Eliel Saarisen suunnittelemia Lahden kaupungin valtuustosalia ja sen 59 ainutlaatuisen upeaa tuolia alkaa niillä vielä istuvien valtuutettujen istumalihakset ja hengityshöyryt jo hieman kuumottaa tulevien kuntavaalien ajatuksista ja me kaupunkilaisetkin jo päivitellä, mitä ensi huhtikuun Suomen kuntavaaleissa me lahtelaisäänestäjät saamme äänestämällä aikaan.
Alla on nykyisen valtuustomme jäsenet ja heidän äänimääränsä pohdittavaksemme: keitä heistä tunnemme, onko joku heistä saanut jotakin tarpeellista tai merkittävää meidän kaupunkilaisten kannalta neljässä vuodessa aikaan, voimmeko heihin aidosti luottaa, kuka vain puhuu, kuka käy pelkästään leiman lailla kokouksessa paikalla, ketä heistä mahdollisesti äänestäisimme kevään kuntavaalissa, kenelle nykyvaltuutetuistamme olimme antaneet aivan liikaa ääniä tai ketkä ovat pahan kerran pettäneet luottamuksemme. Tosiasiassahan valtuustollamme on kuivan kirjallinen leima, elämä ja monipuolisen, viisautta synnyttävän keskustelun päätökset ovat sille vieraita. Suuri osa vallasta on annettu itse loihdituille kaupunginhallituksen jaostoille, kaupunginhallitukselle ja lautakunnille sekä kaupunginjohtajalle ja pikkuvirkahenkilöille. Terveyden ja hyvinvoinnin asiatkin on viety valtuustolta kokonaan.
-16.6.2021 valitun Lahden kaupunginvaltuuston 59 jäsenen kokoonpano sekä yksittäisten valtuutettujen valitsijoilta saama äänimäärä:
-Äänioikeutettuja 99005 Äänestysprosentti 51,1 % Hyväksyttyjä ääniä 50388
-Valtuustoon valitut 59 jäsentä saivat yhteensä 48859 ääntä
Lahden kaupunginvaltuutetut 2021-2025
Ajattelin käydä läpi muutamia meitä kaupunkilaisia, arkeamme ja viihtyisyyttämme koskevia valtuuston tekemiä ratkaisuja ennen seuraavan valtuuston valintaa. Tässä ensimmäinen.
Yksi epäonninen päätös, joka on tehnyt Lahdestamme ja sen keskeisistä maisemanäyistä todella häpeällisen kuvan ja on kestänyt jo neljän eri valtuuston ajan kaupunkiamme nolaamassa – Lahden kaupunginvaltuuston 15.6.2009 tekemä Ranta-Kartanon asemakaavaratkaisu. Sehän syntyi kaupunginvaltuuston päätöksellä numeroin 30-29. Noista arkkitehtuurikilpailun voittaneen Laituri-vaihtoehdon äänestäneistä päättäjistä on vielä istuvan valtuustomme jäseniä kahdeksan yhä asioistamme päättämässä. Heidän yhteinen äänimääränsä on 4494 eli nykyvaltuustossamme heitä on äänimäärältään vielä 9,2% (luettelossa olen heidät alleviivannut).
Korkein hallinto-oikeus tutustumiskäynnillä valituksenalaiseen Lahden Ranta-Kartanoon ja valtuuston tekemään asemakaavaan perehdyttyään, perustelee antamassaan 68-sivuisessa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 30.8.2012 (Taltionumero 2260) harvinaisella tavalla päätöstään sivuilla 64-65:
”Korkeimman hallinto-oikeuden toimittamassa katselmuksessa voitiin havaita, että Ranta-Kartanon asemakaavan keskeinen muutosalue, Paasikiven aukiolta Pikku-Vesijärven rantaan ulottuva, pääosin pysäköinti- ja katualueena nyt oleva avoin alue, on maisemallisessa solmukohdassa muodostaen Vesijärven tuntumaan laaksomaisen alueen Salpausselän harjujen reunustaessa sitä kauempana. Alue on myös kaupunkikuvallisesti merkittävä.
Kaavamuutoksella osoitettujen uusien rakennuskortteleiden rakentaminen sulkisi lähes kokonaan nyt avoinna olevan maisematilan sekä Pikku-Vesijärven ja Paasikiven aukion välillä, että Kisapuiston ja Fellmanin-puiston välillä ja rajoittaisi näkymiä kaava-alueelta käsin katsottuna muutoinkin. Maisematilan sulkeutuminen ei kuitenkaan sinänsä olennaisesti vähennä kaava-alueen puistojen eikä Paasikiven aukion maisemallista arvoa eikä kaavamuutoksella osoitettu pääosin 2-3-kerroksinen ja osin 8-kerroksinen rakentaminen eroa kaupunkikuvallisesti olennaisesti Lahden keskustan kerrostalovaltaisesta ilmeestä.”
