Käsissäni on Lahden kaupungin asukaslehti Kaupunkilainen. 56-sivuisen lehden ensimmäisellä sivulla lukee vielä suurin tikkukirjaimin SYKSY 2026.
Lehteä selailtuani huomaan jälleen olevan aihetta ottaa puheenaiheeksi lahtelainen ympäri vuoden kuhiseva, kohta kaksikymmenvuotias kusiaispesä – Ranta-Kartano.
Kaupunkilainen-lehden sivuilla 52-53 rakennustutkija Roosa Norrlin ja työvapaalla oleva näyttelyamanuenssi Sini Ojala ovat kirjoittaneet Ranta-Kartanon alueelle rakennettavasta LUT-kampuksesta. Heidän mukaansa se peittäisi alleen nykyiset tyhjät tontit ja samalla ratkeaisi kysymys siitä, miten keskustan ja Vesijärven rannan yhteyttä voisi parantaa.
Jälleen meillä kaupunkilaisilla on esillä kirjoitus, jonka ovat laatineet ilmeisestikin täysin kaupunkimme omaperäisiä asukkaittensa ainutlaatuisia luontokokemuksia ja näkymiä ymmärtämättömät Ranta-Kartanon aluetta tuntemattomat asialle laitetut ”toimittajat”.
Yllä näkyy punaisella neliöllä kehystetty Ranta-Kartanon vielä tuhoutumaton, rakentamaton alue, josta kirjoituksessa on kysymys. Kun tuo kaupunkilaisille vielä avoin näkymäkokonaisuus rakennetaan täysin turhaa kampuskiinteistöä täydeksi, saadaan kaupunkilaisten kannalta koko alue ahdettua täyteen rakennusmassaa ja kaikenlaisia, yhteydet keskustan ja Vesijärven välillä sulkevia rakennuksia – joita nämä kirjoittajat nimittävät kampukseksi. Miten he luulevat tuon valtavan rakennusmassan, todellisen massiivisen sumpun parantavan ja yhdistävän meille kaupunkilaisille kaupungin keskustan ja Vesijärven?
Nämä kunnioitettavat kaupungistamme ilmeisesti käskystä aivoituksensa julki kirjoittavat kaksi kaupungin palkkaamaa henkilöä eivät tunnukaan olevan yksin,vaan lehdestä paljastuu, että heidät on laitettu moinen kirjoitus – todenperäisyydestä tietämättöminä – kirjoittamaan. Selviää nimittäin, että toinenkin Ranta-Kartanoa kampukseksi väkisin raastava kirjoittajapari on päässyt jälleen ties kuinka monetta kertaa avaamaan viisaat ajatuslippaansa.
Saman Kaupunkilainen-lehden sivuilla 30-35 kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ja Lappeenrannan LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa toistavat jälleen haaveitaan Lahden kaupungin nimissä. Kyynäräinen oikein julistaa nykyisen sotaisen ajan tapaan taistelusta, joka taistelu heidän (ilmeisesti Kyynäräisen ja Saksan) on muka voitettava. Kyynäräinen puhuu, että ”Muutos ympäristö- ja yliopistokaupungiksi on ollut alati kasvava tahtotila. Nyt uskalletaan sanoa, että tämä on se taistelu, joka meidän on voitettava.”
Tuntuu, että vieraan pienen yliopistokaupungin rehtori ja oma kaupunginjohtajamme ovat suorastaan liittoutuneet taistelemaan meitä Lahden kaupungin asukkaita vastaan.
Eikö kaupungin asukas, veronmaksaja, hänen perheensä, kotiseuturakkautensa saati työpanoksensa ja palvelutarpeensa olekaan minkään arvoisia kaupunkimme ylimmän virkamiehen työssä – saati ajatuksiensa ykkösasiana.
(Kaupunkilainen-lehdessä on onneksi ainakin yksi artikkeli Lahdesta ja sen ainutlaatuisesta kotikaupunki-arvosta sivulla 36.)
Tämä lehti ilmoittaa, että se on julkaistu 3. päivä syyskuuta 2026 ja jaetaan julkisena tiedotteena lahtelaisiin koteihin, edes sekään ei tunnu pitävän paikkaansa. Me löysimme sen sattumalta Lahden pääkirjastosta. Parahin lukijani, onko Sinulle tämä lehti jaettu?
