Kategoria: kansainvälisyys

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kulttuuri Matkailu taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Teatterikesän 2025 avajaiset

Tampereen ihmiset ovat ottaneet perinteeksi jättää muut askareensa ja tulla kuulemaan, mitä tulevalla teatteriviikolla on uutta koettavana ja meille katsojille annettavaa.

Kansanpaljouden näky on aina sykähdyttävä ja todistaa jotakin pysyvää ja perinteitten taattua uskollisuuden palvontaa suomalaisista, ja tässä tapauksessa juuri tamperelasista, kulttuurin kuluttajista.

TERVETULOA TEATTERIKESÄÄN!
Avajaiset juonsi perinteisesti näyttelijä Elisa Piispanen

SORIN SIRKUS
Sorin Sirkuksen nuoret taiteilijat tarjoilivat otteita Teatterikesä-viikolla tapahtuvista katuesityksistä.

AVAJAISTERVEHDYS
Teatteritaiteilija, muusikko ja kirjailija Liila Jokelin

PELTIENKELIT
Näyttelijä Arttu Soilumo kertoi pääohjelmiston esityksestään Peltienkelit, joka on interaktiivinen työ yleisön seurata näytelmällistä esitystä pitkin esitysmuodolle kuuluvia omasisältöisiä tapahtumapaikkoja kaupungissa.

TAITEELLISEN JOHTORYHMÄN PUHEENVUORO

Teatterikesän taiteellinen johtoryhmä Taija Helminen, Tanjalotta Räikkä  ja Hilkka-Liisa Iivanainen tuntuu mielestäni jo leipiintyneen monivuotisesta valintaurakka-pravuuristaan. Nyt he kaikki kokivat rakastuvansa uudelleen silloin, kun valot sammuvat ja teatteriesitys alkaa. Onhan sitä teatteria muunkinlaista! Moitin jo itseänikin, kun ajattelin, että jospa ensi kesäksi tulisikin tuoreempi kolmikko vetämään ja valitsemaan näitä esityksiä – eikä vaan aina superylistämään valintojaan. Eniten minua harmitti, että yksi heidän kehumispuheenvuoronsa tuli Espoon kaupunginteatterin esityksestä ja sen erinomaisuudesta, vaikka se juuri tänään oli peruutettu. Harmitti ainakin itseäni moiset kehumiset esityksestä, johon meistä moni oli satsannut koko festivaalimielenkiintonsa.

OLAVI VEISTÄJÄN PALKINTO
Aamulehden pitkäaikasen teatterispesialistin, Olavi Veistäjän nimeen perustettu Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahasto perustuu Tampereen Teatterikerhon, Aamulehden, Olavi Veistäjän ja Tampereen kaupungin lahjoituksiin. Rahastosta jaetaan Olavi Veistäjän palkintoja joka toinen vuosi valtakunnallisesti merkittävistä teatteriteoista sekä edistetään teatteritaidetta.

Iloitsin erityisesti, että näyttelijä Ella Mettänen sai toisen noista kyppitonnisista -hänhän on aina, opiskeluajoistaan saakka päivänpoltteinen, elävä ja hehkuva, originelli näyttelijäahkeruus ja -ihanuus.

Kolmas Tila – Tredje Rummet ry.: Seppo Parkkinen, Tuomas Rinta-Panttila, Kristina Vahvaselkä & Kaisa Ilmonen

Myös turkulainen eri kultttuurieksperttejä teatterityössä edustava uusi kokoonapano Kolmas Tila sai oman Veistäjä -kymppitonnisen. Onnitelut myös heille – uusia ilmaisukokonaisuuksia tarvitaan aina tuoreuden takuuksi.

TAPIO LIINOJA & OLLI AHVENLAHTI
Tilaisuuden päätti pitkänlinjan taiteilijakaksikko Tapio Liinoja ja Olli Ahvenlahti musiikillisella maistiaisella TelttaLabin juhlakonsertistaan, josta sitten myöhemmin konserttikokemuksen jälkeen muutama ajatus lisää.

***

Pohjoismaiden suurin ja pitkäikäisin teatteritapahtuma Tampereen Teatterikesä järjestetään tänä vuonna 4.–10.8.2025. Lisätietoa tapahtumasta täällä.

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri luonto taide teatteri yhteiskunta

Rakkauden tekoja

Omassa maassamme elää, vaikuttaa ja paljastuu yllättäen näinä päivinä parhaiksi elämyksiksemme luova kulttuuri. Se on meillä tosin miltei laitostettu tiheäseulaisesti valittujen, harvojen lahjakkaiden yksilöiden taidekoulutuksin. Arvokkain taiteestamme on jo unohdettu tai ainakin piilotettu metsiemme siimeksiin, pois näkyvistämme historiallisen pyhyyden nimissä pienten yhteisöjen vaalittaviksi. Niissä sitä säilytetään onneksemme näinä maailmanmullistuksen sotaisina aikoina miltei varattomien, pienten kulttuuria vaalivien säätiöiden työntäyteisissä, vapaaehtoisissa, huolehtivissa käsissä ja valvonnassa – sinnekin varkaiden jo ehtiessä taiteen harvinaisen perusmateriaalin anastustuhotöihin sen rahaksi nopeasti muuttaakseen.

Tällainen aito työn kunnioittamisen, rakkaus-käsitteen omafilosofinen laajentaminen, taiteellisen ahkeruuden, luovan kyvyn, ehdottomuuden suomalaisihme kuvanveistäjä Laila Pullinen juuri näinä päivinä on meillä tavoitettavissa yllättävästi valmiissa täysin uudessa, luotettavassa, perinteisessä kulttuurimuodossa: näytelmänä, jossa lähiomaisen Jean Ramsayn rehellinen, sydämellinen, työnkunnioituksellinen hurmaavan ihmisläheinen käsikirjoitus vakuuttaa hienolla sisällöllään.

Rakkauden tekoja on harvinainen paikkakuntakohtainen yhteistuotanto Laila Pullisen säätiön ja Teatteri Vantaan yhteistyönä. Pääosiltaan kuvanveistäjän henkilökuva piirtyy hänen poikansa Jean Ramsayn kokemuksiin äidistään, jonka sisäisestä äänestä, äitiydestä, sydämellisyydestä hän oli saanut koko lapsuutensa nauttia. Aikuisena käsikirjoittaja pystyi määrittelemään äitinsä elohopeamaisen luovana, täysin pelottomana, yhä kiihkeän sädehtivänä, hysteerisenä sekä kipeän rehellisenä ihmisenä. Jean Ramsay summaa näytelmän tekstissä äitinsä epätäydellisenä, täydellisyyttä tavoittelevana taiteilijana, joka laittoi itsensä ehdottomuudella likoon asioihin, joihin uskoi – taiteen ja naisen asemaa puolustaessaan ja niihin myös työnsä perusteet pohjaamaan.

Rakkauden tekoja -esityksen voima ja lataus on ennen muuta suuren Laila Pullinen -taiteilijapersoonan tavoittava Anne Nielsenin häikäisevän vaikuttava, yhtä aikaa arkisen järkevä, unelmoiva, rehellinen ja aito näyttelijätyö – joka elää ja räiskyy henkilökuvansa ehdottomuudessa, koskettavassa äitiydessä, taiteellisessa ajattelussa – kohoaa vuosikymmeniemme taiteita yhdistäväksi huipputeokseksi.

Nielsen taitaa mestarillisesti kertojan lahjat, samaistuksen henkilökuvansa psyykeen ihanasti. Hämmentävän realistisesti hän kuvaa monet kuvanveistäjäpersoonansa taitekohdat:

– hävyttömän hauskasti, yksityiskohtaisesti ja suorasti hän kertoo vasta aloittavan taideopiskelunsa sekä uransa mies- ja naistaiteilijoiden eriarvoisuudesta juuri metalli- ja kivitaiteilijana aina lapsuuden kyläsepän sanoista saakka

– työskentelyonnettomuuden ateljeessaan pudottuaan raskaana tikkailta ja odottaessaan sitten onnettomuudessa mahdollisesti vammautuneena syntyvää lastaan

– paljastaa monet aikakautensa lehdistöjuorut humpuukina kuten Kekkos-ystävyydestä, mutta kuvailee myös aidon ensirakkautensa pettymyksen rakastumisesta kauniiseen mieheen, joka olisi kaikki hänen teoksista saamansa tulot pistänyt rahaksi

– rakkautensa aviomieheensä hän tarjoilee lämpimän voimakkaana kiintymyksenä

– taatusti meille selviävät, mitä ne todelliset rakkauden teot on – työt, veistokset ja niitä riittää suurenmoisen taiteilijan tuloksiksi, paljastetuiksi merkkiteoksista joka ikinen, pienikin veistos

Anne Nielsen taitaa ja tavoittaa veistäjän ammatin raadollisuuden valtavan luontevasti, todentuntuisesti ja ymmärrettävästi. Kaikkiaan tunnin mittaisessa näytelmässä katsoja on tutustutettu Laila Pullisen työhön ja elämään – monet meistä vaikkapa vannoutuneeksi sydänystäväkseen mielipiteiltään esityksen koettuaan. Näyttelijätaidon mestaruus sekä kuvanveistäjän nerokkuus yhdistyvät hahmossa saumattomaksi, eheäksi,  poikkeukselliseksi persoonaksi.

