Lahen uutisia -artikkeleiden kesätauolla..
Kategoria: kotiseutu
Teatterifriikkinä pyrin ennen kirjoista tehtyjen teatteriesitysten katsomista aina lukemaan alkuperäisteoksen saadakseni selville, mitä kirjailija teoksessaan on mielestäni kirjoittanut. Yleensä nuo teokset löytyvät paikkakunnan kirjastosta tai valtakunnan kirjastoluettelot selaten ja niiden saaminen on melko vaivatonta.
Poikkeuksen tekevät niin sanotut hittikirjat, jotka pieninä painoksina, uutuuksina ja usein myös kirjahuhuina kiinnostavuudestaan saavat lainaajat vauhdikkaasti liikkeelle.
Kun viikko ennen Pesäkallion kesäteatterin ensi-iltaa lähdin toiveikkaana Lahden pääkirjastoon lainaamaan teosta, johon kesäteatterin esitys perustuu, niin netistä näin, että alueen kirjastoista oli lueteltu kaikkiaan yhdeksän lainattavaa Juhani Karilan romaania Pienen hauen pyydystys. Paikalle kiiruhtaessani selvisi, että kaikki Päijät-Hämeen lastukirjastojen teokset olivat lainassa ja tilaajia tusina odottamassa teosta lainakseen. Kaukolainakin olisi liian hidas ja maksaisi 8 euroa. Pyysin palvelevaa Lahden kirjastonhoitajaa katsomaan nettikoneeltaan kirjan Helsingin tilannetta, koska minulla on myös Helsingin kirjaston lainauskortti. Ystävällinen virkailija totesi, että teoksia oli Helsingin kirjastolla yhdeksäntoista, mutta nekin kaikki lainassa ja odottajia yli kolmekymmentä. Ymmärsin nyt havittelevani lainaksi hittikirjaa, joka sentään oli jo vuonna 2022 painettu, mutta nyt ilmeisesti muuntunut tosi tavoitelluksi teokseksi. Enkö siis ehdikään lukea teosta ennen sen teatterisovituksen ensi-iltaa?
Nyt piti sitten mennä takaisin kotiin tietokonekäyttäjäksi yhdessä vaimon kanssa ja tutkia niiden lähialueiden kirjastojen tilanne, jotka jäävät tämän päijäthämäläisen kirjastoverkon ulkopuolelle. Nytpä löytyi. Kuhmoisissa oli kirjoja kaksi ja toinen vielä niistä vapaana lainattavaksi. Puhelinsoitto Kuhmoisten kirjastoon. Selvisi, että Kuhmoisista saisin kirjastokortin, jos menen siellä käymään. Nyt ongelma oli vain, ettei kirjaa voi edes varata, jos ei ole korttia – ja joku voi sen juuri nyt lainata. Huokaus. Neronleimahdus. Vaimollani on monen vuoden takaa Jyväskylän alueen kirjastokortti, siihen alueeseen myös Kuhmoinen kuuluu. Kysymys Kuhmoisten kirjastonhoitajalle: voiko vaimoni etävarata nyt tuon Karilan teoksen? Kyllä, tarvitaan vain kirjastokortin numero. Siis etsimään ja pianhan se löytyi. Nyt Kuhmoisissa odotti kirja Pienen hauen pyydystys vaimoni Jyväskylän kirjastokortin numero takuunaan. Kirja tuli varatuksi, ystävällinen kirjastonhoitaja kertoi kirjaston oven avautuvan myös suljettuna aikana kirjaston asiakkaalle tuolla Jyväskylän kirjastokortilla. Ja niin seuraavana päivänä mökkimatkallamme Jämsään teimme välipysähdyksen Kuhmoisten kirjastoon, jonka varatut-hyllyssä Pienen hauen pyydystys odotti lainausleimaamme – ja oli samana iltana jo luettavana.
Hittikirja työllisti kirjastojemme toimeliaita, kekseliäitä ammattiasiantuntijoita eivätkä vielä jonkinlaiseen päättelyynkin kykenevät Virtaset edellä selostetut monimuotoiset koukerot koettuaan voi muuta kuin ihailla suomalaista, asiakkaita huippupalvelevaa, toimivaa kirjastoneroutta.
Kesäkuun viimeisen viikon aikoina vieraili omenapuun kirva-annoksilla yllätyslintu, kun me lusikoimme lounaskeittoa tässä ikkunan toisella puolella, Pyhättömänmäellä.
Lahden seudun kesäviihdeperinteisiin kuuluu suoda katsojille leppoisaa, hyvää kesäistä mieltä ja saada nauraa vaikka koko esityksen täydeltä. Tältä pohjalta suomalaiset kesäteatterit toimivat ja saavat yleisönsä tänäänkin.
Satu Säävälä on luonut Pesäkallion kesäteatteriin jo kuusitoista vuotta tuon lahtelaisseudun ihmisten nauramismahdollisuuden kerran kesässä. Sen avulla meidän on edes kerran kesässä mahdollisuus hieman löysätä luontaista kireyttämme ja ahdistustamme. Säävälä on yhtä aikaa myös taitava manipuloija, joka jokaisessa näyttelijässä näkee mahdollisuuden eri tavoin tuoda huumoria ja viihdettä arkeemme. Teatterissa ei kuitenkaan huvia synny pelkästään huvittamalla, koska nauru syntyäkseen tarvitsee myös vastakohtansa – vakavuuden. Siksi molempien on kuljettava sylipuserruksessa sydämissämme koko ajan koettavanamme.
