Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri luonto Teatteriuudistus tiede yhteiskunta

Starman hauskuttaa, vihastuttaa ja ajatteluttaa

Eilen illalla koin Lahdessa käänteentekevän teatterielämyksen, jossa sekä monologiteatteri, dialogimuotoinen puheteatteri että takuuvarma ilmaisun ja vahvan sisällön tuoreus mahtuivat samaan, valloittavaan teatteriteokseen. Eikä siinä vielä kaikki: nautin myös ensi kertaa teatterihistoriassani tekstin genressä rummuin ja kielisoittimin eläytyvän teatteriorkesterin loistavan tarkkavainuisen, ekonomisesti herkästi nyanssoidun osuuden esityksen sanomaan suorastaan sensaatiomaisen osallistuvana, herkkänä teatterielementtinä.

Yhdeksän nuoren pitkälle teatteriin orientoituneen persoonan yhteinen ajatus toteutui vahvana, lämpimällä biologikirjoittajansa Juha Kauppisen ihmisotteella ja esittäjäpersooniensa synnyinvahvuuksilla – hullaannuttavana, luontoa ja kaupallista metsänkäyttöä molempia vuorotellen ylistävänä yhteiskunnallisena moraliteettina.

Laskin uutuushurmoksessani ainakin neljän eri hahmon tuovan oman sanomansa näyttämölle. Eniten valpastuin pitkästä, monijuurisesta varpusen puheenvuoromonologista, jossa hän ylistää ihmisen merkitystä yli kaiken, vaikka tunnustaakin kilpailevansa pienenevästä elinpiiristään juuri ihmisen kanssa. Ymmärsin myös kuukkelin osuuden koko ajan muuttuvassa luonnossamme ja hänen luontolajinsa ahdistuksen käydä rajankäyntioikeutta muuttuvasta metsästä aidon metsätalousammattilaisen kanssa – molemmat elämäntyönsä reviireitä puolustaen.

Eikä todellinen biologihahmokaan jätä meitä evoluutioaikatauluissaan hätkähdyttämättä. Mitä vaikuttaa muutama ilmansaasteiden lisääntymisaikakausi luonnon miljoonien saati biljoonien vuosien saatossa. Ei sitten mitään. Ne ovat pieniä, ihmisen turhamaisuuden aikaansaamia, lyhyen ihmiselämänsä tärkeyden todistamiseksi keksittyjä täysin virheellisiä huomioita. Onhan Suomikin ollut miltei koko nykyelonsa viimeiset lähimiljoonat vuodet merta Hämeenlinnaan saakka. Onpa maailma ollut monelta maapallon osaltaan täysin puuton. Mitä noista puista ja havumetsähiilisykli-ahdistuksista suotta paasata. Luonto elää omissa sykleissään.

Tekstin seremoniamestari, Starman, tuo näytelmän yhtäaikainen kaikkien maailman herätysliikkeiden belsebuubi ja antikristus, viekoitteleva ja eläytyvä perkele Aino Suosalo,  hullunhauskassa, pirullisessa hahmossa tainnuttaa meidät helposti moneen kertaan vuoroin elämän kaupallisiin realiteetteihin nöyrtymään tai omaan oppositiopäättelyymme käpristymään. Vähintään epäilemään kaikkea tiedettä ja tieteen todisteluvoimaa, aina kuitenkin valitsemaan kahdesta toisen. Suosalon oma karisma vie  mukanaan, tempaa hereille ja antaa teräviä kärkiä mielemme poukkoilla vuoroin missä vain tämä perkele meitä johdatteleekin. Eikä jo hänen alkuilmestyksensä – ammuttu haikara kourassaan, sammakko kädessään – jätä kylmäksi. Haikaran hän ripustaa lähinaulakkoon reviirinsä tunnukseksi ja sammakon syö suihinsa. Ihmisvalta on hänen alkunsa taistella elintilasta ja lajiston herruudesta.

Sama uskottavuuden tyynempi tai vahvasti reagoiva taso on kaikissa teoksen roolitöissä vahvasti läsnä nautittavanamme, uskottavanamme.

Esityksen lopun Starman-Suosalo ottaa täysin omiin käsiinsä. Hän hypnotisoi vaivatta meidät uudenlaiseen, evankelista luterilaisuutta matkivaan karismaattisen uusisanaiseen uskontunnustukseen, sen yhdessä perässä hänen kanssaan nöyrästi ja halusta toistamaan.