Eivätkä teatteriohjaaja Osku Heiskasen tarkkanyanssinen draamakokonaisuus tai esityksen harvinainen esitystila, uniikin sisältörikas taiteilija-ateljee työkaluineen, veistosaihioineen, ehjine, tunnelmallisine puitteineen jätä enää mitään toivomusten sijaa. Kymmenen vuotta sitten kuolleelle taiteilijalle tässä ja nyt, silmiemme edessä – hänen oman luomisensa tilassa Vantaan Sotungin Nissbackan kartanon ateljeessa esitettävä näytelmä on kesän taiteellinen, innostava,  unohtumaton kokemus.

 

 

 

 

 

 

RAKKAUDEN TEKOJA – monologi taiteesta, naiseudesta ja naistaiteilijuudesta Laila Pullisen sanoin

Teksti: Jean Ramsay

Laila Pullinen: Anne Nielsen

Ohjaus: Osku Heiskanen

 

Nissbackan kartano, Sotungintie 4, 01200 Vantaa

www.lailapullinen.fi

 

Seuraavat näytöspäivät:

ke 6.8. klo 17.30
ke 13.8. klo 17.30
la -su 16.-17.8. klo 17.30
la-su 23.-24.8. klo 17.30
ke 27.8. klo 17.30
la -su 30.-31.8. klo 17.30
la -su 6.-7.9. klo 17.30
la -su 13.-14.9. klo 17.30
Kesto: n. 1h, ei väliaikaa.
Paikkoja esityksessä 40.
Liput: 40 / 36 / 24 €, sis. Netticketin palvelumaksut.
Yksityisnäytökset mahdollisia elokuussa ti -pe 5.-29.8.2025,
tiedustelut teatterin toimistosta, p. 09 836 1919 (arkisin klo 10-14).
Café Anja & Annikki palvelee ennen esitystä sekä esityksen jälkeen klo 19 asti.

 

Kategoriat
kansainvälisyys taide teatteri yhteiskunta

Tampereen Teatterikesän 2025 ohjelmakatsaus

Hollantilaisiin menestyneisiin tanssiryhmiin kuuluva ISH Dance Collective vierailee Suomessa ensi kertaa. Koreografi ja ohjaaja Marco Gerris työryhmineen lupaa, ettei katsoja tule uskomaan silmiään.

Elements of Freestyle ottaa varaslähdön Teatterikesään, sillä esitys nähdään Tampere-talon Isossa salissa jo ennen festivaaliviikkoa lauantaina 2.8.2025.

 

Tampereen Teatterikesän pääohjelmisto on julkistettu


Pohjoismaiden suurin teatteritapahtuma Tampereen Teatterikesä tarjoaa elokuussa persoonallisen kattauksen kotimaista ja kansainvälistä näyttämötaidetta. Festivaalin pääohjelmistossa on tänä vuonna yhteensä 19 produktiota, joista viisi on kansainvälisiä. Ulkomailta vieraita saapuu Ranskasta, Liettuasta, Hollannista, Irlannista ja Britanniasta. Festivaali järjestetään 4.–10.8.25 – nyt 56. kertaa.

Kansainvälisen ohjelman lisäksi Tampereella vierailee lukuisia kotimaisia esiintyjiä ja taiteilijoita. Pääohjelmistossa nähdään esityksiä Suomen Kansallisteatterilta, Teatteri Takomolta, Q-teatterilta, & Espoon teatterilta, Teatteri Jurkalta ja Lappeenrannan kaupunginteatterilta sekä Kuopion kaupunginteatterilta. Mukana on myös työryhmiä ja vapaan kentän kokoonpanoja, kuten Vauriomania ja Helsinki 98. Myös festivaalin kotikaupunki on tänä vuonna edustettuna, kun ohjelmistossa nähdään teokset niin Tampereen Teatterilta, Tampereen Työväen Teatterilta kuin Väki-kuorolta.

Esitykset on valinnut festivaalin kolmen teatteriekspertin taiteellinen johtoryhmä Taija Helminen, Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä yhdessä toiminnanjohtaja Hanna Rosendahlin kanssa. Pääohjelmiston rakentamisessa on panostettu siihen, että kaikenikäisille teatterin ystäville löytyy koettavaa. Näin tiimi luonnehtii kokonaisuutta:

”Pääohjelmiston esitysten sisällöt, henkilöt ja toteutukset kulkevat rajalla – nautinnon ja tyhjyyden, lain ja moraalin tai elämän ja kuoleman rajalla. Näitä keskenään erilaisia esityksiä yhdistää häpeä ja häpeämättömyys, toiveikkuus ja lämpö. Ne nousevat näyttämöille, kulkevat kaupungin läpi tai rakentuvat sillan alle. Niissä kukoistaa rikkaruohon sitkeydellä kukkiva elämänvoima.”

 

Kansainvälisesti suurimmat tuotannot Hollannista ja Ranskasta

Teatterikesässä nähdään 2000-luvun menestyneimpiin hollantilaisiin tanssiryhmiin kuuluva ISH Dance Collective, joka vierailee nyt ensi kertaa Suomessa. Marco Gerrisin koko perheelle ohjaama teos Elements of Freestyle sulauttaa yhteen urbaanin urheilun ja taiteen. Luvassa on breakdancea, rullaluistelua, freestyle-koripalloa, rullalautailua, BMX-pyöräilyä ja vapaajuoksua. Se tuotetaan festivaalille yhteistyössä Tampere-talon kanssa.

 

Ranskalaissyntyinen kirjailija, ohjaaja ja kuvataiteilija Mohamed El Khatib hyödyntää näyttämötaiteessaan dokumentaarista aineistoa ja antaa äänen heille, joita harvoin kuulemme. La vie secrète des vieux ‑teoksessa joukko 76–90-vuotiaita valloittaa lavan tarinoillaan rakkaudesta ja intohimosta. Esitys pohjautuu lukuisiin ikäihmisten haastatteluihin ja sen tuotannosta vastaa Zirlib.

 

Skotlannista lähtöisin oleva taiteilija Katy Baird tuo festivaalille sooloteoksensa Get Off. Queer-esitystaiteen legendaksi kutsutun Bairdin anarkistinen ja hauska esitys vie olemassaolon kysymysten äärelle: mihin tämä niin kutsuttu elämä oikein kuluu?

Irlantilaisen koreografi Emma Martinin Birdboy-esitys juhlistaa kaikkia syrjään jääneitä outolintuja. Tanssia, ääntä ja esineitä hyödyntävä teos sopii niin kouluikäisille lapsille, nuorille kuin aikuisille. Esityksen tulkitsee tanssija ja esiintyjä Kévin Coquelard.

 

Liettualainen lasten tanssiteatteriin erikoistunut Dansema Dance Theatre vierailee festivaalilla esityksellään World Without Eyes. Pikkuväki pääsee hämmästelemään maailmaa aistiystävällisessä ja erityislapset huomioivassa tanssiteoksessa. Esitys on osa Liettualainen kulttuuri Tampereella 2025 ‑ohjelmaa, joka esittelee liettualaista nykytaidetta. Koreografiasta vastaa Birutė Banevičiūtė.

 

Kotimainen ohjelmisto vie katsojan teatteritilojen lisäksi kaduille ja sillan alle

Suomen Kansallisteatterilta nähdään Teatterikesässä kaksi esitystä. Akse Petterssonin kirjoittama ja ohjaama totinen komedia Oppitunteja eläville käsittelee inhimillistä peruskokemusta omasta tyhmyydestä.

Prima Facie on puolestaan Suzie Millerin lukuisasti palkittu näytelmä, jonka Suomen kantaesitys nähtiin Kansallisteatterissa huhtikuussa 2024. Monologinäytelmän seksuaalisesta väkivallasta ja yhteiskunnan valtarakenteista on ohjannut Susanna Kuparinen ja sen tulkitsee näyttelijä Annika Poijärvi.

 

Musikaalin festivaaliyleisölle tarjoaa vuoden teatterina palkittu & Espoon Teatteri. Minna Craucher – musikaali vallasta ja vallattomuudesta on teos kiistellystä ja kummastellusta naisesta, joka nousi köyhistä oloista seurapiiriemännäksi ja esimerkiksi Tulenkantajien vaikutuspiiriin. Esityksen on kirjoittanut Aino Pennanen, ohjannut Riikka Oksanen ja sen musiikista vastaa Eeva Kontu.

Q-teatterin Rikos ja rangaistus on puolestaan vimmainen näyttämötulkinta maailmankirjallisuuden suurimmasta rikoskertomuksesta. Ohjaaja Esa-Matti Smolanderin tulkinnassa Dostojevskin ihminen heitetään tämän päivän Helsinkiin.

Kuopion kaupunginteatteri tarjoaa Juha Hurmeen ohjaaman esityksen Maiju Lassilan romaanista Kuolleista herännyt. Hurmeen sovituksessa matkataan Pohjois-Savon seudulla ja komediallinen esitys peilautuu myös reaalimaailman kvartaaleihin, optioihin, vilunkeihin ja konkursseihin.

