Lahen uutisia on koko ilmestymisaikansa perehtynyt kovin rajatusti vain oman kunnan kouluasioihin. Tuon 18 vuoden aikana on Lahden lähilukiot lakkautettu, pieniä lähiöiden kouluja kaksikymmentäviisi lakkautettu ja oppilaita kerätään nykyisin lähes 700-800 oppilasta käsittäviin mammuttiyksiköihin (parhaillaan rakennetaan tälläistä Myllypohjan lähiöön). Syykin tiedetään, etsimällä koulun rehtorin nimi ja käymällä verovirastossa tarkistamassa hänen palkka-ansionsa. Nykyisin samat äidit, jotka vahempainkokouksissa ja lautakunnan järjestämissä tilaisuuksissa penäsivät omien lastensa lähikoulujen opetussisältöjä ja joko poikkeuksellisen lahjakkaiden tai rajallisesti lahjakkaiden oppilaittensa oikeutta opiskella asiantuntevissa rauhallisissa lähikouluissa yksilöllisyytensä mukaisessa vauhdissa ja resursseissa, eivät enää ole vaativia vanhempia lautakunnissa, vaan korottuneet jopa kaupunginhallitukseemme, kouluasioista hanakasti leikkaaviksi valtuutetuksi. Oman lapsen kouluasiat alkavat olla ohi, eivätkä enää siis kiinnosta.
Lahen uutisia -kirjoitusten aikana todelliset Lahden lähikoulut lakkautettiin, niin tehtiin myös Nastolassa sen liityttyä Lahteen. Lahti on pudonnut suurten kaupunkien kouluasioiden peränpitäjäksi ja todella hävettäväksi sisvistysasioiden säästöesimerkiksi supistaessaan kielivalintamahdollisuutensa pienen kunnan kokoisiksi.
Sain jouluaattona sukulaiseltani hänen ja minunkin tuttavani kirjoittaman nuoren, monilapsisen perheen äidin kirjoituksen Hollolan tapahtumista. Se on vaikuttavan komea yhteenveto siitä, mitä lapsen varhaiskasvatuksella ja koululla lapsen ja perheen kannalta tarkoitetaan ja minkälaiseksi rahansäästämisen automaatiksi kunnat ovat yhä useammin omat koulunsa tahallaan uhraamassa.
MITEN HOLLOLAN KOULUT JOHDETTIIN UMPIKUJAAN
Viime päivinä on Hollolalaisia pöyristättynyt sivistyslautakunnan päätös sijoittaa suljettavaksi tuomitun Tiilikankaan koulun 211 oppilasta Salpakankaan kouluun, joka on jo tupaten täynnä. Asia on edelleen kuitenkin ratkaisematon, koska kunnanhallitus päätti käyttää otto-oikeuttaan ja käsitellä asiaa uudelleen kunnanhallituksessa.
Mutta miten tällaiseen tilanteeseen, jossa kunnan ongelmana on se, että lapsia on liikaa, onkaan päädytty? Kukaan ei enää tunnu muistavan, että koulujen sulkemisesta ei päätetty siksi, että lapsien määrä olisi pienentynyt erityisesti, vaan siksi, että silloisessa tilanteessa valtuutetuille kerrottiin kunnan ajatuvan taloudelliseen katastrofiin, jos kouluja ei suljeta. Koulujen sulkeminen oli siis keino, ei itsetarkoitus. Syytä koulujen lakkauutamiselle ei oikeasti enää tänä päivänä ole, sillä kunta on tehnyt valtavat ylijäämät. Niille, jotka ovat jo unohtaneet draaman kaaren, tai eivät ole vielä asuneet Hollolassa, kun tapahtumat ovat alkaneet vyöryä, tässä on resepti, miten kunta johdetaan umpikujaan:
Vaihe 1: Reagoi paniikinomaisesti valtakunnanpolitiikkaan, pelottele luottamushenkilöt talouden tilanteella
2019 valtakunnanpolitiikassa kuohui. Sipilän hallituksen kaavailema sote-uudistus kaatui (kuka vielä muistaa?) ja siksi Hollolan kunta veti paniikkikahvasta. Täällä laskeskeltiin, että vuonna 2024 kunnan rahoista suurin osa menee vanhusten hoitoon. Nyt tietenkin tiedetään, ettei näin ole ja laskelmat olivat aivan virheellisiä. Oletetut kustannukset kuuluvat sote-alueille sittemmin toteutuneen 2023 sote-uudistuksen jälkeen.
