Kymmenen vuotta sitten kirjoitin tässä Lahen uutisia -jutussani mm.
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/08/lahdesta-suur-tinnila
”Yksi monista lahtelaisten setelitukkujen housuntaskuista on liikemies Pasi Tinnilällä ja hänen moninaisilla yhtiöillään. Kansantalon kiinteistöä hän omistaa, Konserttitalon hän omistaa, entisen Postitalon Rautatieaseman lähellä hän omistaa, Töyrykatu 5:n talon hän omistaa ja omistaa ties mitä. Nyt jo Lahden kunnallispolitiikka on polviaan myöten sitouttanut meidät veronmaksajat Päijät-Hämeen konservatorion tilojen vuokralaisena Tinnilän housuntaskujen pullotuksen jatkuvaan lisäämiseen. Kohta kuntaliitoksen yhtymäkokous varmaan harkitsee yhteisöllemme uutta nimeä: ehkä Suur-Tinnilä olisi tälle työttömälle ja velkaantuneelle, sivistystä karttavalle kuntasurkeudellemme osuvin.”
Sen jälkeen hän mm. myi tuon postitalon tontin satojen prosenttien voitolla takaisin kaupungille sekä Töyrykadun arvomökin rakennuksen yksityiselle yrittäjälle.
Kolme vuotta sitten yritin vielä herätellä kirjoituksellani https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2021/02/kulttuuriarvot-ja-tinnilan-kahisevat-setelit Lahden johtavia päättäjiä ja virkamiehiä rehellisyyden tielle:
”TEVIN talo on tällä kertaa liikemies Pasi Tinnilän kahisevan rahan polttopisteessä. Vuonna 2015 Lahden kaupunginhallitus myi sen Noitek-yhtiölle 2,8 miljoonan kauppahinnalla. Ostajayhtiön takaa paljastui kapitaalisijoittajat Esko Kolli (KolliInvest oy:n omistaja) ja Pasi Tinnilä. Nyt kuusi vuotta myöhemmin Tinnilä edustaa TEVI-kiinteistönsä omistajuutta yhtiönimellä Legorak, jonka takana vaikuttavat hallituksen jäsenet Pasi Tinnilä, Kai-Petri Kähönen sekä sen toimitusjohtaja Timo Salonen.
Kuusi vuotta oli siis kulunut Tinnilän TEVI-talon ostosta. Omistajaa ei kai ole juurikaan kiinnostanut talon rakenteiden seuraaminen eikä ainakaan korjaaminen. TEVI on kuitenkin yhä yksi harvinaisista lahtelaisista suojelua tarvitsevista menneisyytemme kulttuurisista maamerkeistä, jonka sumeilematon tuhoaminen tai uudelleen rakentaminen ja nyt Tinnilä-yhtiön aikoma tuhansien neliöiden lisärakentaminen kaupungin ydinkeskustassa ei niin vaan onnistu.”
Me tunnolliset Lahden veronmaksajat ja kotiseutujemme vaalijat muistamme mitään unohtamatta Tinnilän useiden erinimisten yhtiöiden (Liberi, Revestor ym.) ja yhtiökumppaneiden (mm. Mika Lehto) Konserttitalon saneeraukset ja uudisrakentamiset sekä Hollolan Pyhäniemen kartanon arvokiinteistön surkeat, täysin rempalleen jääneet lopputulokset, Tinnilän rakentamisprosessien remonttivajeet, työntekijöiden työnseisaukset, Tinnilän useat kiinteistöhankinnat ja enemmistöosakasjekut monopoliasemaa varten (Kansantalo), ylikansalliset valuuttaepäselvyydet sekä hänen ja yhtiökumppaniensa omistusoikeudenkäynnit, jopa yhteydet Maltan pankkeihin. Ne jatkuvat realistisesti yhä ajatuksissamme Tinnilän luotettavana yhteiskunnan infrastruktuurin ylläpitäjänä kyseenalaiseksi määrittäen.”
Tosiasiassa Tinnilä sai TEVI:n Vesijärvenkadun kiinteistöönsä pyytämänsä tuhannet lisäneliöt sekä uuden valtavalla asuinneliömäärällä perustellun kaavan keskelle Lahtea kenenkään päättäjän tai asiantuntijan (Lahden museota lukuunottamatta) asiaa vastustamatta.
Vasta nyt, kun eletään toukokuuta 2024, alkaa yleinen oikeustoimi edes yrittää pistää tämän valtakunnallisen ja erityisesti meitä lahtelaisia vedätyttäneen lahtelaisen kunnallispolitiikan oudon hyyryläiskaksikon viimeinkin kiipeliin.