Pienen hauen pyydystys -romaanin alkuperäisestä näytelmäsovituksesta (Lija Fischer/TTT) Säävälä on valmistanut ohuen, hyvin ymmärrettävän tarinan saadaksemme viihteen lähihistorian, sen iskelmätaivaan tunnelmat ja nykyajan kansanlyriikan mukaan tähän Pesäkallion kesäteatterin perinteiseen musikaaliseen kesäviihteeseen. Paljon alkuperäisestä juonesta on jouduttu karsimaan siis kevyen musiikin alttareita laajentaen – ja onnistuttu luomaan täysin uusi, upea musikaalimainen teos vaikuttavasta romaanista.
Juhani Karilan romaani Pienen hauen pyydystys on kansainvälisesti merkittävä suomalaisteos. Se pohtii kansojen perinteisiä henkisiä voimia, taikuutta, noituutta, jotka kautta vuosituhansien ovat liikuttaneet ja elähdyttäneet maailmaa ja ihmisluonnetta selittämässä, outoja ja vaikeita tapahtumia tulkitsemassa. Tällä kertaa päästään Suomen Lappiin, sen harvinaisiin elämänuskomuksiin, tapoihin ja mytologiaan – ylimaallisten voimien perusteisiin, jotka yhä vallitsevat julkisina tai piilotajuisina peruskansan puheissa, muistissa, menneisyydessä, legendoiksi muuttuneissa tositarinoissa.
Tahdon siksi tärkeimpänä esityksen sisältönä arviossani kertoa, miten tämän laajan, mytologisen vakavuuden luomiseksi saamme seurata Elinan, Lapissa syntyneen nuoren naisen kaipuun joka vuosi takaisin synnyinseudulleen kokemaan siellä merkillisen trillerimäisen jännittävän pienen hauen pyydystyksen – pyytäjänsä uhkarohkeuden ja hengen kaupalla. Juuri ohjaus on saanut näyttelijät luomaan kansanhahmoja, käsitettäviä olentoja, lappilaista uskomuksellista vakavuutta ja luonnon järkähtämätöntä lumoa näyttelijätaidoillaan, ideoillaan, paneutumisellaan ja heittäytymisillään teoksen omalaatuisen raikkaan ja älykkään huumorin pohjaksi:
Teen lopuksi omat mielivalintani esityksen runsaasta musiikkitarjonnasta. Toivottavasti myös katsoja löytää esityksestä omalle mielialalleen sopivan kappaleen, hyräillä esityksen jälkeen teatterikokemusta kerraten ja muistellen.
Arvio kirjoitettu 26.6.2025 klo 18.00-21.30 esitetystä Pesäkallion kesäteatterin uuden, uljaan Hollolan Heinsuon suppanäyttämön ensi-illan esityksestä.
Lisätietoja esityksestä:
Eilen illalla koin Lahdessa käänteentekevän teatterielämyksen, jossa sekä monologiteatteri, dialogimuotoinen puheteatteri että takuuvarma ilmaisun ja vahvan sisällön tuoreus mahtuivat samaan, valloittavaan teatteriteokseen. Eikä siinä vielä kaikki: nautin myös ensi kertaa teatterihistoriassani tekstin genressä rummuin ja kielisoittimin eläytyvän teatteriorkesterin loistavan tarkkavainuisen, ekonomisesti herkästi nyanssoidun osuuden esityksen sanomaan suorastaan sensaatiomaisen osallistuvana, herkkänä teatterielementtinä.
Yhdeksän nuoren pitkälle teatteriin orientoituneen persoonan yhteinen ajatus toteutui vahvana, lämpimällä biologikirjoittajansa Juha Kauppisen ihmisotteella ja esittäjäpersooniensa synnyinvahvuuksilla – hullaannuttavana, luontoa ja kaupallista metsänkäyttöä molempia vuorotellen ylistävänä yhteiskunnallisena moraliteettina.
Laskin uutuushurmoksessani ainakin neljän eri hahmon tuovan oman sanomansa näyttämölle. Eniten valpastuin pitkästä, monijuurisesta varpusen puheenvuoromonologista, jossa hän ylistää ihmisen merkitystä yli kaiken, vaikka tunnustaakin kilpailevansa pienenevästä elinpiiristään juuri ihmisen kanssa. Ymmärsin myös kuukkelin osuuden koko ajan muuttuvassa luonnossamme ja hänen luontolajinsa ahdistuksen käydä rajankäyntioikeutta muuttuvasta metsästä aidon metsätalousammattilaisen kanssa – molemmat elämäntyönsä reviireitä puolustaen.
Eikä todellinen biologihahmokaan jätä meitä evoluutioaikatauluissaan hätkähdyttämättä. Mitä vaikuttaa muutama ilmansaasteiden lisääntymisaikakausi luonnon miljoonien saati biljoonien vuosien saatossa. Ei sitten mitään. Ne ovat pieniä, ihmisen turhamaisuuden aikaansaamia, lyhyen ihmiselämänsä tärkeyden todistamiseksi keksittyjä täysin virheellisiä huomioita. Onhan Suomikin ollut miltei koko nykyelonsa viimeiset lähimiljoonat vuodet merta Hämeenlinnaan saakka. Onpa maailma ollut monelta maapallon osaltaan täysin puuton. Mitä noista puista ja havumetsähiilisykli-ahdistuksista suotta paasata. Luonto elää omissa sykleissään.
