Kategoria: yhteiskunta

Kategoriat
kansainvälisyys taide teatteri yhteiskunta

Tampereen Teatterikesän 2025 ohjelmakatsaus

Hollantilaisiin menestyneisiin tanssiryhmiin kuuluva ISH Dance Collective vierailee Suomessa ensi kertaa. Koreografi ja ohjaaja Marco Gerris työryhmineen lupaa, ettei katsoja tule uskomaan silmiään.

Elements of Freestyle ottaa varaslähdön Teatterikesään, sillä esitys nähdään Tampere-talon Isossa salissa jo ennen festivaaliviikkoa lauantaina 2.8.2025.

 

Tampereen Teatterikesän pääohjelmisto on julkistettu


Pohjoismaiden suurin teatteritapahtuma Tampereen Teatterikesä tarjoaa elokuussa persoonallisen kattauksen kotimaista ja kansainvälistä näyttämötaidetta. Festivaalin pääohjelmistossa on tänä vuonna yhteensä 19 produktiota, joista viisi on kansainvälisiä. Ulkomailta vieraita saapuu Ranskasta, Liettuasta, Hollannista, Irlannista ja Britanniasta. Festivaali järjestetään 4.–10.8.25 – nyt 56. kertaa.

Kansainvälisen ohjelman lisäksi Tampereella vierailee lukuisia kotimaisia esiintyjiä ja taiteilijoita. Pääohjelmistossa nähdään esityksiä Suomen Kansallisteatterilta, Teatteri Takomolta, Q-teatterilta, & Espoon teatterilta, Teatteri Jurkalta ja Lappeenrannan kaupunginteatterilta sekä Kuopion kaupunginteatterilta. Mukana on myös työryhmiä ja vapaan kentän kokoonpanoja, kuten Vauriomania ja Helsinki 98. Myös festivaalin kotikaupunki on tänä vuonna edustettuna, kun ohjelmistossa nähdään teokset niin Tampereen Teatterilta, Tampereen Työväen Teatterilta kuin Väki-kuorolta.

Esitykset on valinnut festivaalin kolmen teatteriekspertin taiteellinen johtoryhmä Taija Helminen, Hilkka-Liisa Iivanainen ja Tanjalotta Räikkä yhdessä toiminnanjohtaja Hanna Rosendahlin kanssa. Pääohjelmiston rakentamisessa on panostettu siihen, että kaikenikäisille teatterin ystäville löytyy koettavaa. Näin tiimi luonnehtii kokonaisuutta:

”Pääohjelmiston esitysten sisällöt, henkilöt ja toteutukset kulkevat rajalla – nautinnon ja tyhjyyden, lain ja moraalin tai elämän ja kuoleman rajalla. Näitä keskenään erilaisia esityksiä yhdistää häpeä ja häpeämättömyys, toiveikkuus ja lämpö. Ne nousevat näyttämöille, kulkevat kaupungin läpi tai rakentuvat sillan alle. Niissä kukoistaa rikkaruohon sitkeydellä kukkiva elämänvoima.”

 

Kansainvälisesti suurimmat tuotannot Hollannista ja Ranskasta

Teatterikesässä nähdään 2000-luvun menestyneimpiin hollantilaisiin tanssiryhmiin kuuluva ISH Dance Collective, joka vierailee nyt ensi kertaa Suomessa. Marco Gerrisin koko perheelle ohjaama teos Elements of Freestyle sulauttaa yhteen urbaanin urheilun ja taiteen. Luvassa on breakdancea, rullaluistelua, freestyle-koripalloa, rullalautailua, BMX-pyöräilyä ja vapaajuoksua. Se tuotetaan festivaalille yhteistyössä Tampere-talon kanssa.

 

Ranskalaissyntyinen kirjailija, ohjaaja ja kuvataiteilija Mohamed El Khatib hyödyntää näyttämötaiteessaan dokumentaarista aineistoa ja antaa äänen heille, joita harvoin kuulemme. La vie secrète des vieux ‑teoksessa joukko 76–90-vuotiaita valloittaa lavan tarinoillaan rakkaudesta ja intohimosta. Esitys pohjautuu lukuisiin ikäihmisten haastatteluihin ja sen tuotannosta vastaa Zirlib.

 

Skotlannista lähtöisin oleva taiteilija Katy Baird tuo festivaalille sooloteoksensa Get Off. Queer-esitystaiteen legendaksi kutsutun Bairdin anarkistinen ja hauska esitys vie olemassaolon kysymysten äärelle: mihin tämä niin kutsuttu elämä oikein kuluu?

Irlantilaisen koreografi Emma Martinin Birdboy-esitys juhlistaa kaikkia syrjään jääneitä outolintuja. Tanssia, ääntä ja esineitä hyödyntävä teos sopii niin kouluikäisille lapsille, nuorille kuin aikuisille. Esityksen tulkitsee tanssija ja esiintyjä Kévin Coquelard.

 

Liettualainen lasten tanssiteatteriin erikoistunut Dansema Dance Theatre vierailee festivaalilla esityksellään World Without Eyes. Pikkuväki pääsee hämmästelemään maailmaa aistiystävällisessä ja erityislapset huomioivassa tanssiteoksessa. Esitys on osa Liettualainen kulttuuri Tampereella 2025 ‑ohjelmaa, joka esittelee liettualaista nykytaidetta. Koreografiasta vastaa Birutė Banevičiūtė.

 

Kotimainen ohjelmisto vie katsojan teatteritilojen lisäksi kaduille ja sillan alle

Suomen Kansallisteatterilta nähdään Teatterikesässä kaksi esitystä. Akse Petterssonin kirjoittama ja ohjaama totinen komedia Oppitunteja eläville käsittelee inhimillistä peruskokemusta omasta tyhmyydestä.

Prima Facie on puolestaan Suzie Millerin lukuisasti palkittu näytelmä, jonka Suomen kantaesitys nähtiin Kansallisteatterissa huhtikuussa 2024. Monologinäytelmän seksuaalisesta väkivallasta ja yhteiskunnan valtarakenteista on ohjannut Susanna Kuparinen ja sen tulkitsee näyttelijä Annika Poijärvi.

 

Musikaalin festivaaliyleisölle tarjoaa vuoden teatterina palkittu & Espoon Teatteri. Minna Craucher – musikaali vallasta ja vallattomuudesta on teos kiistellystä ja kummastellusta naisesta, joka nousi köyhistä oloista seurapiiriemännäksi ja esimerkiksi Tulenkantajien vaikutuspiiriin. Esityksen on kirjoittanut Aino Pennanen, ohjannut Riikka Oksanen ja sen musiikista vastaa Eeva Kontu.

Q-teatterin Rikos ja rangaistus on puolestaan vimmainen näyttämötulkinta maailmankirjallisuuden suurimmasta rikoskertomuksesta. Ohjaaja Esa-Matti Smolanderin tulkinnassa Dostojevskin ihminen heitetään tämän päivän Helsinkiin.

Kuopion kaupunginteatteri tarjoaa Juha Hurmeen ohjaaman esityksen Maiju Lassilan romaanista Kuolleista herännyt. Hurmeen sovituksessa matkataan Pohjois-Savon seudulla ja komediallinen esitys peilautuu myös reaalimaailman kvartaaleihin, optioihin, vilunkeihin ja konkursseihin.

Vuonna 2024 perustetun Vauriomania-ryhmän esitys Haavemaa – Savolainen mayhem vie katsojat ”Mäyrävesi-pitäjään”. Juuso Timosen ohjaamassa teoksessa näyttelevät Paavo Kääriäisen ja Jonnakaisa Riston lisäksi groteskit nukkehahmot.

Teatterikesässä nähdään myös näyttelijä Samuli Niittymäen ja äänisuunnittelija Tatu Nenosen kolmas yhteistyö Kohina. Tuotannosta vastaa Teatteri Takomo, joka tuo Tampereelle toisenkin teoksen: Ami Karvosen kirjoittaman ja ohjaaman Luodut katseet -esityksen.

Teatteri Jurkan ja Lappeenrannan kaupunginteatterin yhteistuotanto A.K.A. (Toiselta nimeltään) käsittelee muun muassa sitä, miten rasismi ja ennakkoluulot voivat tuhota nuoren ihmisen elämän. Daniel J. Meyerin kirjoittaman monologiteoksen on ohjannut Tuomas Parkkinen ja näyttämöllä loistaa Carlos Orjuela.