Vuonna 2024 perustetun Vauriomania-ryhmän esitys Haavemaa – Savolainen mayhem vie katsojat ”Mäyrävesi-pitäjään”. Juuso Timosen ohjaamassa teoksessa näyttelevät Paavo Kääriäisen ja Jonnakaisa Riston lisäksi groteskit nukkehahmot.

Teatterikesässä nähdään myös näyttelijä Samuli Niittymäen ja äänisuunnittelija Tatu Nenosen kolmas yhteistyö Kohina. Tuotannosta vastaa Teatteri Takomo, joka tuo Tampereelle toisenkin teoksen: Ami Karvosen kirjoittaman ja ohjaaman Luodut katseet -esityksen.

Teatteri Jurkan ja Lappeenrannan kaupunginteatterin yhteistuotanto A.K.A. (Toiselta nimeltään) käsittelee muun muassa sitä, miten rasismi ja ennakkoluulot voivat tuhota nuoren ihmisen elämän. Daniel J. Meyerin kirjoittaman monologiteoksen on ohjannut Tuomas Parkkinen ja näyttämöllä loistaa Carlos Orjuela.

Helsinki 98 -teatteriryhmä tutkii kysymystä: ”Mitä taide voi olla 24.2.2022 jälkeen?” Teatterikesässä nähtävä Neuvostoihmisen loppu pohjaa valkovenäläisen Nobel-kirjailijan Svetlana Aleksijevitšin samannimiseen teokseen. Yleisömenestyksen saavuttanut esitys on ryhmän Aleksijevitš-trilogian ensimmäinen osa.

He sanoivat: Rajat kiinni -teos hyödyntää historia- ja tutkimusaineistoa ja purkaa suomalaisen fasismin pimeää kulttuuriperintöä. Teatterikesässä nähdään ohjaaja Fiikka Forsmanin ja monitaiteisen työryhmän vielä työstövaiheessa olevan teoksen lyhyt, esityksenomainen ulostulo. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu tutkijoiden vetämä keskustelutilaisuus. Teos tuotetaan yhteistyössä Teatteri Telakan kanssa.

Paikallista väriä festivaalille saadaan kolmen teoksen myötä. Tampereen Teatterin Peltienkelit-esitys muuttaa kaupungin keskustan queer-näyttämöksi. Eteläpuistosta käynnistyvä kaupunkikierros sukeltaa Tampereen sateenkaarihistoriaan ja tutustuttaa katsojat todellisiin paikkoihin ja ihmisiin – aina 30-luvulta tähän päivään. Ohjauksesta ja esiintymisestä vastaa näyttelijä Arttu Soilumo.

Tamperelainen Väki-kuoro kutsuu katsojat Ratinan sillan alle, Kesärannan skeittiparkkiin. Muusikko-säveltäjä Petra Poutasen johtaman sekakuoron teos Kalliolle, kukkulalle, sillan alle kertoo epätasa-arvosta, asunnottomuudesta, syrjässä olemisesta ja inhimillisen suojan tarpeesta.


Marc Gassot’n ohjaama esitys Nämä onnemme päivät on kuvaus kahden varttuneen, elämää nähneen ihmisen kohtaamisesta. Deirdre Kinahanin kirjoittama palkittu näytelmä (engl. These Halcyon Days) sai Suomen kantaesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa syyskuussa 2024.

Pääohjelmiston rinnalla julkistetaan musiikkipitoinen TelttaLab-ohjelmisto. Festivaaliviikolla on luvassa yleisölle ilmaista katusirkusta ja -teatteria, josta vastaa muun muassa duo Kate & Pasi. Koko katuohjelmisto sekä tarkemmat tiedot ja esitysajat julkistetaan kesäkuussa.

Festivaalin lipunmyynti alkoi 8.5.25 klo 11.00. Lippuja myyvät Lippu.fi ja Teatterikesän oma lipunmyynti Finlaysonin alueella.

Allaolevasta linkistä löydät pääohjelman näytelmät ja niiden esitysajankohdat koko festivaaliajalta:

https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/paaohjelmisto/

Lahen uutisia palaa Tampereen Teatterikesän Pääohjelmistoon vielä tarkemmin Juhannuksen jälkeen – ja esittelee myös G Livelab Tampere -musiikkiklubilla järjestettävän teatterillisen TelttaLab-ohjelmiston ja muun teatterikesän ohjelmatarjonnan niiden varmistuttua jokaiselta ohjelmistoillalta.

https://lahenuutisia.fi/2025/07/05/tampereen-teatterikesan-telttalab-ohjelmisto/

https://lahenuutisia.fi/2025/06/15/tampereen-teatterikesan-hienoa-ilmaistarjontaa/

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri luonto taide yhteiskunta

Olavi Lanu hukutetaan toisarvoiseen vertailuun ja rinnastukseen

Sarja Olavi Lanun valokuvia muistuttaa teoksista, jotka hän oli valmistanut metalliverkoista ja kuosittanut luonnon materiaaleilla ruohoilla ja oksilla muistuttamaan luonnon vaikuttavista visuaalisista itsemuotoutuneista hahmoista.

 

Olavi Lanun nimeen lahtelaiset ja muutkin maailman kansalaiset rientävät Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvaan katsomaan, kokemaan ja ihmettelemään tämän Karjalasta Lahteen muuttaneen merkittävimmän suomalais-lahtelaisen taidemaalarin menneen elämän suurenmoisia töitä ja pohtimaan hänen niin moneen taipuvaa, aikaansaavaa ja klassiseksi jo muuttunutta uniikkia taiteelle perustunutta elämäänsä.

Itselleni ja varmaan suurimmalle osalle Olavi Lanun ja hänen taiteensa tunteneita näyttely on kuitenkin pettymys. Hienoissa ja mammuttisen laajoissa lahtelaisissa Malvan taidetiloissa Lanu on yritetty rinnastaa muihin enemmän tai usein vähemmän tunnettuihin taiteilijoihin. Yhdeksän eri taiteilijan teoksiin hänet hukutetaan uniikilla taiteellaan – suurimmasta osasta näitä taiteilijoita emme tunne minkäänlaista rinnastustarvetta.

Olavi Lanu jatkuvasti muuttuvana, työteliäänä, huippupersoonallisena suomalaisen kansallisomaisuuden – luonnon taiteen mestarina on taiteen suuri poikkeustapaus. Itse hän aina sanoi olevansa taidemaalari. Me maallikot tosin selitämme hänet kuvanveistäjäksi, mutta Ollin mukaan taiteilija aina maalaa, hän on taidemaalari kaikissa teoksissaan.

On outoa, että Lahden Malva kera suuren rypäleen asiantuntijoiksi ilmoittautuneita näyttelyn ammatillisesti sivistyneitä suunnittelijoita – etunenässä näyttelyn kuraattori – ovat ymmärtäneet jonkinlaiseksi asiantuntijuutensa korostamiseksi Olavi Lanun nousevan korkeammalle jalustalle laittamalla koko valtava museon 1. kerros täyteen taiteilijoita, jotka ovat tehneet ja tekevät yhä varsinaiset työnsä vasta nyt Lanun jo poistuttua. Rinnastukset Lanun aikalaisiin ja yhteistyökavereihin puuttuvat täysin. Lahti oli pitkään koko suomalaisen taiteen ja taideopetuksen mekka työskentelevine, ahkerine sodanjälkeisine taiteilijoineen ja taideopetuslaitoksineen 1960-1995.

Minne oli unohtunut lahtelainen Mauno Hartman ja Tuomo Lukkari tässä taiteiden uudistamisen rinnastamisuhossa. Esimerkiksi he molemmat ansaitsisivat tulla huomioiduksi, toinen vieläkin aktiivina lähes satavuotiaana taidetta tuottavana taiteen uudistajana.

 

Täällä Lahdessa on uppouduttu aiheissa, teoissa ja materiaaleissa luontoon ja luonnossa on toteutettu taiteen uudistamista, annettu taiteen ehtymätöntä voimaa meille katsojille vuosikymmenet – Olavi Lanu kärkiesimerkkinä. Taidekesät täynnä näitä jatkuvasti uutta luovia kuvataiteilijoita, taidemaalareita, näyttelyitä ovat vain yksi aidosti lahtelainen taidetapahtuma taiteen uudistamiseksi.

Lanu oli jo kaiken tehnyt, kun nyt tässä näyttelyssä itseään ilmaisevat maailman eräällä tavalla vasta nyt elettävää aikaa elävät ja tulkitsevat taiteilijat on rinnastettu Lanun vertaisiksi ja rinnastettaviksi. Kaukaa haettua. Ilmeisesti taiteen asiantuntijat mieltyvät nykyisin paremman puutteessa tahallaan shokeeraaviin taiteilijoihin – valokuvaajiin, elokuvantekijöihin, runoilijoihin, tanssijoihin ja digitaiteilijoihin sekä heidän luomaansa poikkeuksellisen taiteen mahdollisimman outoon eksotiikkaan ja keräsivät heitä kaikkiaan yhdeksän samalle viivalle Lanun kanssa Malvan suuret tilat täyttämään. Typerää.

 

Ei silti – juuri tällaisesta, elävästä, tivolisesta, karnevalistisesta taide-elämästä Lanu piti, järjesti ja loi siihen omaa räiskyvää, elämänhehkuista, hurmaavaa persoonaansa, taidettaan ja yhteisöllisyyttä. Hörönaurua ja voimakasäänistä terävää kommentointia hän varmaan päästelisi suuret salit kaikuen moisesta itseensä rinnastavasta banaalista rinnastettavuudesta.