Tekstin seremoniamestari, Starman, tuo näytelmän yhtäaikainen kaikkien maailman herätysliikkeiden belsebuubi ja antikristus, viekoitteleva ja eläytyvä perkele Aino Suosalo, hullunhauskassa, pirullisessa hahmossa tainnuttaa meidät helposti moneen kertaan vuoroin elämän kaupallisiin realiteetteihin nöyrtymään tai omaan oppositiopäättelyymme käpristymään. Vähintään epäilemään kaikkea tiedettä ja tieteen todisteluvoimaa, aina kuitenkin valitsemaan kahdesta toisen. Suosalon oma karisma vie mukanaan, tempaa hereille ja antaa teräviä kärkiä mielemme poukkoilla vuoroin missä vain tämä perkele meitä johdatteleekin. Eikä jo hänen alkuilmestyksensä – ammuttu haikara kourassaan, sammakko kädessään – jätä kylmäksi. Haikaran hän ripustaa lähinaulakkoon reviirinsä tunnukseksi ja sammakon syö suihinsa. Ihmisvalta on hänen alkunsa taistella elintilasta ja lajiston herruudesta.
Sama uskottavuuden tyynempi tai vahvasti reagoiva taso on kaikissa teoksen roolitöissä vahvasti läsnä nautittavanamme, uskottavanamme.
Esityksen lopun Starman-Suosalo ottaa täysin omiin käsiinsä. Hän hypnotisoi vaivatta meidät uudenlaiseen, evankelista luterilaisuutta matkivaan karismaattisen uusisanaiseen uskontunnustukseen, sen yhdessä perässä hänen kanssaan nöyrästi ja halusta toistamaan.
Yllättävää siksi onkin, että teräväkärkisen, pistelevän, hauskan, realistisen esityksen loppu nousee koko tulkinnan halveksimaan voimakkaaseen tunteikkuuteen, joka suloisen kauniin Kaj Chydeniuksen ja Aleksis Kiven loppulaulun yhteistulkinnassa miltei peittää koko esityksen terävät asiapistokset – kuin anteeksi pyytäen koko esityksen onnistuneen, hienon sarkaistisen luontomoraliteetin.
Teatteri Terra on uusi, kuuden näyttelijän ja kolmen muusikon perustama teatterikollektiivi. Käsittelemme teoksissamme ajattomia aiheita ja tutkimme ihmisyyttä erilaisista näkökulmista. Haluamme tarjota laadukasta teatteria edullisesti ja toivomme mahdollisimman monenlaisten ihmisten
löytävän katsomoomme.
Starman-näytelmän työryhmän jäsenet:
Aino Suosalo
Emma Härmä
Sylvia Ropponen
Selma Atas
Raul Nyberg
Aaro Strömmer
Emil Kauppinen
Timo Kalliokoski
Touko Manner
Lisätietoja:
Sähköposti: teatteriterra@gmail.com
Puh. +358 45 109 0114
Arvio kirjoitettu Lahden esityksestä 25.6.2025
Lahden kulttuurisessa keskustassa, Fellmanniassa, avattiin tänään 25.6.2025 taidenäyttely tilkkutaiteesta ympäri maailman.
Näyttelyn avasi saksofonitaiteilija Martti Peipon alkufanfaari. Lahden Tilkkukillan puolesta avauspuheen piti seuran vetäjä Pirjo Varumo:
”Arvoisat näyttelyvieraat, hyvät ystävät ja erityisesti meidän tilkkuystävämme, vieraamme Japanista, Etelä-Koreasta ja Ranskasta. Minulla on suuri ilo Lahden Tilkkukillan puolesta toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi tänne Lahteen näyttelymme avajaisiin. Olemme todella iloisia, että meillä on mahdollisuus esitellä tilkkutöitä ja tilkkutaidetta erittäin monipuolisesti. On hienoa huomata, miten ompeleminen ja käsillä tekeminen yhdistää meitä eri puolilta maailmaa. Toivon, että nautitte näyttelystämme ja uskon, että myös vieraamme vastaavat mielellään teitä kiinnostaviin kysymyksiin.”
Järjestävän tilkkuseuran monivuotinen aktiivi taitaja ja taiteilija Tuija Vähävuori esitteli asiantuntevasti varsin laajan näyttelyn.
Näyttely edustaa monenlaista taidokasta, värikästä ja mielikuvitusrikasta tilkkutaidetta. Monet töistä kuvaavat aiheiltaan tekijöidensä taiteellista, usein oman elämänsä läheistä maailmaa tai kansanperinteen ja maan traditioita.
Monissa kymmenissä näyttelyn teoksissa on kerrottu myös teoksen tekijä ja teoksen esittely niin tekijän kielellä kuin myös suomeksi – maallikonkin on nautinto näyttelyyn rakastua.
Värikkäät japanilaiset ja etelä-korealaiset suurikokoiset työt saavat rinnalleen hennon herkät läpikuultavat ranskalaiset työt ja suomalaiset tilkkuasetelmat.
Lahden Tilkkukilta järjesti talvella näyttelyä varten oman tilkkutyökurssin. Näyttelyssä on kaikkiaan kuudentoista lahtelaisen tilkkuimprovisoinnin tapaan toteutettuja tekstiilitauluja – alla yksi niistä.
Näyttely on avoinna vielä torstaina 26.6.25 klo 8-17 ja perjantaina 27.6.25 klo 8-16. Vapaa pääsy. Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti
Pesäkallion kesäteatterin kuusitoista vuotta kestänyt teatteritraditio on entisestä paikastaan Lahden Alasenjärven tuntumasta siirtynyt nyt keskelle Hollolaa. Aivan kuntakeskuksen Heinsuon koulun kentältä lähtee lyhyt, leveä kävelytie uudenkarheaan suppanäyttämö -teatteriin.