Ehkä on kertauksena muistuttavasti julkaistava vielä tämä toukokuinen Lahen uutisia -artikkeli, nimettäköön se nyt alaotsikolla
Lahden Korkeakoulukampuksen kusiaispesässä 2
Lahden päättäjät trumppimaisine pajunköysineeen valtakunnallisina linssiluteina
Malliyhteiskunta on miltei näihin päiviin asti paistatellut monien ikäpolvien ajan Suomessa elämän hyvinvoinnin kasvamisessa ihannedemokratiaksi ihan Amerikan malliin täällä Lahdessamme. Alkuaan se tuli Olavi Kajalan valintana nuorekkaana sosialidemokraattina, sota-ajanjälkeisinä monipuolisina työtilaisuuksina yhteiskuntaan ja kunnallispolitiikkaan Kajalan ideatuomisina valtameren takaa – jopa Lahden liikenteen 1950-luvun vähäiset ruuhkasumput poistaen modernein liikenneympyröin.
Kaikki viimeaikaisimmat yritykset sitä vastoin ovat olleet yrittäjiensä surkeita voimannäyttöjä, jotka ovat jättäneet vain eräänlaisen täysin kansalaisista välittämättömän pinnallisen näkyvyyden: mitään todellista kehittämistä meille kaupungin asukkaille niistä ei ole syntynyt. Viimeksi tänne jätti itsestään kuvan itsekäs lööpeissä, televisiossa sekä kaupungin tiedotuksissa linssiluteena näkynyt, kaupunkilaisista tyystin viis veisaava kaupunginjohtaja Pekka Timonen säätiöineen, epäonnistuneine tuhansine turistivirtauslupauksineen ja Euroopan Ympäristöpääkaupunki -täkyineen.
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2020/04/kestava-lahti-saatio-1
Eurooppalaisine ympäristöpääkaupunki- toteutuksineen hän lupasi pyhästi koko Euroopan kansan ja maailman turistien rientävän tätä Suomea ja Lahtea katsomaan. Korona kuitenkin sulki kaiken liikenteen Euroopan ja Suomen sekä muiden maanosien välillä. Turisteja ei näkynyt. Vantaalle hänen piti lähteä omatunto puhtaana iloa ja hyvinvointia sinne tuomaan. Plörinäksi meni toitotettu tuleva Lahden kuuluisuus.
Tässä juttusarjassani kerron, mitä kaikkea valitsemamme johtajat, kaupunginvaltuutetut ja heidän toimeksiantajansa sekä asiaan liittyvät henkilöt ynnä yritykset ovat meille jo ennen Timosta luvanneet ja mitä olemme saaneet – sekä parhaillaan salassa muhivasta kolmen miehen Niko Kyynäräinen, Pekka Komu, Juha-Matti Saksa yhteisestä yliopistokampuksen julkisuushehkutuksesta, pakkoneuroosinomaisesta kaupungillemme tarpeettomasta hankkeesta. Erityisenä tarkastelukulmana on pitkään tuntemani Rantakartanon alue.
Nykyisin noista epäonnistumisista ei edes vaieta, vaan röyhkeästi nämä kokeilijat hakeutuvat jo ennen ideoidensa perusteiden eli rahoitusten varmistamista valtuuston puhujapönttöihin, vievät yritelmänsä ja naamansa TV-ruutuihin ja asuinseutunsa valtalehdistöihin, itsensä linssiluteiksi, läpinäkyvän puhtoisiksi kiillottaen ja viimein vasta vähän ennen jälkiensä palamista realisminsavuksi katoavat hetkeksi näkyvistä, palaten taas uudestaan uutta pajunköyttä meille syöttämään – varsinkin vaalien lähestyessä.
Ensimmäinen osa tästä kirjoitussarjastani käsitteli ennen joulua 13.12 2025 Lut-yliopistoa ja Lahden Ammattikorkeakoulua. Asiasta kiinnostuneet voivat kerrata sen oheisesta nettilinkistä:
https://lahenuutisia.fi/2025/12/13/lut-yliopisto-ja-lab-ammattikorkeakoulu-2/
1. Vuonna 2019
2. Vuonna 2020
Rantakartanon alueen toteutumista vuodesta 2008 seuranneina ja monia mielipiteitä, muistutuksia ja valituksia asiassa yhdistysten jäseninä ja yksityisinä kaupungin asukkaina tehneinä olimme suuri joukko pitkäaikaisia lahtelaisia kouliintuneet asiantuntijoiksi Rantakartano-asiassa.