 

Kaikki nuo yhdeksän Malvan näyttelyssä ollutta taiteilijaosuutta jätän pois Olavi Lanun suuren nimen seasta ja käsittelen pelkästään aitoa Olavi Lanua, hänen teoksiaan ja taidettaan tässä lyhyessä kuvallisessa taidekatsauksessani.

 

Olavi%20Lanu.jpg

Olavi Lanun (1925-2015) merkitys lahtelaiselle ja suomalaiselle taide-elämälle on poikkeuksellisen suuri. Olavi Lanu ja Tutta Vuori-Lanu tulivat Lahteen 1956 ja aloittivat yhdessä, molemmat varsin omaperäisillä persoonallisuuksillaan pitkän työuran (Lahden keskikoulussa, myöhempi nimi Launeen yhteiskoulu) koululaisten opastukseen taiteen saloihin. Pariskunta säteili omalla koulutuksellaan, opetusotteellaan, sisäisellä ja ulkonaisella olemuksellaan vetoavaa, tarttuvaa ranskalaista charmia meihin ajan nuoriin oppikoululaisiin.

Olavi Lanu taipui ilmaisussaan yhtähyvin herkäksi siveltimen käyttäjäksi, työtä pelkäämättömäksi betonivalun uurastajaksi kuin myös usein suuren yleisön edessä sanavalmiiksi luennoitsijaksi, hauskuuttajaksi tai suorasukaiseksi kriitikoksi.

Taideopetuksensa syvimmät jäljet Lanu uursi Lahden muotoilu- ja taideinstituutin pitkäaikaisena, pidettynä, taitavana, kiisteltynä ja räiskyvänä, taiteeseen ja sen raadolliseen työhön uppouttavana opettajana.  Hänen aktiivitaiteilijauransa oli pitkä ja monipuolisen ansiokas. Yksi sen merkittävistä, maailmanmaineisista saavutuksista oli osallistuminen kutsuttuna suomalaistaiteilijana Venetsian biennaaliin 1978.

Elämää suomalaismetsissä 1990-95 on Lanun läpimurtotyön toisinto Venetsian Biennaalista: materiaalina ruoho, risut, pudonneet metsien oksat hän teki hienoja installaatioita.

Kolme sulotarta 1970-79 on materiaalina Lanulle poikkeuksellinen, leikittelevä teos: katsojat voivat metallisesta teoksesta liikutella sen osia omiin haluamiinsa asentoihin. 

Näyttelyn mieliteokseni on kolmiulotteinen Laulutaulu, jossa Lanu leikittelee karun savimaisen materiaalin ja musiikin uudenlaisen nuottikeksinnön lumoissa.

Paju ja sen muotoilu on  Lanulle tyypillistä materiaalinkäytön neroutta. Suuri Lahden Kariniemen Lanu-puisto on pääosin pajusta muotoiltujen 12 suuren teoksen veistospuisto. Patsaat on valettu ja väritetty luonnonmukaisiin sävyihin lasikuitumuotin avulla sementtisiksi teoksiksi.

Puu ja sen kerroksellisuus toteutuvat useissa Lanun töissä yksityisinä ihmisfiguureina tai ryhmäteoksina. Auringonpalvoja on koko näyttelyn herkuteltavimpia ja tunnelmaa luovimpia töitä.

Keltaruusu on tyypillinen lanumainen materiaalivälähdys: suon laidasta löytynyt lehmänruho pääsi ateljeehen teokseksi valmisteltavaksi. Näin sulkeutuu Lanun ihmistä perinpohjin luotaava ja käsittelevä teosmaailma myös sympaattisesti ihmisten, kasvien ja eläinten yhteiseen eliökuntaan.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/05/olavi-lanu

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2023/02/olavi-lanun-elamasta-1

https://www.malvamuseo.fi/kategoria/nayttelyt/

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri musiikki taide teatteri

Tampereen Teatterikesän TelttaLab -ohjelmisto

Lahen uutisia on jo viestinyt elokuussa pidettävän Tampereen Teatterikesän pääohjelmistosta sekä Ilmaisesityksistä:
https://lahenuutisia.fi/2025/05/24/tampereen-teatterikesan-2025-ohjelmakatsaus/

https://lahenuutisia.fi/2025/06/15/tampereen-teatterikesan-hienoa-ilmaistarjontaa/

 

Esittelyvuorossa on nyt festivaaliin olennaisesti liittyvä teatterimusiikin ja runouden esittely.

Tampereen Teatterikesän musiikkipitoisesta TelttaLab -ohjelmistosta löytää niin tunnelmallisia konsertteja kuin villimpää keikkamenoa ja estraditaidettakin. Esitykset nähdään ja kuullaan tiistaista lauantaihin 5.–9.8.2025 edellisvuosien tapaan G Livelab Tampere -musiikkiklubissa.

 

Avajaispäivään kuuluu perinteisenä osana Kaj Chydeniuksen musiikki, joka elää vahvasti Antti Heikkinen & Nyhtöpelimanni ‑yhtyeen sekä Laura Malmivaaran ja Puntti Valtosen tulkinnoissa. (Otsikkokuva Ville Kurki)

 

Myös teatterimusiikin juhlallisuudet ja kunnianosoitukset käynnistetään avajaispäivänä, kun kotimaisen musiikkiviihteen Grand Old Man Olli Ahvenlahti sekä mm. televisiorooleistaan ja Lapinlahden linnuista tunnettu näyttelijä Tapio Liinoja heittäytyvät juhlimaan pitkiä taiteilijanuriaan. Musiikillista matkaa ryydittävät monet tarinat, runot ja keskinäinen huulenheitto. (Kuva Juha Suhonen)

 

Liisa Tavin (1956–2023) tuotannon ympärille paneudutaan useamman sukupolven voimin: solisteina loistavat Kielo Kärkkäinen, Monna Kamu ja Minja Koski. (Kuva Antti Sepponen)

 

Kokkolan kaupunginteatterin ensemble puolestaan johdattaa yleisön menneille vuosikymmenille Carolan musiikin siivin. (Kuva Tomas Jakobsson)

 

(Kuva Mikko Malmivaara)

(Kuva Ville Malja)

(Kuva Tuukka Lempinen)

Myöhäisillan energisimmistä keikkahetkistä vastaavat musisoinneillaan etnopopin kuningatar Vilma Jää, ripeiden balkanilaisrytmien mestari Jaakko Laitinen & Väärä raha sekä Suomen suurin, kaunein ja pitkäikäisin skiffle-orkesteri Werner Bros.

 

TelttaLabin ohjelmistossa sukelletaan hetkeksi myös unimaisemiin: Panu Savolaisen vibrafoneista ja marimbasta koostuva kolmihenkinen yhtye tuo lavalle omaperäisiä versioita rakastetuista, uniaiheisista sävellyksistä Brahmsin kehtolaulusta lähtien. Konsertin kertojana toimii Eppu Nuotio.(Kuva Otto Virtanen)

 

TelttaLabin päätöspäivässä on ripaus kansainvälisyyttä.

Reetta Ristimäki kuljettaa yleisön estradi-ilottelussaan 20-luvun Berliiniin. (Kuva Markku Pihlaja)

Jorma Uotinen tarjoilee draamakonsertissaan mm. viipaleen Piazzollan Argentiinaa. (Kuva Mika Toivonen)

 

Lipunmyynti TelttaLabin esityksiin:

Lippuja myyvät Lippu.fi ja Teatterikesän oma lipunmyynti osoitteessa Finlaysoninkuja 21 A.

 

Lisätiedot:
www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/telttalab

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri musiikki taide teatteri yhteiskunta

Pienen hauen pyydystys Pesäkallion kesäteatterissa

Lahden seudun kesäviihdeperinteisiin kuuluu suoda katsojille leppoisaa, hyvää kesäistä mieltä ja saada nauraa vaikka koko esityksen täydeltä. Tältä pohjalta suomalaiset kesäteatterit toimivat ja saavat yleisönsä tänäänkin.

Satu Säävälä on luonut Pesäkallion kesäteatteriin jo kuusitoista vuotta tuon lahtelaisseudun ihmisten nauramismahdollisuuden kerran kesässä. Sen avulla meidän on edes kerran kesässä mahdollisuus hieman löysätä luontaista kireyttämme ja ahdistustamme. Säävälä on yhtä aikaa myös taitava manipuloija, joka jokaisessa näyttelijässä näkee mahdollisuuden eri tavoin tuoda huumoria ja viihdettä arkeemme.  Teatterissa ei kuitenkaan huvia synny pelkästään huvittamalla, koska nauru syntyäkseen tarvitsee myös vastakohtansa – vakavuuden. Siksi molempien on kuljettava sylipuserruksessa sydämissämme koko ajan koettavanamme.

