistoriasta.
Tiina Puumalaisen ohjaaman esityksen lavastuksen on suunnitellut Teppo Järvinen. Puumalaisen ja Järvisen perustama The Wild Company -teatterikollektiivi on tunnettu ja tunnustettu kokonaisvaltaisesta näyttämöestetiikastaan.
Rooleissa Kristiina Halttu, Maria Kuusiluoma, Linnea Leino, Petri Liski, Esa-Matti Long, Harri Nousiainen, Sari Puumalainen, Carl-Kristinan Rundman, Paula Siimes, Timo Tuominen, Joakim Berghäll
Ohjaus Tiina Puumalainen Lavastus Teppo Järvinen Puvut Heli Hynynen Musiikki Joakim Berghäll Valot Kalle Ropponen Ääni Esa Mattila Koreografia Osku Heiskanen Naamiot Anna Pelkonen
Kantaesitys Suurella näyttämöllä keskiviikkona 2.4.2025
LEIKIN LOPPU
Kuva Gabriela Urm
Samuel Beckettin Leikin loppu on absurdi klassikkonäytelmä, joka nähdään Heikki Huttu-Hiltusen ohjaamana Maalaamosalissa.
Samuel Beckettin absurdissa klassikkonäytelmässä sokea Hamm ja häntä palveleva Clov pelaavat loputtomalta tuntuvaa valtapeliä. Näytelmä on tuttu ja tunnettu eikä sen tekstistä saa muuttaa piiruakaan. Kuitenkin kun teokseen nyt tarttuvat liikenneonnettomuudessa halvaantunut näyttelijä Pekka Heikkinen ja pakolaisena maahan tullut näyttelijä Bakr Hasan, on palvelijan ja palveltavan roolien lisäksi kysymys monesta muusta tasosta ‒ eikä kaikki ole niin ilmeistä kuin päältä näyttää. Kaksikon alkuasetelma on selkeä: maahanmuuttaja palvelijana ja ”eurooppalainen” pyörätuoliin vaipunut valittaja palveltavana.
Esitys jakaantuu kahteen osaan: johdantoon ja Leikin loppu -näytelmään. Johdanto on dokumenttiteatterin keinoin tehty kuvaus Bakr Hasanin kokemuksista Beckettin näytelmien työstämisestä Irakissa. Hänen ohjatessaan Beckettiä Bagdadissa työtä sabotoitiin monin tavoin. Yksi työryhmän jäsen katosi jäljettömiin ja on kaikella todennäköisyydellä jo kuollut. Toinen saman ryhmän näyttelijä pahoinpideltiin, häpäistiin ja lopulta tapettiin. Bakr Hasanin omat kokemukset taiteen tekemisestä Bagdadissa ovat karmeita. Niistä on edelleen hengenvaarallista puhua Irakissa, jossa sanan- ja taiteenvapautta ei ole.
Produktio on työryhmän, Teatteri Siperian ja Kansallisteatterin yhteistyö.
Näyttämöllä Bakr Hasan, Pekka Heikkinen, Marika Heiskanen, Tuukka Huttunen
Ohjaus ja valosuunnittelu Heikki Huttu-Hiltunen Musiikki ja äänisuunnittelu Sanna Salmenkallio Lavastus- ja pukusuunnittelu työryhmä Vastaava tuottaja Teatteri Siperia/Marika Heiskanen
Ensi-ilta Maalaamosalissa keskiviikkona 9.4.2025
ETIOPIALAINEN YSTÄVÄ
Kuva Harri Hinkka
Etiopialainen ystävä on yhtä aikaa kantaaottava ja ajankohtainen, esteettisesti kaunis ja karkea. Erityisen hieno esimerkki siitä, mitä tärkeä teksti, hieno tanssiesitys ja svengaava musiikki yhdessä voivatkaan olla.
Etiopialainen ystävä 2 on ajankohtaista ja koskettavaa musiikkiteatteria, johon Sanna Kekäläinen on luonut uuden ohjauksen ja koreografian juuri Taivassalin esitystilaa varten.
Etiopialainen ystävä 2 käsittelee omaleimaisella ja tuoreella tavalla meidän kaikkien yhteistä todellisuuttamme rinnastaen pakolaisuuden ja paperittomuuden ilmastokriisiin ja joukkosukupuuttoon. ”Jokainen ihminen tulee Etiopiasta”, on ajatuksellinen kertosäe, joka kiteyttää teoksen ydinajatuksen.