Valtuutetuille ja kuntalaisille esitettiin siis vuonna 2019 ja 2020 alkuvuodesta laskelmat, jossa alijäämää kertyy lähitulevaisuudessa 36,4 M€. Johtopäätös oli, että sulkemalla kouluja säästämme noin 6 M€. Muutoin uhkaa pakkoliitos Lahden kanssa – tämä oli ainakin yhden valtuutetun mielipide keskustellessani hänen kanssaan. Siksi, ehkä ymmärrettävästikin, silloinen valtuusto päätti täpärien äänestysten jälkeen, että Hälvälä suljetaan 2022 ja Tiilikangas 2025. Ko. kaudella 2020-2023 kunnan tulos oli kuitenkin 40,7 M€ ylijäämäinen, kunnan tulos oli siis 77 milj. € ennakoitua suurempi! Hyvin väärien ennusteiden perusteella tehtiin erittäin kauaskantoiset päätökset, niin nopealla aikataululla, ettei vaikutuksia ehditty arvioimaan.
Kunnanvaltuutetut eivät tuolloin 2019 olleet erityisesti kouluja sulkemassa. Päinvastoin: Hälvälän kouluun oli päätetty investoida n. 5,5 miljoonaa euroa, jotta sille saataisi asianmukaiset ruokailu- ja liikuntatilat purettujen tilalle. Tämä päätös peruutettiin ja kaikki investoinnit kouluinfraan jäädytettiin, talouden ennakoidun tilanteen takia – tämä muuten todistaa, että kerran tehdyt päätökset voi valtuusto myös peruuttaa.
Nyt joulukuussa 2024 syy on unohtunut, ja keinosta – siis koulujen lakkauttamisesta – on tullut itse tarkoitus.
Vaihe 2: Älä reagoi muutoksiin taloudessa tai koululaisten määrässä
Miten kunnan talous on kehittynyt sitten päätöksen? Alijäämän sijaan vuoden 2020 tulos oli 8,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. 2021 tulos oli 14,2 miljoonaa euroja, vuonna 2022 7,6 milj. € ja 2023 10,7 milj. €. Siis kuuluneen neljän vuoden yhteenlaskettu ylijäämä on ollut 40,7 miljoonaa euroa.
Onko todellakin näin, että meidän pitää vielä säästä kouluja sulkemalla ja ottaa kaikkein pienimmiltä? Käytettäisiinkö nämä rahat mieluummin grandiöösiin tornitaloon, josta on kunnan työntekijöille hulppeat maisemat hintavalle kaatopaikalle? Ehkä kunnassa ei ole huomattu, että suunnitelmat eivät vastanneet toteumaa? Mikä on syynä muistinmenetykseen?
Mitä koululaisten määrään tulee, oli suunnitelma siis se, että heitä olisi vuonna 2025 497 vähemmän kuin vuonna 2019. Totuus viimein myönnettiin joulukuussa, vaikka siihen asti se on ollut mahdotonta: oppilasmäärän pieneneminen on jäänyt puoleen tästä. Hälvälän ja Tiilikankaan alueen lasten piti mahtua Salpakankaan kouluun, mutta eivät mahdukaan (ilman mittavia investointeja). Itseasiassa Kartanon alueella alakouluikäisten lasten määrä on vain kasvanut 2019 eteenpäin ja siksi Salpakankaan koulussa ei ole syntynyt itsestään vapaata kapasiteettia. Kukaan ei myönnä, että suunnitelmasta on tullut mahdoton toteuttaa, vaikka asia on ollut maalaisjärjellä nähtävissä jo useita vuosia sitten, jopa alusta lähtien. Kukaan ei reagoi siihen, että suunnitelmaa ei voi toteuttaa – ennen kuin aivan viimeisillä hetkillä.
Vaihe 3: Torppaa järjestelmällisesti kaikki yritykset saada parannusta tilanteeseen
Kuntalaiset ja valtuutetut ovat matkan varrella useita kertoja pyrkineet saamaan muutosta absurdiin tilanteeseen. En kertaa tässä jokaista yritystä, mutta aloitteita on lukuisia vuosittain, ja Hälvälään saatiinkin ainoana valopilkkuna vuosi jatkoaikaa. Mutta otetaan yksi esimerkki: kuntalaisaloite syksyllä 2023, jossa kuntalaiset esittivät huolensa siitä, miten muutos voidaan asiallisesti ja lasten etu huomioiden viedä läpi päätetyssä aikataulussa. Lainaus asian esittelijän vastauksesta: ”Hollola kunnan valtuusto hyväksyi 17.6.2019 Hollolan kunnan talouden tasapaino-ohjelman linjaukset, johon sisältyi toimeksianto kunnan hyvinvoinnin palvelualueelle laatia aikataulutettu kokonaisesitys palveluverkosta vuoteen 2024 asti.”