Yllättävää siksi onkin, että teräväkärkisen, pistelevän, hauskan, realistisen esityksen loppu nousee koko tulkinnan halveksimaan voimakkaaseen tunteikkuuteen, joka suloisen kauniin Kaj Chydeniuksen ja Aleksis Kiven loppulaulun yhteistulkinnassa miltei peittää koko esityksen terävät asiapistokset – kuin anteeksi pyytäen koko esityksen onnistuneen, hienon sarkaistisen luontomoraliteetin.

 

Teatteri Terra on uusi, kuuden näyttelijän ja kolmen muusikon perustama teatterikollektiivi. Käsittelemme teoksissamme ajattomia aiheita ja tutkimme ihmisyyttä erilaisista näkökulmista. Haluamme tarjota laadukasta teatteria edullisesti ja toivomme mahdollisimman monenlaisten ihmisten
löytävän katsomoomme.

Starman-näytelmän  työryhmän jäsenet:

Aino Suosalo
Emma Härmä
Sylvia Ropponen
Selma Atas
Raul Nyberg
Aaro Strömmer
Emil Kauppinen
Timo Kalliokoski
Touko Manner

 

Lisätietoja:

Sähköposti: teatteriterra@gmail.com
Puh. +358 45 109 0114

 

Arvio kirjoitettu Lahden esityksestä 25.6.2025

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kotiseutu kulttuuri luonto taide teatteri yhteiskunta

Pesäkallion kesäteatterin uuden kesänäyttämön uljaissa puitteissa

 

Pesäkallion kesäteatterin kuusitoista vuotta kestänyt teatteritraditio on entisestä paikastaan Lahden Alasenjärven tuntumasta siirtynyt nyt keskelle Hollolaa. Aivan kuntakeskuksen Heinsuon koulun kentältä lähtee lyhyt, leveä kävelytie uudenkarheaan suppanäyttämö -teatteriin.

Ensikosketus on hulppea. Maastoerot suorastaan pyörryttävät Salpausselän jylhyydellä, harvinaisella syvällä suppaluonnolla ja kauneudellaan. Uudet juuri valmistuneet kotimaiset puupenkkirivit 330 ihmiselle tuntuu suurenmoiselta katsomolta. Teatterilava ja koko tila on teatterillisesti vaikuttava kokonaisuus.

Pienen hauen pyydystys on kansainvälisesti merkittävä suomalaisteos. Se pohtii kansojen perinteisiä henkisiä voimia, taikuutta, noituutta, jotka kautta vuosituhansien on liikuttaneet ja elähdyttäneet maailmaa ja ihmisluonnetta – selittämässä ja tulkitsemassa outoja ja vaikeita tapahtumia. Tällä kertaa päästään Suomen Lappiin, sen harvinaisiin elämänuskomuksiin, tapoihin ja mytologiaan – ylimaallisten voimien perusteisiin, jotka yhä vallitsevat julkisina tai piilotajuisina peruskansan puheissa, muistissa, menneisyydessä, legendoiksi muuttuneissa tositarinoissa.

Juhani Karilan kirjoittama tarina on värikäs aikuissatu, jossa kohtaamme Lapin laajan ja omalaatuisen luonnon, kielen, kiroukset, monikymmeniä lappilaisia hyönteispiruja, ihmiskiusaajia, ennen kokemattomia tapahtumapaikkoja – nevoja, suonsilmäkkeitä, vaarallisia hetteitä ajatusten tai jalkojen upota ja juuttua niihin lopullisesti. Saamme kokea voimallisesti näkin houkuttelevan ja juonittelevan voiman viedä meidät juonillaan veteen ja ennen kaikkea saamme seurata yhden Lapissa syntyneen nuoren naisen kaipuun joka vuosi takaisin synnyinseudulleen ja kokemaan siellä merkillisen trillerimäisen jännittävän pienen hauen pyydystyksen – pyytäjänsä uhkarohkeuden ja hengen kaupalla.

Romaanin luettuani odotan teatterillisesti siitä sovitettua näytelmää entistä kiinnostuneempana: miten näin moneen suuntaan, moneen intressiin, lähes kolmeensataan sivuun, moneen henkilöön ja perhekuntaan tarinan luonteet, mutkat, vaarat ja elämänkuvioiden piiloansat onkaan meille kompastuksiksemme viritetty!  Löytääkö teos meille etelän ihmisille sanomansa, joka vakuuttaa? Jännitän tarinan totuudellista ja seikkailullista vaikuttavuutta jo etukäteen. Ainakin lappilaisen ihmisen persoonallisuus, hänen järkähtämätön uskonsa ihmisen tekemisistä ja niiden seurauksista on vahvaa sanomaltaan: kuin ennustavan pelottavaa nykyisinä sotaisten maailmantilanteiden aikoina. Palaako entisaikojen pahoista teoista langetettu kirous aidosti takaisin uskomuksiimme ja käytäntöihimme.

