Yksi maailman sympaattisimmista, rakastetuimmista, kaikenikäisille kuuluvista ja esittävistä teattereista, klovniteatteri Piip ja Tuut, on toivottu teatterikokemus elämän hauskuutta ja mielihyvää odottavalle katsojalle. Tallinnan Toompean mäen omassa piskuisessa Piip ja Tuut -teatterissa tällä kertaa eivät kuitenkaan hymyvireet, makeat naurut tai elämän ilo olleet vuorossa, vaan aikuisille katsojille tarkoitettu suuri tragedia yllätti vahvalla, väkevällä, ajatteluttavalla sanomalla teatterikatsojan.
Suurten tragedioiden shakespearelaista sankaruutta tragediassa tavoittelee tavallinen ihminen – kenties meistä jokainen salaisena tai julkisena toiveena. Naapurimaamme tämän ajan yksi monipuolisimmista kirjailijoista Jan Kaus oli laatinut novellin Kangelane (Sankari) ja sen oli löytänyt Viron musiikki- ja teatteriakatemian ohjausosaston opiskelija Oliver Reimann diplomityönsä kohteeksi. Saimme kokea synkän, voimakkaan, teatterikuosiltaan elävän, modernin ohjauksen, mutta näyttelijätyönä vaikuttavan yksilötragedian, joka laittoi omat ajatuksemme pohtimaan, minkälainen on tavallinen ihminen, joka saatuaan supervoimia päättää tehdä jotain ennenkokematonta. Ja mitä ja kuinka suuria nuo teot tänä aikana ovat, että ne voidaan maailmansivu sankariteoiksi lukea.
Pääosassa Toomas Tross loi täydellisesti uuden näyttelijähahmon, purki näyttelijähabituksensa komediallisen suuruuden, työnsä huvittamisen ja miellyttämisen imagon, koko täydellisesti hallitsemansa teatterimagian ja alkoi ihmisenä kerrata elämisen merkityksen lohdutonta, täysin päämäärätöntä, pelkkää korvikkeellista menneisyyttä ja pohtia sen päämäärää, tarkoituksettomuutta. Trossin antisankari eli tarinan vahvasti ja ajattelevasti, herkästi, sisäisen aidosti. Hänen viiltävän terävästi näyteltynä omatuntonaan Haide Männamäe tarjosi hienona roolityönä elämäntarkoitukselle toisenlaisia vaihtoehtoja, mutta ne eivät sankaripyrkijäämme elämänsä mielekkyyttä auttaneeet löytämään.
Kokonaisuutena näiden kahden näyttelijän yhteistyö tuntui hämmästyttävän rohkealta, kuin aidosti pyrkiä etsimään omaan elämään, työhön ja sen maailman maineeseenkin – huvittamiseen – voimakkaasti uudenlaista sisäistä syvyyttä ja vakavaa inhimillistä ihmisyyttä.
Kiitos ohjaaja Oliver Reimannin tuoreajatuksellisen ymmärryksen nähdä näiden näyttelijätaitureiden vaatimattomuuden suuruus ja voima kuin kääntää koko maailma ja sen perusta heidän avullaan nähtäväksemme.
Ohjaajan taitava kuoron käyttö proosarunomaisessa ilmaisussa tuntui nerokkaan oivaltavalta paluulta sankaridraamojen muotoon nyt vielä mitä musikaalisimmin säveltäjä-libretisti Siim Aimlan hurmaavan moniäänisenä kuoroelementtinä, pikkuhauskanakin minä-minä -laulunsa loistavassa osuudessa tai kaksiriviharmonikan elämänläheisessä humoreskissa, ennenkaikkea hallittuna tekstin sisäisenä huippumusikaalisena tarinan kerrontana. Monet näyttämökuvan pääroolia imitoivat kummitukselliset heijasteet ja tietenkin aikamme teatterien obligatoriset teatterisavut loivat makaaberia tunnelmaa metafyysisillä tenhoillaan ja laulajien kasvot kukkaisterälehtisillä elämän valon kontrasteillaan kruunasivat esityksen visuaalisen vaikuttavuuden.
Piip ja Tuut Teatteri
KANGELANE – SANKARI
Kirjoittaja Jan Kaus, dramaturgia Siret Campbell, ohjaaja Oliver Reimann, lavastaja Jaanus Laagriküll, sanoittaja ja säveltäjä Siim Aimla, valosuunnittelu Marita Keskküla, video- ja äänisuunnittelu Rene Topolev, valokuvaus Siim Vahur, juliste Lii Ranniku, tuottaja Marek Demjanov
Lavalla Toomas Tross, Haide Männamäe ja kuoro: MUBA-rytmimusiikin lauluopiskelijat Ann Marii Kirsi, Hanna Maria Laane, Jani Juuse, Kertu-Grete Tamkõrv, Kevin Räim, Marten Gustav Lähker, Mirtel Põdra ja klassisen musiikin MUBA-opiskelija Gustav Talmar
Ensi-ilta 19.3.2025
https://piipjatuut.ee/lavastused/kangelane
Tunti ja 5 min kestäneen yksinäytöksisen Kangelane-näytelmän väkevä tunnelmaote oli niin täydellinen, että aplodien jälkeen täyssalillinen yleisö poistui kuin hiljentyneenä esityksen synkän patoutuneen atmosfäärin lumoamana.
Jäimme vaatteet noudettuamme kuitenkin odottamaan nähdäksemme meille tutut taiteilijat ennen lähtöämme.
Emmekä turhaan jääneet, sillä pian teatterisalin käytävästä ilmestyivät esitystunnelmasta vapautunein valloittavin hymyin nämä teatterin kaksi sielua Piip ja Tuut. Saimme myös kuulla heidän teatterinsa tulevan kesän 2025 yllättävän mielenkiintoisista esityssuunnitelmista. Niistä palaamme toiste näillä palstoilla kertomaan.
PIIP JA TUUT TEATER
TOOM-KOOLI 13, TALLINN 10130 EESTI
+372 5500552