Ensikosketus on hulppea. Maastoerot suorastaan pyörryttävät Salpausselän jylhyydellä, harvinaisella syvällä suppaluonnolla ja kauneudellaan. Uudet juuri valmistuneet kotimaiset puupenkkirivit 330 ihmiselle tuntuu suurenmoiselta katsomolta. Teatterilava ja koko tila on teatterillisesti vaikuttava kokonaisuus.
Pienen hauen pyydystys on kansainvälisesti merkittävä suomalaisteos. Se pohtii kansojen perinteisiä henkisiä voimia, taikuutta, noituutta, jotka kautta vuosituhansien on liikuttaneet ja elähdyttäneet maailmaa ja ihmisluonnetta – selittämässä ja tulkitsemassa outoja ja vaikeita tapahtumia. Tällä kertaa päästään Suomen Lappiin, sen harvinaisiin elämänuskomuksiin, tapoihin ja mytologiaan – ylimaallisten voimien perusteisiin, jotka yhä vallitsevat julkisina tai piilotajuisina peruskansan puheissa, muistissa, menneisyydessä, legendoiksi muuttuneissa tositarinoissa.
Juhani Karilan kirjoittama tarina on värikäs aikuissatu, jossa kohtaamme Lapin laajan ja omalaatuisen luonnon, kielen, kiroukset, monikymmeniä lappilaisia hyönteispiruja, ihmiskiusaajia, ennen kokemattomia tapahtumapaikkoja – nevoja, suonsilmäkkeitä, vaarallisia hetteitä ajatusten tai jalkojen upota ja juuttua niihin lopullisesti. Saamme kokea voimallisesti näkin houkuttelevan ja juonittelevan voiman viedä meidät juonillaan veteen ja ennen kaikkea saamme seurata yhden Lapissa syntyneen nuoren naisen kaipuun joka vuosi takaisin synnyinseudulleen ja kokemaan siellä merkillisen trillerimäisen jännittävän pienen hauen pyydystyksen – pyytäjänsä uhkarohkeuden ja hengen kaupalla.
Romaanin luettuani odotan teatterillisesti siitä sovitettua näytelmää entistä kiinnostuneempana: miten näin moneen suuntaan, moneen intressiin, lähes kolmeensataan sivuun, moneen henkilöön ja perhekuntaan tarinan luonteet, mutkat, vaarat ja elämänkuvioiden piiloansat onkaan meille kompastuksiksemme viritetty! Löytääkö teos meille etelän ihmisille sanomansa, joka vakuuttaa? Jännitän tarinan totuudellista ja seikkailullista vaikuttavuutta jo etukäteen. Ainakin lappilaisen ihmisen persoonallisuus, hänen järkähtämätön uskonsa ihmisen tekemisistä ja niiden seurauksista on vahvaa sanomaltaan: kuin ennustavan pelottavaa nykyisinä sotaisten maailmantilanteiden aikoina. Palaako entisaikojen pahoista teoista langetettu kirous aidosti takaisin uskomuksiimme ja käytäntöihimme.
Onneksi teos esittelyssään todisti myös viihdyttämisen ja viihtymisen kuuluvan elämämme perusnautintoihin kuten teatteriin – sen Pesäkallion kesäteatterilaiset osaavat tyypittelyinä, huumorina, musiikkinumeroina, yhteisnäyttelemisenä ja rooliheittäytymisinä yhä väkevästi ja uskottavasti.
Tässä lopuksi lehdistön ennakkoesittelyssä tämän kesän 2025 Pesäkallion kesäteatterinäytelmän koko esittäjäensemblen omat kuvaukset rooleistaan ja tehtävistään:
LISÄTIETOJA:
Lahen uutisia palaa esitykseen ensi-illan 26.6.2025 jälkeen.
https://lahenuutisia.fi/2025/06/19/pienen-hauen-pyydystys-pesakallion-kesateatterissa/
Näyttelyssä on esillä noin kahdenkymmenen korealaisen, japanilaisen ja ranskalaisen tilkkutöiden taitajan ja tekstiilitaiteilijan teoksia sekä Lahden Tilkkukillan tilkkuimprovisoinnin tapaan toteutettuja tekstiilitauluja. Tilkkutöiden tekeminen eri puolilla maailmaa on perinteistä käsityötaitoa, joka on kehittynyt moderniksi tilkkuilmaisuksi. Harmony-näyttely avartaa näkemyksiä tilkkutöiden työtapojen moninaisuudesta. Korean tekstiiliperinnettä edustaa bojagi-tilkkutyöt (kutsutaan myös pojagi), joista myös ranskalainen tekstiilitaiteilija on saanut vaikutteita henkäyksen ohuisiin tekstiileihinsä.
Harmony tarkoittaa harmoniaa, sopusointua ja yhteisymmärrystä. Yhteisnäyttely on hieno mahdollisuus ylläpitää ystävyyssuhteita, tavata toisia tilkkutöiden taitajia sekä laajentaa näkemyksiä ja lisätä kulttuurin ja taiteen ymmärrystä. Harmony-näyttely on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä yli 60 tilkkutyötä, bojagia ja taidetekstiiliä samalla kertaa Lahdessa, Kumppanuustalo Fellmanniassa. Näyttelyn järjestelyistä vastaa Lahden Tilkkukilta.