Helsinki 98 -teatteriryhmä tutkii kysymystä: ”Mitä taide voi olla 24.2.2022 jälkeen?” Teatterikesässä nähtävä Neuvostoihmisen loppu pohjaa valkovenäläisen Nobel-kirjailijan Svetlana Aleksijevitšin samannimiseen teokseen. Yleisömenestyksen saavuttanut esitys on ryhmän Aleksijevitš-trilogian ensimmäinen osa.

He sanoivat: Rajat kiinni -teos hyödyntää historia- ja tutkimusaineistoa ja purkaa suomalaisen fasismin pimeää kulttuuriperintöä. Teatterikesässä nähdään ohjaaja Fiikka Forsmanin ja monitaiteisen työryhmän vielä työstövaiheessa olevan teoksen lyhyt, esityksenomainen ulostulo. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu tutkijoiden vetämä keskustelutilaisuus. Teos tuotetaan yhteistyössä Teatteri Telakan kanssa.

Paikallista väriä festivaalille saadaan kolmen teoksen myötä. Tampereen Teatterin Peltienkelit-esitys muuttaa kaupungin keskustan queer-näyttämöksi. Eteläpuistosta käynnistyvä kaupunkikierros sukeltaa Tampereen sateenkaarihistoriaan ja tutustuttaa katsojat todellisiin paikkoihin ja ihmisiin – aina 30-luvulta tähän päivään. Ohjauksesta ja esiintymisestä vastaa näyttelijä Arttu Soilumo.

Tamperelainen Väki-kuoro kutsuu katsojat Ratinan sillan alle, Kesärannan skeittiparkkiin. Muusikko-säveltäjä Petra Poutasen johtaman sekakuoron teos Kalliolle, kukkulalle, sillan alle kertoo epätasa-arvosta, asunnottomuudesta, syrjässä olemisesta ja inhimillisen suojan tarpeesta.


Marc Gassot’n ohjaama esitys Nämä onnemme päivät on kuvaus kahden varttuneen, elämää nähneen ihmisen kohtaamisesta. Deirdre Kinahanin kirjoittama palkittu näytelmä (engl. These Halcyon Days) sai Suomen kantaesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa syyskuussa 2024.

Pääohjelmiston rinnalla julkistetaan musiikkipitoinen TelttaLab-ohjelmisto. Festivaaliviikolla on luvassa yleisölle ilmaista katusirkusta ja -teatteria, josta vastaa muun muassa duo Kate & Pasi. Koko katuohjelmisto sekä tarkemmat tiedot ja esitysajat julkistetaan kesäkuussa.

Festivaalin lipunmyynti alkoi 8.5.25 klo 11.00. Lippuja myyvät Lippu.fi ja Teatterikesän oma lipunmyynti Finlaysonin alueella.

Allaolevasta linkistä löydät pääohjelman näytelmät ja niiden esitysajankohdat koko festivaaliajalta:

https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/paaohjelmisto/

Lahen uutisia palaa Tampereen Teatterikesän Pääohjelmistoon vielä tarkemmin Juhannuksen jälkeen – ja esittelee myös G Livelab Tampere -musiikkiklubilla järjestettävän teatterillisen TelttaLab-ohjelmiston ja muun teatterikesän ohjelmatarjonnan niiden varmistuttua jokaiselta ohjelmistoillalta.

https://lahenuutisia.fi/2025/07/05/tampereen-teatterikesan-telttalab-ohjelmisto/

https://lahenuutisia.fi/2025/06/15/tampereen-teatterikesan-hienoa-ilmaistarjontaa/

Kategoriat
kansainvälisyys kulttuuri luonto taide yhteiskunta

Olavi Lanu hukutetaan toisarvoiseen vertailuun ja rinnastukseen

Sarja Olavi Lanun valokuvia muistuttaa teoksista, jotka hän oli valmistanut metalliverkoista ja kuosittanut luonnon materiaaleilla ruohoilla ja oksilla muistuttamaan luonnon vaikuttavista visuaalisista itsemuotoutuneista hahmoista.

 

Olavi Lanun nimeen lahtelaiset ja muutkin maailman kansalaiset rientävät Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvaan katsomaan, kokemaan ja ihmettelemään tämän Karjalasta Lahteen muuttaneen merkittävimmän suomalais-lahtelaisen taidemaalarin menneen elämän suurenmoisia töitä ja pohtimaan hänen niin moneen taipuvaa, aikaansaavaa ja klassiseksi jo muuttunutta uniikkia taiteelle perustunutta elämäänsä.

Itselleni ja varmaan suurimmalle osalle Olavi Lanun ja hänen taiteensa tunteneita näyttely on kuitenkin pettymys. Hienoissa ja mammuttisen laajoissa lahtelaisissa Malvan taidetiloissa Lanu on yritetty rinnastaa muihin enemmän tai usein vähemmän tunnettuihin taiteilijoihin. Yhdeksän eri taiteilijan teoksiin hänet hukutetaan uniikilla taiteellaan – suurimmasta osasta näitä taiteilijoita emme tunne minkäänlaista rinnastustarvetta.

Olavi Lanu jatkuvasti muuttuvana, työteliäänä, huippupersoonallisena suomalaisen kansallisomaisuuden – luonnon taiteen mestarina on taiteen suuri poikkeustapaus. Itse hän aina sanoi olevansa taidemaalari. Me maallikot tosin selitämme hänet kuvanveistäjäksi, mutta Ollin mukaan taiteilija aina maalaa, hän on taidemaalari kaikissa teoksissaan.

On outoa, että Lahden Malva kera suuren rypäleen asiantuntijoiksi ilmoittautuneita näyttelyn ammatillisesti sivistyneitä suunnittelijoita – etunenässä näyttelyn kuraattori – ovat ymmärtäneet jonkinlaiseksi asiantuntijuutensa korostamiseksi Olavi Lanun nousevan korkeammalle jalustalle laittamalla koko valtava museon 1. kerros täyteen taiteilijoita, jotka ovat tehneet ja tekevät yhä varsinaiset työnsä vasta nyt Lanun jo poistuttua. Rinnastukset Lanun aikalaisiin ja yhteistyökavereihin puuttuvat täysin. Lahti oli pitkään koko suomalaisen taiteen ja taideopetuksen mekka työskentelevine, ahkerine sodanjälkeisine taiteilijoineen ja taideopetuslaitoksineen 1960-1995.

Minne oli unohtunut lahtelainen Mauno Hartman ja Tuomo Lukkari tässä taiteiden uudistamisen rinnastamisuhossa. Esimerkiksi he molemmat ansaitsisivat tulla huomioiduksi, toinen vieläkin aktiivina lähes satavuotiaana taidetta tuottavana taiteen uudistajana.

 

Täällä Lahdessa on uppouduttu aiheissa, teoissa ja materiaaleissa luontoon ja luonnossa on toteutettu taiteen uudistamista, annettu taiteen ehtymätöntä voimaa meille katsojille vuosikymmenet – Olavi Lanu kärkiesimerkkinä. Taidekesät täynnä näitä jatkuvasti uutta luovia kuvataiteilijoita, taidemaalareita, näyttelyitä ovat vain yksi aidosti lahtelainen taidetapahtuma taiteen uudistamiseksi.

Lanu oli jo kaiken tehnyt, kun nyt tässä näyttelyssä itseään ilmaisevat maailman eräällä tavalla vasta nyt elettävää aikaa elävät ja tulkitsevat taiteilijat on rinnastettu Lanun vertaisiksi ja rinnastettaviksi. Kaukaa haettua. Ilmeisesti taiteen asiantuntijat mieltyvät nykyisin paremman puutteessa tahallaan shokeeraaviin taiteilijoihin – valokuvaajiin, elokuvantekijöihin, runoilijoihin, tanssijoihin ja digitaiteilijoihin sekä heidän luomaansa poikkeuksellisen taiteen mahdollisimman outoon eksotiikkaan ja keräsivät heitä kaikkiaan yhdeksän samalle viivalle Lanun kanssa Malvan suuret tilat täyttämään. Typerää.

 

Ei silti – juuri tällaisesta, elävästä, tivolisesta, karnevalistisesta taide-elämästä Lanu piti, järjesti ja loi siihen omaa räiskyvää, elämänhehkuista, hurmaavaa persoonaansa, taidettaan ja yhteisöllisyyttä. Hörönaurua ja voimakasäänistä terävää kommentointia hän varmaan päästelisi suuret salit kaikuen moisesta itseensä rinnastavasta banaalista rinnastettavuudesta.

