Lahen uutisia on kuvataiteiden liiankin harvoin ilmestyneisiin artikkeleihinsa pitänyt tapana käydä Lahdessa yleisölle maksuttomissa näyttelyissä – kuten Lahden pääkirjaston aulaan ripustetuissa taide-esittelyissä, Lahden Muotoiluinstituutin oppilaiden näyttelyissä ja lahtelaisuuden erityisyyden, Taidegalleria Kipinän tuoreissa, aina vain pari viikkoa kestävissä, vaihtuvissa, taiteilijoiden itsensä pystyttämissä taidenäyttelyissä.
Helsingin melko tiheiden teatterikäyntieni yhteydessä pidin pitkään tapanani käydä samalla upean lasiseinäisen Sanomatalon pienessä, yleisölle maksuttomassa Lahden Villähteen Kaarisillan työkeskuksen taideopiskelijoiden näyttelyissä, Kaarisillan Helsingin Galleriassa. Se oli harvinaisen hieno, lievästi kehitysvammaisten artesaaniksi opiskelevien taiteilijoiden taiteen aina uusi taidekokemus – lyhyen piipahduksenkin arvoinen, viehättävä ja puhutteleva kokemus. Sen on Kaarisilta kuitenkin joutunut lopettamaan kalliiden vuokrakustannusten vuoksi. Vahinko meille taiteen ystäville ja erityisesti noille lahjakkaille nuorille taiteilijoille. Valtakunnallinen, suuren yleisön Kaarisillassa koulutettujen taiteilijoiden taide ja sen laaja koettavuus on nolosti päättynyt. Onko tuo päätös lopullinen?
Me, joilla on ollut mahdollisuus ostaa itsellemme vuotuinen museokortti, olemme ottaneet uuden tavan käydä Helsinki-käynneillä siksi yhä useammin myös museoissa, erikoisesti taidemuseoissa. Niissä on pian oppinut sen, ettei koko laajaa taidemuseota näyttelyineen ja kerroksineen tarvitse kerralla kokea. Riittää vain käynti jonkun tutun kuvataiteen mielimestarin tai ennen kokemattoman taiteilijan tuotantoa katsomassa.
Elga Sesemann: Omakuva (1946), Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis
Elga Sesemann (1922–2007) oli meille kävijöille täysin tuntematon suomalainen taidemaalari, jonka töitä viime Helsinki-käynnillä oli yllätyksellisen upeaa kokea. Ateneumin valtakunnallisesti hienossa kunnossa olevassa, historian taidehavinaa väreilevässä rakennuksessa, sen ensimmäisen kerroksen kolmessa salissa on Elga Sesemannin teoksia puolisen sataa nähtävänä tulevaan jouluun saakka ja helmikuun 2027 jälkeen sama määrä hänen teoksiaan lisää: Sesemannin näyttely on avoinna vielä lähes vuoden.
Näyttely on elämäntarina ja esimerkki naistaiteilijan ammattiurasta Suomessa. Sesemann muutti Viipurin evakkona perheineen Helsinkiin talvisodan aikana. Vuonna 1945 taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely Helsingissä kiinnitti heti taideyleisön huomion. Nuori 23-vuotias taiteilija oli lupaava, omintakeinen värikkään maalaustaiteen edustaja, jonka taiteellinen tuotanto on mittava – ura jatkui aktiivisena ja ilmaisultaan monesti uudistuen 1990-luvun puoliväliin asti.
Elga Sesemann: Juna (1968). Kansallisgallerian kokoelma, Ateneumin taidemuseo, kokoelma Yrjö ja Nanny Kaunisto, Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Sesemann palaa taiteessaan toistuvasti lapsuuden ja nuoruuden muistoihin Viipurissa sekä talvisodan syttymisen jälkeen alkaneeseen evakkomatkaan. Hänen teoksensa käsittelevät sota-ajan jättämiä jälkiä, kotiseudun menetystä ja elämänkulun katkeamista. Taiteilijan yksilölliset kokemukset toimivat samalla yhteisöllisen muistin rakentajina ja pohtivat mm. kysymyksiä omasta itsestä, olemassaolosta ja sivullisuudesta. Teokset tarjoavat samaistumispinnan myös nykyiseen maailmantilaan, joka pelottavasti laajenee lähes kokonaan nykymediassa joka päivä sotauutisten täyttämiin päivänuutisiin.
Elga Sesemann: Kukkia myytävänä (1946), Kuva:Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Elga Sesemann loi ekspressiivisiä, puoliabstrakteja maalauksia ihmisistä, maisemista ja sisätiloista. Teosten tunnelma heijastaa sodanjälkeistä yksinäisyyttä ja melankoliaa. Omakuvissa ja muotokuvissa katseet ovat poissaolevia, osin tai kokonaan siveltimen häivyttämiä. Sisätilat ja maisemat rakentuvat muistoista, lapsuuden kokemuksista ja unenomaisista hetkistä.
Näyttelyssä Sesemannin teoksista on puolet Kansallisgallerian omista kokoelmista ja loput muista museo- ja yksityiskokoelmista.
Näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Anu Utriainen. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan ensimmäinen Elga Sesemannia ja hänen tuotantoaan käsittelevä elämäkerta.
Modernit klassikot –näyttelysarja esittää kokoelmien taiteilijoita 1900-luvulta Ateneumin 1.kerroksen kolmessa näyttelysalissa. Ateneumin vastuualueella olevassa kokoelmassa on laajasti modernia taidetta, joka pääsee näyttelysarjan mukana paremmin esille. Ensimmäisen kerroksen näyttelyt kootaan pääasiassa Kansallisgallerian omasta kokoelmasta.
https://ateneum.fi/nayttelyt/modernit-klassikot-elga-sesemann/