Pesäkallion kesäteatterin näytelmän Pienen hauen pyydystys esityskausi käynnistyy teatterin uudessa kotipesässä Hollolassa, Heinsuon suppanäyttämöllä, Terveystie 10, Hollola. Ensi-ilta on torstaina 26.6.25 klo 18.
Pienen hauen pyydystys on omintakeista huumoria, suomalaista mytologiaa, fantasiaa, rikosdraamaa ja ihmisyyttä. Juhani Karilan hittiromaaniin perustuvassa esityksessä soi Pesäkallion kesäteatterissa tietenkin myös kotimainen musiikki.
Elina Ylijaako palaa kotiseudulleen vuosittaiselle hauenpyydystysreissulle. Tällä kertaa kaikki ei sujukaan odotetusti, sillä mahtava Näkki puuttuu peliin ja estää hauen pyydystyksen. Jos Elina ei saa haukea, hän on vaarassa menettää henkensä vanhan kirouksen vuoksi. Elina saa apua kyläläisiltä, jotka ovatkin varsin eriskummallista väkeä. He elävät rinnan metsän olioiden kanssa vaihtelevalla menestyksellä. Oman lusikkansa soppaan sekoittaa vielä ylikonstaapeli Janatuinen, joka epäilee Elinaa murhasta ja jahtaa tätä Itä-Lapin perukoille.
Pesäkallion kesäteatterin koko henkilökunta esityksen tiedotustilaisuudessa 18.6.2025 Hollolan Heinsuon suppanäyttämön estradilla:
Kultasade (Laburnum alpinum) Lahden Pyhättömänmäellä on taas aloittanut loistonsa lähes juhannukseen saakka. Kannattaa jälleen tehdä kävelyretki tänne mäelle, sillä myös monet valkeat juhannusruusut ovat jo kukassa.
Kuntalain mukaan uuden valtuuston puhetta johtaa valtuuston ikäpresidentti. Pertti Arvaja hoiti tehtävänsä tyylikkäästi, kunnes valtuusto valitsi uuden valtuuston puheenjohtajan koko toimikaudelleen.
Lahden seuraavat neljä vuotta (2025-2029) asioistamme päättävä kaupunginvaltuusto tuntui pesseen jumittuneet kasvonsa, uusia kasvojakin näkyi toiveikkain ilmein valtuustossa. Pääsyy hymyileviin kasvoihin oli kuitenkin 15-sivuinen puolueiden sopima Valtuustosopimus, jossa eri puolueryhmittymät olivat allekirjoittaneet yhteiset ajatuksensa miltei yksimielisesti – toimia sovussa ja Lahden kaikkinaiseksi parhaaksi.
En aio nyt arvostella sinänsä hyvää tarkoittavaa, monipuolisesti laadittua vihkosta, josta useat valtuutetut kävivät lausumassa oman ylpeytensä aikaansaannoksestaan. Sen tekijälle Kimi Uosukaiselle on tietenkin annettava tunnustus suuresta urakasta ja pyrkimyksestä nostaa Lahden kaupungin imagoa. Valitettavasti Lahti on sen sisällössä itseisarvo ja sen asukkaaat kovin toisarvoisessa asemassa. Mutta hyvä alku tämä muutamine valuvikoineenkin on piiloissa olleen järjen palauttamiselle valtuustoomme.
Otan valtuustosopimuksen rinnalle yhä kyseenalaisen nokkimisjärjestystavan jatkumisen valtuustossamme – tuon rahalle kumartamisen ja demokratialle pyllistämisen. Se tuntui selviävän meille asukkaille selatessamme juuri uudistettua lähes 100-sivuista Lahden kaupungin Hallintosääntöä, jossa lain mukaan valtuusto itse määrittelee euromäärinä poliitikkokavereidensa arvokkuuden ja aseman.
Vuosipalkkiolaiset
KAUPUNGINHALLITUS
Pj. Pekka Komu 60000 € sdp
1.vpj. Milla Bruneau 30000 € kok
2.vpj. Marju Markkanen 30000 € sdp
3.vpj. Toni Putula 30000 € (v. 2025-2026) kok
3.vpj. Kimi Uosukainen 30000 € (v. 2027-2028) sdp
KAUPUNGINVALTUUSTO
Pj. Francis McCarron 9000 € kok
1.vpj. Mika Kari 3600 € sdp
2.vpj. Lasse Pakkanen € 3600 kesk
3.vpj. Mira Nieminen 3600 € ps
Kokouspalkkiot
Kaupungin toimielinten ja niiden jaostojen kokouksista suoritetaan jäsenille seuraavat kokouspalkkiot:
- kaupunginvaltuusto ja sen valiokunnat, kaupunginhallitus sekä tarkastuslautakunta 170 €
- Lautakunnat
-keskusvaalilautakunta
– elinvoima- ja hyvinvointilautakunta
– sivistyslautakunta
– kaupunkiympäristölautakunta
– rakennus- ja ympäristölupalautakunta
– Lahden seudun jätelautakunta
– Lahden seudun joukkoliikennelautakunta
– vaalilautakunta
140 €
- Johtokunnat ja toimikunnat
120 €
Valtuustosopimuksen humaani yhteistyötarkoitus kalpenee, kun lukee Hallintosäännöstä täsmentyvät Lahden valtuutettujen itselleen ja kavereilleen nyt kokouksessaan päättämät palkkiot ja vuositaksat.
Lahden kaupunginvaltuuston kaikki 59 valtuutettua olivat nimenhuudossa paikalla uuden valtuustomme ensimmäisessä kokouksessa 9.6.2025.