Mutta mihin valtuuston tehtävänanto perustui, hyvä sivistys- ja hyvinvointijohtaja? Sitä sinä et varmaankaan voi tietää, koska et ollut 2019 Hollolan palveluksessa. Mutta lukija nyt jo arvaa: ohjehan perustui uskomukseen, että talous on kuralla ja lasten määrä syöksyy. Tässäkin vastauksessa, kuten kaikissa muissa, jotka olen vuosien varrella lukenut, unohdetaan järjestelmällisesti olot joissa koko palveluverkkopäätös on tehty. Nyt asian ovat unohtaneet valtuutetut, virkamiehet, jopa kuntalaiset – sekä media.
Annetut vastaukset vetoomuksiin ja aloitteisiin ovat joka kerta noudattaneet samaa kaavaa: 1) vieritetään vastuu valtuuston päätökselle 2020 2) järjestelmällisesti unohdetaan, että palveluverkkopäätös on tehty kriisitunnelmissa ja nopealla aikataululla ilman tarvittavia selvityksiä 3) ei myönnetä, että lapsimääräennusteet ovat virheelliset 4) vihjataan, että jos ei nyt noudateta tehtyjä päätöksiä, joudutaan jatkossa karsimaan erityisopetuksesta/välineistä/henkilökunnasta/opetuksen laadusta/muista kouluista 5) ohitetaan kuntalaisten mielipiteet asiassa
Vaihe 4: Jätä kiinteistöt heitteille ja anna vanhemmille ja luottamushenkilöille ristiriitaista tietoa
Hälvälän koulun ovet pantiin säppiin 2023 keväällä, ja oppilaat siirtyivät Tiilikankaan tiloihin. Tässä yhteydessä Hälvälän koulun vanhemmat olivat epäluuloisia Tiilikankaan koulun kunnosta: oli liikkunut huhuja siitä, että koulu olisi erityisen huonossa kunnossa. Nyt vanhemmille vakuutettiin, että mitään ongelmaa ei ole, koulu on täysin tarkoitukseensa sopivassa kunnossa, huoli pois. Koulun kuntoa tutkittiin ja esim. kattoa korjattiin laajasti. Rakenteet olivat ”pääosin hyvässä kunnossa”. Vuotta myöhemmin, kun keskustellaan siitä, olisiko sittenkin järkevää jatkaa Tiilikankaan toimintaa, koska oppilaille ei ole luvattuja tiloja Salpakankaalla, kerrotaankin vanhemmille ja valtuutetuille, että koulua ei voi enää käyttää – se on niin auttamattomasti huonokuntoinen.
Vain vuodessa käyttökelpoinen koulu muuttui täysin kelvottomaksi. Ketä tulisi uskoa? Onko kyse siitä, ettei koulua voi kunnostaa vai ettei halua siihen ole? Onko ihme, etteivät vanhemmat tai edes valtuutetut tiedä, kenen sanomisia voi uskoa. Esimerkiksi valtuuston kokouksessa 11.11.2024 usea valtuutettu ilmaisi epätietoisuutensa siitä, mistä ollaan päättämässä ja millä perustein: edes valtuutetut eivät ole saaneet pyytämäänsä tietoa.
Vaihe 5: Sulje silmät tärkeimmältä eli lasten oikeuksilta
Prosessissa ei ole kuunneltu lasten ääntä lainkaan. Jotkut valtuutetut, vanhemmat ja yhdistykset ovat kuluneen viiden vuoden aikana kyselleet lapsivaikutusten arvioinnin perään. Sitä ei ole tehty, vaikka se olisi kunnan velvollisuus. Kysyn vielä kerran, miten Hollola on ottanut huomioon lasten ihmisoikeudet? Vastaus on tietenkin ei mitenkään, sillä se on mahdotonta, jos edes vaikutuksia ei arvioida. Hollolassa arvoidaan vaikutuksia talouteen, organisaatioon, ehkä jopa ympäristöön, mutta lapsen näkökulma unohtuu, kun enemmistöaikuisille myydään ajatus säästöistä koulutoimen tontilla. Nyt lasten mielipide on ollut esillä esimerkiksi musiikkiluokkalaisten mielenilmauksessa. Nähtäväksi jää, kiinnostaako se päättäjiä.