Onneksi teos esittelyssään todisti myös viihdyttämisen ja viihtymisen kuuluvan elämämme perusnautintoihin kuten teatteriin – sen Pesäkallion kesäteatterilaiset osaavat tyypittelyinä, huumorina, musiikkinumeroina, yhteisnäyttelemisenä ja rooliheittäytymisinä yhä väkevästi ja uskottavasti.

 

Tässä lopuksi lehdistön ennakkoesittelyssä tämän kesän 2025 Pesäkallion kesäteatterinäytelmän koko esittäjäensemblen omat  kuvaukset rooleistaan ja tehtävistään:

 

LISÄTIETOJA:
pesakallio@gmail.com
https://www.pesakallionkesateatteri.fi
Lahen uutisia palaa esitykseen ensi-illan 26.6.2025 jälkeen.

https://lahenuutisia.fi/2025/06/19/pienen-hauen-pyydystys-pesakallion-kesateatterissa/

Kategoriat
Historia kotiseutu Koulutus kulttuuri taide teatteri yhteiskunta

Vuoden 2025 Teatterifestarien kevätlumoissa

Kaksipäiväiset festarit sisälsivät viime viikonvaihteessa 17.-18. 5. 2025 Lahden kansanopistossa kaksi vuotta teatteria opiskelleiden hienot, täysin itse suunnitellut ja tulkitut Teatteri II -koulutuksen komean yksilölliset sooloesitykset – tilaisuuden perineiden nimi oli festarit. Molempina päivinä koimme myös koko ryhmän toteuttaman, kehonkielen uljaan ja monisävyisen liiketutkielmallisen tanssiperformanssin – Suuren teatterisalin haltioituneen yleisön sekä 15 näyttämötaitelijan jättäessä molemminpuoliset hyvästit kyynelsilmin näiden teatteritaitureiden hyvästellessä haltioituneen yleisönsä, ja koko Lahden  teatteritaiteen tuoreimmasta, uudenlaisesta herkusta ihan tyhjäksi.

Mitä kaikkea me teatterinälkäiset saimmekaan pieninä näytelmällisinä esityksinä kokea- tässä nimikkeitäni esityksistä:

Tarpeellinen karjalanpiirakkaopetus  Traagisen puhutteleva joutsen  Itseironen minä haluun vaan esiintyy  Kohtalokas-koskettava loppu kun sydän on täynnä  Emission de cuisine-muotinen kiihkeävauhtiherkku, Lady Gaga hurjavauhtinen liikeajatteluherkkuluomus   Kiva Pärnun linjurikyyti Naurakaa saatana klovneriapiruilu  Katsojien menninkäismajan siskonpeti  Kehojonglöörin blues-  seinähulluus  Hakuvideo maajussille morsian -ohjelmaan  ja parri nuuskaa yläpeltiin…. ym.

LAVALLA: Lahden kansanopiston Teatterikoulutus II
Elli Arstila, Heikki Hoppania, Kaisla Jaakonaho, Lina Juusela, Teemu Kalliokoski, Elias Kaukkila, Tino Karttunen, Minka Kosonen, Aino Kuronen, Albertta Leppäniemi, Aapo Loimalahti, Jade Manner, Minea Mantsinen, Katinka Ritvanen, Ville Saastamoinen ja Peetu Savolainen

 

Kategoriat
Historia kansainvälisyys kulttuuri yhteiskunta

Menneen ajan säilyttämisen käytännön konkretiaa

Museoauton iän (vähintään 30 vuotta) saavuttaneiden, museoautoiksi katsastettujen pyhien lehmiemme museobalsamoidut ajopelit ja niiden kunnostus on pitkäjänteistä ja pikkutarkkaa puuhastelua. Tarvittaessa vanhojen osien väsyessä alkaa toimivampien osien metsästys Suomesta, lähivaltakunnista sekä myös netistä ympäri maailman.

Museoidun sukukalleuteni, kuusikymmenvuotiaan Taunus 17 M -farmariautoajopelin, toimimattomaksi muuttuneen matka-ja nopeusvaijerin etsiminen alkoi rompetoreilta ja jatkui kuten tapauksessani auton alkuperäismaan Saksan eri merkkeihin ja vuosimalleihin erikoistuneista varaosamyymälöistä. Varaosa löytyi viimein sekä Suomesta että Saksasta – juuri tällä viikolla se autooni vaihdetaan.

Artikkelikuvassa esimerkki kesän ensimmäisistä rompetoreista.