Etiopialainen ystävä 2 yhdistää useita taiteenlajeja ja lajityyppejä: nykytanssia, esitystaidetta, musiikkia ja kirjallisuutta. Teoksessa kohtaavat Sanna Kekäläisen käsitteellinen, uusmaterialistinen ajattelutapa, Jussi Tuurnan musiikkiteatteri ja Kari Hukkilan jälkidraamallinen, näyttämölle kirjoitettu teksti.
Näyttämöllä Suvi Eloranta, Sanna Kekäläinen, Anniina Kumpuniemi, Janne Marja-aho, Samuli Roininen, Esko Grundström, Sara Puljula, Jussi Tuurna
TYÖRYHMÄ
Rakenne, kokonaisdramaturgia, ohjaus, koreografia ja tila Sanna Kekäläinen Teksti Kari Hukkila Musiikki Jussi Tuurna Äänisuunnittelu Jaakko Kulomaa Valosuunnittelu Lauri Sirén
Ensi-ilta Taivassalissa torstaina 8.5.2025. Näytännöt 17.5.2025 asti.
LALLUKKA, KAUPPANEUVOS KARJALASTA
Vesa Vierikon kuva Tuomo Manninen, Karlo Haapiaisen kuva Laura Malmivaara.
Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakotisäätiön satavuotisjuhlaesitys kertoo valovoimaisten näyttelijöiden tähdittämän tarinan kauppaneuvos Juho Lallukasta, suuresta suomalaisesta mesenaatista.
Petri Liskin ohjaama esitys perustuu Inkeri Kilpisen näytelmään, jonka on sovittanut Eva Buchwald. Historiallinen henkilökuva karjalaisen paimenpojan kasvusta menestyväksi suurliikemieheksi ja merkittäväksi taiteen tukijaksi vie katsojat värikkäälle aikamatkalle 1900-luvun alun Karjalaan ‒ Räisälään, Käkisalmeen ja Viipuriin.
Jo paimenessa ollessaan Juho osoittaa poikkeuksellisia lukuhaluja ja vankkaa pyrkimystä kohti parempia elinoloja. Räisäläläisen räätälioppilaan matka johtaa ompeluspöydältä kohti kasvavia haasteita: puukhollariksi Käkisalmeen ja ensirakkauden hetkiin, nöyryytykseen ja häpeälliseen paluuseen synnyinkonnuille. Sisuuntunut Juho löytää rinnalleen Marian. Yhdessä he perustavat ensimmäisen oman maalaispuotinsa, siirtyvät sitten isommille markkinoille takaisin Käkisalmeen ja sieltä kansainväliseen Viipuriin. Yhteiskunnallisen ja kansallisen heräämisen myötä Juho Lallukasta kasvaa monipuolinen vaikuttaja, suurliikemies, hyväntekijä ja taidemesenaatti. Raha ei koskaan ollut hänelle itsetarkoitus, vaan kulttuuri ja sivistys, jotka raha mahdollisti.
Juho Lallukka (1852‒1913) oli ensimmäisiä menestyneitä suurliikemiehiä Karjalan Kannaksella. Hänen työllään oli ratkaiseva vaikutus suomenkielisen väestönosan mahdollisuuksiin edetä Venäjän keisarinvallan alaisessa yhteiskunnassa. Nuoren Juhon roolissa nähdään nouseva tähti Karlo Haapiainen ja varttuneempana Juhona kaikkien tuntema Vesa Vierikko.
Näyttämöllä Petri Bäckström, Akseli Ferrand, Karlo Haapiainen, Sari Havas, Juha Kandolin, Lasse Karkjärvi, Kristian Koskenvirta, Lotta Kuusisto, Antti Laukkarinen, Esa-Matti Long, Pirjo Luoma-aho, Mathias Löfstedt, Jaakko Mero, Irina Pulkka, Marketta Tikkanen, Helena Vierikko ,Vesa Vierikko
Pukusuunnittelu Laura Malinen Lavastussuunnittelu Katri Rentto Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Äänisuunnittelu Esa Mattila Koreografia Lotta Kuusisto Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen
Näytännöt Suurella näyttämöllä 16.5.-17.5.2025
Esitys on Helsingin Juhlaviikkojen esitys ja osa Juho ja Maria Lallukan Taitelijakotisäätiön satavuotisjuhlaohjelmaa.