Alkuperäinen kaupunginvaltuuston Rantakartano-päätös 2009 tehtiin parin äänen enemmistöllä. Puoli valtuustoa valitti omasta päätöksestään. Lukuisat viralliset huomautukset, valitukset eri oikeusasteisiin, saati yli 5000 kaupunkilaisen allekirjoittajan adressi eivätkä mitkään esittelytilaisuudet tai nettikyselyt ole saaneet suunnittelijoita ja päättäjiä edes neuvottelemaan tavallisten kaupunkilaisten kanssa mistään muutoksista tällä Rantakartanon alueella, joka jo arkkitehtikilpailun tuloksena 2005 syntyessään oli asuntotonttisijoittelultaan liian tiheäksi suunniteltu. Sen jälkeen on koko ajan tehty vain huonoja muutoksia.
Alueen asemakaava sai lainvoiman vuonna 2012 Korkeimman hallinto-oikeuden käytyä jopa paikalla tutustumassa alueeseen. Sen jälkeen on 2017 muutettu kaavaa yhden korttelin osalta ja 2019 kaikkien muiden kortteleiden osalta. Esimerkiksi alkuperäisessä kaavassa talot olivat 3- tai 8-kerroksisia, korkeita torneja 7. Nyt talot ovat 4- ja 10-11-kerroksisia, korkeita torneja 9.
Tiistain 25.2.2020 TV:n A-studion jälkimmäisen osan aiheena oli Kaavavalitukset remonttiin, toimittajana Petri Raivio.
Ohjelmassa putosi uutispommi: Lahti oli päässyt esimerkiksi kaupungista, missä ei tehty yhtään kaavavalitusta! Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari esitteli Rantakartanon alueelle nousevia uusia kohteita: hotelli, vesiliikuntakeskus, pysäköintilaitos ym. – kaikki hyväksytty ilman yhtään valitusta!
Totta on, että tuona vuonna 2019 ei siis tehty yhtään kaavavalitusta. Niitä ei kannattanut enää tehdä, koska niillä tässä kaupungissa ei ollut mitään merkitystä.
Hyväntahtoinen kaupunkimme ensimmäinen vuorovaikutussuunnittelija oli laitettu TV-ruutuun asiaa esittelemään. Hän häipyi muutaman kuukauden jälkeen TV-esittelystään kaupungin työtehtävistä nopeasti muihin rehellisempiin, luonnonsuojelua lähellä oleviin valtakunnallisiin tehtäviin.
3. Vuonna 2021
Lehdistöön ilmestyi sitten edellisen A-studio -jutun aikaansaaneet.
– Olemme jo niin syvällä tässä hankkeessa, että meillä on vahva tahto ja motivaatio viedä tämä loppuun saakka ja toteuttaa hanke, sanoo Kinos Property Investmentin hanke- ja rahoitustoimesta vastaava yhtiön hallituksen puheenjohtaja Arto Korhonen.
-Hotellista ja kylpylästä koostuvaa viihde- ja hyvinvointikeskusta aletaan rakentaa Lahden Rantakartanoon aikaisintaan ensi vuonna. Rakennusmateriaalien ja työvoiman hinnat ovat koronan aikana nousseet, jolloin kokonaisuuden kustannuksiin on tullut noin 20 prosentin kasvu. Korhosen mielestä kustannusten nousu on merkittävä, mutta rahoitus ei ole uhattuna.
– Pääsijoittaja, joka vastaa suurimmasta osasta rahoitusta, on ollut sovittuna jo jonkin aikaa. Pankkirahoituksessa jouduttiin tekemään päivityksiä, mutta se on hyvällä mallilla tällä hetkellä.
Vuonna 2021 edelleen
4. Vuonna 2022
Edelliseen A-studion ohjelmaan saimme lisäselvitystä vasta vuonna 2022, kun Rantakartanon viihde- ja hyvinvointikeskusta kaavaileva Kinos Property Investment lupaa lisävaloa hankkeen tilasta. Lahden kaupunki oli odotellut tietoa muun muassa uimahallin kustannuksista, jotta mahdollisesta vuokrasopimuksesta pystyttäisiin neuvottelemaan.
