”Olemme saaneet nauttia kaksi päivää kirjailijakokouksessa kirjailijan työn ääressä. Olen SIRI KOLU, yksi tämänvuotisen kirjailijakokouksen kirjailijoista.
Kuulemme tässä kokouksen päätöstilaisuudessa yhdeksää runoilijaa ja tämä on ilta, jossa saamme nauttia paitsi runoilijoista, myös upeista käännöksistä. Tässä takana olevalla taululla tulee olemaan ihan teitä varten myös käännöksiä näistä runoista. Tämä on siis runon, käännöksen ja kielen hehkua. ”
Tanskalaisella PETER DYREBORGilla on ollut työkenttää myös teatterissa 13 vuotta. Hän on runoilija, spoken word -artisti, opettaja, pitää omaa kirjallista kouluaan. Saimme kuulla kaksi hänen runoaan, joista toinen on eräänlainen yleisön taustakuoron vaativa esitysluento inhimillisyydestä ja ihmisestä: vahvista olevasi ihmisolento, että näytät ihmiseltä, sillä juuri tämän ihmiset pystyvät vahvistamaan ja omaksumaan jos he ajattelevat asiaa, paitsi jos olet ihan sydämetön, niin muista silloin, että sydämettömyyskin on inhimillistä…
Lähinnä runon kuuntelemisen muoto siihen osana yleisöä itse mukautuen oli Dyreborgin hauska keino pitää meidät kuulijat hereillä ja ovela tapa ujuttaa esityksen sanomaan, kuulijoiden piilotajuntaan paljonkin asioita. Siis hieman menneitten aikojen kansankokousten ja laumajohtamisten ideaa, jossa johtajan kepeä hauskuus tuo mukanaan vakavankin tekstin pakkosyöttöä tajuntaamme. Toinen Dyreborgin runo oli minusta esitysmuotona lähinnä videomainen eläinkunnasta tehty vesivärilaveerauksin kuvitettu filmi-faabelinen esityskokeilu.
MALGORZATA LEBDA, Puola
Hän on runoilija, prosaisti, valokuvaaja, ultramaratonien juoksija, romaani Ahnaat vuodelta 2023 jo seitsemälle kielelle käännetty romaani ja tuore Tapani Kärkkäinen -suomennoskin oli juuri 10.6.26 ilmestynyt ja filmikäsikirjoitusvalmis julkaistavaksi 2027.
” Ahnaat on puolalaisen nykykirjallisuuden merkkiteos, jonka lumoava tunnelma ja ilmava kerronta tuovat luonnon kaikessa kauneudessaan ja villiydessään lukijan iholle.”
Tänään kuulimme kuolemassa olevaa ranskalaista jäätikköä koskevaa aihetta, meditaation kehon ja luonnollisen maailman suhteesta.
Lebdan käyttämä satakonsonanttinen puolan kieli tuntui vaikuttavalta ihmispuheen harvinaisuutena suomalaiskorvaan ja muutenkin kirjailijan esiintyminen oli vuorenvarmaa keskittynyttä kirjallisuuskulttuurin viestinnän nautintoa.
SILJA JÄRVENTAUSTAlla on seitsemän runokokoelmaa: Ensimmäinen vuodelta 2006 Patjalla meren yli ja viimeisin 2025 Vuorosana pihapiirissä. Parnasso: Hän ilmentää 2000-luvun persoonallisinta syntaksia.
Hänen luontokuvauksensa ja sanojen ja käsitteittensä luonnonläheisyys, uusi merkityksellisyys on puhuttelevaa. Tässä yksi säeryhmä hänen viimeisestä kokoelmastaan.
”Tahdoin elää kasteen uppoamisen pellolle,/ miten ilta tulee aikaisin tavoin, joilla päivästä kolme neljännestä/ on vielä paikalla maatyössä, eväsleivän kääreessä./ Sitten lähteä täältä.”
Järventaustan esiintyminen on levollisuudessaan, pitkässä ajattelevassa tauottelussaan, tyyneydessään ja katseensa avoimuudessa harvinaista runon ääneen tulkintaa esimerkiksemme ja nautinnoksemme.
KAI AARELEID, Viro
Kai on opiskellut Suomen Teatterikorkeakoulussa dramaturgiksi ja näytelmäkirjailijaksi, hänen tuotannossaan on romaaneja, näytelmiä, runoja.