Pienen hauen pyydystys -romaanin alkuperäisestä näytelmäsovituksesta (Lija Fischer/TTT) Säävälä on valmistanut ohuen, hyvin ymmärrettävän tarinan saadaksemme viihteen lähihistorian, sen iskelmätaivaan tunnelmat ja nykyajan kansanlyriikan  mukaan tähän Pesäkallion kesäteatterin  perinteiseen musikaaliseen kesäviihteeseen. Paljon alkuperäisestä juonesta on jouduttu karsimaan siis kevyen musiikin alttareita laajentaen – ja onnistuttu luomaan täysin uusi, upea musikaalimainen teos vaikuttavasta romaanista.

Juhani Karilan romaani Pienen hauen pyydystys on kansainvälisesti merkittävä suomalaisteos. Se pohtii kansojen perinteisiä henkisiä voimia, taikuutta, noituutta, jotka kautta vuosituhansien ovat liikuttaneet ja elähdyttäneet maailmaa ja ihmisluonnetta selittämässä, outoja ja vaikeita tapahtumia tulkitsemassa. Tällä kertaa päästään Suomen Lappiin, sen harvinaisiin elämänuskomuksiin, tapoihin ja mytologiaan – ylimaallisten voimien perusteisiin, jotka yhä vallitsevat julkisina tai piilotajuisina peruskansan puheissa, muistissa, menneisyydessä, legendoiksi muuttuneissa tositarinoissa.

Tahdon siksi tärkeimpänä esityksen sisältönä arviossani kertoa, miten tämän laajan, mytologisen vakavuuden luomiseksi saamme seurata Elinan, Lapissa syntyneen nuoren naisen kaipuun joka vuosi takaisin synnyinseudulleen kokemaan siellä merkillisen trillerimäisen jännittävän pienen hauen pyydystyksen – pyytäjänsä uhkarohkeuden ja hengen kaupalla. Juuri ohjaus on saanut näyttelijät luomaan kansanhahmoja, käsitettäviä olentoja, lappilaista uskomuksellista vakavuutta ja luonnon järkähtämätöntä lumoa näyttelijätaidoillaan, ideoillaan, paneutumisellaan ja heittäytymisillään teoksen omalaatuisen raikkaan ja älykkään huumorin pohjaksi:

Teen lopuksi omat mielivalintani esityksen runsaasta musiikkitarjonnasta. Toivottavasti myös katsoja löytää esityksestä omalle mielialalleen sopivan kappaleen, hyräillä esityksen jälkeen teatterikokemusta kerraten ja muistellen.

Arvio kirjoitettu 26.6.2025 klo 18.00-21.30  esitetystä Pesäkallion kesäteatterin uuden, uljaan Hollolan Heinsuon suppanäyttämön ensi-illan esityksestä.

 

Lisätietoja esityksestä:

https://lahenuutisia.fi/2025/06/

https://lahenuutisia.fi/2025/06/23/pesakallion-kesateatterin-uuden-kesanayttamon-uljaissa-puitteissa/

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri luonto Teatteriuudistus tiede yhteiskunta

Starman hauskuttaa, vihastuttaa ja ajatteluttaa

Eilen illalla koin Lahdessa käänteentekevän teatterielämyksen, jossa sekä monologiteatteri, dialogimuotoinen puheteatteri että takuuvarma ilmaisun ja vahvan sisällön tuoreus mahtuivat samaan, valloittavaan teatteriteokseen. Eikä siinä vielä kaikki: nautin myös ensi kertaa teatterihistoriassani tekstin genressä rummuin ja kielisoittimin eläytyvän teatteriorkesterin loistavan tarkkavainuisen, ekonomisesti herkästi nyanssoidun osuuden esityksen sanomaan suorastaan sensaatiomaisen osallistuvana, herkkänä teatterielementtinä.

Yhdeksän nuoren pitkälle teatteriin orientoituneen persoonan yhteinen ajatus toteutui vahvana, lämpimällä biologikirjoittajansa Juha Kauppisen ihmisotteella ja esittäjäpersooniensa synnyinvahvuuksilla – hullaannuttavana, luontoa ja kaupallista metsänkäyttöä molempia vuorotellen ylistävänä yhteiskunnallisena moraliteettina.

Laskin uutuushurmoksessani ainakin neljän eri hahmon tuovan oman sanomansa näyttämölle. Eniten valpastuin pitkästä, monijuurisesta varpusen puheenvuoromonologista, jossa hän ylistää ihmisen merkitystä yli kaiken, vaikka tunnustaakin kilpailevansa pienenevästä elinpiiristään juuri ihmisen kanssa. Ymmärsin myös kuukkelin osuuden koko ajan muuttuvassa luonnossamme ja hänen luontolajinsa ahdistuksen käydä rajankäyntioikeutta muuttuvasta metsästä aidon metsätalousammattilaisen kanssa – molemmat elämäntyönsä reviireitä puolustaen.

Eikä todellinen biologihahmokaan jätä meitä evoluutioaikatauluissaan hätkähdyttämättä. Mitä vaikuttaa muutama ilmansaasteiden lisääntymisaikakausi luonnon miljoonien saati biljoonien vuosien saatossa. Ei sitten mitään. Ne ovat pieniä, ihmisen turhamaisuuden aikaansaamia, lyhyen ihmiselämänsä tärkeyden todistamiseksi keksittyjä täysin virheellisiä huomioita. Onhan Suomikin ollut miltei koko nykyelonsa viimeiset lähimiljoonat vuodet merta Hämeenlinnaan saakka. Onpa maailma ollut monelta maapallon osaltaan täysin puuton. Mitä noista puista ja havumetsähiilisykli-ahdistuksista suotta paasata. Luonto elää omissa sykleissään.

Tekstin seremoniamestari, Starman, tuo näytelmän yhtäaikainen kaikkien maailman herätysliikkeiden belsebuubi ja antikristus, viekoitteleva ja eläytyvä perkele Aino Suosalo,  hullunhauskassa, pirullisessa hahmossa tainnuttaa meidät helposti moneen kertaan vuoroin elämän kaupallisiin realiteetteihin nöyrtymään tai omaan oppositiopäättelyymme käpristymään. Vähintään epäilemään kaikkea tiedettä ja tieteen todisteluvoimaa, aina kuitenkin valitsemaan kahdesta toisen. Suosalon oma karisma vie  mukanaan, tempaa hereille ja antaa teräviä kärkiä mielemme poukkoilla vuoroin missä vain tämä perkele meitä johdatteleekin. Eikä jo hänen alkuilmestyksensä – ammuttu haikara kourassaan, sammakko kädessään – jätä kylmäksi. Haikaran hän ripustaa lähinaulakkoon reviirinsä tunnukseksi ja sammakon syö suihinsa. Ihmisvalta on hänen alkunsa taistella elintilasta ja lajiston herruudesta.

Sama uskottavuuden tyynempi tai vahvasti reagoiva taso on kaikissa teoksen roolitöissä vahvasti läsnä nautittavanamme, uskottavanamme.

Esityksen lopun Starman-Suosalo ottaa täysin omiin käsiinsä. Hän hypnotisoi vaivatta meidät uudenlaiseen, evankelista luterilaisuutta matkivaan karismaattisen uusisanaiseen uskontunnustukseen, sen yhdessä perässä hänen kanssaan nöyrästi ja halusta toistamaan.

Yllättävää siksi onkin, että teräväkärkisen, pistelevän, hauskan, realistisen esityksen loppu nousee koko tulkinnan halveksimaan voimakkaaseen tunteikkuuteen, joka suloisen kauniin Kaj Chydeniuksen ja Aleksis Kiven loppulaulun yhteistulkinnassa miltei peittää koko esityksen terävät asiapistokset – kuin anteeksi pyytäen koko esityksen onnistuneen, hienon sarkaistisen luontomoraliteetin.

 

Teatteri Terra on uusi, kuuden näyttelijän ja kolmen muusikon perustama teatterikollektiivi. Käsittelemme teoksissamme ajattomia aiheita ja tutkimme ihmisyyttä erilaisista näkökulmista. Haluamme tarjota laadukasta teatteria edullisesti ja toivomme mahdollisimman monenlaisten ihmisten
löytävän katsomoomme.

Starman-näytelmän  työryhmän jäsenet:

Aino Suosalo
Emma Härmä
Sylvia Ropponen
Selma Atas
Raul Nyberg
Aaro Strömmer
Emil Kauppinen
Timo Kalliokoski
Touko Manner

 

Lisätietoja:

Sähköposti: teatteriterra@gmail.com
Puh. +358 45 109 0114

 

Arvio kirjoitettu Lahden esityksestä 25.6.2025

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri taide yhteiskunta

Viehättävää tilkkutaidetta

Lahden kulttuurisessa keskustassa, Fellmanniassa, avattiin tänään 25.6.2025 taidenäyttely tilkkutaiteesta ympäri maailman.

Näyttelyn avasi saksofonitaiteilija Martti Peipon  alkufanfaari. Lahden Tilkkukillan puolesta avauspuheen piti seuran vetäjä Pirjo Varumo:

”Arvoisat näyttelyvieraat, hyvät ystävät ja erityisesti meidän tilkkuystävämme, vieraamme Japanista, Etelä-Koreasta ja Ranskasta. Minulla on suuri ilo Lahden Tilkkukillan puolesta toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi tänne Lahteen näyttelymme avajaisiin. Olemme todella iloisia, että meillä on mahdollisuus esitellä tilkkutöitä ja tilkkutaidetta erittäin monipuolisesti. On hienoa huomata, miten ompeleminen ja käsillä tekeminen yhdistää meitä eri puolilta maailmaa. Toivon, että nautitte näyttelystämme ja uskon, että myös vieraamme vastaavat mielellään teitä kiinnostaviin kysymyksiin.”

