Otsikkokuvan teos: Emma Helle, Mitään hänestä ei ole kadonnut, 2022. Taiteilijan ja Galerie Forsblomin luvalla, kuva Angel Gil
Suomessa on muutamia taidemuseoita, joissa välttämättömien Ateneumin ja Kiasman lisäksi on käytävä niiden näyttelyiden poikkeuksellisen omaperäistä aihetta ja korkeatasoista taidetta hämmästelemässä. Yksi niistä on Keravan intiimin tunnelmallinen taidemuseo Sinkka, minne silloin tällöin eksyminen on suomalaisen taiteen aina valloittavaa harvinaista ihmettä.
Aina loppiaiseen 2025 asti meillä on nautinnollinen mahdollisuus pistäytyä Keravan Sinkan Saven Karnevaalien pyörrytyksissä. Kerava on tunnettu maaperänsä omasävyisestä savesta ja sen menneisiin vuosikymmeniin liittyy seutukunnalle perustetut monet eri tiilitehtaat.
Savi taiteen perusmateriaalina on kautta maailman suosituin ja käytetyin veistotaiteen perusmateriaali myös astioille, edelleen jalostettuna polttamalla ja keramiikaksi kovettamalla. Keravan Saviossa ovat viihtyneet vanhat ja nyt myös nuoret savenveiston suomalaiset huipputaiteilijat – keraamikot. He ovat muodostuneet yhteisöksi, joka elää omalla työllään, työskentelee ja järjestää töittensä näyttelyitä. Kuulujen Arabian tuotteiden suunnittelijoina ja valmistajina saven taiteilijat loivat aikanaan paljolti koko Arabian maailmanmainetta ja suomalaiskotien käyttötarpeita palvelleen kotitalousastioiden malliston – sekä myös monien kotien taideteoksia.
Nykyisin Keravan tiilisen Klondyketalon suojissa työskentelee joukko Emma Helteen ja Mari Paikkarin kaltaisia taiteilijoita, joille savi ja siitä syntyvä keramiikka ovat luontevia ilmaisun välineitä. Näyttelyssä on mukana myös Savion taiteilijayhteisön perustajajäsen, nyt jo edesmennyt Merja Ranki (1955–2019).
Kuvan teos: Merja Ranki, Valvoja, 2015, posliini, puu, lasi, lehtikulta, Sinkan kokoelma, kuva Pekka Elomaa
Saviolla on työskennellyt myös nykyään Arabian taideosastolla Taideyliopiston Kuvataideajatemista ammattiinsa valmistunut Jasmin Anoschkin.
Kuvan teokset: Jasmin Anoschkin Golden Menstruation, 2019, Collection Kakkonen sekä pienemmät Anoschkinin teokset Lonervan ystävä ja Kajaali Lonerva, 2018, lasitettu keramiikka, kulta
Anoschkinin keraamisten luonto-olentojen syntyä saattoi seurata myös yleisö Saven karnevaaliin rakennetussa pop-up -studiossa, jossa hän työskenteli keraamisista popcorneista ja kasviornamentiikan reunustamista kuvastimistaan tunnetun Veera Kuljun kanssa – jonka ammattiinvalmistuminen alkoi Laiden Taideinsituutissa ja kruunautui Aalto yliopistossa maisteritutkintoon.
Veera Kuljun vanhoihin vuosisatoja sitten menneisiin aikoihin ajatuksemme vievä työ – musta savi, lasite, musta alilasite, luuposliini -romantiikkaa – saven suurenmoista käsittelytaitoa ja tyylikkyyttä viestivä teos
Kuvan teos: Meri Oivo, Metsänpeitto – Known Unknown Forest, 2024, keraamisin pigmentein värjätty valuposliini, teräs, kuva Pekka Elomaa
Paikallisuus ja paikkasidonnaisuus näkyvät myös Meri Oivon ja Mariam Falailehin teoksissa, jotka on suunniteltu Sinkan tiloihin sekä nuorten ihmisten kuvaajana tunnetun Maisa Majakan veistoksissa, joiden materiaalina on Keravan Saleniuksen mäen takaa kaivettu savi.
Valokuvassa Maisa Majakan teoksia: Seinäreliefit Vantaan taidemuseo Artsi, muut teokset yksityiskokoelmat, Kokoelma LP ja taiteilijan omistuksessa, kuva Pekka Elomaa
Keravan kaupungin 100-vuotisjuhlan kunniaksi näyttelyssä on mukana myös keravalaisen itseoppineen Erkki Nousiaisen (1926–2016) keramiikkateoksia. Monet Nousiaisen teoksista olivat ”viestejä toisesta todellisuudesta”, joita hän tottui jo lapsena saamaan – erityisesti pidin hänen magiikkaan viittaavista herkistä, vahvatunnelmaisista seinälautasistaan.
Sinkan näyttelyssä karnevalistiset satuolennot kohtaavat ihmisyyden, nykyajan ilmiöt ja nuorten raikkaan optimistisen maailman, luonnon haurauden sekä menneisyyden mystiikan sysimustat salaisuudet.
SAVEN KARNEVAALI | 5.10.2024–12.1.2025
Lisätietoja näyttelystä: Saven karnevaali (sinkka.fi)