Teatteri Terra on uusi, kuuden näyttelijän perustama teatterikollektiivi. Käsittelemme teoksissamme ajattomia aiheita ja tutkimme ihmisyyttä erilaisista näkökulmista. Haluamme tarjota laadukasta teatteria edullisesti ja toivomme mahdollisimman monenlaisten ihmisten löytävän katsomoomme.
Starman -näytelmä luontokadosta
Ongelma luonnonsuojelijoissa on, että heillä on hyvin vähän ymmärrystä ja aivan liikaa valtaa.
Galaktisen Keskustoimiston virkamiehet seuraavat valppaina maapallon tapahtumia. Luonnonsuojeluksi kutsuttu ilmiö lisää suosiotaan, ja se ei Keskustoimiston suunnitelmiin sovi. Paikalle lähetetään Starman laittamaan asiat kuntoon. Starman-näytelmässä luuppi siirtyy paikkoihin, joissa luonnon tilasta ja ihmiskunnan kohtalosta keskustellaan kiihkeästi. Puheenvuoronsa saavat niin Metsätalousmies, Aktivisti, Varpunen kuin Biologi. Päällimmäisenä hämmentää tähtienvälinen viskaali Starman, joka vain ei saa keikkaa sujumaan haluamallaan tavalla. Kyseessä on luontokadon problematiikkaa pohtiva satiirinen näytelmä Starman, joka sai kantaesityksensä viime syksynä teatteri Sirkus Suosalossa, Martti Suosalon monologinäytelmänä. Teatteri Terra tarttuu nyt ajankohtaiseen teokseen nuoren sukupolven voimin. Esityksessä tullaan kuulemaan myös kolmen taitavan muusikon livemusiikkia. Terran Starman laskeutuu kesäkuussa Helsinkiin, Lahteen ja Tampereelle.
Projekti on ollut jo tähän asti uskomattoman antoisa kokemus. Ollaan löydetty yhteinen tapa tehdä teatteria, opittu nauramaan itsellemme ja vaikututtu Kauppisen tekstistä. Ensimmäinen lukukerta pysäytti – tää teksti pitää tulla kuulluksi. Näytelmän teemat ja kirjailijan asiantuntijuus puhuvat puolestaan. Aikamme tarvitsee teatteria. Me toivotaan, että Starman löytäisi myös niiden ihmisten luokse, joille teatteri ei ole perinne. Kiertueen alkuun on enää hetki, olkaa uteliaita ja ostakaa liput! – Teatteri Terran väki
ESITYSPÄIVÄT kesällä 2025:
14.6. ja 15.6. Klo 18 Teatteri Tuike, Ormuspellontie 1, HELSINKI
23.6. ja 24.6. Klo 19 Tampereen Ylioppilasteatteri, Itsenäisyydenkatu 12-14, TAMPERE
25.6. Klo 19 Lahden Kansanopiston Teatterikoulutus, Aleksanterinkatu 4, LAHTI
26.6. ja 27.6. Klo 19 Helsingin Kellariteatteri, Liisankatu 27, HELSINKI
KESTO: 2h + 20 min väliaika
LIPUT OSOITTEESTA: https://linktr.ee/teatteriterra (Huomioithan, että lippuja myydään kahdessa eri paikassa. Katso siis tarkkaan mihin kaupunkiin ostat liput!)
Sähköposti: teatteriterra@gmail.com
Puh. +358 45 109 0114
Helsingin Sanomat on ollut omassa ajatuskuviosuppeudessani pitkään puolueeton ja tasapuolinen suomalaisyhteiskunnan vaikuttaja.
Viime viikon ajan on sopivasti puhjennut julkiseksi myös Etelä-Suomen Sanomissa Lahden kaupunginvaltuuston valtuutettujen jo puoliksi sovitut (DEM+KOK) päätöstehtailun tärkeiksi nostettujen nokkanimien ennakkotiedot. Näitä puolueiden ehdotuksia tulee pienemmistä puolueryhmittymistä vielä lisää ensi viikonvaihteeseen asti.
Myönnän, että olin ollut heti kuntavaalien 2025 jälkeen lähes tyytyväinen vaalitulokseen kaupunginvaltuustomme saatua äänestyksessämme vaihteeksi piirun verran vasemmistolaisen ilmeen tuleviksi neljäksi vuodeksi – Suomen hallituksen jatkuvan ylimielisen määräämismallin katkettua ainakin edes tulevissa lahtelaisessa päätöstehtailussa – kuvittelin.
Ajaessani ihan tavallisella perheautolla Lahden keskustasta Launeella sijaitsevaan ainoaan lahtelaiseen paperitarvikekauppaan tienristeyksessä näkemäni uusi mainos KYMI RING pelästytti jo etukäteen.
Ensi maanantain 9.6.2026 Lahden valtuustokokouksessa valittavien puolueiden nimeämien henkilöiden kykyjä selvitä heille jo etukäteen korkeimmille palleille pönkitetystä päättäjäasemasta voimme lukea ennusteen vaikkapa Lahen uutisia -artikkelista vuodelta 2022:
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2022/07/uusintanaytoksia-valtuustostamme-yleison-pyynnosta
Tuossa jutussa, parhain lukijani, on kerrottu, miten valtuustomme enemmistö (äänin 32-26) pani reilut kaksi miljoonaamme taivaan tuuliin suoraan Iitin Kymi Ring –maisemiin niitä koskaan missään muodossa takaisin saamatta.