 

Kaikki nuo yhdeksän Malvan näyttelyssä ollutta taiteilijaosuutta jätän pois Olavi Lanun suuren nimen seasta ja käsittelen pelkästään aitoa Olavi Lanua, hänen teoksiaan ja taidettaan tässä lyhyessä kuvallisessa taidekatsauksessani.

 

Olavi%20Lanu.jpg

Olavi Lanun (1925-2015) merkitys lahtelaiselle ja suomalaiselle taide-elämälle on poikkeuksellisen suuri. Olavi Lanu ja Tutta Vuori-Lanu tulivat Lahteen 1956 ja aloittivat yhdessä, molemmat varsin omaperäisillä persoonallisuuksillaan pitkän työuran (Lahden keskikoulussa, myöhempi nimi Launeen yhteiskoulu) koululaisten opastukseen taiteen saloihin. Pariskunta säteili omalla koulutuksellaan, opetusotteellaan, sisäisellä ja ulkonaisella olemuksellaan vetoavaa, tarttuvaa ranskalaista charmia meihin ajan nuoriin oppikoululaisiin.

Olavi Lanu taipui ilmaisussaan yhtähyvin herkäksi siveltimen käyttäjäksi, työtä pelkäämättömäksi betonivalun uurastajaksi kuin myös usein suuren yleisön edessä sanavalmiiksi luennoitsijaksi, hauskuuttajaksi tai suorasukaiseksi kriitikoksi.

Taideopetuksensa syvimmät jäljet Lanu uursi Lahden muotoilu- ja taideinstituutin pitkäaikaisena, pidettynä, taitavana, kiisteltynä ja räiskyvänä, taiteeseen ja sen raadolliseen työhön uppouttavana opettajana.  Hänen aktiivitaiteilijauransa oli pitkä ja monipuolisen ansiokas. Yksi sen merkittävistä, maailmanmaineisista saavutuksista oli osallistuminen kutsuttuna suomalaistaiteilijana Venetsian biennaaliin 1978.

Elämää suomalaismetsissä 1990-95 on Lanun läpimurtotyön toisinto Venetsian Biennaalista: materiaalina ruoho, risut, pudonneet metsien oksat hän teki hienoja installaatioita.

Kolme sulotarta 1970-79 on materiaalina Lanulle poikkeuksellinen, leikittelevä teos: katsojat voivat metallisesta teoksesta liikutella sen osia omiin haluamiinsa asentoihin. 

Näyttelyn mieliteokseni on kolmiulotteinen Laulutaulu, jossa Lanu leikittelee karun savimaisen materiaalin ja musiikin uudenlaisen nuottikeksinnön lumoissa.

Paju ja sen muotoilu on  Lanulle tyypillistä materiaalinkäytön neroutta. Suuri Lahden Kariniemen Lanu-puisto on pääosin pajusta muotoiltujen 12 suuren teoksen veistospuisto. Patsaat on valettu ja väritetty luonnonmukaisiin sävyihin lasikuitumuotin avulla sementtisiksi teoksiksi.

Puu ja sen kerroksellisuus toteutuvat useissa Lanun töissä yksityisinä ihmisfiguureina tai ryhmäteoksina. Auringonpalvoja on koko näyttelyn herkuteltavimpia ja tunnelmaa luovimpia töitä.

Keltaruusu on tyypillinen lanumainen materiaalivälähdys: suon laidasta löytynyt lehmänruho pääsi ateljeehen teokseksi valmisteltavaksi. Näin sulkeutuu Lanun ihmistä perinpohjin luotaava ja käsittelevä teosmaailma myös sympaattisesti ihmisten, kasvien ja eläinten yhteiseen eliökuntaan.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/05/olavi-lanu

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2023/02/olavi-lanun-elamasta-1

https://www.malvamuseo.fi/kategoria/nayttelyt/

Kategoriat
kotiseutu kulttuuri musiikki taide yhteiskunta

Harvinainen maailmanluokan kulttuuriperinne

Mallusjoen perinteinen Takinkääntöviikko on suomalaisittain ja maailmanlaajuisesti harvinainen vuotuinen kulttuuritapaus.

Aikanaan tapahtuma Mallusjoen seurantalolla kesti koko viikon, jokaisena iltana klo 18-24. Suomalaista kansankultuurista parhainta musiikkikärkeä olivat illat täynnä – jokaisena iltana eri aihe ja huippuvierailijat. Pitkään vakio-ohjelmaan kuului myös Kaj Chydeniuksen konsertti-ilta itse maestron säestäessä ja tarinoidessa sekä vaihtelevien huippusolistien laulaessa tuttuja ja uusia Chydeniuksen sävellyksiä.

Tässä tämän vuoden 2025 Takinkääntöviikon – nykyisin kolmipäiväisen tapahtuman – ohjelma. Harvinaisuutta on tilaisuuksien rento meininki ja vapaa pääsy: koko seurantalon täyttyä ja seinien pullistella!

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri musiikki taide teatteri yhteiskunta

Pienen hauen pyydystys Pesäkallion kesäteatterissa

Lahden seudun kesäviihdeperinteisiin kuuluu suoda katsojille leppoisaa, hyvää kesäistä mieltä ja saada nauraa vaikka koko esityksen täydeltä. Tältä pohjalta suomalaiset kesäteatterit toimivat ja saavat yleisönsä tänäänkin.

Satu Säävälä on luonut Pesäkallion kesäteatteriin jo kuusitoista vuotta tuon lahtelaisseudun ihmisten nauramismahdollisuuden kerran kesässä. Sen avulla meidän on edes kerran kesässä mahdollisuus hieman löysätä luontaista kireyttämme ja ahdistustamme. Säävälä on yhtä aikaa myös taitava manipuloija, joka jokaisessa näyttelijässä näkee mahdollisuuden eri tavoin tuoda huumoria ja viihdettä arkeemme.  Teatterissa ei kuitenkaan huvia synny pelkästään huvittamalla, koska nauru syntyäkseen tarvitsee myös vastakohtansa – vakavuuden. Siksi molempien on kuljettava sylipuserruksessa sydämissämme koko ajan koettavanamme.

Pienen hauen pyydystys -romaanin alkuperäisestä näytelmäsovituksesta (Lija Fischer/TTT) Säävälä on valmistanut ohuen, hyvin ymmärrettävän tarinan saadaksemme viihteen lähihistorian, sen iskelmätaivaan tunnelmat ja nykyajan kansanlyriikan  mukaan tähän Pesäkallion kesäteatterin  perinteiseen musikaaliseen kesäviihteeseen. Paljon alkuperäisestä juonesta on jouduttu karsimaan siis kevyen musiikin alttareita laajentaen – ja onnistuttu luomaan täysin uusi, upea musikaalimainen teos vaikuttavasta romaanista.

Juhani Karilan romaani Pienen hauen pyydystys on kansainvälisesti merkittävä suomalaisteos. Se pohtii kansojen perinteisiä henkisiä voimia, taikuutta, noituutta, jotka kautta vuosituhansien ovat liikuttaneet ja elähdyttäneet maailmaa ja ihmisluonnetta selittämässä, outoja ja vaikeita tapahtumia tulkitsemassa. Tällä kertaa päästään Suomen Lappiin, sen harvinaisiin elämänuskomuksiin, tapoihin ja mytologiaan – ylimaallisten voimien perusteisiin, jotka yhä vallitsevat julkisina tai piilotajuisina peruskansan puheissa, muistissa, menneisyydessä, legendoiksi muuttuneissa tositarinoissa.

Tahdon siksi tärkeimpänä esityksen sisältönä arviossani kertoa, miten tämän laajan, mytologisen vakavuuden luomiseksi saamme seurata Elinan, Lapissa syntyneen nuoren naisen kaipuun joka vuosi takaisin synnyinseudulleen kokemaan siellä merkillisen trillerimäisen jännittävän pienen hauen pyydystyksen – pyytäjänsä uhkarohkeuden ja hengen kaupalla. Juuri ohjaus on saanut näyttelijät luomaan kansanhahmoja, käsitettäviä olentoja, lappilaista uskomuksellista vakavuutta ja luonnon järkähtämätöntä lumoa näyttelijätaidoillaan, ideoillaan, paneutumisellaan ja heittäytymisillään teoksen omalaatuisen raikkaan ja älykkään huumorin pohjaksi:

Teen lopuksi omat mielivalintani esityksen runsaasta musiikkitarjonnasta. Toivottavasti myös katsoja löytää esityksestä omalle mielialalleen sopivan kappaleen, hyräillä esityksen jälkeen teatterikokemusta kerraten ja muistellen.

