Eilen erämaamökkimme pienen lahdenpoukaman pellolle oli nämä kaksi vakituista kesänaapuria jäänyt odottamaan kevään ensikohtaamistamme.
Muutamien jälleennäkemistunteiden mukana ne totesivat tulleensa tuttuun paikkaan edellisen kesän naapurien läheisyyteen ja lensivät läheisen metsän varjostaman rannan suuntaan – varmaan taas pesänrakennuspuuhiin.
Samoihin aikoihin kiitivät myös tutut joutsenet pienen mökkimme lahden yli, maiseman reviirikseen tunnistaen ja suurta äänekästä kesän tuntua meille laulaen.
Yli sadan kilometrin paluumatkalla laskimme jo puolentusinan kurkiparin saapuneen Päijänteen länsirannan varrelle kesäasuntokuntiinsa. Kesänaapurit ovat jälleen palanneet Suomeen.