 

 

Järjestävän tilkkuseuran monivuotinen aktiivi taitaja ja taiteilija Tuija Vähävuori esitteli asiantuntevasti varsin laajan näyttelyn.

 

Näyttely edustaa monenlaista taidokasta, värikästä ja mielikuvitusrikasta tilkkutaidetta. Monet töistä kuvaavat aiheiltaan tekijöidensä taiteellista, usein oman elämänsä läheistä maailmaa tai kansanperinteen ja maan traditioita.

Monissa kymmenissä näyttelyn teoksissa on kerrottu myös teoksen tekijä ja teoksen esittely niin tekijän kielellä kuin myös suomeksi – maallikonkin on nautinto näyttelyyn rakastua.

Värikkäät japanilaiset ja etelä-korealaiset suurikokoiset työt saavat rinnalleen hennon herkät läpikuultavat ranskalaiset työt ja suomalaiset tilkkuasetelmat.

 

Lahden Tilkkukilta järjesti talvella näyttelyä varten oman tilkkutyökurssin. Näyttelyssä on kaikkiaan kuudentoista lahtelaisen tilkkuimprovisoinnin tapaan toteutettuja tekstiilitauluja  – alla yksi niistä.

Näyttely on avoinna vielä torstaina 26.6.25 klo 8-17 ja perjantaina 27.6.25 klo 8-16. Vapaa pääsy.            Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri luonto taide teatteri yhteiskunta

Pesäkallion kesäteatterin uuden kesänäyttämön uljaissa puitteissa

 

Pesäkallion kesäteatterin kuusitoista vuotta kestänyt teatteritraditio on entisestä paikastaan Lahden Alasenjärven tuntumasta siirtynyt nyt keskelle Hollolaa. Aivan kuntakeskuksen Heinsuon koulun kentältä lähtee lyhyt, leveä kävelytie uudenkarheaan suppanäyttämö -teatteriin.

Ensikosketus on hulppea. Maastoerot suorastaan pyörryttävät Salpausselän jylhyydellä, harvinaisella syvällä suppaluonnolla ja kauneudellaan. Uudet juuri valmistuneet kotimaiset puupenkkirivit 330 ihmiselle tuntuu suurenmoiselta katsomolta. Teatterilava ja koko tila on teatterillisesti vaikuttava kokonaisuus.

Pienen hauen pyydystys on kansainvälisesti merkittävä suomalaisteos. Se pohtii kansojen perinteisiä henkisiä voimia, taikuutta, noituutta, jotka kautta vuosituhansien on liikuttaneet ja elähdyttäneet maailmaa ja ihmisluonnetta – selittämässä ja tulkitsemassa outoja ja vaikeita tapahtumia. Tällä kertaa päästään Suomen Lappiin, sen harvinaisiin elämänuskomuksiin, tapoihin ja mytologiaan – ylimaallisten voimien perusteisiin, jotka yhä vallitsevat julkisina tai piilotajuisina peruskansan puheissa, muistissa, menneisyydessä, legendoiksi muuttuneissa tositarinoissa.

Juhani Karilan kirjoittama tarina on värikäs aikuissatu, jossa kohtaamme Lapin laajan ja omalaatuisen luonnon, kielen, kiroukset, monikymmeniä lappilaisia hyönteispiruja, ihmiskiusaajia, ennen kokemattomia tapahtumapaikkoja – nevoja, suonsilmäkkeitä, vaarallisia hetteitä ajatusten tai jalkojen upota ja juuttua niihin lopullisesti. Saamme kokea voimallisesti näkin houkuttelevan ja juonittelevan voiman viedä meidät juonillaan veteen ja ennen kaikkea saamme seurata yhden Lapissa syntyneen nuoren naisen kaipuun joka vuosi takaisin synnyinseudulleen ja kokemaan siellä merkillisen trillerimäisen jännittävän pienen hauen pyydystyksen – pyytäjänsä uhkarohkeuden ja hengen kaupalla.

Romaanin luettuani odotan teatterillisesti siitä sovitettua näytelmää entistä kiinnostuneempana: miten näin moneen suuntaan, moneen intressiin, lähes kolmeensataan sivuun, moneen henkilöön ja perhekuntaan tarinan luonteet, mutkat, vaarat ja elämänkuvioiden piiloansat onkaan meille kompastuksiksemme viritetty!  Löytääkö teos meille etelän ihmisille sanomansa, joka vakuuttaa? Jännitän tarinan totuudellista ja seikkailullista vaikuttavuutta jo etukäteen. Ainakin lappilaisen ihmisen persoonallisuus, hänen järkähtämätön uskonsa ihmisen tekemisistä ja niiden seurauksista on vahvaa sanomaltaan: kuin ennustavan pelottavaa nykyisinä sotaisten maailmantilanteiden aikoina. Palaako entisaikojen pahoista teoista langetettu kirous aidosti takaisin uskomuksiimme ja käytäntöihimme.

Onneksi teos esittelyssään todisti myös viihdyttämisen ja viihtymisen kuuluvan elämämme perusnautintoihin kuten teatteriin – sen Pesäkallion kesäteatterilaiset osaavat tyypittelyinä, huumorina, musiikkinumeroina, yhteisnäyttelemisenä ja rooliheittäytymisinä yhä väkevästi ja uskottavasti.

 

Tässä lopuksi lehdistön ennakkoesittelyssä tämän kesän 2025 Pesäkallion kesäteatterinäytelmän koko esittäjäensemblen omat  kuvaukset rooleistaan ja tehtävistään:

 

LISÄTIETOJA:
pesakallio@gmail.com
https://www.pesakallionkesateatteri.fi
Lahen uutisia palaa esitykseen ensi-illan 26.6.2025 jälkeen.

https://lahenuutisia.fi/2025/06/19/pienen-hauen-pyydystys-pesakallion-kesateatterissa/

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri taide yhteiskunta

Kansainvälinen Tilkkunäyttely Kumppanuustalo Fellmanniassa 25.-27.6. 2025

Näyttelyssä on esillä noin kahdenkymmenen korealaisen, japanilaisen ja ranskalaisen tilkkutöiden taitajan ja tekstiilitaiteilijan teoksia sekä Lahden Tilkkukillan tilkkuimprovisoinnin tapaan toteutettuja tekstiilitauluja. Tilkkutöiden tekeminen eri puolilla maailmaa on perinteistä käsityötaitoa, joka on kehittynyt moderniksi tilkkuilmaisuksi. Harmony-näyttely avartaa näkemyksiä tilkkutöiden työtapojen moninaisuudesta. Korean tekstiiliperinnettä edustaa bojagi-tilkkutyöt (kutsutaan myös pojagi), joista myös ranskalainen tekstiilitaiteilija on saanut vaikutteita henkäyksen ohuisiin tekstiileihinsä.

Harmony tarkoittaa harmoniaa, sopusointua ja yhteisymmärrystä. Yhteisnäyttely on hieno mahdollisuus ylläpitää ystävyyssuhteita, tavata toisia tilkkutöiden taitajia sekä laajentaa näkemyksiä ja lisätä kulttuurin ja taiteen ymmärrystä. Harmony-näyttely on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä yli 60 tilkkutyötä, bojagia ja taidetekstiiliä samalla kertaa Lahdessa, Kumppanuustalo Fellmanniassa. Näyttelyn järjestelyistä vastaa Lahden Tilkkukilta.

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri taide yhteiskunta

Lahtelaisen taideopiskelun keväisistä herkuista

Alla vielä kolme esimerkkiä näyttelyn sisältörikkaudesta:

-Koko laajan seinän täyttävä Elias Jimenezin teos  Pressu

-Hurme Virtasen tunnelmatehokas kuva Nimetön

-Armi Utriaisen oma esitesivu näyttelyn hienossa ohjelmalehtisessä: monitaiteellista ilmaisua, videotekniikkaa, soittoa ja ympäristön havainnointia täynnä oleva teos kaikille aisteille Elämää vai Teatteria

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Tampereen Teatterikesän hienoa ilmaistarjontaa

Tampereen Teatterikesän tarjontaan voi antautua monella tavoin. Maksullisten teatteriesitysten lisäksi viikko on täynnä myös ilmaisesityksiä – tässä esimerkkejä laadukkaista sellaisista.

Kannattaa pitää tämä ohjelmalehtinen esillä, sillä perinteisesti pelkkä torstaipäivä on myös laajasti erilaista teatteritarjontaa koko päivän aamusta yöhön saakka täynnä, paljon myös ilmaisia teatterillisia esityksiä.

Festivaaliviikolla tapahtuu myös teatterisalien ulkopuolella, kun pääohjelmistossa nähdään katuteatteriesityksiä Suomesta ja ulkomailta. Esitykset nähdään Kulttuuritalo Laikun edustalla sekä Väinö Linnan aukiolla Teatterikesä-viikolla. Kaikkiin pääohjelmiston katuesityksiin on vapaa pääsy ja ne sopivat koko perheelle!
 