Helsingin sanomat kirjoitti marraskuussa erityisesti poikien lisääntyneestä erityisen tuen tarpeesta. Hollolassa ollaan kyseenalaissa kärjessä (7. kunta) tässä tilastossa, sillä Hollolalaisista pojista 43,9% on erityisen tuen päätös, mikä on merkittävästi enemmän, kuin keskimäärin Suomessa (32,5%). Mitenköhän luku mahtaa kehittyä, kun myös Keski-Hollola lapset ahdetaan jo valmiiksi täyteen jättiläiskokoiseen yhtenäiskouluun? Koulukuljetuksissa matka-ajat ovat pitkiä ja Hollolassa jo nyt lähes 1000 oppilasta ovat koulukuljetusten piirissä. Jos Tiilikangas suljetaan, luku nousee vielä tästäkin. Cambridgen yliopistossa tehdyn tutkimuksen (2020, Vignoles et al.) mukaan oppilaiden osaamistaso laski 14% jo vähän yli puolen tunnin koulumatka-ajan seurauksena.
Vaihe 6: Unohda, miksi koko ”palveluverkkouudistus” on tehty ja sulje yli 200 oppilaan koulu ilman suunnitelmia
Kun palveluverkkouudistusta meille esiteltiin vuoden 2019 loppupuolella, oli Tiilikankaan koulun sulkemisesta saatu säästö 76 311 €. Nyt aiotaan käyttää vähintään 400 000 € siihen, että lapset saadaan siirrettyä jonnekin muualle. Tätä kustannusta ei ollut huomioitu, kun päätöstä tehtiin. Jokainen varmaan osaa laskea, paljonko koulun sulkeminen siis säästää: se aiheuttaa vähintään 323 689 € tappiota kunnan tulokseen 2025. Säästöistä tuli yllättäen kuluja!
2019 ehkä ajateltiin, että koulut voidaan sulkea, koska se olisi 2025 käytännössä mahdollista. Muuta se ei ole mahdollista: kouluja ei vain voi sulkea ennakoiden tulevaa lapsimäärää, koska lapset ovat lihaa ja verta, eivät vain numeroita. Näiden lasten lapsuus on nyt ja he ansaitsevat käydä koulua rauhassa, riittävän väljissä tiloissa, mieluiten mahdollisimman lähellä kotiaan. Nämä lapset eivät tosiaankaan ole muuttolaatikoita, joita voi sijoitella avoimissa oppimisympäristöissä eri paikkoihin kuin liikuteltavia seiniä.
Tämä oli lyhyt oppimäärä siitä, miten nykyinen tilanne on kehittynyt pisteeseen, jossa nyt ollaan. Tästä kannattaa muiden kuntien ottaa oppia, jos toivovat yhtä lailla saavansa vetovoimaisen, lapsiystävällisenä tunnetun kunnan asukkaat pillastumaan. Näin päästään jopa kätevästi joistakin ikäviä kustannuksia aiheuttavista kuntalaisista eroon.
Loppuvatko lapset?
On kiistämättä tosiasia, että Suomessa väki vähenee ja syntyvyys pienenee. Hollolakaan ei tule tätä välttämään, se myönnettäköön. Hollolassa ei kuitenkaan ole aihetta panikoida, koska toisin kuin oikeissa syrjäseutujen kunnissa, joissa lapset lasketaan muutamissa kymmenissä. Meillä on paljon tekijöitä, jotka ovat lapsiperheille mieluisia, jonka osoittaa esimerkiksi Kartanon lisääntynyt lapsimäärä. Jokainen kuntalainen tietää, että Hollola on pitkään ollut kunta, joka houkuttelee lapsiperheitä. Näin voi olla myös jatkossa, kun aletaan kilpailla yhä harvinaisemmiksi käyvistä lapsiperheistä, sillä edellytyksellä, että meillä on tärkein vetovoimatekijä eli lähikoulu olemassa.