– Pyrimme toimittamaan esityksen hankkeen tilasta kaupunginhallitukselle toukokuun alkuun mennessä, sanoo Kinoksen toimitusjohtaja Arto Korhonen. Korhonen sanoo, että sota Ukrainassa on vaikeuttanut hankkeen suunnittelua.
– Rakennusmateriaalien kustannukset ovat nousseet entisestään ja tavaroiden saatavuuttakin on hankala ennustaa kuukauden tai kahden päähän, saati sitten kahden vuoden päähän. Osa tarjouksista on voimassa muutamia tunteja, Kinos Property Investmentin Arto Korhonen kuvasi tilannetta rakennusalan kriisiksi.
– Tietomme ulottuvat noin 30 vuoden päähän, eikä niistä tiedoista ole tullut vastaan tällaista tilannetta. Yhtiö ei ole rakennuttamassa Rantakartanoon pelkkää uimahallia ja kaupunkikin haluaa nähdä alueen kehittyvän kokonaisuutena. – Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa vuokralaiset ja sijoittajat, jotka punnitsevat riskejä omista näkökulmistaan. Kinoksella on aluevaraus Rantakartanossa voimassa kesäkuun loppuun.
Ja siihen koko Rantakartanon kaikkiin Suomen koteihin TV:n kautta välitetty superhieno kuvitelma tyssäsi.
5. Vuonna 2023
Pysäköintitalo ja tyhjä Rantakartanon alue (otsikkokuva)
6. Vuonna 2026
Rantakartanon tähänastiset käyttösuunnitelmien epäonnistumiset eivät tunnu riittävän.
Katso liite: https://yle.fi/a/74-20201916
Nyt on Pekka Komu kaupunginhallituksen uudehkona päätoimisena puheenjohtajana ottanut jälleen ohjat käsiinsä. Ja jälleen taas samoin etukäteen, ennen minkäänlaista rahoitusta tai realismia, pistämään kamelin väkisin neulansilmästä läpi.
Linssiluteen lailla hän menee ajankohtaisohjelmaan esittelemään kuin valmista suunnitelmaa ja päätöstä. Hän rakentaa kaupunkilaisten vielä vapaalle yhteiselle Vesijärvinäkymien näköalapaikalle yliopistokampuksen.
Lisädokumenttejakin Komu heittelee kampusohjelmansa hoitamisen perusteiksi:
1.
Pekka Komu (sd.) vertaa kampushanketta Sibeliustaloon, joka valmistui Vesijärven rantaan vuosituhannen alussa. Sibeliustalolla on ollut tosi iso merkitys siihen, miten Lahti on lähtenyt kehittymään. Näen tässä samanlaista mahdollisuutta, Komu selittää.
Komu suitsuttaa vielä, että Lahden on varustauduttava siihen, että Lahteen tulee ennenkokematon opiskelijoiden vyöry, kun 2030- luvulla Lahdessa on 20000 korkeakouluopiskelijaa.
Komu vei kasvonsa nyt puheensa takeeksi televisioruutuun, joka näytti Komun lisäksi Rantakartanon jäljellä olevaa autiota kenttää ja Komua Rantakartanoa ylistävillä puheenparsilla silmät avoimina meitä kansalaisia vakuuttaen kuin totuutta julistaen.
Kaupunginhallitusta johtava Pekka Komu (sd.) vertaa kampushanketta siis Sibeliustaloon, joka valmistui Vesijärven rantaan vuosituhannen alussa (valtuustossa yhden äänen enemmistö-päätöksellä.) Komun vakuuttelutyylin ja rehellisyyden me lahtelaiset saimme maistaa jo Kymi-Ring -asiassa vuonna 2019. Eivätkö sympaattisetkaan poliitikkomme mitään opi?!
2.
Huolestuttavinta on, että kaupunkimme ja Suomen maan työttömyyden ja velkaantumisen yhä häpeällisenä ykköskaupunkina meillä on uusi, varsin tuore kaupunginjohtaja, joka lahtelaisen harvinaisten maisemien vapaan kokemisen haluaa poistaa meiltä kunnan asukkailta tärkeimpänä ensityönään. Kaupunginjohtajamme Niko Kyynäräinen ajatuksissaan ja jo ensipäätösehdotuksissaan oli täysin asiajärjestyksessä hakoteillä. Tuntuu, että entinen hyvä ja tasapuolinen sosialidemokratia, jonka siipien suosiossa hänet kaupunginvaltuustomme niukalla enemmistöllä valitsi, ei velvoittaisi häntä pitämään kaupunkimme poikkeuksellista vesien ja harjujen ainutlaatuisuutta ja meitä täällä asuvia kaupunkilaisia merkittävinä lainkaan.
