Kategoriat
kulttuuri

Puhuvia Runebergejä ja syötäviä runebergejä riittää

Suomen%20lippu.jpg

Tänään käynnistyy Suomen vuoden 2025 liputusvuosi. Kaksikymmentä kertaa vuoden aikana liehuvat Suomen sinivalkoiset liput saloissa.

Hämäläisessä ruumillisen työnteon näkemyksessä Runeberg koetaan suurpuhujana – paljon puhetta, vähän käytännön tulosta. Siksi sanonta ”puhuu kuin ruuneperi” on vielä tänään käytössä. Lahdesta nämä monet turhanpuhujat voisi nimetä suoraan oikeilta nimiltään Lahden kaupunginvaltuutetuista – puutetta heistä ei ole.

Runebergin päivän suomalaiset näkevät ja kokevat sekä sitten maistelevat parhaimmin kansallisena juhlapäivänään astumalla kauppansa leipäosastolle. Runebergin torttuja on Lahdessakin lähes kymmenen eri valmistajan toteuttamina hyllyt notkuen. Ja mikä omituisinta – ne ovat hinnaltaan ihan kohtuulllisia.

Nimensä torttu sai 1880-luvun lopulla helsinkiläisen Ekbergin leipomon tehdessä ensi kertaa myytäväksi Fredrika Runebergin runoilijapuolisolleen tekemällä reseptillä tällaisen rommilla maustetun makean leivoksen.

Myös kotihenkiset lahtelaiset ovat ottaneet vuosittaiseksi tavakseen leipoa runebergintorttuja perhekunnalleen ainakin kerran vuodessa.

Sisäministeriön antamassa lippuasetuksessa määrätään viralliset liputuspäivät ja Helsingin Yliopiston kalenteritoimiston ylläpitämässä luettelossa luetellaan vuosittain vakiintuneet tai poikkeukselliset suomalaiset liputuspäivät – lisäksi on vielä lipunnostajan ajatusten mukaan vapaaehtoisia liputuspäiviä.

Vuoden 2025 liputuspäivät:

Helmikuu

5.2. J.L. Runebergin päivä

28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä

Maaliskuu

19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä

Huhtikuu

9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä

13.4. Alue- ja kuntavaalit

27.4. Kansallinen veteraanipäivä

Toukokuu

1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä

9.5. Eurooppa-päivä

11.5. Äitienpäivä

12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä

17.5. Kaatuneitten muistopäivä

Kesäkuu

4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

20.6. Juhannus, Suomen lipun päivä

Heinäkuu

6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä

Elokuu

30.8. Suomen luonnon päivä

Lokakuu

1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä

10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä

24.10. YK:n päivä

Marraskuu

6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä

8.11. Isänpäivä

20.11. Lapsen oikeuksien päivä

Joulukuu

6.12. Itsenäisyyspäivä

8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

 

Vielä on hyvä muistuttaa meitä pienillä runovärssyillä kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin [5.2.1804-6.5.1877] runoudesta:

J.L. Runeberg

Joutsen (Svanen)

Halk’ illan ruskon auermaan
käy lento joutsenen.
Se laskee lahden hopeaan
ja soutaa laulellen.
Se lauloi: ”Auvo taivainen
on armas Suomenmaa,
sen päivä mennä levollen,
yökaudet unhoittaa.

Ja varjon siellä runsahan
luo koivut tuuheat.
On kultaa peili lahdelman
ja aallot vilppahat.
Sen onni ompi kallehin,
ken siellä rakastaa.
Sielt’ usko ompi syntyisin,
se sinne kaihoaa.”

Niin kaikui laulu kiitäen
yl’ aaltoin siintäväin,
ja joutsen armaan rinnallen
nyt souti, lauloi näin:
”Vaik’ on sun elos unelma
niin lyhyt, riittää se;
sä lemmit Suomen lahdella,
sä lauloit Suomelle.

(suom. Yrjö Weijola)

Kansallisrunoilijaksemme hänet nimettiin MAAMME-laulun säkeiden runoilijana. Sen sanat levisivät koko Suomeen hänen Vänrikki Stoolin tarinoissaan (Paavo Cajanderin valvomana suomennoksena 1889):

Vänrikki Stoolin tarinat vuoden 1898 painoksena. Kuvitus Albert Edelfelt. Maamme-laulun sanat ovat alkuperäisessä vuoden 1867 muodossa: pohjainen, ei pohjoinen, joka muutos sisältyi Taavi Hahlin Ylioppilaslauluja-kokoelmaan jo vuonna 1871.[1][2]

Missä viipyvät aidot, ammatikseen kirjoittavat lahtelaiset ruuneperit?

Yksi vastaus aiheeseen “Puhuvia Runebergejä ja syötäviä runebergejä riittää”

Hyvä kysymys! Pari lahelaista on tosin saanut Topelius palkinnon, mutta se tai näppikseen kirjoittaminenn ei vielä tee ruuneperiä?!:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *