Otsikkokuva Antti Sepponen
Suomalaisteattereiden vakio-ohjelmistoihin on kuulunut lukemiskirjallisuuden parhaiden teosten sovituksia näyttämöille jo viime vuosisadoilta alkaen. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on niistä ehkä tunnetuin.
Jukolaiset ovat tehneet myös draamallisia kirjasovituksia, vaikuttavia sellaisia, kuten Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Tuloksena oli vakuuttava pienen teatterin näyttö, oman säveltäjän musiikillisella sävellystyöllä vahvistettu Tuntemattoman sotilaan esitys – uutta suomalaista teatteri-ilmaisua väkevimmillään.
Anneli Kannon romaanin Veriruusut tämän illan esityksessä on paljon sekä eilispäivälle, tälle nykyhetkelle että huomiselle vastakkainasettelua ja totuuspohjaista vahvaa ja aseet riisuvaa elämän, Suomen sisällissodan tilitystä. Kansainväliseksi sen tekee pienen maan sota, jossa perheet hajoavat, orpoja syntyy ja lasten tilanne on tulevaisuustoivotonta, koko maailman kattavaa sukupolvien tuhoa.
Teatteri Vanha Jukossa asialla on Linna-tulkinnan osaajat – ohjaaja-sovittaja, osa keskeisiä näyttelijöitä, säveltäjä. Odotuksemme ovat korkealla. Laajan romaanin (427 sivua) dramaturgia parin tunnin esitykseksi on suurtyö.
Ohjaaja-sovittaja Esa-Matti Smolander:
Teatteri Vanha Jukon ohjelmasisältöön tämä romaani tuli nopeasti eri esitysvaihtoehtojen lähtökohdasta. Aloitimme lukemalla jokainen tuon romaanin. Minulla oli myös Anneli Kannon kanssa aikaisemmista teatteritöistä yhteistyökokemusta tehdessäni hänen tekstiään esitykseksi ja saimme luvan tehdä Veriruusuista sellaisen tulkinnan kuin katsomme teoksen meille sopivaksi esittää tällä henkilökunnalla, sille sovitettuna tähän omaan teatterisaliimme. Me olemme uskollisesti romaanin tarinaa vieneet tulevassa näytelmässämme eteenpäin. Teoksessa on kolmen paikkakunnan tapahtumia – Valkeakoski, Tampere ja Lahti asuinympäristöjen vaiheita kevään 1918 ajoilta. Tärkeää on aina sovitettaessa laaja romaanin pohja se, miten parissa tunnissa siitä saa aikaan sen ytimen.
Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä koko homma kaikkine osineen, mutta esitys olisi venynyt kestoltaan jo 3-4 -tuntiseksi. Anneli Kannon teksti on täynnä niin vahvoja henkilökuvia ja tarinaa, että se kääntyy erinomaisesti teatteritekstiksi – ja sovitus oli varsin helppo tehdä juuri näille tutuille, vahvoille teatteriammattilaisille.
Lavastaja-näyttelijä Ola Blick:
Pidän tärkeänä, että teoksesta on syntynyt lavastus, joka on mahdollisimman helppo purkaa muita esityksiä varten ja taas helppo pystyttää takaisin. Se on rakennettu rakennuselementeiksi. Pidin yhtenä keskeisenä päämääränä, tärkeimpänä, että lavastuksen muoto ja sisältö on mahdollisimman toiminnalliset, tätä näytelmäämme ajatellen. Faneeri on erinomaisen sopiva materiaali kuvaamaan suomalaisen teollisuuden työmaailmoita.
Näyttelijä Matti Pajulahti:
Koen näyttelijänä suurta vaativuutta tulkita monenlaisten eri henkilöiden elämäntarinaa tässä esityksessä. Se on mielenkiintoista ja todellista syvälle tulkintoihin pyrkivää haasteellista näyttelijäntyötä.
Näyttelijä Suvi Blick :
Ensi kertaa sisällissotamme nähdään selkeästi naisnäkökulmasta. Se on harvinaista, kunnioitettavaa näkemystä ja historiankirjoituksen tunnustamista, joka vaatii myös näyttelijältä vilpittömyyttä ja aitoa ihmisluonteiden tulkintaa. Teoksen tapahtumakenttä on myös Tampere-Valkeakosken seuduilta minulle tuttua, lapsuusmaisemieni maailmaa, jonka sisällissodan tapahtumat vasta nyt tulevat todellisiksi historiallisiksi kokemuksiksi.
Poistumme lehdistön esittelytilaisuudesta. Ei jää epäselvää, etteikö teatterin ydinsanoma ja teatterin yhteiskunnallinen teema naisen näkökulmasta sekä vahva näytelmävalinta Lahteen ja sen pitkäaikaisiin työllistäviin tehtaiden antamiin työtilaisuuksiin, puuteollisuuteen liittyvä aihe koskettaisi monia syntysuvultaan lahtelaisia katsojia. Ja vielä kun itse romaani Veriruusut ja sen teatterisovitus loppupuolen kohtauksissaan tuovat esityksen suoraan fyysisesti Lahteen, sen Fellmanin pellon 30000 ihmisen, pääosin naisten ja lasten, vankileiriin.
VERIRUUSUT
Esitys perustuu Anneli Kannon Veriruusut-romaanin osiin Valkeakoski ja Lahti.
Alkuperäisteos: Anneli Kanto
Sovitus ja ohjaus: Esa-Matti Smolander
Lavastussuunnittelu: Ola Blick
Alkuperäismusiikki: Minja Koski
Pukusuunnittelu: Iida Ukkola
Valosuunnittelu: Antti Haiko
Äänisuunnittelu: Janne Louhelainen
Näyttämöllä: Ola Blick, Suvi Blick, Annika Hartikka, Minja Koski, Maria Nissi, Matti Pajulahti
Ensi-ilta 13.9.2024 klo 18.00