Siinä päätöksessä kammoksuin jo etukäteen pääpuolueiden (SDP, KOK) osallistumista tuohon rahaseikkailuun, jossa vain vähemmistö demarinaisista ja kaksi kokoomusnaista osoitti ymmärrystä kansalaisten käsitykseen kaupunginvaltuustolle kuuluvista asioista ja antoi äänestyksessä jyrkän ei-äänen Kymi Ring –tuhlailulle.
Ensi maanantain valtuustokokous voisi ottaa tästä jo menneestä valtuutettujemme virhepäätöksestä onkeensa – jopa pohtia korkeimmille palleille valittavat valtuutetut paljon huolellisemmin kuin ennen.
Helsingin Sanomien (25.5.2025) suhteellisen tuoreessa jutussa haastatellaankin jälleen Kymi Ringin kuin piiloista esiin putkahtanutta lahtelaisedustusta. Kuinka pitkälle salasuhmuroinneissa taas on menty, kun meidän oma matkailuyhtiö johtajineen on siinä mukana. Eikö KOKO-Lahti yhtiön epäonnistuminen mitään opettanut?
Toukokuun Hesarista otteen lainaten:
Kornél Öry on Kymiringiä pyörittävän yhtiön toimitusjohtaja. Taustalla on 36 pilttuun varikkorakennus, jossa on myös kaikki muut radan sisätilat. Kuva: Johannes Wiehn
”Unkarilaisen TRP Hungaryn omistama Kymiring valmistautuu ensimmäiseen kilpailukauteensa Iitissä. Toimitusjohtaja Kornél Öry esitteli medialle ja yhteistyökumppaneille radan parannuksia ja tulevan kesän tapahtumia.
Kymiringillä on tehty merkittäviä kunnostustöitä, kuten asfalttitie, varikkorakennuksen korjaus ja rallicrossradan rakentaminen. Kesällä radalla järjestetään kolme kansainvälistä kilpailua: rallicrossin euroliiga, motocrossin MM-osakilpailu ja rallicrossin MM-osakilpailu.
Useat tahot jäivät nuolemaan näppejään eivätkä saaneet sijoittamiaan rahoja takaisin. Esimerkiksi Lahden kaupunki menetti vähintään kaksi miljoonaa euroa, mutta kaupungin matkailuyhtiö, Visit Lahti, on yhteistyökumppanina myös uudessa ratayhtiössä.
”Me olemme nyt yhteistyökumppani, jolla ei ole taloudellista riskiä”, sanoo Visit Lahden toimitusjohtaja Raija Forsman.
”Haluamme, että Kymiringistä tulee menestystarina. Meillä täytyy olla matkailussa tapahtumia eri vuodenaikoina. Tämä tuo hyvän lisän meidän kesämatkailukysyntäämme.”
Myös Kouvolan kaupunki ja Iitin kunta ovat Kymiringin yhteistyökumppaneita.”
Suurin osa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n LAKESin toiminnoista siirtyi tammikuussa 2013 uudelle Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy -elinkeinoyhtiölle.[5] Maaliskuussa Lakesin matkailuun liittyviin toimintoihin keskittynyt yhtiö otti uudeksi nimekseen Lahden seutu – Lahti Region Oy.[1]
Vuonna 2023 yhtiön omistajia olivat Lahti (53 %), Hollola (12 %), Heinola (10 %), Orimattila (8 %), Asikkala (4 %), Iitti (4 %), Kärkölä (3 %), Padasjoki (2 %), Hartola (2 %) ja Sysmä (2 %).[2]
Tässä yhtiössä 53 % eli budjetin enemmistö on Lahden kaupungin rahoittama.
https://visitlahti.fi/etusivu/yhteystiedot/
Lahden kuntavaalien poliittiset luottamuspaikat
Huhtikuisissa kuntavaaleissa 2025 lahtelaisista 99299 äänioikeutetusta kävi äänestämässä 49304 lahtelaista. Prosentteina siis joka toinen (49,6 %) äänioikeutetuista oli kiinnostunut kaupunkimme asioiden päättämisestä demokraattisesti ja luottamuksen aitoon kansanvaltaan oli joka toinen lahtelaisäänioikeutettu (50,4 %) menettänyt jättämällä äänestämättä. Lisäksi noin 1500 ääntä oli mennyt harakoille (=hylättyinä 900 ja pienille rekisteröidyille ryhmittymille sirpaloituina).
Kun nyt tarkastellaan Lahden uutta kaupunginvaltuustoa, voidaan todeta, että sen valittujen 59 kaupunginvaltuutetun saama yhteinen äänimäärä on 27073 antamaamme ääntä.
**Maallikon korkeinta matematiikkaa ja päättelyä käyttäen: Meistä 99299 lahtelaisesta äänestysoikeutetusta kävi äänestämässä kuntavaalissa 49304 (49,6%). Nyt muodostetun uuden kaupunginvaltuustomme kokoonpanoon äänistämme vain 27078 on noteerattu ja 22231 antamaamme ääntä on mennyt valtuustoäänten yli kuin hukkaan.
Se on lahtelaisyhteiskunnan suurelle enemmistölle nolo tulos – eikä se ole nyt valtaan nousevalle uudelle valtuustollekaan mikään suuren kunniallisen yhteiskunnallisen ylpeilyn paikka.
Lahtea hallitsee seuraavat neljä vuotta näin harvalla haavilla valtaan nostetut poliittisesti vahvistetut yksilöt.
Valta tuntuu taas nousseen päähän jo monelle, jotka tässä harvasattumaisessa haavimenetelmässä kiipeävät kyynärpäin kaapinpäälle, ja me enemmistö lahtelaisia omassa tyhmyydessämme annamme välinpitämättömästi, epädemokraattisesti näin tapahtua.
