Agricolan kunniaksi liput salkoon

Lahdessa, Vuorikadun koulun kohdalla puhuu meille joka päivä Mikael Agricola

Tänään liput liehuvat suomen kielen kunniaksi. Historian ja kielen tutkijat kutsuvat tätä päivää Mikael Agricolan päiväksi.

Agricolan kuolinpäivään 9.huhtikuuta on almanakkamme laatija niputtanut myös Elias Lönnrotin syntymä- ja nimipäivän – kuin suomalaisuuden sinetiksi.

Agricolan merkitys on  suomen kielen keksiminen, kehittäminen ja ensimmäisten suomen kielellä painettujen teosten painaminen lähes 500 vuotta sitten – lukutaidon kannalta Aapisen eli ABC-kirjan julkaiseminen vuonna 1543.

Agricola syntyi 1510 hämäläiseen kaksikieliseen Pernajan kuntaan. Hänen kotikielestään eli äidinkielestä on yhä vain arveluja. Hänen kirjojensa suomen kielessä on paljon kantahämäläisiä, synnyinpaikkansa Pernajan pitäjän sanoja. Myös seudun ruotsinkielinen asujaimisto ja sanasto on agricolalaisessa suomen kielessä mukana, jopa suomeksi Agricolan keksiminä ruotsin kielen väännöksinä.

On muistettava myös, että Mikael Agricola oli murrosikäinen 13-vuotias, kun Suomi siirtyi Ruotsin vallan alaisuuteen – myös virallisena kielenä seuraavat 300 vuotta maassamme käytettiin ruotsia.

Agricolan eri kielien hallinta oli poikkeuksellisen suuri – ensin latinan opiskeluun Wiipuriin ja viimein Saksaan uskontotieteiden opiskeluun kreikan, latinan ja saksan kielellä sekä kotiseudun molemmat äidinkielet suomi ja ruotsi.

Agricola keksi myös paljon sanoja suomen kieleen ja tutkijoiden mukaan lähes 60 prosenttia nykyisestä suomen kielestä on vieläkin Agricolan suomen kielen sanastoa.

Alla Agricolan aikanaan kirjoittamaa 1500-luvun tekstiä suomalaisten epäjumalista – oikealla puhemuotoon muutettuna:

Hyvää Agricolan ja suomen kielen päivää!