Teatteriaktiivina vuosikymmeniä ja myös useissa Lahden kulttuuritapahtumissa, kulttuuriyhdistysten perustamisissakin ja kaikissa 10 viime vuoden Lahden kaupunginteatterin ensi-illoissa mukana olleena en lainkaan ole huolissani siitä, että reilu viikko sitten Lahden kaupunginteatterissa esitetty Orlando-esitys sai ennen esityksen alkamista saatteekseen seuraavan lyhyen kuulutuksen:
”Hyvä yleisö, suomalaisen kulttuurin rahoitukseen ehdotetaan ennennäkemättömän suuria leikkauksia. Suhteettomat ja lyhytnäköiset leikkaukset lisäävät työttömyyttä, ja murentavat maamme kulttuurielämän perustan sekä sen rakenteet. Pyydämme tämän esityksen jälkeen kaikkia tänne kokoontuneita allekirjoittamaan Suuren kulttuuriadressin taiteen ja kulttuurin puolesta. Adressi luovutetaan päättäjille 5.12. Adressiin pääsee aulassa sijaitsevien QR-koodien kautta. Kiitos kun tuet kulttuuria. Ilman teitä, ei ole meitä. Antoisaa kulttuurielämystä”.
Tuon kuulutuksen jälkeen yleisö spontaanisti antoi lämpimät monikätiset aplodit ja ymmärsin ne kokonaan myötäileviksi kuulutuksen sisällölle.
Samaisen kuulutuksen olin kuullut jo parin muunkin Lahden kaupunginteatterin ensi-illan yhteydessä yleisön aplodien seuratessa enkä lainkaan esihenkilönä ollut silloinkaan huolissani.
Eräs pitkäaikainen kaupunginvaltuutettuhenkilö oli ottanut heti ensi-illan jälkeen jo teatterilla yhteyttä Etelä-Suomen Sanomien kulttuuritoimittaja Ilkka Kuosmaseen, koska oli niin järkyttynyt moisesta ilmoituksesta Thelma & Loviisa -näytelmän ensi-illassa:
”Minusta se oli täyttä politiikkaa. Olin niin järkyttynyt jotenkin, eihän tällaista voi olla. On nyt asiasta mitä mieltä vaan, niin politiikka ei kyllä sovi julkiseen teatterilaitokseen eikä se sovi mihinkään muuhunkaan julkiseen laitokseen,” hän julisti.
https://nakoislehti.media.fi/etelasuomensanomat/9dfa22e9-e406-4e4d-a60a-4b79e313e0fa/25?lang=fi
Eilisessä Etelä-Suomen Sanomissa (24.10.24) kulttuuritoimittaja Ilkka Kuosmanen kirjoitti oman kannanottonsa asiaan.
Kyseinen pitkäaikainen kaupunginvaltuutettuhenkilö ei nykyisessä päättäjäasemassaan ole suoraan tekemisissä teatteriasioiden kanssa, mutta hän oli hyvinvoinnin ja vapaa-ajanlautakunnan toisena varapuheenjohtaja vielä vuonna 2022, kun lautakunta yksimielisesti valitsi Lahden nykyisen teatterinjohtajan Lauri Maijalan tehtäväänsä. Asianomainen kaupunginvaltuutettuhenkilö lupasi ottaa välittömästi yhteyden teatterinjohtaja Maijalan esihenkilöön Tiina Granqvistiin.
Asiasta ovat kirjoittaneet myös Etelä-Suomen Sanomien kaksi mielestäni parhainta ykköstoimittajaa Tommi Berg ja Milja Kungas 21. ja 22.10. (https://www.ess.fi/paikalliset/7997982) ja ainakin tilapäisenä Etelä-Suomen Sanomien lukijana koko asia on minusta tullut selvitetyksi.
En siis – jo itsekin tuon adressin allekirjoittaneena – lainkaan ole huolissani siitä, että asiasta äläkän nostanut pitkäaikainen Lahden kaupunginvaltuutettuhenkilö oli tässä asiassa järkyttynyt.
Kuten tiedämme, me äänestäjät olemme valinneet kaupunginvaltuutettuhenkilömme – hehän aina kuten nyt tämä järkyttynyt kaupunginvaltuutettuhenkilökin ottavat ensisijassa yhteyden meihin, heidät valinneisiin esihenkilöihinsä ennen omaa kannanottoaan ja päätöksiään.
Lohdutukseksi järkytykselleen kertaan hänen ilokseen, että hän on tehnyt harkitusti myös omalletunnolleen sopivia päätöksiä kosolti viime vuosien aikoina, tässä vain pari niistä hänen ja omaksi muistutukseksemme:
Päättänyt ensimmäisten joukossa Iitin moottoriradan rakentamiseen kaksi ja puoli miljoonaa varojamme ja kulttuurinkin kohdalta päättänyt Tiirismaan maankuulun musiikkilukion lakkauttamisen ja arkkitehtonisesti epäonnistuneen, kokonaan kaupunkilaisten yhteisestä käyttömahdollisuudesta suljetuksi bunkkerinomaiseksi tornitalokokonaisuudeksi Ranta-Kartanon rakentamisen aloittamisen yhdessä – vasemmistoliiton kirvesmiesvaltuutetun kanssa ratkaisevilla kahdella äänellään. Paljoon ja moneen tämä Lahden kunnallisvaltuutettuhenkilö on ehtinyt päättäjänä ja toimeliaalla kulttuurisella positiivisuudellaan osallistua.
Allekirjoita adressi SAKSET SEIS!
Yksi vastaus aiheeseen “Esihenkilönä en ole huolissani”
En minäkään olisi huolissani – tässähän on vain yhden diakonissan henkilökohtainen mielipide, joka kertoo ehkä jotain hänen arvopohjaisesta realismistaan?!:)