Arvio kirjoitettu 26.6.2025 klo 18.00-21.30  esitetystä Pesäkallion kesäteatterin uuden, uljaan Hollolan Heinsuon suppanäyttämön ensi-illan esityksestä.

 

Lisätietoja esityksestä:

https://lahenuutisia.fi/2025/06/

https://lahenuutisia.fi/2025/06/23/pesakallion-kesateatterin-uuden-kesanayttamon-uljaissa-puitteissa/

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri luonto Teatteriuudistus tiede yhteiskunta

Starman hauskuttaa, vihastuttaa ja ajatteluttaa

Eilen illalla koin Lahdessa käänteentekevän teatterielämyksen, jossa sekä monologiteatteri, dialogimuotoinen puheteatteri että takuuvarma ilmaisun ja vahvan sisällön tuoreus mahtuivat samaan, valloittavaan teatteriteokseen. Eikä siinä vielä kaikki: nautin myös ensi kertaa teatterihistoriassani tekstin genressä rummuin ja kielisoittimin eläytyvän teatteriorkesterin loistavan tarkkavainuisen, ekonomisesti herkästi nyanssoidun osuuden esityksen sanomaan suorastaan sensaatiomaisen osallistuvana, herkkänä teatterielementtinä.

Yhdeksän nuoren pitkälle teatteriin orientoituneen persoonan yhteinen ajatus toteutui vahvana, lämpimällä biologikirjoittajansa Juha Kauppisen ihmisotteella ja esittäjäpersooniensa synnyinvahvuuksilla – hullaannuttavana, luontoa ja kaupallista metsänkäyttöä molempia vuorotellen ylistävänä yhteiskunnallisena moraliteettina.

Laskin uutuushurmoksessani ainakin neljän eri hahmon tuovan oman sanomansa näyttämölle. Eniten valpastuin pitkästä, monijuurisesta varpusen puheenvuoromonologista, jossa hän ylistää ihmisen merkitystä yli kaiken, vaikka tunnustaakin kilpailevansa pienenevästä elinpiiristään juuri ihmisen kanssa. Ymmärsin myös kuukkelin osuuden koko ajan muuttuvassa luonnossamme ja hänen luontolajinsa ahdistuksen käydä rajankäyntioikeutta muuttuvasta metsästä aidon metsätalousammattilaisen kanssa – molemmat elämäntyönsä reviireitä puolustaen.

Eikä todellinen biologihahmokaan jätä meitä evoluutioaikatauluissaan hätkähdyttämättä. Mitä vaikuttaa muutama ilmansaasteiden lisääntymisaikakausi luonnon miljoonien saati biljoonien vuosien saatossa. Ei sitten mitään. Ne ovat pieniä, ihmisen turhamaisuuden aikaansaamia, lyhyen ihmiselämänsä tärkeyden todistamiseksi keksittyjä täysin virheellisiä huomioita. Onhan Suomikin ollut miltei koko nykyelonsa viimeiset lähimiljoonat vuodet merta Hämeenlinnaan saakka. Onpa maailma ollut monelta maapallon osaltaan täysin puuton. Mitä noista puista ja havumetsähiilisykli-ahdistuksista suotta paasata. Luonto elää omissa sykleissään.

Tekstin seremoniamestari, Starman, tuo näytelmän yhtäaikainen kaikkien maailman herätysliikkeiden belsebuubi ja antikristus, viekoitteleva ja eläytyvä perkele Aino Suosalo,  hullunhauskassa, pirullisessa hahmossa tainnuttaa meidät helposti moneen kertaan vuoroin elämän kaupallisiin realiteetteihin nöyrtymään tai omaan oppositiopäättelyymme käpristymään. Vähintään epäilemään kaikkea tiedettä ja tieteen todisteluvoimaa, aina kuitenkin valitsemaan kahdesta toisen. Suosalon oma karisma vie  mukanaan, tempaa hereille ja antaa teräviä kärkiä mielemme poukkoilla vuoroin missä vain tämä perkele meitä johdatteleekin. Eikä jo hänen alkuilmestyksensä – ammuttu haikara kourassaan, sammakko kädessään – jätä kylmäksi. Haikaran hän ripustaa lähinaulakkoon reviirinsä tunnukseksi ja sammakon syö suihinsa. Ihmisvalta on hänen alkunsa taistella elintilasta ja lajiston herruudesta.

Sama uskottavuuden tyynempi tai vahvasti reagoiva taso on kaikissa teoksen roolitöissä vahvasti läsnä nautittavanamme, uskottavanamme.

Esityksen lopun Starman-Suosalo ottaa täysin omiin käsiinsä. Hän hypnotisoi vaivatta meidät uudenlaiseen, evankelista luterilaisuutta matkivaan karismaattisen uusisanaiseen uskontunnustukseen, sen yhdessä perässä hänen kanssaan nöyrästi ja halusta toistamaan.

Yllättävää siksi onkin, että teräväkärkisen, pistelevän, hauskan, realistisen esityksen loppu nousee koko tulkinnan halveksimaan voimakkaaseen tunteikkuuteen, joka suloisen kauniin Kaj Chydeniuksen ja Aleksis Kiven loppulaulun yhteistulkinnassa miltei peittää koko esityksen terävät asiapistokset – kuin anteeksi pyytäen koko esityksen onnistuneen, hienon sarkaistisen luontomoraliteetin.

 

Teatteri Terra on uusi, kuuden näyttelijän ja kolmen muusikon perustama teatterikollektiivi. Käsittelemme teoksissamme ajattomia aiheita ja tutkimme ihmisyyttä erilaisista näkökulmista. Haluamme tarjota laadukasta teatteria edullisesti ja toivomme mahdollisimman monenlaisten ihmisten
löytävän katsomoomme.

Starman-näytelmän  työryhmän jäsenet:

Aino Suosalo
Emma Härmä
Sylvia Ropponen
Selma Atas
Raul Nyberg
Aaro Strömmer
Emil Kauppinen
Timo Kalliokoski
Touko Manner

 

Lisätietoja:

Sähköposti: teatteriterra@gmail.com
Puh. +358 45 109 0114

 

Arvio kirjoitettu Lahden esityksestä 25.6.2025

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri taide yhteiskunta

Viehättävää tilkkutaidetta

Lahden kulttuurisessa keskustassa, Fellmanniassa, avattiin tänään 25.6.2025 taidenäyttely tilkkutaiteesta ympäri maailman.

Näyttelyn avasi saksofonitaiteilija Martti Peipon  alkufanfaari. Lahden Tilkkukillan puolesta avauspuheen piti seuran vetäjä Pirjo Varumo:

”Arvoisat näyttelyvieraat, hyvät ystävät ja erityisesti meidän tilkkuystävämme, vieraamme Japanista, Etelä-Koreasta ja Ranskasta. Minulla on suuri ilo Lahden Tilkkukillan puolesta toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi tänne Lahteen näyttelymme avajaisiin. Olemme todella iloisia, että meillä on mahdollisuus esitellä tilkkutöitä ja tilkkutaidetta erittäin monipuolisesti. On hienoa huomata, miten ompeleminen ja käsillä tekeminen yhdistää meitä eri puolilta maailmaa. Toivon, että nautitte näyttelystämme ja uskon, että myös vieraamme vastaavat mielellään teitä kiinnostaviin kysymyksiin.”

 

 

Järjestävän tilkkuseuran monivuotinen aktiivi taitaja ja taiteilija Tuija Vähävuori esitteli asiantuntevasti varsin laajan näyttelyn.

 

Näyttely edustaa monenlaista taidokasta, värikästä ja mielikuvitusrikasta tilkkutaidetta. Monet töistä kuvaavat aiheiltaan tekijöidensä taiteellista, usein oman elämänsä läheistä maailmaa tai kansanperinteen ja maan traditioita.

Monissa kymmenissä näyttelyn teoksissa on kerrottu myös teoksen tekijä ja teoksen esittely niin tekijän kielellä kuin myös suomeksi – maallikonkin on nautinto näyttelyyn rakastua.

Värikkäät japanilaiset ja etelä-korealaiset suurikokoiset työt saavat rinnalleen hennon herkät läpikuultavat ranskalaiset työt ja suomalaiset tilkkuasetelmat.

 

Lahden Tilkkukilta järjesti talvella näyttelyä varten oman tilkkutyökurssin. Näyttelyssä on kaikkiaan kuudentoista lahtelaisen tilkkuimprovisoinnin tapaan toteutettuja tekstiilitauluja  – alla yksi niistä.