Lahtelainen maisema järvineen, mäkineen, metsineen, luonnonpuistoineen kaikille asukkailleen koettavaksi on hänelle yhdentekevä. Hän ajattelee muiden kaupunkien tapaan (Hämeenlinna, Savonlinna, Oulu, Jyväskylä, Kotka, Joensuu, Seinäjoki): olemme suuressa julkisuustaistelurintamassa ja aiomme tehdä voittoloikan tässä kampuskilpailussa. Komu ja Kyynäräinen odottavat kuvitelmissaan tänne lähes 20000 opiskelijan invaasiota sen seurauksena, että Lahti uuden tarpeettoman kampuksensa mukana saa ykkössijan kampuskilpailussa. Ehkä he yhtyvät usein televisiossakin esiintyvän ravintolaguru Timo Lapin sanoihin. Kaupungissa, jossa on yliopisto, menestyy myös yökerhot ja ravintolasuosio mukana. Niissä käyvät nuoret. Kaupunki, jossa on vain vanhoja, ei ole nykyajan kaupunki.
Me lahtelaiset taas olemme aika tavalla eri mieltä. Kulttuuri ja Lahden kaupungin johtaminen on ennen kaikkea tämän seudun maisemien ja asukkaiden palvelemista ja ymmärtämistä, ainutlaatuisten vesien, metsien, mäkien ja puistojen sekä luonnonrauhan tajuamista. Kaupunginjohtajan päätehtävä tällä hetkellä on työn synnyttämistä ja työpaikkojen luomista asukkailleen?!
3.
”Uuden kampuksen rakentaminen kaupungin keskustaan, kauneimman luonnon ja Kisapuiston sekä Salpausselän urheilukeskuksen läheisyyteen yhdistäisi poikkeuksellisella tavalla viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja saavutettavuuden”, LUT-yliopiston Lappeenrannasta käsin toimiva rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.
Kuntalaisille 27.tammikuuta 2026 järjestetyssä yleisötilaisuudessa kaupungintalon sisäpihan harvinaisessa lasikattoisessa totuuskuplassa Saksa kertoi, miksi Mukkulan kampuksella on tarvetta muuttaa pois -nykyinen Mukkulan kampus on kyllä kaunis ja soveltuva tehtäväänsä, mutta sen ympäristö on siivoton.
Näin ulkopuolisessa herää kysymys, eikö yliopistonrehtori Saksalla ole ajatusta siivota tai siivotuttaa yliopistonsa lahtelaiskampusta – ja eikö siivoaminen tulisi halvemmaksi kuin uuden rakentaminen?!
Pekka Komu Niko Kyynäräinen Juha-Matti Saksa
Jo viime joulun (2025) alla Lahen uutisia kirjoitti artikkelissaan:
KOMMENTIT:
Jälleen hyvää yhteenvetoa Lahden nyky ”junailuista”, joissa takapiruina on varmaan korruptiotaustainen rahamaailma ym. hyväveliverkosto tms. salaseurat, muutoin ei voi ymmärtää yhteisten maisemien ja maastojen hävitystä!
Timonen oli konkreettisesti avittamassa Kymiringille menetettyä 10 milj. euroa.Lähtiessään Vantaalle sai vielä mitalin Lahdelta. Kiitos taas Tarmo,samaa mieltä kanssasi.
Kuulemani mukaan Pekka Komu oli Jyväskylässä aktiivisempi oppilaskunnassa kuin opiskelussa. Valmistuiko koskaan?
Surullista on demokratian toteutuminen Lahdessa (jos on USA:ssakin ?!:) – eihän sen näin tarvitsisi olla, mutta kun äänestäjiltä ja ehdokkailta puuttuu selkärankaa ja intelligenssiä niin tulos voi olla käytännössä mikä vaan! Media voisi myös ottaa vähän enemmän vastuuta tekemisistään – sinnehän ei demokratia ulotu?!:) Lojumme siis niinkuin petaamme?!