Lisätietoja: www.taiteilijakoti.fi
MEFISTO
Kuva: Gabriela Urm
Helsingin juhlaviikot tuo Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle Viron draamateatterin huikaisevan tulkinnan Klaus Mannin Mefisto-romaanista. Mannin yhä ajankohtainen teksti perkaa vallan, moraalin, politiikan ja taiteen ristiaallokkoa intensiivisellä otteella. Kertu Moppel sai Mefiston ohjaustyöstä Viron valtion kulttuuripalkinnon vuonna 2022 ja oli ehdolla Viron teatteriliiton ohjaajapalkinnon saajaksi. Juhan Ulfsak sai Mefiston pääosasta Viron valtion kulttuuripalkinnon.
Ollaan 1930-luvun Saksassa. Hendrik Höfgen on loistava näyttelijä, yhdistelmä suurta taiteilijaa ja huikeaa showmiestä. Kun kansallissosialistit pääsevät valtaan, Höfgen joutuu vaikean valinnan eteen: jatkaisiko hän nousujohteista näyttelijänuraansa, vaikka se edellyttäisi yhteistyötä hänen vastustamiensa poliittisten tahojen kanssa, vai pysyisikö uskollisena periaatteilleen ja heittäisi uralleen hyvästit?
Esitys perustuu Klaus Mannin romaaniin Mefisto (1936). Saksalainen Klaus Mann (1906–1949), kirjailija Thomas Mannin vanhin poika, aloitti kirjailijanuransa jo 19-vuotiaana ja kirjoitti näytelmiä, romaaneja ja esseitä. Hendrik Höfgenin esikuva oikeassa elämässä oli kuuluisa saksalainen teatterintekijä Gustaf Gründgens (1899–1963), joka muistetaan karismaattisena näyttelijänä. Gründgensin legendaarisia rooleja olivat Mefistoteles ja Hamlet, joissa hänet nähtiin satoja kertoja. Kaikkiaan hän ehti tehdä 250 roolia. Nuorena Gründgens oli Klaus Mannin läheinen ystävä (ja oli lyhyesti naimisissa tämän siskon Erikan kanssa). Henkilökohtaiset ja ideologiset hankaukset kuitenkin erottivat ystävykset. Natsihallinnon aikana Gründgens teki loistokasta uraa ja vietti ylellistä elämää. Hänet nähtiin usein kansallissosialistien juhlissa. Gründgens oli homoseksuaali, mutta välttyi vainoilta, sillä oli Göringin suojeluksessa. Vuonna 1933 Gründgensistä tuli Preussin valtionteatterin johtaja, kun taas Klaus Mann joutui pakenemaan Saksasta pelastaakseen henkensä.
Vironkielinen esitys tekstitetään suomeksi.
Vierailua tukee Viron kulttuuriministeriö sekä Viron suurlähetystö Helsingissä.
Esitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä pe 15.8. klo 19 ja la 16.8. klo 13.
Ensi-ilta oli 12.2.2021 Viron draamateatterin Suurella näyttämöllä.
Näyttämöllä Sandra Ashilevi, Lauri Kaldoja, Guido Kangur, Markus Luik, Hilje Murel, Karmo Nigula, Merle Palmiste, Teele Pärn, Gert Raudsepp, Inga Salurand, Indrek Sammul, Britta Soll, Hendrik Toompere Jr ja Juhan Ulfsak sekä Viron kansallisooppera Estonian poikakuoro Juhanid, Kuoronjohtajat Jaanika Kuusik ja Maret Poll
Ohjaus ja dramatisointi Kertu Moppel Alkuteos Klaus Mann Romaanin käännös saksasta viroon Rita Tasa Lavastussuunnittelu Arthur Arula Koreografia Jüri Nael Valosuunnittelu Priiasdu Adl Äänisuunnittelu Lauri Kaldoja Videosuunnittelu Epp Kubu Esityksen suomennos ja tekstitys Varja Arola Järjestäjä Johannes Tammsalu Äänisuunnittelussa käytetyt tallenteet Joel Remmel, Heikko Remmel, Ahto Abner
Kansallisteatterin koko kevään ohjelmistokalenteri:
https://www.kansallisteatteri.fi/ohjelmisto/ohjelmistokalenteri
https://www.kansallisteatteri.fi/palvelut/lipunmyynti
Lisätietoja:
Pääjohtaja Mika Myllyaho
Sähköpostiosoite mika.myllyaho@
Puhelinnumero 044 593 8130
Viestintäpäällikkö Karoliina Masalin
Sähköpostiosoite karoliina.masalin@
Puhelinnumero 040 833 7382
Yksi vastaus aiheeseen “Suomen Kansallisteatterin kevään 2025 ensi-illat”
Kiitos mielenkiintoisesta kattauksesta!