Lapset ovat vähentyneet Hollolassa, mutta missä täällä tarkemmin? Tietenkin pääasiassa postinumeroalueelta 15880 Soramäki (eli Hälvälän ja Tiilikankaan alue), josta on päätetty lopettaa kaksi alakoulua! Tällä alueella oli 2022 3-12 -vuotiaita 98 (-18%) vähemmän kuin vuonna 2019. Melkoinen saavutus Päijät-Hämeen elinvoimaisemmalta kunnalta, ja vain kolmessa vuodessa. Tämä ei selity pelkästään ikäluokkien pienenemisellä (koko kunnassa 3-12v 2019-2022 n. -9%) tai yleisellä muuttoliikkeellä (koko Hollola 2019-2022 -2%), vaan lapsiperheet ovat päättänet muuttaa alueelta pois, eikä se ole enää houkuttanut muuttajia. Toteutunut lasten väheneminen on siis pitkälti kunnan lapsiperhevihamielisten päätösten itseaiheuttamaa.
Johtamisen ongelma
Kuntalaisena, pitkään asiaa seuranneena ja alan ammattilaisenakin uskallan väittää, että Hollolan johtamisessa on ongelma. Hyvä johtaminen on sitä, että ensinnäkin muistetaan, miksi asioita tehdään eli miksi kunta on olemassa. Nykyään kuntien ehkä tärkein tehtävä on järjestää kunnassa asuvien lasten peruskoulu, siihen voi ja saa siis satsata – jopa rahaa.
Toiseksi, hyvä johtaminen on myös sitä, että muuttuvaan tilanteeseen reagoidaan oikeaan aikaan ja oikealla voimalla. Nyt tiedetään, että viisi vuotta vanhan päätöksen perusteena olevat lapsimääräennusteet ovat täysin vääriä. Talousluvut myös aivan eri planeetalta: 36,4 M€ alijäämästä tuli 40,7 M€ ylijäämä. Jos 2020 tehdyn päätöksen olennaisista perusteista kumpikaan ei ole enää voimassa, silloin kunnan johdossa tulisi ymmärtää oma-aloitteisesti tehdä tarvittavat korjausliikkeet. Ei ole kenenkään edun mukaista, että valitusta suunnasta pidetään periaatteen vuoksi kiinni silloin kun perustelut murentuvat alta.
Johtamiseen ja erilaisten hankkeiden toteuttamiseen kuuluu myös suunnittelu ja viestintä. Viisi vuotta ei ole riittänyt suunnitelmien tekemiseen, vaan suunnitelmia tehdään nyt viime tingassa, kun ensi vuoden koulutulokkaiden koulut pitäisi jo olla tiedossa. Vanhemmat on jätetty täysin pimentoon, vaikka tietoa on pyydetty ja vaadittu yhdessä ja erikseen. Valtuutetut eivät saa pyytämäänsä tietoa: lainaan valtuutettu Saloa: ”Valtuutetut on sekaisin. Kuntalaiset on sekaisin, tuntuu että kaikki on ihan sekaisin.”
Lopuksi, johtaminen on sitä, että tehdyt toimet johtavat haluttuun lopputulokseen. Tiedetään kuitenkin tutkimusten perusteella, että koulujen sulkeminen ei säästä rahaa, ja lisäksi heikentää alueen elinvoimaa. Valittujen keinojen nojalla johtopäätös on se, että Hollolassa tavoite ei ole säästää, ja alueiden elinvoimasta ei piitata. Olisiko aika valita uudet, paremmat politiikkatoimet?
Joululahjaksi Hollolaan toivon päättäjille ja virkamiehille viisautta ymmärtää, että suunnanmuutos on mahdollinen huolimatta siitä, missä tilanteessa juuri nyt ollaan. Toivon myös rohkeutta toteuttaa muutos ja herkkyyttä kuunnella kuntalaisten mielipidettä.
Keski-Hollolassa pitää olla jatkossakin alakoulu ja Hollolalla on siihen varaa. Valtuusto tekisi viisaasti, jos se nyt heti peruuttaisi 2020 palveluverkkopäätöksen tarpeettomana ja antasi uuden, ajankohtaisen tehtävän kunnan viranomaisille: alkaa suunnitella, miten Tiilikankaan koulu kunnostetaan tai minne rakennetaan uusi Keski-Hollolan koulu.
Elli Tervala
Allekirjoittanut on Hollolaan rakastunut diplomi-insinööri ja maatalon emäntä, jolla on alle kouluikäisiä lapsia Keski-Hollolan alueella