Tämä kaupunkivaltuustomme muodostama 59 joukko päättää myös monista ihmisyksilöistä meidän 100000 äänioikeutetun asioiden lisäksi: 20000 lahtelaisen – lasten, nuorten ja äänestämisoikeudettoman kansanosan – puolesta. Kouluasioista ja koulutuksesta tehdyt päätökset ovat lahtelaisten tulevaisuuden kannalta erittäin merkittäviä.
Lahden eri puolueryhmittymien saamat äänimäärät 59 kaupunginvaltuutetun uudessa valtuustossa 2025-2029:
KD 1851, KESK 1078, KOK 7909, PRO 2321, SDP 9846, VAS 2085, VIHR 1988
YHTEENSÄ 27078 ääntä **
Laitan lopuksi vielä yleiseen keskusteluun lähimenneisyydestä kymmenen vuoden takaa (2015) kuvion, joka muutti Lahden kaupungin keskeiset päätökset tapahtumaan rahan voimalla. Mikä on rahanahneuden tilanne uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa 9.6.2025 ? Siitä tulevissa Lahen uutisia -jutuissa lisää.
Lahden uuden 9.6.2025 aloittavan nelivuotisen kaupunginvaltuuston jäsenet puolueineen ja äänestäjämäärineen:
Rehellisyyden voivat uusi kaupunginvaltuustomme tulevassa kesäkuun ensimmäisessä (9.6.2025) kokouksessa sekä myös uudehko kaupunginjohtajamme Niko Kyynäräinen esittelytekstissään valtuustolle yhdessä palauttaa kaupunkiimme vaikka heti. Samalla katoaa kaupunkimme koko maahan levinnyt pilkkamaine kaikkea yhteiskunnallista demokratiaa karttavana rikollisten kanssa käytävänä meklarin johtamana huutokauppatavarana.
Lahdesta, viehättävästä järvien ja harjujen luonnonparatiisimaisesta kaupungista, on tullut pelkkä huutokaupan kohde. Kaupunkimme keskeinen johtaja, Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho on ottanut tehtäväkseen – kunnostamiseen ja kiinteistön hoitamiseen välinpitämättömältä Tilakeskukseltamme – huutokaupata monia satoja neliöitä meidän asukkaitten hallitsemia ja omistamia lämpimiä neliöitä eniten tarjoavalle. Alholtakin puuttuu maalaisjärkinen oikeudentaju, kun hän myy ne pilkkahinnalla rakentamisesta tuomitulle rikolliselle Pasi Tinnilälle, joka parhaillaan kärsii ehdollista vankeustuomiotaan juuri rakentamiseen liittyvistä epärehellisistä velkarikoksista, kuten Lahden keskeiseen julkikuvaan, Lahden Konserttitaloon liittyvissä yhä vain laajenevissa petossyytteissä, nyt vasta välituomiona langetetun ehdollisen vankeustuomion jatkuessa.
1.
Etelä-Suomen Sanomat kertoi vuoden 2024 joulukuussa, että Lahti myi Villähteeltä 190 neliön tilat liikemies Pasi Tinnilälle 500 eurolla. Myyjänä oli Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, joka teki viranhaltijapäätöksen liikehuoneiston myymisestä korkeimman hyväksytyn huutotarjouksen tehneelle Pasi Tinnilälle. Liikehuoneisto luovutettiin ostajan hallintaan vapaana ja velattomana. Kaupan yksityiskohdat sovittiin kauppakirjassa.
2.
Viime tiistaina 20.5.2025 ESS jatkoi Lahden nimellishintaisten huutokauppojen paljastuksia.
Kohteena on Huokotie 9:ssä sijaitseva kiinteistöyhtiö Nastonharjun Liiketalon liikehuoneisto, jonka kaupunki myi 200 eurolla. Liikehuoneiston osakkeet olivat myynnissä Huutokaupat.com-palvelussa. Tarjouksia saatiin neljä. Korkeimman tarjouksen teki kiinteistösijoittaja Pasi Tinnilä. Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho on tehnyt viranhaltijapäätöksen liikehuoneiston osakkeiden myynnistä 200 euron kauppahinnalla. Myytävän huoneiston pinta-ala on 316 neliötä. Huoneisto luovutetaan ostajan hallintaan vapaana ja velattomana. Kaupunki kirjaa kaupasta huomattavan tappion, sillä huoneiston osakkeiden tasearvo on 121 920 euroa.
https://lahenuutisia.fi/2024/05/13/lahti-keinottelijoiden-bisnesten-tyyssija
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2021/02/kulttuuriarvot-ja-tinnilan-kahisevat-setelit
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2020/10/lahtelaiset-tinnilan-ja-hemson-hoivissa
PS
Heinäkuussa 2024 Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa Pasi Tinnilä sai velallisen epärehellisyydestä ehdollisen vankeustuomion 1 vuosi ja 10 kuukautta. Hänen rikoskumppaninsa Mika Lehto tuomittiin viiden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja passitettiin suoraan vankilaan. Heidän yhteisvastuullinen korvausvelvollisuutensa on 7 miljoonaaa euroa. Myös kaupunkilaisjärjellä ajatellen kunnan vastuullisen viranhoitajan olisi syytä karttaa kaupankäyntiä epärehellisiin liiketoimiin syyllistyneiden kauppakumppaneiden kanssa oman kaupunkilaistensa luottamuksen säilymiseksi.