Näyttely on avoinna vielä torstaina 26.6.25 klo 8-17 ja perjantaina 27.6.25 klo 8-16. Vapaa pääsy.            Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri luonto taide teatteri yhteiskunta

Pesäkallion kesäteatterin uuden kesänäyttämön uljaissa puitteissa

 

Pesäkallion kesäteatterin kuusitoista vuotta kestänyt teatteritraditio on entisestä paikastaan Lahden Alasenjärven tuntumasta siirtynyt nyt keskelle Hollolaa. Aivan kuntakeskuksen Heinsuon koulun kentältä lähtee lyhyt, leveä kävelytie uudenkarheaan suppanäyttämö -teatteriin.

Ensikosketus on hulppea. Maastoerot suorastaan pyörryttävät Salpausselän jylhyydellä, harvinaisella syvällä suppaluonnolla ja kauneudellaan. Uudet juuri valmistuneet kotimaiset puupenkkirivit 330 ihmiselle tuntuu suurenmoiselta katsomolta. Teatterilava ja koko tila on teatterillisesti vaikuttava kokonaisuus.

Pienen hauen pyydystys on kansainvälisesti merkittävä suomalaisteos. Se pohtii kansojen perinteisiä henkisiä voimia, taikuutta, noituutta, jotka kautta vuosituhansien on liikuttaneet ja elähdyttäneet maailmaa ja ihmisluonnetta – selittämässä ja tulkitsemassa outoja ja vaikeita tapahtumia. Tällä kertaa päästään Suomen Lappiin, sen harvinaisiin elämänuskomuksiin, tapoihin ja mytologiaan – ylimaallisten voimien perusteisiin, jotka yhä vallitsevat julkisina tai piilotajuisina peruskansan puheissa, muistissa, menneisyydessä, legendoiksi muuttuneissa tositarinoissa.

Juhani Karilan kirjoittama tarina on värikäs aikuissatu, jossa kohtaamme Lapin laajan ja omalaatuisen luonnon, kielen, kiroukset, monikymmeniä lappilaisia hyönteispiruja, ihmiskiusaajia, ennen kokemattomia tapahtumapaikkoja – nevoja, suonsilmäkkeitä, vaarallisia hetteitä ajatusten tai jalkojen upota ja juuttua niihin lopullisesti. Saamme kokea voimallisesti näkin houkuttelevan ja juonittelevan voiman viedä meidät juonillaan veteen ja ennen kaikkea saamme seurata yhden Lapissa syntyneen nuoren naisen kaipuun joka vuosi takaisin synnyinseudulleen ja kokemaan siellä merkillisen trillerimäisen jännittävän pienen hauen pyydystyksen – pyytäjänsä uhkarohkeuden ja hengen kaupalla.

Romaanin luettuani odotan teatterillisesti siitä sovitettua näytelmää entistä kiinnostuneempana: miten näin moneen suuntaan, moneen intressiin, lähes kolmeensataan sivuun, moneen henkilöön ja perhekuntaan tarinan luonteet, mutkat, vaarat ja elämänkuvioiden piiloansat onkaan meille kompastuksiksemme viritetty!  Löytääkö teos meille etelän ihmisille sanomansa, joka vakuuttaa? Jännitän tarinan totuudellista ja seikkailullista vaikuttavuutta jo etukäteen. Ainakin lappilaisen ihmisen persoonallisuus, hänen järkähtämätön uskonsa ihmisen tekemisistä ja niiden seurauksista on vahvaa sanomaltaan: kuin ennustavan pelottavaa nykyisinä sotaisten maailmantilanteiden aikoina. Palaako entisaikojen pahoista teoista langetettu kirous aidosti takaisin uskomuksiimme ja käytäntöihimme.

Onneksi teos esittelyssään todisti myös viihdyttämisen ja viihtymisen kuuluvan elämämme perusnautintoihin kuten teatteriin – sen Pesäkallion kesäteatterilaiset osaavat tyypittelyinä, huumorina, musiikkinumeroina, yhteisnäyttelemisenä ja rooliheittäytymisinä yhä väkevästi ja uskottavasti.

 

Tässä lopuksi lehdistön ennakkoesittelyssä tämän kesän 2025 Pesäkallion kesäteatterinäytelmän koko esittäjäensemblen omat  kuvaukset rooleistaan ja tehtävistään:

 

LISÄTIETOJA:
pesakallio@gmail.com
https://www.pesakallionkesateatteri.fi
Lahen uutisia palaa esitykseen ensi-illan 26.6.2025 jälkeen.

https://lahenuutisia.fi/2025/06/19/pienen-hauen-pyydystys-pesakallion-kesateatterissa/

Kategoriat
kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri taide yhteiskunta

Kansainvälinen Tilkkunäyttely Kumppanuustalo Fellmanniassa 25.-27.6. 2025

Näyttelyssä on esillä noin kahdenkymmenen korealaisen, japanilaisen ja ranskalaisen tilkkutöiden taitajan ja tekstiilitaiteilijan teoksia sekä Lahden Tilkkukillan tilkkuimprovisoinnin tapaan toteutettuja tekstiilitauluja. Tilkkutöiden tekeminen eri puolilla maailmaa on perinteistä käsityötaitoa, joka on kehittynyt moderniksi tilkkuilmaisuksi. Harmony-näyttely avartaa näkemyksiä tilkkutöiden työtapojen moninaisuudesta. Korean tekstiiliperinnettä edustaa bojagi-tilkkutyöt (kutsutaan myös pojagi), joista myös ranskalainen tekstiilitaiteilija on saanut vaikutteita henkäyksen ohuisiin tekstiileihinsä.

Harmony tarkoittaa harmoniaa, sopusointua ja yhteisymmärrystä. Yhteisnäyttely on hieno mahdollisuus ylläpitää ystävyyssuhteita, tavata toisia tilkkutöiden taitajia sekä laajentaa näkemyksiä ja lisätä kulttuurin ja taiteen ymmärrystä. Harmony-näyttely on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä yli 60 tilkkutyötä, bojagia ja taidetekstiiliä samalla kertaa Lahdessa, Kumppanuustalo Fellmanniassa. Näyttelyn järjestelyistä vastaa Lahden Tilkkukilta.

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri taide yhteiskunta

Lahtelaisen taideopiskelun keväisistä herkuista

Alla vielä kolme esimerkkiä näyttelyn sisältörikkaudesta:

-Koko laajan seinän täyttävä Elias Jimenezin teos  Pressu

-Hurme Virtasen tunnelmatehokas kuva Nimetön

-Armi Utriaisen oma esitesivu näyttelyn hienossa ohjelmalehtisessä: monitaiteellista ilmaisua, videotekniikkaa, soittoa ja ympäristön havainnointia täynnä oleva teos kaikille aisteille Elämää vai Teatteria

Kategoriat
kotiseutu kulttuuri taide teatteri yhteiskunta

Pienen hauen pyydystys Pesäkallion kesäteatterissa

Pesäkallion kesäteatterin näytelmän Pienen hauen pyydystys esityskausi käynnistyy teatterin uudessa kotipesässä Hollolassa, Heinsuon suppanäyttämöllä, Terveystie 10, Hollola. Ensi-ilta on torstaina 26.6.25 klo 18.

Pienen hauen pyydystys on omintakeista huumoria, suomalaista mytologiaa, fantasiaa, rikosdraamaa ja ihmisyyttä. Juhani Karilan hittiromaaniin perustuvassa esityksessä soi Pesäkallion kesäteatterissa tietenkin myös kotimainen musiikki.

Elina Ylijaako palaa kotiseudulleen vuosittaiselle hauenpyydystysreissulle. Tällä kertaa kaikki ei sujukaan odotetusti, sillä mahtava Näkki puuttuu peliin ja estää hauen pyydystyksen. Jos Elina ei saa haukea, hän on vaarassa menettää henkensä vanhan kirouksen vuoksi. Elina saa apua kyläläisiltä, jotka ovatkin varsin eriskummallista väkeä. He elävät rinnan metsän olioiden kanssa vaihtelevalla menestyksellä. Oman lusikkansa soppaan sekoittaa vielä ylikonstaapeli Janatuinen, joka epäilee Elinaa murhasta ja jahtaa tätä Itä-Lapin perukoille.