Ranta-Kartanon asemakaava on yhä häpeäpilkkumme. Pelureille (Kinos-rakennussuunnittelijaryhmälle ja rakennusurakoitsijoille) on annettu vapaat kädet tehdä mitä haluavat: hotellit, vesiliikuntakeskukset, uimahallisuunnitelmat ja muut ovat pyörittäneet Ranta-Kartanoamme ja kuntamme arkkitehtisuunnittelua miten ovat halunneet. Kaikki on kuitenkin kuihtunut pelkiksi ideoiksi. Omituisinta on, että tuo Korkeimman hallinto-oikeuden arvostama perustelu 2-3 -kerroksisten talojen rakentamisesta on muuttunut pääosin 8-9 -kerroksisten erittäin massiivisten rakennusmassojen taloiksi. Korttelikohtainen rakentamistapa syntyi heti Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen uutena kaavapäätöksenä rakennusyhtiö Skanskan ehdoin, se aloitti rakentamisen vasta saatuaan kaavapäätöksen muutoksella lisäkerrokset suunnitelmiinsa.
Lahti oli päässyt 3.3.2020 TV-ajankohtaisohjelma A-studion esimerkiksi kaupungista, missä ei edellisenä vuonna tehty yhtään kaavavalitusta! Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari esitteli Ranta-Kartanon alueelle nousevia uusia kohteita: hotelli, vesiliikuntakeskus, pysäköintilaitos – kaikki hyväksytty ilman yhtään valitusta.
Ranta-Kartanon alueen toteutumista vuodesta 2008 seuranneina ja monia mielipiteitä, muistutuksia ja valituksia asiassa tehneinä olimme kyllä lähinnä järkyttyneitä. Alueen asemakaava sai lainvoiman 2012 Korkeimman hallinto-oikeuden käytyä paikalla tutustumassa alueeseen. Sen jälkeen on 2017 muutettu kaavaa yhden korttelin osalta ja 2019 kaikkien muiden kortteleiden osalta. Esimerkiksi alkuperäisessä kaavassa talot olivat 3- tai 8-kerroksisia, korkeita torneja 7. Nyt talot ovat 4- ja 10-11 -kerroksisia, korkeita torneja 9.
Alkuperäinen kaupunginvaltuuston päätös 2009 tehtiin yhden äänen enemmistöllä. Puoli valtuustoa valitti omasta päätöksestään. Yli 5000 allekirjoittajan adressi, mitkään esittelytilaisuudet tai nettikyselyt eivät saaneet suunnittelijoita ja päättäjiä edes neuvottelemaan tavallisten kaupunkilaisten kanssa mistään muutoksista tällä Ranta-Kartanon alueella, joka jo arkkitehtikilpailun tuloksena 2005 syntyessään oli liian tiheäksi suunniteltu. Sen jälkeen on koko ajan tehty vain huonoja muutoksia.
Tänään Ranta-Kartano on valtaosaltaan rakentamaton, suurimmalta osaltaan hoitamaton käyttökelvoton asfaltti-, nurmi- ja sorakenttä.
Tarvitaanko asiaan uudet, uusien tuoreiden valtuutettujen ajatukset ja päätökset asian hoitamiseksi?
Yksi vastaus aiheeseen “Elämämme viisaasti valitsemiemme kaupunginvaltuutettujemme armoilla”
Elämme kaupunginvaltuutettujen armoilla, mutta emme viisaasti valittujen ja siitä saamme syyttää itseämme ja valittavana ollutta ehdokasasettelua. Äänestysprosentti oli hävettävän alhainen ja siitäkin saamme syyttää osittain itseämme. Tämä kertoo myös meidän demokratian heikkoudesta samoin kuin lukuisat nuo 30-29 äänestystulokset. Samoin hämmästyttää enemmistön, eli 29 eniten ääniä saaneiden äänimäärät?! Toivon, että liki sadastatuhannesta asukkaasta löytyy tulevaisuudessa parempia ehdokkaita ja että äänestysprosentti nousee tuntuvasti ja että noin puolet ehdokkaista vaihtuu ja osa ymmärtää jäädä suosiolla pois! Puolueilla on tässä iso vastuu, vaikka he eivät joudukkaan valitettavasti sitä kantamaan?! Siispä joukolla äänestämään suoraselkäisiä, viisaita kaupunkilaisten etua ajattelevia henkilöitä valtuustoon ensi vaaleissa – demokratia on saatava toimimaan paremmin. Se ei ole politikointia vaan yhteisten asioden järkevää ja vastuullista hoitoa!