Laitan tähän ensikosketukseni Kai Aareleidin taiteilijatyöstä vuodelta 2020. Hänen oman romaaninsa näytelmäversiosta dramaturgisesta omaperäisyydestään ja työnsä upeudesta:
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2020/02/poltetut-kaupungit-1
Lopuksi vielä viimeiset säkeet hänen pitkästä, satiirisesta ja osin neljällä eri kielellä taitavalla huumorilla katetusta ja sielukkaasta runosta Lue minua, hänen kirjailijakokouksen puheenvuorostaan, ja ihaile hänen runoutensa ekonomiaa:
MARTIN HÖGSTRAND , Suomi Ahvenanmaa
Kirjailija, kirjallisuuden tutkija, pianisti, musiikin kriitikko, matemaatikko, on myös ollut Ahvenanmaan radion pitkäkestoisen kulttuurisarjan toimittaja. Hänen viides romaaninsa on Kesäyöt olivat meidän (2025). Tänään hän aloitti Chopinin pianosävellyksellä illan ja kuulimme monia hänen runojaan (suomentajat Joona Nikula ja Juhani Lindholm):
RIINA TANSKANEN, Suomi /Imatra/ Tampere
Kirjailija, sarjakuvapiirtäjä, yhteiskuntakriitikko, kuvataiteilija. Hän esitti koko reilun 10-minuuttisen kirjansa ”Syrjäseutujen tytöt”. Vivahteikas, luonteva, arkikielinen, vauhdikas ja tunteikas, rohkea, ammattitaitoisen teatterillinen esitys – jonka kirjallisuuteen vihkiytynyt yleisö palkitsi valtaisin taputuksin ja pyysi hänet vielä nousemaan ylös kaiken kansan nähtäväksi. Uusi tulenkantaja, uusin kirjallisin ja suullisin sekä ennen kaikkea ajatuksellisin huippukyvyin sai kirjallisuuden ystävät esityksellään ja sanomallaan haltioihinsa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riina_Tanskanen
MARIUS BUROKAS, Liettua on freelancer-kirjailija, kääntäjä ja kirjallisuuskriitikko.
Hänen teoksensa Ideogrammit syntyi vuonna 1999, Olemisen tilat 2005 ja kolmas Olen oppinut olemaan olematta 2011. Nyt hän valmistelee seuraavaa runokirjaansa Murhan suunnittelu. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille ja hänet tunnetaan erityisesti Charles Bukowskin kääntäjänä ja saa ideat kirjaansa kuuntelemalla ääniä ympärillään, äänittämällä niitä ja vakoillen julkisissa liikennevälineissä.
Kirjailijan näytteet tuntuivat syvällisen huolestuneilta maailmantilanteemme kartoitukseltaan ja ajatuskuvioidensa teräviltä huomioilta. Tässä pari näytettä:
RIINA KATAJAVUORI, Suomi
Runoja, romaaneja, lastenkirjoja, laulujen sanoituksia, erilaisten lehtien, erilaisten kommentaattorina 1988-2018 ym…
Teoksia mm: Varkaan kirja 1992, Koko tarina 2005, Mennään jo kotiin 2017, Oravien sota 2022, Kerttu ja Hannu 2007, Omakuvat 2011, Maailma tuulenkaatama 2018, Vasemman käden runot 2023 ym ym…
Saamme nyt kuulla toisenlaista katajavuorilyriikkaa – haikuja, jotka ovat julkaisemattomia ja nyt avautuvat meille ensi-esityksenä. Erityinen kirjailijan näkökulma on, että ne kirjoitetaan ja esitetään aina kahteen kertaan -tässä pieni ote Katajavuoren haiku-sarjasta:
Kirjailijan Tokiossa kuulemat haiku-runot esitettiin myös peräkkäin kaksi samaa haikua. Selvästi huomaamme, miten tuo esitystapa luo lisää kiireetöntä rauhaa ja hiljaisuutta mielialaamme.
INGA PITZANE, Latvia
Runoilija, luovan kirjoittamisen opettaja, lauluntekijä, valokuvaaja ja taitava sekä suosittu esiintyjä. Hänellä on kolme runokokoelmaa. Kuulemme hänen runojaan kolmella eri kielellä. Julkaisut vuonna 2016 Et ole lunta, 2019 Seinä joka eristää ja vuonna 2022 Sama epätoivo, vain kukkien kanssa.
Neljä naista nuoralla – Latvian naisten vuosista -teos on Mirja Hovilan kääntämänä erinomainen tapa tutustua latvialaiseen runouteen.
Lahen uutisia nautti aidosta, elävästä kultttuurista reilun puolitoista tuntia maailmantilanteemme sodan, jalkapallon ja jääkiekon jatkuvista ahdistuksista kulttuurin ihanuuksiin päästyään. Päätöstilaisuuden runot ja runoilijat olivat sellainen anti, ettei ainakaan salintäyteinen nauttiva yleisö voinut enempää enää toivoa – aina tilaisuuden loistavaa johdattelijaa ja täysin yksilöllisiä runoilijapersoonallisuuksia myöten.
Tapahtumaa rahoittivat: Lahden kaupunki, Taide- ja kulttuurivirasto (Kuvi), Svenska Kulturfonden, Suomen Kirjailijaliitto, WSOY:n kirjallisuussäätiö sekä Into Kustannus ja Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry. Päijät-Hämeen kesäyliopisto, Eino Leinon Seura, Runomaraton, TAKU Taiteen ja kulttuurin ammattijärjestö
sekä tapahtumapaikat: Sokos Hotel, Lahden Seurahuone, Opiston Kunkku, Teatteri Vanha Juko, Tirra.