Pesäkallion kesäteatterin koko henkilökunta  esityksen tiedotustilaisuudessa 18.6.2025 Hollolan Heinsuon suppanäyttämön estradilla:

Kategoriat
kulttuuri luonto tiede yhteiskunta

Eläimen ja ihmisen välisiä ongelmia älyllä ratkaisten

Muutamia vuosia sitten tuttu lahtelainen valtuutettu, korkeakoulumies kertoi saaneensa pienet perintörahat yksinäiseltä tädiltään, kävi ostamassa Eestin Saarenmaalta pienen rantatontin ja rakennutti sinne soman kesämajan. Vain pari kertaa hän oli ehtinyt mökkiä eestivisiiteillään käyttää, kunnes kolmannella kerralla mennessään vielä uutukaiseen majaansa koko sisätila oli sekaisin, ulosteita täynnä, sotkettu ja pahanhajuinen. Vierailijat olivat ilmeisesti tiirikoineet itsensä majaan, vaikka lukot olivatkin koskemattomia? Siivoamisen jälkeen iltamyöhällä makuulle käydessä majanhaltija havaitsi katonrajasta kurkistelevan ilkeäilmeisen sahahampaisen, pitkäkyntisen karvaisen kissankokoisen eläimen pään: eläin kumppaneineen oli vallannut paljon tyhjänä olleen majan vintin ja osan huoneestakin. Se vierailija oli näätä, selvitti vakituisesti lähellä  asustava naapuri. Eikä näätävieraan jälkien siivoaminen ja reikien tukkiminen auttanut vieraiden karkottamiseen. Piti kutsua naapuri uudelleen. Aito maatalousammattilainen pamautti metsästysaseella kutsumattoman päävieraan muihin, ihmiselämältä salattuihin ilmapiireihin.

Lahdesta muutama kilometri Iitin suuntaan – viitisen vuotta sitten – kuului samanlaisia sadatteluja. Vuorossa oli nyt pitkäaikainen lasten ja nuorten kanssa paljon ahertanut monien kasvatusalojen ja lastenasioiden yhdistysaktivisti, jonka kesämökille, järven rannalle oli samansukuinen vierailija tehnyt siivoa ja tuhoa. Uusi suurehko kesähuvila oli täysin sotkettu, irtaimisto tuhottu ja sotku, haju ja jäljet olivat niin totaalisen tuhoisat, että suuri osa rakennuksen sisäpinnoista jouduttiin täysin uusimaan. Pelkästään taloudellisesti tapahtunut oli omistajilleen varsin kallis menetys ja myös henkinen järkytys: hävitys ja siivottomuus on ällöttävänä, vastenmielisenä elämän kokemuksena kuin yhä läsnä. Riistanhoitoyhdistys taisi olla jonkinlainen pelastus karkottaa vierailija viimein. Miten – en tiedä.

 

Opettajaseminaarin luokkakaverini omisti vielä viimeisten kolmen vuoden ajan Päijät-Hämeen itäisillä reunarajoilla sijainneen pienen vanhan metsämökin, josta harvoin mökkiään käyttäneenä löysi kutsumattoman vierailijan tekemät sotkut, repimiset, ulosteet mökin sisältä ja vinttitiloista. Kolmena vuonna riistanhoitoyhdistys yritti näätävierailijat nujertaa. Omistajatuttavani ei lopulta tiedä, päättyikö tämän luontokappaleen kilpailu ihmisen kanssa eläimen vai ihmisen voittoon. Joka tapauksessa hän yksinäisenä naiseläjänä oli jo muutenkin aikonut myydä kovin vajaakäyttöisen mökkipahasensa yhdelle läheistuttavalleen, joka tarkoin ennen ostoaan tiesi tästä haisevasta ja pelottavasta vieraasta ja sen tavoista.

 

Viimeisen vuoden sisään minulle valjennut tapaus on oikein sitten videoin, kuvin sekä kuvavälähdyksin todistettu näätätaistelu ihmisjärkeä vastaan. Lahden alueen laajentaminen Vierumäen suuntaan, itää kohti on ollut jatkuvaa. Siellä rauhaisessa asuinmiljöössä kaupunkimme rajan reunamilla on asustanut pitkään maalaismaista taloa ystävämme. Viime kesänä tuo samainen näätäröyhkimyssuku perheineen oli valloittanut asuintalon kattojen räystäsrakenteiden sopet ja meluisuudellaan ihmisen rauhalliset yöunet. Miten? Päivisin oli hiljaista, mutta jo hämärissä ja varsinkin pimeässä alkoi monen eläimen vauhti, trapetsiset kiipeilyhurjastelut pitkin villiviinejä ja seiniä sekä kolina ja yömölinä, jatkuva roskaaminen, ulostaminen ja haiseminen. Sama sahahampainen teräväkyntinen otus irvisteli jatkuvasti milloin mistäkin rakenteisiin tekemästään reikäikkunasta kuin herruutensa osoitukseksi ja etuoikeuteensa tässä kiinteistössä. Mikä avuksi? Ei mikään virallinen taho ainakaan asiaan puuttunut.

Talonomistaja perehtyi alan luontokirjallisuuteen ja tuttuna, tarkkana ja huolellisena otti selvää, miten moinen luontokroisos elää – yksiselitteisesti siten, ettei sitä ihmisten normaalitoimintojen aikana päivisin näy ja ihminen saa viettää päivänsä melko rauhassa vältellen yön ulosteita ja roskaa talon reunoilla. Mutta sitten hämärässä ja pimeässä on näädän työvuoro saalistaa sekä leikkiä ja silloin vauhti ja meteli on aivan hurjaa.

Ystävämme päättikin muuttaa vierailijansa elintapoja. Vuorokauden päiväajoiksi, kun näätä elintapojensa mukaan nukkui, hän varasi parasta suomalaista, melurumpuista Suomirokkia. Sopivan harvaanasutussa kaupunkimme osassa, syrjäisessä talossaan ystävämme soitti rajua rokkia reiluin vahvistimin koko valoisan päivän. Miten kävi?

Ei edes luonto jaksa ilman vuorokauden kelpo unta kauan toimia. Parin päivän Suomi-popp -hirvityksestä väsyneenä, unta vailla, näätä perhekuntineen sen enempää kertomatta häipyi maisemista.

 

Kaikki neljä tässä kertomaani tapausta on sattunut perheemme tutuille ihmisille, jotka työn ja vapaa-ajan toimissaan ovat eläneet kasvatus- ja opetusmaailman luonnolle lojaaleissa tehtävissä.

 

Artikkelin kuvamateriaali on luonnonystävä Matin kuvaamaa.

Kategoriat
kansainvälisyys Koulutus kulttuuri taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Tampereen Teatterikesän hienoa ilmaistarjontaa

Tampereen Teatterikesän tarjontaan voi antautua monella tavoin. Maksullisten teatteriesitysten lisäksi viikko on täynnä myös ilmaisesityksiä – tässä esimerkkejä laadukkaista sellaisista.

Kannattaa pitää tämä ohjelmalehtinen esillä, sillä perinteisesti pelkkä torstaipäivä on myös laajasti erilaista teatteritarjontaa koko päivän aamusta yöhön saakka täynnä, paljon myös ilmaisia teatterillisia esityksiä.

Festivaaliviikolla tapahtuu myös teatterisalien ulkopuolella, kun pääohjelmistossa nähdään katuteatteriesityksiä Suomesta ja ulkomailta. Esitykset nähdään Kulttuuritalo Laikun edustalla sekä Väinö Linnan aukiolla Teatterikesä-viikolla. Kaikkiin pääohjelmiston katuesityksiin on vapaa pääsy ja ne sopivat koko perheelle!
 