Sorin Sirkus

Kuva: Kristian Wanvik
Sorin Sirkuksen nuoret taiteilijat viihdyttävät katsojia energisellä ja mukaansa tempaavalla katuesityksellä.
Sorin Sirkus täyttää 40 vuotta ja merkkipaalua juhlistetaan läpi vuoden eri tapahtumissa nostamalla esiin yhteisön historiaa, nykyisyyttä ja tulevaa. Vuosikymmenten kuluessa tamperelainen nuoriso- ja sosiaalisen sirkuksen edelläkävijä on tullut tunnetuksi tasokkaasta ja omaleimaisesta esitystoiminnastaan. Sorin Sirkus on tarjonnut arvokasta esiintymiskokemusta taitaville nuorille esiintyjille, joista moni on ponnistanut lopulta sirkusalan ammattiin – ja maailmalle!
Sorin Sirkuksen katuesitykset festivaaliviikolla mahdollistaa Ransu ry.
Esitykset Kulttuuritalo Laikun edustalla
Ti 5.8. klo 15.00 & 16.00
Ke 6.8. klo 15.00 & 16.00
To 7.8. klo 17:00 & 18.45

Kate & Pasi

Kuva: Mia Bergius
Kansainvälisesti palkittu kaksikko Kate & Pasi luo korkeatasoista, vauhdikasta ja huumorilla höystettyä sirkusohjelmaa. Teatterikesään duo tuo kaksi katusirkusesitystään Rafla ja Suhde – taistelu tuolista.
Rafla on nykysirkuksen keinoin kerrottu tarina kiertävästä ravintolasta ja kahdesta ravintoloitsijasta, jotka rakastavat työtään ja toisiaan kommelluksista huolimatta. Raflassa kaikki ei aina mene niin kuin pitää, mutta ilo ja riemu on aina taattu.
Kevyen komediallinen ja elämäniloinen teos kaappaa katsojat mukaan akrobatian ja jongleerauksen maailmaan, jossa pizzat, sipulit ja ihmiset lentävät, kun Raflan ravintoloitsijat käyvät toimeen!
Rafla-esitykset Kulttuuritalo Laikun edustalla
Ke 6.8. klo 18.00
To 7.8. klo 18.00
Suhde – taistelu tuolista on nykysirkusesitys, joka käsittelee luottamuksen merkitystä ihmissuhteissa. Sirkuksen tekniikat, kuten pariakrobatia ja jongleeraus, auttavat ymmärtämään, miten luottamus rakentuu toiseen ihmiseen ja miten sooloilu voi vaikuttaa suhteeseen.
Suhde – taistelu tuolista -esitykset Kulttuuritalo Laikun edustalla
Ke 6.8. klo 19.30
To 7.8. klo 19.30

Bubble on Circus: Man in Bubble

Kuva: Bubble on Circus

Man in Bubble on uniikki esitys, joka yhdistää saippuakuplien taianomaisuuden ja klovnerian. Tuloksena on kaikenikäisiä katsojia viehättävä runollinen seikkailu.

Fantasian ja huumorin täyteisten kohtausten sarja johdattaa yleisön jättimäisten kuplien, heijastusten ja värien maailmaan, jossa kaikki on mahdollista. Yleisö saa osallistua esitykseen eikä yksikään esitys ole samanlainen. Nauru ja ihmetys on kuitenkin taattua. Tule ja koe Man in Bubble -esityksen lumoava maailma, jossa visuaalinen runous ja hauskanpito yhdistyvät täydellisessä harmoniassa.
Taiteilija Mariano Guz on pitänyt hallussaan kahta Guinnessin maailmanennätystä vuodesta 2018 lähtien.
Esitykset Väinö Linnan aukiolla
Ti 5.8. klo 17.00, 18.00 & 19.00
Ke 6.8. klo 11.00, 12.00 & 13.00

 

Katen & Pasin esitykset sekä Man in Bubble -esityksen Teatterikesässä mahdollistaa Majaoja-säätiö.

Jo teatterikesän virallinen avaus tiistaina 5.8.2025 klo 12.00 keskellä kaupunkia Laikun lavalla on kokemus: nähdä koko Tampereen kansa täyttämässä penkkirivit ja seuraamassa tunnin pituisten avajaisten antia – näytelmien esittelyjä sekä avajaisten poikkeuksellisen omaperäisiä teatteriohjelmanumeroita.

 

Teatterikesän kaikki tarkemmat esitysajankohdat löytyvät täältä:
https://www.teatterikesa.fi/ajankohtaista/paaohjelmistossa-yleisolle-ilmaisia-katuesityksia/

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri taide Teatteriuudistus

Sara Paasikosken ja Louna-Tuuli Luukan teatteriekstaasi

  • Kirjoittaja Kirjoittanut Tarmo
  • Julkaisupäivämäärä 1.6.2025

Quo Vadis latinaksi ja minne menet suomeksi – teatteri?

Louna-Tuuli Luukan aivoituksissa ja julkikuvissa ihan kaikkialle maailman ääriin, pienen pölyviuhkan karvasta koko oman keltaisen kaksion jokaiseen nipukkaan, niiden lämpöön, esineiden lämpimyyteen, oman psyyken uniikkiin kaksinpuheluun volyymin ja kuiskausten valloittavaan yllätyksellisyyteen, lukuisten tekstisi hätkähdysten puhdistavaan raikkauteen, erakkouden mittaamattomiin salaisuuksiin heittäytyen, herättelevän ennenkokemattomaan keskusteluun yksinolon ainutlaatuisesta harvinaisuudesta ja kanssasi sen onnellisuudesta nauttimaan.

 

Entä minne menet tuossa täydessä uudessa rajattomuudessa, ajatustesi ja näyttelijätaitojesi opillisissa suvereenissa taitavuudessasi Sara Paasikoski, minne menet ja viet meitä lukkiutuneita katsojasurkimuksia. Ekstaasiin saat, äimästytät liiankin monesti. Sanattomina, ihastuneina, täysravittuina teatterin kaikkinaisista fraaseista ja säännöistä, ennakkoluuloista puhdistettuina ilmaisusi eläytyvästä verrattomuudesta ja ajatustesi yllätyksellisyydestä saat nykyisyytemme unohtamaan: hetkistä kaksiosi meille avatulta seinältä vain muutamin ihailevin naurunturskahduksin haltioituneina pystymme esitykseesi vastaamaan ja taatusti riemuitsevin sieluin, vapautunein omin kyvyin tulkinnastasi nauttimaan.

 

Entä minne vievät Virpi Niemisen loihtima rakkaudenkeltainen maailma, lepuuttavine pehmeyksineen, näyttämökuvan sielukkaiksi muuttuneine arki- ja teknisine rekvisiittoineen, shamaanisine sekä meditatiivisine esineistöineen, kuin uus-sadullisine puvustoineen tai äänien, valojen, videoiden tarkkasekuntiset yllätykset, sekunninosissa kihelmöivän muuntuvat tunnelmainteriöörit saati liikkeen nautinnollisesti heittäytyvät elämänjanon unohtumattomat täyttymykset.

 

Lahen uutisia kävi kokemassa kevätnäytäntökauden viimeisen teatteriesityksen eilen.

Quo Vadis Teatterin esitteessä Ekstaasi kaksiossa -teos esitellään eksentrisyyden ja elämänjanon puolustuspuheenvuoroksi, jossa näyttelijäntaiteella, musiikilla ja visuaalisuudella herkutteleva näyttämöteos tihentyy uhosta, herkkyydestä ja hauskuudesta.
Teos on teatterinjohtajan, Louna-Tuuli Luukan, ensimmäinen ohjaus Quo Vadikselle.

Työryhmä
Ohjaus ja käsikirjoitus: Louna-Tuuli Luukka
Roolissa: Sara Paasikoski
Äänisuunnittelijat: Tuuli Jartti ja Johanna Puuperä
Valosuunnittelija: Alpi Vaalaja
Lavastus- ja pukusunnittelija: Virpi Nieminen
Videosuunnittelija: Tekla Vály
Koreografia: Oona Jama
Tuotanto: Krista Mäkinen

Arvio kirjoitettu Kansallisteatterin Omapohjan esityksestä
la 31.5.2025 19:00

 

 

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu Koulutus kulttuuri taide teatteri yhteiskunta

Lahden kaupunginteatterin keväinen tervehdys

Syksyn 2025 uusien esitysten valokuvat  Antti Sepponen

 

Lahden kaupungineatterin lippumyymälä on avoinna ennen kesätaukoa seuraavasti:
27.-28.5.2025 klo 11-17
0600 30 5757 (1,55 € / min+pvm) TAI lktliput@lahti.fi

Ryhmä- ja yritysmyynti palvelee 13.6.2025 asti.
ma-pe klo 10-16
(03) 752 6000 TAI lktryhmat@lahti.fi

………………………………………………………………

Syksy 2025 on vapauden kaihoa ja kantaesitysten suurta juhlaa Lahden kaupunginteatterissa

Suuret tunteet, kipeät ihmiskohtalot, rohkeus ja elämänmyönteisyys saavat vallan syksyllä. Unohtamatta livemusaa ja upeita vierailijoita sekä suurella että pienellä näyttämöllä.