Kuinka pitkälle sylttytehtaaseen lopulta myös lahtelaislonkerot johtavatkaan? Asian polttopisteessä eivät vieläkään ole itse kaupungin viranomaiset (kuten mm. usein asioita päättävän lautakunnan puheenjohtajana Tinnilän hyväksi päätökset nuijinut Francis McCarron, tai pitkään kaupungin rahoituksissa sumplinut, sieltä kyseenalaisia summia itselleenkin juoninut konsernijohtaja Mika Mäkinen – joka on työnsä Lahdessa hyvätuloisena eläkeläisenä virallisesti jättänyt. Tuskin heitä enää vastuuseen saadaan, sillä sormet polttavat vielä parhaillaan akuutin kiusallisesti monia kaupunkimme kiinteistöistä vastaavia entisiä ja nykyisiä viranhoitajia, arkkitehtejä ja päättäjiä, erityisesti Tilakeskuksen tekemiä ratkaisuja Lahden kiinteistöjen halpamyynnistä kaupunkimme lähimenneisyyden ja lähitulevaisuuden ratkaisuina.
Koska kaupunkiin saadaan rehelliset päättäjät ja virkamiehet sekä samalla puhdistettua kaupunki heidän käyttämistään vilpillisistä rakennusbisnesten muka-rahoittajista? Parin viikon päästä tehtävä Lahden kaupunginvaltuuston Lahti Energia -päätös lienee samanlainen kunnallispolitiikkamme sumplijoiden ja keinottelijoiden pelkkä filmausnäytös, jolla kaupunkilaisten mielenkiinto saadaan siirtymään muualle kuin koko ajan vellovaan piilotettuun rahoitustodellisuuteen.
YLEn laatimaa Päijät-Hämeen käräjäoikeuden julkaisemaa tekstiä lainaten:
Lahden konserttitalon torniurakkaa aletaan 22.5.24 käsitellä Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Syytteitä on tulossa törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä petoksesta. Keskeytyneen rakennushankkeen johtohahmot, pankkiiri Mika Lehto (on jo edellisistä talousrikostuomioistaan valmiiksi vankilassa?) ja lahtelainen kiinteistökehittäjä Pasi Tinnilä saavat velkojilta yhteensä yli seitsemän miljoonan euron korvausvaatimukset.
Pankkiiri Mika Lehdolle syyttäjä vaatii viiden ja puolen vuoden vankeusrangaistusta ja kiinteistösijoittaja Pasi Tinnilälle neljän vuoden vankeutta. Lehtoa syytetään törkeästä velallisen epärehellisyydestä sekä törkeästä petoksesta. Tinnilän syyte on törkeä velallisen epärehellisyys. Talousrikossyytteet liittyvät Lahden konserttitalon rakennusurakkaan, joka keskeytyi, kun rakennuttajayhtiö Asunto oy Helsingin Konsertti teki konkurssin 2018. Urakan päämääränä oli rakentaa asuintorni.
Yhtiön omisti Lahden Konsertti Holding oy. Emoyhtiö omisti myös konserttitalon musiikkitiloja hallinnoineen Kiinteistö oy Lahden Konserttitalon. Syyttäjän mukaan Lehto ja Tinnilä käyttivät määräysvaltaansa yhtiöissä siirtääkseen rakennushankkeeseen lainattua rahaa muihin tarkoituksiin ja ajoivat rakennuttajayhtiön konkurssiin. Syytteessä miesten toimintaa kuvaillaan suunnitelmalliseksi ja järjestelmälliseksi, ja sillä on tavoiteltu yli viiden miljoonan euron hyötyä. Velkojat vaativat Lehdolta ja Tinnilältä yhteensä noin seitsemän miljoonan euron saatavia. Mika Lehdon petossyytteen rahavirta johtaa Maltalle.
Syytteen mukaan Lehto erehdytti Emil Aaltosen säätiötä sijoittamaan 2,1 miljoonaa euroa rakennushankkeeseen, mutta todellisuudessa rahat käytettiin maltalaisen Nemea-pankin taseen puhdistamiseen. Lehto on Nemean perustaja.
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2020/07/arvorakennuksen-havityskauheudessa-kompastellen
Yllä olevasta linkistä lisätietoa Lahden Konserttitalon tilasta Tinnilän firmojen remonttiaikoina vuodelta 2017.