Sorin Sirkus

Kuva: Kristian Wanvik
Sorin Sirkuksen nuoret taiteilijat viihdyttävät katsojia energisellä ja mukaansa tempaavalla katuesityksellä.
Sorin Sirkus täyttää 40 vuotta ja merkkipaalua juhlistetaan läpi vuoden eri tapahtumissa nostamalla esiin yhteisön historiaa, nykyisyyttä ja tulevaa. Vuosikymmenten kuluessa tamperelainen nuoriso- ja sosiaalisen sirkuksen edelläkävijä on tullut tunnetuksi tasokkaasta ja omaleimaisesta esitystoiminnastaan. Sorin Sirkus on tarjonnut arvokasta esiintymiskokemusta taitaville nuorille esiintyjille, joista moni on ponnistanut lopulta sirkusalan ammattiin – ja maailmalle!
Sorin Sirkuksen katuesitykset festivaaliviikolla mahdollistaa Ransu ry.
Esitykset Kulttuuritalo Laikun edustalla
Ti 5.8. klo 15.00 & 16.00
Ke 6.8. klo 15.00 & 16.00
To 7.8. klo 17:00 & 18.45

Kate & Pasi

Kuva: Mia Bergius
Kansainvälisesti palkittu kaksikko Kate & Pasi luo korkeatasoista, vauhdikasta ja huumorilla höystettyä sirkusohjelmaa. Teatterikesään duo tuo kaksi katusirkusesitystään Rafla ja Suhde – taistelu tuolista.
Rafla on nykysirkuksen keinoin kerrottu tarina kiertävästä ravintolasta ja kahdesta ravintoloitsijasta, jotka rakastavat työtään ja toisiaan kommelluksista huolimatta. Raflassa kaikki ei aina mene niin kuin pitää, mutta ilo ja riemu on aina taattu.
Kevyen komediallinen ja elämäniloinen teos kaappaa katsojat mukaan akrobatian ja jongleerauksen maailmaan, jossa pizzat, sipulit ja ihmiset lentävät, kun Raflan ravintoloitsijat käyvät toimeen!
Rafla-esitykset Kulttuuritalo Laikun edustalla
Ke 6.8. klo 18.00
To 7.8. klo 18.00
Suhde – taistelu tuolista on nykysirkusesitys, joka käsittelee luottamuksen merkitystä ihmissuhteissa. Sirkuksen tekniikat, kuten pariakrobatia ja jongleeraus, auttavat ymmärtämään, miten luottamus rakentuu toiseen ihmiseen ja miten sooloilu voi vaikuttaa suhteeseen.
Suhde – taistelu tuolista -esitykset Kulttuuritalo Laikun edustalla
Ke 6.8. klo 19.30
To 7.8. klo 19.30

Bubble on Circus: Man in Bubble

Kuva: Bubble on Circus

Man in Bubble on uniikki esitys, joka yhdistää saippuakuplien taianomaisuuden ja klovnerian. Tuloksena on kaikenikäisiä katsojia viehättävä runollinen seikkailu.

Fantasian ja huumorin täyteisten kohtausten sarja johdattaa yleisön jättimäisten kuplien, heijastusten ja värien maailmaan, jossa kaikki on mahdollista. Yleisö saa osallistua esitykseen eikä yksikään esitys ole samanlainen. Nauru ja ihmetys on kuitenkin taattua. Tule ja koe Man in Bubble -esityksen lumoava maailma, jossa visuaalinen runous ja hauskanpito yhdistyvät täydellisessä harmoniassa.
Taiteilija Mariano Guz on pitänyt hallussaan kahta Guinnessin maailmanennätystä vuodesta 2018 lähtien.
Esitykset Väinö Linnan aukiolla
Ti 5.8. klo 17.00, 18.00 & 19.00
Ke 6.8. klo 11.00, 12.00 & 13.00

 

Katen & Pasin esitykset sekä Man in Bubble -esityksen Teatterikesässä mahdollistaa Majaoja-säätiö.

Jo teatterikesän virallinen avaus tiistaina 5.8.2025 klo 12.00 keskellä kaupunkia Laikun lavalla on kokemus: nähdä koko Tampereen kansa täyttämässä penkkirivit ja seuraamassa tunnin pituisten avajaisten antia – näytelmien esittelyjä sekä avajaisten poikkeuksellisen omaperäisiä teatteriohjelmanumeroita.

 

Teatterikesän kaikki tarkemmat esitysajankohdat löytyvät täältä:
https://www.teatterikesa.fi/ajankohtaista/paaohjelmistossa-yleisolle-ilmaisia-katuesityksia/

Kategoriat
kotiseutu yhteiskunta

Uusi Lahden valtuusto innostui omakehuun

Kuntalain mukaan uuden valtuuston puhetta johtaa valtuuston ikäpresidentti. Pertti Arvaja hoiti tehtävänsä tyylikkäästi, kunnes valtuusto valitsi uuden valtuuston puheenjohtajan koko toimikaudelleen.

Lahden seuraavat neljä vuotta (2025-2029) asioistamme päättävä kaupunginvaltuusto tuntui pesseen jumittuneet kasvonsa, uusia kasvojakin näkyi toiveikkain ilmein valtuustossa. Pääsyy hymyileviin kasvoihin oli kuitenkin 15-sivuinen puolueiden sopima Valtuustosopimus, jossa eri puolueryhmittymät olivat allekirjoittaneet yhteiset ajatuksensa miltei yksimielisesti – toimia sovussa ja Lahden kaikkinaiseksi parhaaksi.

En aio nyt arvostella sinänsä hyvää tarkoittavaa, monipuolisesti laadittua vihkosta, josta useat valtuutetut kävivät lausumassa oman ylpeytensä aikaansaannoksestaan. Sen tekijälle Kimi Uosukaiselle on tietenkin annettava tunnustus suuresta urakasta ja pyrkimyksestä nostaa Lahden kaupungin imagoa. Valitettavasti Lahti on sen sisällössä itseisarvo ja sen asukkaaat kovin toisarvoisessa asemassa. Mutta hyvä alku tämä muutamine valuvikoineenkin on piiloissa olleen järjen palauttamiselle valtuustoomme.

Otan valtuustosopimuksen rinnalle yhä kyseenalaisen nokkimisjärjestystavan jatkumisen valtuustossamme – tuon rahalle kumartamisen ja demokratialle pyllistämisen. Se tuntui selviävän meille asukkaille selatessamme juuri uudistettua lähes 100-sivuista Lahden kaupungin Hallintosääntöä, jossa lain mukaan valtuusto itse määrittelee euromäärinä poliitikkokavereidensa arvokkuuden ja aseman.

 

Vuosipalkkiolaiset

KAUPUNGINHALLITUS

Pj. Pekka Komu 60000 € sdp

1.vpj. Milla Bruneau 30000 € kok

2.vpj. Marju Markkanen 30000 € sdp

3.vpj. Toni Putula 30000 € (v. 2025-2026) kok

3.vpj. Kimi Uosukainen 30000 € (v. 2027-2028) sdp

 KAUPUNGINVALTUUSTO

Pj. Francis McCarron 9000 € kok

1.vpj. Mika Kari 3600 € sdp

2.vpj. Lasse Pakkanen € 3600 kesk

3.vpj. Mira Nieminen 3600 € ps

 

Kokouspalkkiot

Kaupungin toimielinten ja niiden jaostojen kokouksista suoritetaan jäsenille seuraavat kokouspalkkiot:

  1. kaupunginvaltuusto ja sen valiokunnat, kaupunginhallitus sekä tarkastuslautakunta    170 €

 

  1.  Lautakunnat

 

-keskusvaalilautakunta

– elinvoima- ja hyvinvointilautakunta

– sivistyslautakunta

– kaupunkiympäristölautakunta

– rakennus- ja ympäristölupalautakunta

– Lahden seudun jätelautakunta

– Lahden seudun joukkoliikennelautakunta

– vaalilautakunta

140 €

  1. Johtokunnat ja toimikunnat

120 €

 

Valtuustosopimuksen humaani yhteistyötarkoitus kalpenee, kun lukee Hallintosäännöstä täsmentyvät  Lahden valtuutettujen itselleen ja kavereilleen nyt kokouksessaan päättämät palkkiot ja vuositaksat.

Lahden kaupunginvaltuuston kaikki 59 valtuutettua olivat nimenhuudossa paikalla uuden valtuustomme ensimmäisessä kokouksessa 9.6.2025.

Kategoriat
kotiseutu Koulutus kulttuuri luonto taide teatteri Teatteriuudistus yhteiskunta

Nuoren sukupolven uusi, tuore Teatteri Terra

  • Kirjoittaja Kirjoittanut Tarmo
  • Julkaisupäivämäärä 6.6.2025

Teatteri Terra on uusi, kuuden näyttelijän perustama teatterikollektiivi. Käsittelemme teoksissamme ajattomia aiheita ja tutkimme ihmisyyttä erilaisista näkökulmista. Haluamme tarjota laadukasta teatteria edullisesti ja toivomme mahdollisimman monenlaisten ihmisten löytävän katsomoomme.

Starman -näytelmä luontokadosta

Ongelma luonnonsuojelijoissa on, että heillä on hyvin vähän ymmärrystä ja aivan liikaa valtaa.