Syyskauden aloitus

Syyskauden aloittaa 30.8.25 koko perheen esitys, kotimaassaan rakastetun latvialaisen Anna Brigaderen (1861–1933) Nysä, jättiläismäisen pieni seikkailu. Nysän sovittaa ja ohjaa itsekin latvialaistaustainen Alise Polacenko. Visuaalisesti upeassa ja lämminhenkisessä satunäytelmässä omapäinen Nysä lähtee etsimään onneaan ja toteuttamaan unelmiaan taianomaiseen maailmaan, jossa hän kohtaa muinaisia voimia. Nysän roolissa valovoimainen Aurora Manninen, ja vierailijoina ovat useista tv- ja elokuvarooleistaan tunnettu Jenni Kokander, mm. Q-teatterin näyttelijäensemblesta tunnettu Lotta Kaihua sekä Siipirikkoa Mikko Roihan Niskavuoren Hetassa näytellyt Veeti Vekola.

Kauden suurtuotanto on Elena Ferranten menestysromaaniin pohjautuva Loistava ystäväni, joka saa suomenkielisen kantaesityksensä Lahden kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä 12.9.25. Loistavan ystäväni ohjaa peräti viidelletoista näyttelijälle Anna-Elina Lyytikäinen, koreografia on Tiina Brännaren ja seitsenhenkistä orkesteria johtaa Antti Vauramo. Tämä miljoonia kirjoja myynyt, suosittuna televisiosarjanakin tunnettu ja ympäri maailmaa rakastettu moderni klassikko vie meidät värikkääseen ja vaaran tuntua huokuvaan Napoliin, sen köyhiin kortteleihin, joissa ei pelätä elää, rakastaa ja kuolla. Tarina kertoo kahden naisen elinikäisestä ja monimutkaisesta ystävyydestä, joka on sekoitus intohimoa, haastetta ja syvää kiintymystä. He ovat toistensa vastakohtia, mutta yhdessä kokonaisia, päärooleissa Lila Vilma Kinnunen ja Elena Nenna Tyni. Miespääroolissa Nino vierailee lukuisista tv- ja elokuvarooleistaan tunnettu Riku Nieminen.

Lokakuun kantaesitykset

Suuren näyttämön toinen ensi-ilta 11.10.25 on uuden sukupolven seuratuimpiin kuuluvan näytelmäkirjailija Kaisa Lundánin Lahden kaupunginteatterille kirjoittama näytelmä Tule kotiin, tähtityttö! Näytelmä on tragikomedia perheestä, jossa suru tekee ihmisistä hirviöitä – myös niistä kaikkein rakkaimmista.
Kun pikkuveli Jussi kuoli, teini-ikäinen Reetta pakeni kotoaan eikä häntä ole sen koommin kotiseudullaan nähty. Mutta nyt, viisi vuotta myöhemmin, Reetta osallistuu suosittuun laulukilpailu Stara of Finlandiin. Ehtona kilpailussa etenemiselle on kuitenkin vierailu kuvausryhmän kanssa lapsuudenkodissa, jossa muut perheenjäsenet, entinen poikaystävä ja kipeät muistot edelleen odottavat kohtaamista. Tähtitytön ohjaa ensimmäistä kertaa Lahden kaupunginteatterissa vieraileva Tomi Korhonen. Reetan roolissa on Nenna Tyni ja Reetan isoveljeä näyttelee useista merkittävistä teatterirooleistaan tunnettu, Lahden kaupunginteatterin uusi näyttelijä Markus Järvenpää.

Pienellä näyttämöllä saa ensi-iltansa 15.10.25 Lauri Vennosen kirjoittama ja ohjaama Kiljupunkkarityttö. Syyskauden toinen kotimainen kantaesitys on vahvasti elämänmakuinen, rouheaa livemusiikkia sisältävä, Lahden 80–90-luvun punk-skeneä kunnioittava draama. Musiikkiterapeutti Minna on 45-vuotias ja kriisissä. Päätä hajottaa vastuu terapia-asiakkaista, jotka eivät ota vastuuta itsestään. Erityisen turhauttavan istunnon jälkeen Minna tajuaa ongelman ytimen: ”Mä en oo ankee terapiatäti, mä oon makee kiljupunkkarityttö”. Päärooleissa musiikkiterapeutti Minna Laura Huhtamaa sekä hänen puolisonaan näyttelijä, rap-artisti Deogracias Masomi.
Kiljupunkkarityttö on Lahden kaupunginteatterin Lahti 120-vuotta -juhlaesitys.

Suosikin paluu

Kaaos%20kuva.jpg

Studionäyttämölle palaa 11.9.25 alkaen valtaisan suosion saavuttanut Mika Myllyahon kirjoittama ja Tapani Kalliomäen ohjaama Kaaos. Ruuhkavuosissa ja ystävyyden vuoristoradassa tasapainoilevat edelleen taiturimaiset Laura Huhtamaa, Anna Pitkämäki ja Liisa Vuori.

 

Lahen uutisia pyrkii rientämään kaikkiin teatterimme uutuusnäytelmien ensi-iltoihin ja kertomaan niistä arvionsa.

https://lahdenkaupunginteatteri.fi/

FacebookLinkedInCopy Link

Kategoriat
kansainvälisyys musiikki Televisio yhteiskunta

Kilpailu on ainoa tapa elää sivistyneesti maapallolla

Johannes Pietsch

 

Maailman maat, seudut, elinkeinot, työpaikat ja ihmiset kilpailevat keskenään voimassa, asevarustelussa, avaruuskäynneissä, hyvinvoinnissa, oppisaavutuksissa, älykkyydessä ja tekoälyneroudessa. Automerkit ja kilpa-autoilijat kilpailevat nopeudessa ja kestävyydessä erilaisten rallien muodossa ympäri maailman. Henkisissä kyvykkyyksissä ja taiteellisuudessa kilpaillaan palkinnoista ja tunnustuksista mitä erilaisimmissa muodoissa ja kulttuurin lajeissa. Kilpailu on ainoa muoto mitata ihmisen merkitys ja arvo tänä päivänä.

Sveitsissä pidettyjen vuoden 2025 Euroviisu-kilpailujen finaalin äänestysten voittajan loppusuoralla olivat enää Israel ja Itävalta, sillä

Itävallan yleisöäänet oli vielä laskematta ja kun ne saatiin, selvisi viisukilpailun lopputulos tänään sunnuntaina 18.5.2025 klo 2.00:

Itävalta oli voittanut tämänvuotisen Euroviisu-kilpailun, edustajanaan kontratenori  JJ eli Johannes Pietsch kappaleella Wasted love.

Lähinnä vanhan mantereen 200 miljoona ihmistä oli seuraamalla viisukilpailua suorittanut päivänpolttavimman vuoden 2025 kulttuuriteon, joka tapahtui maiden  kilpaillessa etevyydessä aikamme kevyessä viihdemusiikissa. Kaikkiaan 37 kilpailumaaksi hyväksytyssä maassa oli ehdottomalla oikeudenmukaisuudella nyt siis arvostettu ja arvosteltu vuoden 2025 voittajaksi Itävalta. Kilpailukappaleiden esitykset pisteytti asiantuntijaraati. Niistä ja jokaisen osallistujamaan yleisöäänestyksen pisteistä laskettiin lopputulos.

Tämä suorastaan toripuheiden, puhelinkeskustelujen, median ja yksityisten ihmisten arjen ja juhlankin, lasten, nuorten ja vanhusten lähes vuoden pituinen tärkein puheenaihe ja kyltymätön medioiden hehkuttama kilpailemisen mielenkiinto, jossa Suomi lähes paljaspyllyisellä osanottajallaan selvisi peräti sijalle 11, on ainakin suomalaisten joukkoviestimien todellinen riemu: olivathan Itävallan voittajaviisun lavashown tehneet suomalaiset alan ammattilaiset: me suomalaiset siis voitimme! Se, että jopa Euroopan ulkopuolelta – sotiva, murhaava, hyökkäävä ja tappava maailman ykkösvaltio Israel – sai osallistua tähän rehtiin kilpailuun, olla lähellä voittoa ja tulla toiseksi, kertoo jotain sivistyksestä, aidosta maailman sivistyneeksi elämäksi ajatellusta moraalista.

En tiedä, millä nimillä tällaisia kisoja oikein voisi nimittää. Juoksukilpailut mitataan tarkoin sekuntimittarien sadasosamitoilla, korkeus- ja pituushypyt senteillä ja sitten tulevatkin monet ihmisruumiin kilpailulajit, joissa ihmisen kauneusaistia (Miss Maailma) tai lihaksien voimaa sekoitetaan metreihin ja sentteihin, myös laskemalla yhteen tyyli ja pituus (mäkihyppy) tai vain pelkkä tyyli (kaunoluistelu, voimistelu) tai vastustajan moukaroiminen nyrkeillä lähes tajuttomaksi (nyrkkeily). Vaan entäpä tämä euroviisu ja yleensä pop-musiikki eri aikakausina. Sekö on siis tarkasti ja oikeudenmukaisesti kilpailemalla mitattavaa laatukulttuuria!

Aika omalaatuinen on tuo euroviisuilu – kulttuuriksi en vieläkään osaa sitä noteerata.

Artikkelin kuvamateriaali kuvakaappauksia YLEn asiaohjelmista 17.-18.5.2025