Galaktisen Keskustoimiston virkamiehet seuraavat valppaina maapallon tapahtumia. Luonnonsuojeluksi kutsuttu ilmiö lisää suosiotaan, ja se ei Keskustoimiston suunnitelmiin sovi. Paikalle lähetetään Starman laittamaan asiat kuntoon. Starman-näytelmässä luuppi siirtyy paikkoihin, joissa luonnon tilasta ja ihmiskunnan kohtalosta keskustellaan kiihkeästi. Puheenvuoronsa saavat niin Metsätalousmies, Aktivisti, Varpunen kuin Biologi. Päällimmäisenä hämmentää tähtienvälinen viskaali Starman, joka vain ei saa keikkaa sujumaan haluamallaan tavalla. Kyseessä on luontokadon problematiikkaa pohtiva satiirinen näytelmä Starman, joka sai kantaesityksensä viime syksynä teatteri Sirkus Suosalossa, Martti Suosalon monologinäytelmänä. Teatteri Terra tarttuu nyt ajankohtaiseen teokseen nuoren sukupolven voimin. Esityksessä tullaan kuulemaan myös kolmen taitavan muusikon livemusiikkia. Terran Starman laskeutuu kesäkuussa Helsinkiin, Lahteen ja Tampereelle.

Projekti on ollut jo tähän asti uskomattoman antoisa kokemus. Ollaan löydetty yhteinen tapa tehdä teatteria, opittu nauramaan itsellemme ja vaikututtu Kauppisen tekstistä. Ensimmäinen lukukerta pysäytti – tää teksti pitää tulla kuulluksi. Näytelmän teemat ja kirjailijan asiantuntijuus puhuvat puolestaan. Aikamme tarvitsee teatteria. Me toivotaan, että Starman löytäisi myös niiden ihmisten luokse, joille teatteri ei ole perinne. Kiertueen alkuun on enää hetki, olkaa uteliaita ja ostakaa liput! – Teatteri Terran väki

ESITYSPÄIVÄT kesällä 2025:

14.6. ja 15.6. Klo 18 Teatteri Tuike, Ormuspellontie 1, HELSINKI

23.6. ja 24.6. Klo 19 Tampereen Ylioppilasteatteri, Itsenäisyydenkatu 12-14, TAMPERE

25.6. Klo 19 Lahden Kansanopiston Teatterikoulutus, Aleksanterinkatu 4, LAHTI

26.6. ja 27.6. Klo 19 Helsingin Kellariteatteri, Liisankatu 27, HELSINKI

KESTO: 2h + 20 min väliaika

 

LIPUT OSOITTEESTA: https://linktr.ee/teatteriterra (Huomioithan, että lippuja myydään kahdessa eri paikassa. Katso siis tarkkaan mihin kaupunkiin ostat liput!)

Sähköposti: teatteriterra@gmail.com

Puh. +358 45 109 0114

 

Kategoriat
kotiseutu yhteiskunta

Lahden valtuusto salasopimusten ansoihin

Helsingin Sanomat on ollut omassa ajatuskuviosuppeudessani pitkään puolueeton ja tasapuolinen suomalaisyhteiskunnan vaikuttaja.

Viime viikon ajan on sopivasti puhjennut julkiseksi myös Etelä-Suomen Sanomissa Lahden kaupunginvaltuuston valtuutettujen jo puoliksi sovitut (DEM+KOK) päätöstehtailun tärkeiksi nostettujen nokkanimien ennakkotiedot. Näitä puolueiden ehdotuksia tulee pienemmistä puolueryhmittymistä vielä lisää ensi viikonvaihteeseen asti.

Myönnän, että olin ollut heti kuntavaalien 2025 jälkeen lähes tyytyväinen vaalitulokseen kaupunginvaltuustomme saatua äänestyksessämme vaihteeksi piirun verran vasemmistolaisen ilmeen tuleviksi neljäksi vuodeksi – Suomen hallituksen jatkuvan ylimielisen määräämismallin katkettua ainakin edes tulevissa lahtelaisessa päätöstehtailussa – kuvittelin.

Ajaessani ihan tavallisella perheautolla Lahden keskustasta Launeella sijaitsevaan ainoaan lahtelaiseen paperitarvikekauppaan tienristeyksessä näkemäni uusi mainos KYMI RING pelästytti jo etukäteen.

Ensi maanantain 9.6.2026 Lahden valtuustokokouksessa valittavien puolueiden nimeämien henkilöiden kykyjä selvitä heille jo etukäteen korkeimmille palleille pönkitetystä päättäjäasemasta voimme lukea ennusteen vaikkapa Lahen uutisia  -artikkelista vuodelta 2022:

Valtuusto%2013.5..jpg
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2022/07/uusintanaytoksia-valtuustostamme-yleison-pyynnosta

Tuossa jutussa, parhain lukijani, on kerrottu, miten  valtuustomme enemmistö (äänin 32-26) pani reilut kaksi miljoonaamme taivaan tuuliin suoraan Iitin Kymi Ring –maisemiin niitä koskaan missään muodossa takaisin saamatta.

Siinä päätöksessä kammoksuin jo etukäteen pääpuolueiden (SDP, KOK) osallistumista tuohon rahaseikkailuun, jossa vain vähemmistö demarinaisista ja kaksi kokoomusnaista osoitti ymmärrystä kansalaisten käsitykseen kaupunginvaltuustolle kuuluvista asioista ja antoi äänestyksessä jyrkän ei-äänen Kymi Ring –tuhlailulle.

Ensi maanantain valtuustokokous voisi ottaa tästä jo menneestä valtuutettujemme virhepäätöksestä onkeensa – jopa pohtia korkeimmille palleille valittavat valtuutetut paljon huolellisemmin kuin ennen.

 

Helsingin Sanomien  (25.5.2025) suhteellisen tuoreessa jutussa haastatellaankin jälleen Kymi Ringin kuin piiloista esiin putkahtanutta lahtelaisedustusta. Kuinka pitkälle salasuhmuroinneissa taas on menty, kun meidän oma matkailuyhtiö johtajineen on siinä mukana. Eikö KOKO-Lahti yhtiön epäonnistuminen mitään opettanut?

Toukokuun Hesarista otteen lainaten:

Kornél Öry on Kymiringiä pyörittävän yhtiön toimitusjohtaja. Taustalla on 36 pilttuun varikkorakennus, jossa on myös kaikki muut radan sisätilat. Kuva: Johannes Wiehn

”Unkarilaisen TRP Hungaryn omistama Kymiring valmistautuu ensimmäiseen kilpailukauteensa Iitissä. Toimitusjohtaja Kornél Öry esitteli medialle ja yhteistyökumppaneille radan parannuksia ja tulevan kesän tapahtumia.
Kymiringillä on tehty merkittäviä kunnostustöitä, kuten asfalttitie, varikkorakennuksen korjaus ja rallicrossradan rakentaminen. Kesällä radalla järjestetään kolme kansainvälistä kilpailua: rallicrossin euroliiga, motocrossin MM-osakilpailu ja rallicrossin MM-osakilpailu.

Useat tahot jäivät nuolemaan näppejään eivätkä saaneet sijoittamiaan rahoja takaisin. Esimerkiksi Lahden kaupunki menetti vähintään kaksi miljoonaa euroa, mutta kaupungin matkailuyhtiö, Visit Lahti, on yhteistyökumppanina myös uudessa ratayhtiössä.
”Me olemme nyt yhteistyökumppani, jolla ei ole taloudellista riskiä”, sanoo Visit Lahden toimitusjohtaja Raija Forsman.
”Haluamme, että Kymiringistä tulee menestystarina. Meillä täytyy olla matkailussa tapahtumia eri vuodenaikoina. Tämä tuo hyvän lisän meidän kesämatkailukysyntäämme.”
Myös Kouvolan kaupunki ja Iitin kunta ovat Kymiringin yhteistyökumppaneita.”

kyn%C3%A4.jpg

Suurin osa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n LAKESin toiminnoista siirtyi tammikuussa 2013 uudelle Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy -elinkeinoyhtiölle.[5] Maaliskuussa Lakesin matkailuun liittyviin toimintoihin keskittynyt yhtiö otti uudeksi nimekseen Lahden seutu – Lahti Region Oy.[1]
Vuonna 2023 yhtiön omistajia olivat Lahti (53 %), Hollola (12 %), Heinola (10 %), Orimattila (8 %), Asikkala (4 %), Iitti (4 %), Kärkölä (3 %), Padasjoki (2 %), Hartola (2 %) ja Sysmä (2 %).[2]
Tässä yhtiössä 53 % eli budjetin enemmistö on Lahden kaupungin rahoittama.
https://visitlahti.fi/etusivu/yhteystiedot/